1 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

2 MUUTOSSIVU Versiot 0.1-0.x ovat työversioita. Versio Hyväksyjä Pvm Muutoksen luonne Muutoksia kohdissa 0.1 ei hyväksytty syksy 2009 laatukäsikirjan valmistelu 0.2 perustamisvaiheen dekaani 2.11.2009 laatukäsikirjan valmistelu ennakkoauditointiin Sirpa Suntioisen palautteen perusteella 0.3 dekaani 23.3.2010 laatukäsikirjan valmistelu sisäiseen auditointiin täydennetty ennakkoauditoinnissa saadun palautteen perusteella; täydennyksiä useissa kohdissa 1.0 tiedekuntaneuvosto 18.10.2010 laatukäsikirjan hyväksyminen täydennetty sisäisen auditoinnin loppupalautteen, dekaanin ja yliopiston laatupäällikön antaman palautteen perusteella 1.1 dekaani 29.11.2011 laatukäsikirjan hyväksyminen päivitetty seuraavasti: - tilojen sijainti kampuksilla - liitteet 12 ja 14 2.0 tiedekuntaneuvosto 27.10.2014 laatukäsikirjan hyväksyminen paljon muutoksia

3 SISÄLLYSLUETTELO PÄIVITÄ, ei vastaa uutta jäsentelyä 1 TIEDEKUNNAN ORGANISAATIO, TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOIMINNAN OHJAUS 5 1.1 Missio, visio ja strategia 5 1.2 Tiedekunnan organisaatio ja hallinto 5 1.3 Asiakastarpeiden tunnistaminen 7 1.4 Laatupolitiikka ja laatutyön tavoitteet 8 1.5 Laadunhallinnan organisaatio ja toteutus 9 1.6 Sopimuskäytännöt 10 2 VOIMAVARAT 12 2.1 Henkilöstö 12 2.1.1 Rekrytointi 12 2.1.2 Palvelussuhteen alkaminen ja työaika 13 2.1.3 Perehdyttäminen 13 2.1.4 Osaamisen kehittäminen, osaamistarpeiden tunnistaminen ja henkilöstön palkitseminen 13 2.1.5 Työhyvinvointi, työturvallisuus ja työterveys 14 2.1.6 Palvelussuhteen päättyminen 16 2.2 Opiskelijat 16 2.3 Rahoitus 17 2.4 Maksuliikenne 18 2.5 Tilat, laitteet ja laiterekisterit 19 3 TOIMINNOT 20 3.1 Avaintoiminnot: Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus 21 3.1.1 Strategiatyö 22 3.1.2 Tuloksellisuuden arviointi 23 3.1.3 Katselmukset 23 3.2 Ydintoiminnot 24 3.2.1 Tutkimus 25 3.2.1.1 Tutkimuksen organisointi ja tutkimusalueet 26 3.2.1.2 Tutkimustoiminnan tavoitteita ja menettelytapoja 27 3.2.1.3 Ohjeet ja vastuut 28 3.2.2 Lisensiaatti- ja tohtorikoulutus 30 3.2.2.1 Koulutusalat, koulutukset ja suoritettavat tutkinnot 30 3.2.2.2 Opiskelijavalinta 31 3.2.2.3 Opinnot ja opetus 32 3.2.2.4 Ohjaus 32 3.2.2.5 Tutkintotodistus 33 3.2.2.6 Opiskelijoiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sekä palautejärjestelmät 33 3.2.2.7 Ohjeet 34

4 3.2.3 Kandidaatti- ja maisterikoulutus 34 3.2.3.1 Koulutusalat, pääaineet ja maisteriohjelmat sekä tutkinnot 36 3.2.3.2 Opiskelijarekrytointi 36 3.2.3.3 Opiskelijavalinnat 36 3.2.3.4 Opetus 37 3.2.3.5 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) 38 3.2.3.6 Opiskelijoiden ohjaus 38 3.2.3.7 Opiskelijoiden osallistumis- ja palautejärjestelmät 39 3.2.3.8 Tutkintotodistus 40 3.2.3.9 Ohjeet 40 3.2.4 Avoin yliopisto-opetus 42 3.2.5 Muu koulutus 43 3.2.6 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja sivistystehtävä 44 3.2.6.1 Alueellinen vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö 45 3.2.6.2 Kansainvälisyys ja lähialueyhteistyö 46 3.2.6.3 Valtakunnallinen koulutusyhteistyö 46 3.2.6.4 Alumnitoiminta 46 3.2.6.5 Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta 47 3.2.6.6 Vastuullinen toiminta ja kestävä kehitys 47 3.3 Hallinto- ja tukipalvelut 47 3.3.1 Hallinnolliset palvelut Error! Bookmark not defined. 3.3.1.1 Yliopiston hallinto- ja tukipalvelut Error! Bookmark not defined. 3.3.1.2 Tiedekunnan hallinto- ja tukipalvelut: hallintopalvelukeskus Error! Bookmark not defined. 3.3.1.3 Yliopiston ulkopuoliset palvelut Error! Bookmark not defined. 3.3.2 Viestintä Error! Bookmark not defined. 4 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 49 4.1 Indikaattorit ja palautejärjestelmät 49 4.2 Auditoinnit, arvioinnit ja katselmukset 49 4.3 Reklamaatioiden ja kehittämiskohteiden hallinta 49 4.4 Tietojen analysointi ja toiminnan kehittäminen 49 LIITTEET 50

5 1 TIEDEKUNNAN ORGANISAATIO, TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOIMINNAN OHJAUS 1.1 Missio, visio ja strategia Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan toimintaa ohjaa sen strategia, yliopiston strategia, yliopiston ja tiedekunnan välinen tulossopimus sekä muut suunnitteluasiakirjat. Tiedekunnan missiona on osaltaan toteuttaa ja uusintaa monialaisen tiedeyliopiston päämääriä. Tiedekunta sitoutuu valinnoissaan luomaan edellytykset korkeatasoisimman, kansainvälisen tason tutkimustiedon tuottamiseen ja kehittämiseen omilla vahvuusalueillaan sekä kehittämään kilpailukykyistä tutkimusperustaista koulutusta. Valinnat merkitsevät myös profiloitumista sellaisiin aloihin, joilla on akateemisten arvojen lisäksi yhteiskunnallista relevanssia. Tiedekunnan strategiaa valmistellaan parhaillaan. 1.2 Tiedekunnan organisaatio ja hallinto Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta on monitieteinen, tutkimusintensiivinen ja innovatiivinen tiedeyhteisö, joka harjoittaa tutkimusta ja opetusta yhteiskuntatieteissä, kauppatieteissä, oikeustieteissä, terveystieteissä, historiassa ja maantieteessä. Tiedekunnassa on noin 4100 kandidaatti- ja maisteriopiskelijaa sekä vajaat 500 lisensiaatti- ja tohtoriopiskelijaa 1. Henkilökuntaa on keskimäärin 330. Tiedekunta toimii Itä- Suomen yliopiston Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan kampuksilla. Tiedekunnassa on seuraavat laitokset: historia- ja maantieteiden laitos, Karjalan tutkimuslaitos, kauppatieteiden laitos, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos oikeustieteiden laitos, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden laitos. Lisäksi tiedekunnassa toimii hallintopalvelukeskus. Laitosten ja hallintopalvelukeskuksen tehtävät on määritelty hallintojohtosäännössä. Laitosten toiminta kuvataan niiden laatukäsikirjoissa ja hallintopalvelukeskuksen toiminta tämän laatukäsikirjan liitteessä. Laitosten lisäksi tiedekunnassa on tutkimuskeskittymiä, jotka tukevat tutkimuksen vahvuusalueita. Näitä ovat Luonnonvarat, ympäristö ja yhteiskunta -instituutti LYY, Venäjä ja rajatutkimuskeskus VERA ja Kuopio Welfare Research Centerin (KWRC). Tiedekunnan hallinto- ja tukitehtäviä hoitaa hallintopalvelukeskus. Hallintopalvelukeskuksen toiminnot on jaettu kolmeen tiimiin, joita ovat yleishallintoasiat (sis. henkilöstöasiat), talousasiat ja opintoasiat. Joka tiimillä on vastuuhenkilö tai -henkilöt, jotka huolehtivat oman alueensa operatiivisesta toiminnasta. Päätösvaltaa tiedekunnassa käyttävät dekaani ja tiedekuntaneuvosto. Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa, ja hänen rinnallaan ja varahenkilönään toimii varadekaani. Dekaanin tehtävät on määritelty hallintojohtosäännössä ja muissa säännöissä. Dekaani on delegoinut varadekaanille pro gradu -tutkielmien tarkastajien määräämisen ja niiden arvostelemisen sekä lisäajoista päättämisen sekä kiireellisten tutkintotodistusten allekirjoittamisen. Lisäksi varadekaani hoitaa laatuasioita. Tiedekuntaneuvosto käsittelee tiedekunnan kannalta laajakantoisia asioita ja akateemisia asioita sekä arvioi tiedekunnan tutkimusta ja opetusta. Siihen kuuluu dekaanin lisäksi viisi professorikunnan edustajaa, neljä muun henkilökunnan edustajaa ja neljä opiskelijajäsentä (liite 2), jotka valitaan nelivuotiskaudeksi. Neuvoston tehtävät on määritelty hallintojohtosäännössä. Tiedekuntaneuvosto kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Kokoukset pidetään videokokouksina, joihin voi osallistua eri kampuksilta. Kokousaikataulut ja käsiteltävien asioiden määräpäivät on julkaistu tiedekunnan internet-sivuilla. Kokousasiakirjat julkaistaan 1 Läsnä- ja poissaoleviksi ilmoittautuneet opiskelijat

6 kokonaisuudessaan Dynasty for SQL -tietopalvelussa, yliopiston intranetissä. Tiedekunnan internet-sivuilla julkaistaan pöytäkirja ilman liitteitä. Muut toiminnan kannalta tärkeät asiakirjat ovat luettavissa tiedekunnan intranet- tai internet-sivuilta. Tiedekunnan organisaatio Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan organisaatio Tiedekuntaneuvosto Dekaani/varadekaani Hallintopalvelukeskus Joensuun kampus Kuopion kampus Savonlinnan kampus Kauppatieteiden laitos Matkailualan opetusja tutkimuslaitos Yhteiskuntatieteiden laitos Sosiaali- ja terveys johtamisen laitos Oikeustieteiden laitos Historia- ja maantieteiden laitos Karjalan tutkimuslaitos AL 13.12.2013 5 Joka toimintayksiköllä on johtaja, joka vastaa johtamansa yksikön toiminnasta hallintojohtosäännön sekä muiden sääntöjen mukaisesti. Dekaanit ja laitosjohtajat on lueteltu tämän laatukäsikirjan liitteessä (liite 1). Toimivallan delegoinneista on taulukko tiedekunnan intranetissä. Dekaanin tukena on johtoryhmä, johon kuuluvat dekaani, laitosjohtajat ja johtava hallintopäällikkö. Johtoryhmä valmistelee strategioita ja suorittaa johdon katselmuksen. Se myös käsittelee periaatteellisesti tärkeitä asioita sekä toimii tiedekunnan ja laitosjohdon tukena ja keskustelufoorumina. Koska tiedekunta toimii kolmella kampuksella, viestinnän ja vuorovaikutuksen järjestäminen on erityinen haaste. Viestinnän toteuttamista on kuvattu tämän laatukäsikirjan luvussa 3.3.2 Viestintä. Linkkejä Itä-Suomen yliopiston säännöt, määräykset ja ohjeet (sis. mm. hallintojohtosäännön, tutkintosäännön ja taloussäännön) Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, intranet Dynasty for SQL -tietopalvelu

7 1.3 Asiakastarpeiden tunnistaminen Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnalla on sisäisiä asiakkaita 2 /yhteistyökumppaneita ja ulkoisia asiakkaita, joista tärkeimmät on lueteltu alla olevassa taulukossa. Tiedekunnan asiakkaat Sisäiset asiakkaat/yhteistyökumppanit yliopiston johto muut tiedekunnat ja laitokset erillis- ja palvelulaitokset henkilökunta opiskelijat (ylioppilaskunta, ainejärjestöt, yksittäiset opiskelijat) Ulkoiset asiakkaat sektoritutkimuslaitokset julkinen hallinto järjestöt, säätiöt rahoittajat muut yliopistot ja yliopistoverkostot, korkeakoulut ja oppilaitokset: opiskelemaan hakevat alumnit työnantajat Asiakkaat käyttävät tiedekunnan asiantuntemusta ja palveluita, joita ovat mm. tutkimustoiminta ml. tilaustutkimus, opetus, koulutuspäivät, hakijoiden ja opiskelijoiden ohjaus sekä henkilökunnan ohjaus ja neuvonta. Ulkoiset asiakkaat esitellään tarkemmin laitosten laatukäsikirjoissa. Laajin sisäinen asiakasryhmä on opiskelijat. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa on lukiosta tulleita opiskelijoita, aikaisempia tutkintoja ja opintoja suorittaneita aikuisopiskelijoita, vaihto-opiskelijoita ja kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, jotka odottavat saavansa tutkimukseen perustuvaa ja pedagogisesti laadukasta opetusta, jolla on työelämärelevanssia sekä yksilöllistä ja oikea-aikaista ohjausta, monipuolista oppimisympäristöä ja miellyttävää opiskeluililmapiiriä. Opiskelijoiden tarpeita tunnistetaan palautejärjestelmän avulla. Henkilökunta on tärkeä sisäinen asiakasryhmä. Henkilökunta odottaa osallistavaa ja kannustavaa johtamista, vakaata työsuhdetta, turvallista työympäristöä, oikeudenmukaista palkkausta ja avointa viestintää. Itä-Suomen yliopiston johto on merkittävä asiakas. Tiedekunta neuvottelee määrälliset ja laadulliset tavoitteensa johdon kanssa ja vastaa sille toimintansa tuloksellisuudesta. Lisäksi se tekee tiivistä yhteistyötä muiden tiedekuntien, ainelaitosten sekä erillis- ja palvelulaitosten kanssa. Tiedekunnan henkilökunta toimii yliopiston toimielimissä. Ulkoiset asiakkaat odottavat mm. että tiedekunta on luotettava yhteistyökumppani, ja se tekee innovatiivista ja korkeatasoista tutkimusta, jolla on yhteiskunnallista relevanssia antaa koulutusta, joka tuottaa vankan substanssiosaamisen sekä yleiset akateemiset valmiudet noudattaa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita Tiedekunta viestii asiakkailleen mm. esitteillä, www-sivuilla, tiedotteilla, lehtijutuilla sekä järjestämällä yleistajuisia luentosarjoja sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Viestinnän toteutuksesta on laadittu viestintäsuunnitelma, joka on tiedekunnan intranet-sivuilla. Tiedekunta hankkii ja käsittelee asiakastarpeita koskevaa tietoa luvussa 4 kuvatulla tavalla ja kehittää toimintaansa sen perusteella. 2 Asiakkaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimijoita, jotka voivat olla prosessivaiheen tulosten seuraavia käyttäjiä tai loppukäyttäjiä, palvelun käyttäjiä tai toimeksiantajia. Asiakas voi olla organisaation sisäinen tai ulkopuolinen.

8 1.4 Laatupolitiikka ja laatutyön tavoitteet Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta on sitoutunut Itä-Suomen yliopiston laatupolitiikkaan. Tiedekunta ylläpitää ja kehittää laadunhallintajärjestelmäänsä siten, että se edistää perustehtävien - tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen - sekä niitä koskevien laatutavoitteiden saavuttamista. Tiedekunta arvioi toimintansa tuloksellisuutta yliopiston indikaattoreilla. Tiedekunta kehittää toimintaansa laatutyön avulla. Laatutyön tavoitteena on varmistaa, että tiedekunta toimii tavoitteellisesti ja vastuullisen toiminnan periaatteiden mukaisesti tiedekunta parantaa toimintaansa systemaattisesti opiskelijoita ja henkilökuntaa kohdellaan yhdenvertaisesti tiedekunnan sisäinen viestintä edistää tiedonkulkua sekä yhteisöllisyyden ja yhteisen organisaatiokulttuurin muodostumista tiedekunta huolehtii osaltaan opiskelijoiden ja henkilökunnan työhyvinvoinnista sidosryhmätyöskentely vakiintuu osaksi päivittäistä toimintaa jokapäiväiset työtehtävät sujuvat opiskelu sujuu Lisäksi varmistetaan, että toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja yhdessä sovittuja käytäntöjä. Tiedekunnan laadunhallintajärjestelmä on kuvattu tässä laatukäsikirjassa ja sitä täydentävissä asiakirjoissa, jotka sisältävät tiedekuntakohtaisia menettelytapoja, yhteisiä käytäntöjä ja ohjeita. Laatukäsikirja toimii myös henkilöstön ja opiskelijoiden käsikirjana ja perehdyttämisen välineenä. Tiedekunnalla on laatutyötä koskeva internet-sivu, josta ovat löydettävissä tiedekunnan laatukäsikirja, johdon katselmusraportit sekä auditointiraportit. Tiedekunnan toimintayksiköillä on omat laatukäsikirjansa. Laatukäsikirjojen kokonaisuus Tiedekunnan laatukäsikirja Historia- ja maantieteiden laitoksen laatukäsikirja Kauppatieteiden laitoksen laatukäsikirja Oikeustieteiden laitoksen laatukäsikirja Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen laatukäsikirja Yhteiskuntatieteiden laitoksen laatukäsikirja Karjalan tutkimuslaitoksen laatukäsikirja Matkailualan opetusja tutkimuslaitoksen laatukäsikirja

9 1.5 Laadunhallinnan organisaatio ja toteutus Prosessin tarkoitus: Tarkoituksena on varmistaa opetuksen, tutkimuksen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja hallintopalvelujen korkea laatu, turvata häiriötön toiminta sekä ylläpitää laadunhallintajärjestelmää. Prosessin vastuuhenkilö: Dekaani Prosessin tavoitteet: Laatuvastaavat on nimetty. Laatuvastaavien tehtävät on määritelty. Yksiköiden tehtävät ja vastuut on määritelty. Henkilöstön tehtävät ja vastuut on määritelty. Ydinprosessit on kuvattu. Toiminnan seuranta ja arviointi on järjestetty. Asiakkuudet on tunnistettu. Palautejärjestelmä on luotu. Reklamaatioiden käsittelyyn ja vastineiden antamiseen on luotu menettely. Laadunhallinnan toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat Tehtävät tiedekuntaneuvosto linjaa laatutyötä hyväksyy laatukäsikirjan pääversiot (x.o) dekaani johtaa tiedekunnan laatutyötä hyväksyy laatukäsikirjan alaversiot (x.x) johtoryhmä suorittaa johdon katselmuksen tiedekunnan laatuvastaava organisoi ja koordinoi tiedekunnan ja hallintopalvelukeskuksen laatutyötä ylläpitää tiedekunnan laatukäsikirjaa tekee yhteistyötä hallintopalvelukeskuksen tiimivastaavien, tiedekunnan laitosten laatuvastaavien, yliopiston muiden laatuvastaavien ja laatupäällikön kanssa osallistuu johdon katselmuksen valmisteluun tiedekunnan johdon ja tiimivastaavien kanssa laitosjohtaja johtaa laatutyötä omalla laitoksellaan laitosten laatuvastaava organisoi ja koordinoi laitoksen laatutyötä ylläpitää laitoksen laatukäsikirjaa tekee yhteistyötä tiedekunnan laatuvastaavan kanssa osallistuu johdon katselmuksen valmisteluun Laatutyöskentelyä varten joka yksikössä on laatuvastaava, joka huolehtii laatukäsikirjan laadinnasta ja päivittämisestä. Tiedekunnan laatukäsikirjan versiot x.0 hyväksyy tiedekuntaneuvosto ja versiot x.x dekaani. Tiedekunnan laatukäsikirjasta on olemassa voimassa oleva alkuperäinen kirjallinen versio laatuvastaavan työhuoneessa ja sähköinen versio tiedekunnan intranetissä. Laatukäsikirja tallennetaan myös cd- tai dvdlevylle. Kaikki laatudokumentit, esim. tiedekuntakohtaiset auditointiraportit ja johdon katselmusraportit, säilytetään arkistosäännön mukaisesti. Lisäksi laatukäsikirjasta keskeisistä osista laaditaan englanninkieliset tiivistelmät tiedekunnan www-sivuille. Laatuvastaavat kokoontuvat 1 2 kertaa vuodessa keskustelemaan laatuasioista.

10 Laadunhallintajärjestelmää kehitetään luvussa 4 kuvattujen arviointien, sisäisten ja ulkoisten auditointien sekä palautetietojen perusteella. Toiminnasta syntyvää dokumentaatiota (dokumentit ja tallenteet) hallinnoidaan liitteiden mukaisesti (liite 5). Hallinnointi perustuu yliopiston arkistonmuodostussuunnitelmaan. Linkkejä Itä-Suomen yliopiston laatutyö yliopiston internet yliopiston intranet Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan laatutyö tiedekunnan internet-sivut 1.6 Sopimuskäytännöt Prosessin tarkoitus: Tarkoituksena on varmistaa, että sopimustoiminnassa on noudatettu yliopiston määräyksiä, ohjeita ja käytäntöjä. Prosessin vastuuhenkilö: Dekaani Prosessin laatutavoitteet: Tavoitteena on saavuttaa sopimuksen kohteena olevan toiminnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyvää johtamis- ja hallintotapaa noudattaen. Tiedekunnassa tehdään mm. seuraavia sopimuksia: tutkimus- ja kehittämishankkeita koskevat sopimukset, yleisluontoisia yhteistoimintaa koskevat sopimukset ( good will ), kaksoistutkinto- sekä yhteisohjaussopimukset, kansainvälistä liikkuvuutta koskevat sopimukset sekä työharjoittelusopimukset. Tutkimus- ja kehittämishankkeet toteutetaan täydentävällä rahoituksella, jonka prosesseista on kuvaus tiedekunnan intranet-sivuilla. Alla olevassa taulukossa esitellään tärkeimmät toimijat ja vastuut. Hankkeita koskevan sopimustoiminnan toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat Tehtävät dekaani päättää sitoumuksista, jotka ovat toteutettavissa tiedekunnan voimavaroilla ja tukipalveluilla hyväksyy ne Suomen Akatemian, Tekesin ja muut kansalliset ja kansainväliset hankkeet, joista ei ole toisin määrätty hyväksyy laitoksen toimivaltaan kuuluvan sitoumuksen silloin, kun sillä on tiedekunnan kannalta laajaa vaikutusta hyväksyy yliopiston kirjanpidosta johdetut talousraportit huolehtii mahdollisista tekijänoikeuksien siirroista laitosjohtajat päättää sitoumuksista, jotka ovat toteutettavissa laitoksen voimavaroilla ja tukipalveluilla vahvistaa laitoksen sitoutumisen täydentävän rahoituksen sääntöihin silloinkin, kun toimivalta on rehtorilla tai dekaanilla hyväksyy rahoittajalle annettavat toiminnalliset raportit

11 hankkeen vastuuhenkilö vastaa sitoumusten sisällöistä, toteuttamisesta sekä tuottojen ja kulujen tasapainosta raportoi säännöllisesti laitosjohtajalle ja dekaanille hankkeen etenemisestä (lähettää hankkeen väli- ja loppuraportit sekä selvityksen hankkeen taloustilanteesta) vastaa rahoittajille toimitettavista raporteista johtava hallintopäällikkö huolehtii mahdollisista tekijänoikeuksien siirroista Talous- ja henkilöstösuunnittelija Yleisluontoisista yhteistoimintaa koskevista sopimuksista päättää laitoksen johtaja ja ne valmistelee?. Kaksoistutkinto- ja yhteisohjaussopimuksista päättää dekaani ja niitä valmistelevat opintoasiainpäälliköt yhteistyössä laitoksen kanssa. Kansainvälistä liikkuvuutta koskevista sopimuksista päättää laitoksen johtaja ja niitä koordinoi laitoksen kv-koordinaattori. Opiskelijoiden työharjoittelusopimukset hyväksyy laitoksen johtaja ja valmistelee laitoksen harjoitteluvastaava. Harjoitteluohjeita on saatavana yliopiston ja tiedekunnan wwwsivuilta. Tiedekunta noudattaa sopimuskäytännöissään hallintojohtosääntöä, taloussääntöä, yliopiston rehtorin antamia toimivaltamääräystä ja sopimussääntöjä. Hallintojohtosääntö määrittelee pääasiallisen toimivallan, jota toimivaltamääräykset täsmentävät. Sopimussäännöt puolestaan määrittelevät mm. sopimusten muotoa, sisältöjä ja arkistointia koskevia asioita. Arkistoinnissa noudatetaan lisäksi yliopiston arkistonmuodostussuunnitelma. Linkit Itä-Suomen yliopiston säännöt, määräykset ja ohjeet (sis. mm. hallintojohtosäännön ja taloussäännön) Itä-Suomen yliopiston sopimussäännöt ja toimivaltamääräykset Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan toimivaltataulukko Täydentävän rahoituksen prosessit Opiskelijoiden työharjoittelu

12 2 VOIMAVARAT (LUKUA LYHENNETÄÄN) 2.1 Henkilöstö Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa on keskimäärin 330 työntekijää, jotka jakaantuvat seuraaviin ryhmiin: tiedekunnan johto ja hallinto: n. 19 % opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö: n. 6 % tutkimushenkilöstö: n. 37 % opetushenkilöstö: n. 38 % Tiedekunta noudattaa yliopiston henkilöstöstrategiaa ja -ohjelmaa, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmia sekä työaikaa, palkkausta ja työhyvinvointia koskevia säädöksiä, sopimuksia ja määräyksiä sekä tiedekunnassa sovittuja käytäntöjä. Vastuu siitä, että niitä noudatetaan on esimiehillä. Vakinaisen henkilökunnan suunnittelun päälinjoista on sovittu strategisessa henkilöstösuunnitelmassa. Johtamisella mahdollistetaan henkilöstön vaikuttaminen työhönsä ja työolosuhteisiin. Yksiköiden johtajat huolehtivat siitä, että henkilöstöllä on tilaisuuksia vaikuttaa asioiden valmisteluun ja suunnitelmiin. Vaikutuskanavia ovat mm. henkilöstökokoukset ja tiedotus. 2.1.1 Rekrytointi Pääsääntönä henkilöstön rekrytoinnissa on avoimuus. Tehtävän vapautuessa sen tarpeellisuus arvioidaan. Tarvittaessa tehtävä lakkautetaan, sen tilalle voidaan perustaa uusi tehtävä tai tehtävä suunnataan uudelleen. Erityisesti tutkimus- ja opetushenkilöstön hankinnassa voidaan enenevässä määrin painottaa kansainvälisyyttä ja rekrytoida tutkijoita ja opettajia ulkomailta. Rekrytoinnin yhtenä reunaehtona ovat käytettävissä olevat määrärahat. Ennen haettavaksi julistamista määritellään tehtävässä vaadittava koulutus sekä tiedot ja taidot. Akateemisten tehtävien kelpoisuusvaatimukset on määritelty hallintojohtosäännössä. Muiden tehtävien kelpoisuusvaatimukset määrittyvät tehtävän sisällön mukaan. Tehtävä julistetaan haettavaksi internet-ja/tai lehti-ilmoituksilla sekä työvoimahallinnon sivuilla. Sijaisuudet täytetään mahdollisuuksien mukaan joko sisäisellä tai ulkoisella haulla. Yliopistossa on täyttöryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa, että yliopistoon hallinto- ja tukipalveluihin rekrytoitaessa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan yliopistossa vapautuva työvoima. Kyseeseen tulevat vapautuvia tehtäviä hoitavat, tehtävien uudelleen kohdentamiset, osa-aikaisissa tehtävissä olevat, työn tarjoamisvelvollisuuden ja takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat sekä tehtäväkiertoon haluavat. Hakijoiden arvioinnissa noudatetaan yhdenvertaisuus- ja objektiivisuusperiaatteita, tasa-arvolainsäädäntöä sekä esteellisyyssäännöksiä. Tarvittaessa hakija pyydetään haastateltavaksi. Opetustehtävien täyttämisessä otetaan huomioon hakijan opetustaito. Tiedekunnalla on ohje opetustaidon arvioinnista ja opetusnäytteen järjestämisestä. Kun tehtävään on löydetty vaatimukset täyttävä henkilö, hänen ottamisestaan palvelussuhteeseen tehdään esitys nimittävälle henkilölle. Vastuut työntekijöiden ottamisesta palvelussuhteeseen on määritelty yliopiston delegointipäätöksessä.

13 2.1.2 Palvelussuhteen alkaminen ja työaika Yliopiston palvelussuhde on työsuhde, josta tehdään työsopimus työnantajan ja työntekijän kesken. Sopimuksen allekirjoittavat työnantajan puolesta tehtävään nimittävä henkilö ja työntekijä. Työsopimuksen tekemisen yhteydessä työntekijä myös täyttää henkilötietolomakkeen, jolla hän ilmoittaa pankkiyhteystietonsa Certiaan palkanmaksua varten. Samalla hän lähettää myös verokortin. Opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1600 tuntia. Jokainen henkilö laatii vuosittain yhteistyössä esimiehensä kanssa ennen seuraavan lukuvuoden alkamista työsuunnitelman. Työsuunnitelmat tehdään myös lukuvuoden aikana alkavien palvelussuhteiden osalta. Työajan kohdentamisen ja työsuunnitelmien ylläpitoon on SoleTM-tietojärjestelmä. Tietoja käytetään myös muussa kustannuslaskennassa ja raportoinnissa. Henkilötasolla kohdennustietoja käytetään osin palkkojen ohjaamiseen oikeille projekteille. Järjestelmään kirjataan yliopiston työsuhteessa tehty työ (ei erikseen korvattavia tunteja) ja palkalliset poissaolot kuten vuosilomat, sairauslomat, äitiyslomat jne. Opettajat tekevät lukuvuoden työsuunnitelman järjestelmän suunnitelmaosaan. Hallinto- ja tukipalveluhenkilökunta noudattaa liukuvaa työaikaa. Siitä sekä työajan seurannasta on ohjeistus yliopiston intranetissä. 2.1.3 Perehdyttäminen Yksiköiden johtajat vastaavat siitä, että uusi työntekijä perehdytetään työtehtäviinsä ja työyksikkönsä toimintaan. Myös pitkään poissa olleille työhön palaaville työntekijöille järjestetään perehdytystä. Tiedekunnalla on omaa perehdytysmateriaalia intranet-sivuillaan, ja yliopistolla on perehdytyksen muistilista. Perehdytyksen tukena käytetään myös laatukäsikirjoja ja prosessikuvauksia. Kansainväliselle henkilökunnalle on englanninkielistä materiaalia ja englanninkielisiä perehdytystilaisuuksia yliopiston henkilöstöasioiden intranet-sivuilla. Tiedekunta kiinnittää erityistä huomioita henkilöstön perehdytykseen ja organisoi uudelleen henkilöstön perehdyttämisen syyslukukauden 2014 aikana. 2.1.4 Osaamisen kehittäminen, osaamistarpeiden tunnistaminen ja henkilöstön palkitseminen Jokaisella työntekijällä on lähijohtaja tai vastuuhenkilö, jonka kanssa työntekijä käy säännöllisesti kehityskeskustelun. Kehityskeskusteluissa työntekijällä on mahdollisuus ja lupa keskustella työhönsä liittyvistä asioista mm. toimenkuvasta, työssä onnistumisesta, kehittämiskohteista, työhyvinvointia sekä koulutus- ja kehittämistarpeista. Siinä myös käydään läpi kuluneen kauden työskentely ja asetetaan tavoitteet seuraavaksi kaudeksi. Lisäksi työntekijän on mahdollista antaa palautetta esimiehelle. Kehityskeskustelu ei sisällä henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointia. Kehityskeskustelujen työvälineinä käytetään yliopiston ohjetta ja HRM-järjestelmää. Henkilöstön ammattitaidon riittävyyttä ja osaamistarpeita selvitetään kehityskeskusteluissa, jotka toimivat samalla osaamiskartoituksena. Työntekijöitä kannustetaan jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi johtavassa asemassa olevat henkilöt kehittävät johtamistaitojaan erilaisin koulutuksin, opettava henkilökunta osallistuu pedagogiseen koulutukseen, ja hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöä osallistuu omaa osaamistaan vahvistavaan koulutukseen. Kansainvälisen toiminnan edistämiseksi koko henkilökuntaa kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään kielitaitoaan. Henkilökunta saa mahdollisuuksien mukaan osallistua omaa työtä tukeviin koulutustilaisuuksiin työaikana. Henkilöstökoulutuksesta tiedotetaan yliopiston intranetissä. Tiedekunta noudattaa yliopiston palkkauspolitiikkaa, joka perustuu voimassa olevaan työehtosopimukseen.

14 Se myös hyödyntää mahdollisuuksien mukaan opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaisen uramallin mahdollisuuksia henkilöstön urakehityksen edistämisessä ja palkitsemisessa. 2.1.5 Työhyvinvointi, työturvallisuus ja työterveys Tiedekunnan yksiköt tukevat henkilöstönsä työtyytyväisyyttä, työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista järjestämällä työhyvinvointia edistävää toimintaa. Toiminnan toteuttamiseksi siihen pyritään osoittamaan määrärahaa yliopiston ohjeen mukaisesti. Työssä jaksamista edistetään myös ottamalla huomioon työntekijän elämäntilanne ja tekemällä sen pohjalta työtehtäviä ja työaikaa koskevia järjestelyitä. Yliopisto tekee joka toinen vuosi työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä koskevan kyselyn, jonka tuloksia tiedekunta hyödyntää omassa toiminnassaan. Tulokset käsitellään yksiköiden henkilöstökokouksissa ja johtoryhmässä. Mikäli tuloksissa ilmenee kehittämiskohteita, lähijohtaja huolehtii siitä, että kehittämiskohteiden syyt selvitetään ja toimintaa parannetaan. Itä-Suomen yliopistossa toimii henkilöstön kehittämisen tukiryhmä, jonka tehtävänä on ensisijaisesti koko yliopiston tasolla 1) henkilöstön kehittämiseen liittyvien kysymysten käsittely, 2) työhyvinvoinnin kehittäminen henkilöstötuottavuuden näkökulmasta ja 3) uuden yliopistoyhteisön tukeminen muutoksessa henkilöstö- ja työn organisointinäkökulmasta. Tiedekunnasta on edustajia tässä tukiryhmässä. Yliopisto on myös antanut ohjeistuksen asialliseen työkäyttäytymiseen. Jokainen työntekijä vastaa osaltaan työturvallisuudesta noudattamalla olemassa olevia ohjeita ja määräyksiä. Em. ohjeita on koottu turvaoppaaseen, joka on luettavissa yliopiston intranet-sivuilta suomeksi ja englanniksi. Yliopisto tarjoaa yhteistyökumppaniensa kautta ensiapukoulutusta. Yliopiston Joensuun ja Kuopion kampuksilla toimii kriisiryhmät, joiden tehtävänä on tukea henkilöstöä työyhteisön kriisitilanteissa sekä ennaltaehkäistä kriisejä. Henkilökohtaisiin kriiseihin on mahdollista hakea apua työterveyshuollosta. Yksiköt huolehtivat työturvallisuudesta siten, että ne huomioivat turva-asiat perehdytyksessä, järjestävät työntekijälle asianmukaisen kalustuksen ja laitteet sekä opastuksen laitteiden käyttöön. Joka yksikössä on ensiaputarvikkeet akuuttien vammojen hoitamiseksi. Työntekijät ovat työssään ja työstä johtuvista olosuhteissa (esim. pakollisessa koulutuksessa, työmatkalla tai työnantajan asialla) lakisääteisesti vakuutettuja mahdollisia tapaturmia varten. Henkilöstö saa käyttää työterveyspalveluita yliopiston tekemän sopimuksen mukaisesti. Ks. luku 3.3.

15 Henkilöstöasioiden toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat Tehtävät tiedekuntaneuvosto käsittelee tiedekunnan strategista henkilöstösuunnitelmaa tekee esityksen professorin tehtäväalasta ja tehtävämäärityksestä sekä siitä, vaaditaanko professorilta käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan valitsee asiantuntijat antamaan lausunnon professorin tehtävään hakeneista tai kutsuttavasta sekä tekee rehtorille ehdotuksen kahdeksi vuodeksi tai sitä pidemmäksi ajaksi professorin tehtävään valittavasta myöntää dosentin arvon dekaani vastaa tiedekunnan henkilöstöhallinnosta tekee rehtorille esitykset yksiköiden johtajista, varajohtajista ja esimiehistä allekirjoittaa työsopimukset rehtorin delegoinnin mukaisesti antaa työtodistukset päättää työstävapauttamisista päättää irtisanoutumisista henkilöstösuunnittelija avustaa tarvittaessa tiivistelmien tekemisessä hakijoiden ansioista valmistelee työsopimukset ja päätökset työstä vapauttamisesta laatii perehdyttämismateriaalin päättää hallintopalvelukeskuksen Kuopion kampuksen henkilöstön vuosilomista hoitaa palvelussuhteen päättymistä koskevat asiat laatii tiedekunnan henkilökunnan työtodistukset toimii hallintopalvelukeskuksen Kuopion kampuksen henkilökunnan esimiehenä erikseen määritellyissä tehtävissä hallintosihteeri (sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) kokoaa ja tallentaa vuosilomat yksikön johtaja vastaa siitä, että työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelut ottaa työntekijän osa-aikaiseen määräaikaiseen opetustehtävään (ent. sivutoiminen tuntiopetus) ja päättää palkkion suuruudesta tekee esityksen laitoksen tehtävään valittavasta henkilöstä antaa pyydettäessä liitteen työtodistukseen laitoksilla työskentelevät sihteerit valmistelevat sivutoimisen tuntiopetuksen työsopimukset ja palkkioasiakirjat ja lähettävät ne Certiaan Henkilöstöasioiden prosessit on esitetty tiedekunnan intranetissä. Ohjeita henkilöstöasioiden käsittelystä on yliopiston henkilöstöyksikön ylläpitämässä henkilöstöhallinnon toimintakäsikirjassa.

16 2.1.6 Palvelussuhteen päättyminen Toistaiseksi tehty palvelussuhde voi päättyä siihen, että työntekijä irtisanoo työsopimuksen tai että työnantaja irtisanoo työntekijän. Työantajan puolelta tapahtuvaan irtisanomiseen on oltava asiallinen ja painava peruste. Määräaikainen palvelussuhde päättyy pääsääntöisesti työsopimuksessa mainittuna palvelussuhteen päättymispäivänä. Palvelussuhteesta irtisanoutuva täyttää eroamisilmoituksen ja lähettää sen kirjaamoon. Henkilöstön irtisanoutumista koskevan päätöksen tekee dekaani. Irtisanoutumisajat on määritelty työehtosopimuksessa. Palvelussuhteen päättyessä dekaani antaa työntekijälle työtodistuksen. Jos työntekijä haluaa työtodistukseensa kuvauksen työtehtävistään ja/tai arvion tehtävien suorittamisesta, hän voi pyytää esimieheltään liitteen. Linkkejä Henkilöstöhallinto Henkilöstön kehittäminen UEF-tietopankki Työsuojelu ja työturvallisuus https://www.uef.fi/intra/henkiloston-kehittaminen/tyosuojelu-ja-tyoturvallisuus Asiallisen työkäyttäytymisen ohjeistus https://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=4c1fe9f3-84e9-47fd-91aecedf88e3e455&groupid=115455&p_l_id=176751 Perehdytyksen muistilista https://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=4680a869- f969-42e1-9d41-673561a7b12f&groupid=115455&p_l_id=511634 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma http://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=d3c2c2fd-0b96-4d6e-9efc- 6bd6f92b3d87&groupId=10128 Kehityskeskusteluohjeistus https://www.uef.fi/intra/henkiloston-kehittaminen/kehityskeskustelut Turvaopas https://www.uef.fi/intra/tilahallinto/oppaat-ja-ohjeet Muut turvallisuusasiakirjat https://www.uef.fi/intra/henkiloston-kehittaminen/tyosuojelu-ja-tyoturvallisuus Henkilöstöasioiden prosessikuvaukset (tiedekunnan intranetissä) 2.2 Opiskelijat Opiskelijat ovat yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan voimavara ja samalla suurin asiakasryhmä. Tiedekunta kehittää opetusta ja ohjausta, edistää opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa ja edistää osaltaan opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelijat osallistuvat tiedekunnan toimintaan siten, että heillä on ylioppilaskunnan nimeämät edustajat tiedekunnan toimielimissä ja että he antavat tiedekunnalle palautetta sen toiminnasta. Opiskelijatuutoroinnin kautta opiskelijat voivat osallistua uusien opiskelijoiden ohjaukseen ja edistää näiden sitoutumista opiskeluun ja opiskeluyhteisöön. Kuvaukset palautteen kokoamisesta ja käsittelystä ovat luvussa 4??

17 2.3 Rahoitus Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnalla on perus- ja täydentävää rahoitusta. Tiedekunnan saama perusrahoitus määräytyy yliopiston hallituksen hyväksymien tulosindikaattoreiden mukaisesti. Myös tiedekunnan laitoksille myöntämä rahoitus perustuu pitkälti yliopiston indikaattoreihin. Tuloksellisuuden arvioinnissa tarkastellaan kolmen vuoden jaksoja, jotta laitosten toimintaedellytykset eivät muutu äkillisesti. Tiedekunnan periaatteena on jakaa määrärahat lähes kokonaisuudessaan laitoksille, joissa perustoiminta tapahtuu. Näin laitokset voivat käyttää saamansa määrärahat toimintansa ja tavoitteidensa kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tiedekunnan rahanjakomalli perustuu yliopiston rahanjakomalliin, joka on avoin ja läpinäkyvä rahanjaon peruste. Talousasioita on käsitelty säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa, 1.3.2014 lähtien rehtorin antaman ohjeen mukaisesti. Talous- ja henkilöstösuunnittelija esittelee tiedekunnan taloustilanteen kerran vuodessa myös tiedekuntaneuvostolle. Lisäksi talousasioita käsitellään vuosittain dekaanin johdolla käytävissä laitosjohtajatapaamisissa, ja toimintavuoden aikana pidetään talouspalavereita laitoksittain ko. laitosjohtajan ja taloussihteerin kanssa. Tavoitteena on talouden toteumatietojen seurannassa mahdollisimman ajantasaisen ja oikean tiedon tuottaminen johtajille päätöksenteon pohjaksi. Laitokset hakevat jatkuvasti täydentävää rahoitusta tutkimus-, kehittämis- ja koulutushankkeiden toteuttamiseen. Rahoitusta haetaan kansallisilta ja kansainvälisiltä rahoittajilta. Periaatteena on, että yleiskustannukset palautuvat laitosten ja tutkimusryhmien käyttöön. Täydentävää rahoitusta koskeva kattava ohjeistus on tiedekunnan intranetissä. Taloushallinnon toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat Tehtävät tiedekuntaneuvosto käsittelee tiedekunnan taloutta ja hallintoa koskevia kysymyksiä sekä talousarviota dekaani vastaa tiedekunnan taloudesta päättää määrärahojen jakamisesta yksiköille raportoi rehtorille tiedekunnan taloustilanteesta hyväksyy tiedekunnan budjetin johtava hallintopäällikkö vastaa taloushallinnon kokonaisuudesta hyväksyy hallintopalvelukeskuksen budjetin vastaa hallintopalvelukeskuksen laskuista talous- ja koordinoi tiedekunnan taloushallintoa (kokonaiskoordinaatio) henkilöstösuunnittelija laatii budjetin yhteistyössä dekaanin ja johtavan hallintopäällikön kanssa (tiedekunnan kokonaisbudjetti ja laitosten budjetit tuloslaskelmamuotoon) seuraa tiedekunnan määrärahojen käyttöä ja raportoi siitä dekaanille ja johtavalle hallintopäällikölle valmistelee rahoitusta koskevan tulosneuvotteluaineiston sekä tilinpäätöksen yksikön johtaja hyväksyy budjetin vastaa määrärahojen käytöstä hyväksyy yksikön menon hankehallinnon taloussihteeri hoitaa täydentävän rahoituksen hankkeisiin liittyvän talous- ja henkilöstöhallinnon (mm. budjetit, maksatukset/laskutuspyynnöt ym. maksuliikenteen sekä rahoitushakemuksiin liittyvän neuvonnan) yksikössä työskentelevä hallintosihteeri täsmentää yksikkönsä budjetin yhteistyössä laitosjohtajan kanssa (tarvittaessa)

18 seuraa yksikön määrärahojen käyttöä ja raportoi siitä johtajalle hoitaa yksikön maksuliikenteen (ostolaskut, matkalaskut, laskutuspyynnöt, palkkiolaskut) Ks. myös luku 1.6 Sopimuskäytännöt. Linkki Täydentävän rahoituksen ohjeistus ja prosessit (tiedekunnan intranetissä) 2.4 Maksuliikenne (Onko prosessikuvausta?) Ostolaskut Ostolaskujen (koti- ja ulkomaan) käsittely tapahtuu Rondo -järjestelmällä. Ostolaskut tulevat suoraan toimintayksiköihin Certiasta tiliöitäväksi, asiatarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi Rondossa. Tämän jälkeen lasku siirtyy suoraan maksatukseen Certian kautta. Myyntilaskut Myyntilaskutus hoidetaan toistaiseksi laskutuspyyntöjen perusteella Pro elaskutus -järjestelmässä. Laskutuspyyntö tehdään laskutuspyyntöpohjalla. Laskutusta varten tarvitaan nyt asiakkaan tunnistetieto, joka on yrityksillä y-tunnus ja henkilöillä henkilötunnus. Epätarkat laskutuspyynnöt palautetaan. Laskutuspyynnöt liitteineen toimitetaan talousyksikköön sähköpostin liitteenä osoitteeseen myyntilaskut(at)uef.fi. Matkustaminen ja matkalaskut Matka-asioissa noudatetaan valtion matkustussääntöä. Ennen työmatkaa jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tulee tehdä matkasuunnitelma Travel-järjestelmässä. Henkilökunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka saavat palkkaa tai palkkiota yliopistolta. Kaikki matkasuunnitelmat lähetetään suoraan hyväksyjälle. Matkan jälkeen työntekijä laatii Travel-järjestelmässä matkalaskun. Matkalaskuihin tehdään asiatarkastus ennen hyväksymistä. Travelin pääkäyttäjätehtävistä vastaa Certia, joka hoitaa myös kaikki päivittäiset Traveliin liittyvät tehtävät. Uusien Travel -käyttäjien neuvonnan ja opastuksen hoitaa toimintayksikön matka-asioita hoitava. Yksi tiedekunnan hallintosihteereistä toimii matka-asioiden yhdyshenkilönä keskushallinnon ja tiedekunnan välillä sekä antaa ohjeita ja neuvontaa laitoksilla työskenteleville matka-asioita hoitaville sihteereille. Linkkejä Matkustamiseen liittyviä ohjeita Travel -järjestelmä Katso myös luvut 1.6 Sopimuskäytännöt ja 3.3 Hallinto- ja tukipalvelut.

19 2.5 Tilat, laitteet ja laiterekisterit Tiedekunta toimii Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan kampuksilla seuraavissa rakennuksissa: Tiedekunnan tilat Paikkakunta/ Joensuu Kuopio Savonlinna rakennus (katuosoite) Aurora II, Yliopistokatu 2 Snellmania, Yliopistonranta 1 E Kuninkaankartanonkatu 7 Futura, Yliopistokatu 7 Technopolis, Microkatu 1 Metria, Yliopistokatu 7 Bioteknia, Neulaniementie 2 Käytössä olevat tilat, niiden neliömäärät ja vuokrat ilmenevät tilahallinnon tietojärjestelmästä. Tilamäärät ja tilankäytön tarkoituksenmukaisuus on arvioitu ja on todettu, että tiloja on tarpeeseen nähden liian vähän, mikä vaikeuttaa tarkoituksenmukaista toimintaa. Tilahallinnon toimijat ja tehtävät Tärkeimmät toimijat Tehtävät yliopiston kiinteistöpäällikkö - seuraa tilojen käyttöä - valmistelee työtilojen vuokrasopimukset dekaani, johtava hallintopäällikkö, laitoksen johtaja - arvioi työtilojen tarpeen ja hankkii tarvittaessa lisätiloja Tiedekunnan opetus- ja tutkimusvälineet koostuvat pääosin erilaisista atk-laitteista. Lisäksi kirjasto ja arkistot (kurssikirjat, lehdet, mikrofilmit, tietokannat) ovat tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen kannalta merkittävä voimavara. Yliopiston tietotekniikkapalvelut vastaa yliopiston teknisestä tietoturvallisuudesta ja yleisestä tietoturvallisuuden kehittämisestä. Lisäksi jokainen työntekijä vastaa osaltaan tietoturvasta tietotekniikkapalveluiden ohjeiden mukaan. Tietotekniikkapalvelut järjestää tarvittaessa myös tietoturvakoulutusta. Tietoturvasäännöt ja ohjeet löytyvät tietotekniikkapalveluiden www-sivuilta. Yksiköiden yhteiskäyttöisillä laitteilla on vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on opastaa uusia käyttäjiä ja huolehtia siitä, että laite on käyttökunnossa. Henkilökohtaisessa käytössä olevista laitteista vastaa kukin työntekijä. ITlaitteiden, ohjelmistojen ja infrastruktuurin huoltamisesta ja korjaamisesta vastaa tietotekniikkakeskus. Hankinnoissa noudatetaan yliopiston yhteisiä periaatteita ja ohjeita. Hankinnat kirjataan käyttöomaisuusrekisteriin ohjeiden mukaisesti.

20 Hankintatoimen toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat hallitus tiedekuntaneuvosto dekaani yksikön johtaja hankinnoista vastaava työntekijä Tehtävät hyväksyy tiedekunnan investointisuunnitelmat tekee esityksen tiedekunnan investointisuunnitelmaksi päättää tiedekunnan hankinnoista päättää yksikkönsä hankinnoista erikseen määriteltyyn euromäärään asti? tilaa toimistotarvikkeet, kalusteet, IT-laitteet ja puhelimet laitteen vastuuhenkilö huolehtii laitteen ylläpidosta ja opastaa uudet käyttäjät työntekijä käyttää laitetta ohjeiden mukaisesti ilmoittaa laitteen toimintahäiriöistä ja rikkoontumisesta Katso myös luku 3.3 Hallinto- ja tukipalvelut. Linkit Toimitilapalvelut Tilahallinnon tietojärjestelmä Yliopiston tietoturvasäännöt: www.uef.fi/tike/tietoturvasaannot Muu tietoturvaohjeistus: www.uef.fi/tike/tietoturvallisuus/

21 3 TOIMINNOT 3.1 Avaintoiminnot: Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus Prosessin tarkoitus: Tarkoituksena on, että tiedekunta toteuttaa strategiaansa mission suorittamiseksi ja vision saavuttamiseksi. Prosessin vastuuhenkilö: Dekaani Prosessin laatutavoitteet: Tiedekunnalla on strategia. Strategian toteutumista seurataan säännöllisesti indikaattoreiden avulla. Johtoryhmä tunnistaa tiedekunnan toimintaa uhkaavat riskit, arvioi niiden todennäköisyyden ja vaikuttavuuden, etsii keinot niiden hallitsemiseksi sekä seuraa riskienhallinnan onnistumista. Johtoryhmä suorittaa vuosittain johdon katselmuksen. Strategiaa arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti. Tiedekunnan johto käy vuosittain tulosneuvottelut yliopiston johdon kanssa. Dekaani käy vuosittain tulosneuvottelut yksiköiden johdon kanssa. Johtamisjärjestelmä Hallinnollinen tuki Yleis- ja henkilöstöhallinto Taloushallinto Opintohallinto Tehtävät Strategia: Toiminnan tavoitteet Laatupolitiikka Johtaminen Henkilöstö Tekninen Tuki Tilat Laitteet Aineistot Y D I N T O I M I N N O T Tutkimus Opetus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Arviointi Kehittäminen

22 Demingin ympyrän mukaisesti tiedekunnan toiminta perustuu pitkän ja lyhyen aikavälin suunnitelmiin, jotka ohjaavat käytännön toimintaa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti, ja arvioinnin tulokset otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. Vuositason toiminta, sen arviointi ja kehittäminen on esitetty vuosikellossa (liite 3). Linkki Yliopiston päälaatukäsikirja Plan suunn Act kehitä Do tee Check 3.1.1 Strategiatyö????? Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta toteuttaa strategista johtamista ja toiminnanohjausta mm. strategiatyön, tulosneuvotteluiden ja johdon katselmusten avulla. Toiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista niin, että tiedekunta pystyy ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia ja reagoimaan niihin, parantamaan toimintansa laatua ja vaikuttavuutta, kehittämään toimintojaan sekä saavuttamaan tavoitteensa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on käsitellä tiedekuntaa koskevia strategisia asioita. Dekaanin puolestaan johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa ja vastaa tiedekunnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta rehtorille. Johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm. strategioiden valmistelu ja riskienhallintaa koskeva työ. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnalla on strategia joka on luettavissa tiedekunnan intranetissä. Tiedekunta toteuttaa oman strategiansa kautta Itä-Suomen yliopiston strategiaa. Strategiatyöhön osallistuu tiedekunnan johtoryhmä. Linkki Tiedekunnan intranet

23 3.1.2 Tuloksellisuuden arviointi Tiedekunta käy yliopiston johdon kanssa tulosneuvottelut, joissa sovitaan tiedekunnan tavoitteista ja rahoituksesta. Tiedekunnasta tulosneuvotteluihin osallistuvat dekaanit, johtava hallintopäällikkö, laitosjohtajat sekä talous- ja henkilöstösuunnittelija. Tuloksellisuuden arvioinnissa käytetään yliopiston ja tiedekuntaneuvoston hyväksymiä indikaattoreita. Tiedekunta tarkistaa strategiaansa tulosneuvotteluissa sovitun mukaisesti. Tulosneuvottelusta laaditaan muistio. Dekaani käy tulosneuvottelut tiedekunnan laitosten kanssa ja seuraa niiden toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuuden arvioinnissa käytetään yliopiston indikaattoreita ja mittareita, jotka ovat nähtävinä yliopiston intranetissä. Laitosjohtajat kertovat omalle henkilökunnalleen tulosneuvottelujen onnistumisesta. Linkki Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, laatutyö 3.1.3 Katselmukset Johdon katselmus pidetään kerran vuodessa, ja kytketään vuosikertomuksen valmisteluun. Johdon katselmus suoritetaan johtoryhmän kokouksessa, ja siinä arvioidaan mm. seuraavat asiat: laatutavoitteiden toteutuminen edellisen vuoden katselmuksen, auditointien ja arviointien tulokset ja niistä seuranneiden toimenpiteiden tilanne riskienhallintaa koskevien toimenpiteiden toteuttaminen ja riskien uudelleen arviointi opiskelijapalaute reklamaatiot korjaavien ja ehkäisevin toimien tilanne toiminnassa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Johdon katselmuksesta laaditaan raportti, jonka allekirjoittaa dekaani. Katselmusraportti julkaistaan tiedekunnan internet-sivuilla. Katselmuskäytäntö ja palautejärjestelmät on kuvattu luvussa 4. Dekaani laatii tiedekunnan toimintaa koskevan luvun yliopiston vuosikertomukseen. Strategisen johtamisen toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat Tehtävät tiedekuntaneuvosto käsittelee strategisen henkilöstösuunnitelman dekaani käy tulosneuvottelut rehtorin kanssa käy tulosneuvottelut yksiköiden kanssa vastaa tulosneuvotteluihin valmistautumisesta johtoryhmä suorittaa johdon katselmuksen johtava hallintopäällikkö laitosjohtaja vastaa yksikkönsä strategian laatimisesta ja toteuttamisesta vastaa yksikkönsä toiminnan itsearvioinnista käy tulosneuvottelun dekaanin kanssa

24 3.1.4 Viestintä Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestinnästä vastaa dekaani, ja viestinnän toteutuksesta huolehtii tiedottaja. Ulkoista viestintää toteutetaan yhteistyössä hallintokeskuksen viestintäyksikön sekä erityisesti opintopalveluiden kanssa. Sisäisestä viestinnästä tiedekunta huolehtii hallintopalvelukeskuksen ja laitosten välisenä yhteistyönä. Koska tiedekunta toimii kolmella kampuksella, viestinnällä on suuri merkitys toiminnan sujuvuudelle, yhteisöllisyyden rakentumiselle ja organisaatiokulttuurin muodostumiselle. Tiedekunnan viestinnän päätavoitteena onkin lisätä toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja organisaatiokulttuuria sekä varmistaa henkilöstön ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu. Tiedekunta hyödyntää viestinnässä ja vuorovaikutuksessa uutta teknologiaa. Se mm. järjestää videokokouksia, ylläpitää intranetiä ja jakelulistoja sekä hyödyntää verkkoasemia. Tiedekunnalla on intranetissä viestintäsuunnitelma, joka ohjaa viestinnän kehittämistä ja toteuttamista sekä viestintävastuut. Tiedekunnalla on internet-sivut. Niillä esitellään tiedekuntaa ja sen toimintaa sekä annetaan ohjeita opiskelijoille ja muille asiakkaille. Tiedekunnalla on myös intranet, jossa on mm. koko tiedekuntaa koskevat suunnitteluasiakirjoja, päätöksiä, kokousmuistioita, tilastoja ja sisäisiä ohjeita. Lisäksi tiedekunnalla ja yksiköillä on sähköiset jakelulistat, jotka on tarkoitettu henkilöstölle tiedottamiseen. Tiedekunnan tiedottaja kokoaa kuukausikirjeen, joka lähetetään koko henkilökunnalle, ainejärjestöille ja tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenille. Lisäksi yksiköt järjestävät säännöllisesti mm. henkilökunta- ja työkokouksia sekä strategia- ja teemapäiviä. Lisäksi laitoksilla on jakelulistat ja/tai viestiryhmät, joilla ne viestivät opiskelijoille. Ks. tiedekunnan opinto-opas. Tärkeimmät toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat Tehtävät dekaani johtaa tiedekunnan viestintää johtava hallintopäällikkö vastaa tiedekunnan viestinnän toteuttamisesta tiedottaja vastaa viestintäsuunnitelmanlaatimisesta tukee laitoksia viestintää koskevissa asioissa suunnittelee ja koordinoi tiedekunnan sisäistä viestintää suunnittelee ja päivittää tiedekunnan inter- ja intranet-sivuja laatii tiedekunnan esitteet ja esittelykalvot tiimivastaavat huolehtivat oman vastuualueensa viestinnästä ja wwwsivujen sisällöntuotannosta yhteistyössä tiedottajan kanssa Linkkejä Itä-Suomen yliopiston viestintä Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, intranet Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tiedottaja/yhteystiedot

25 3.2 Ydintoiminnot 3.2.1 Tutkimus Prosessin tarkoitus: Tarkoituksena on tuottaa hyvän tieteellisen käytännön mukaista korkealaatuista tutkimusta, jolla on tieteellistä, yhteiskunnallista ja kansainvälistä relevanssi. Prosessin vastuuhenkilö: Dekaani Prosessin laatutavoitteet: Tiedekunta noudattaa yliopiston laatuindikaattoreita. Maksullisessa palvelututkimuksessa seurataan lisäksi rahoittajan asettamia laatutavoitteita. Tutkimus Tutkimusidea ja sen arviointi TUTKIMUKSEN SUUNNITTELU Yhteistyökumppaneiden hakeminen Rahoituksen hakeminen Tutkimusluvat Tutkimussopimukset Tiedottaminen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimustulokset Tutkimuksen infrastruktuuri Tutkimuksen ohjaus Toteutuksen seuranta ja arviointi Arkistointi Tiedottaminen TULOSTEN RAPORTOINTI JA ARVIOINTI Raportit Uudet tutkimusideat Opinnäytteet Innovaatiot Tieteelliset julkaisut

26 3.2.1.1 Tutkimuksen tavoitteet ja organisointi Tiedekunnan yleistavoitteena on tehdä vahvaa, korkeatasoista, kansainvälistä ja tutkimuseettisiin periaatteisiin perustuvaa tutkimusta, joka on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa sekä vahvistaa julkaisutoimintaa ja lisätä julkaisujen määrää. Kansainvälisten referee-julkaisujen määrää lisätään silloin, kun se on tutkimuksen sisältöjen ja vaikuttavuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Tiedekunta pyrkii myös vaikuttamaan siihen, että eri tieteenaloilla vallitsevat julkaisukäytännöt otetaan huomioon julkaisutoimintaa arvioitaessa ja määrärahoja jaettaessa. Ajankohtaisia tavoitteita ovat tutkimusyhteistyön lisääminen ja laajojen tutkimuskokonaisuuksien valmistelu. Tiedekunnan rooli tutkimustoiminnassa on strateginen. Tiedekunta linjaa tutkimuksensa painopistealueet yliopiston strategian pohjalta siten, että ne kytkeytyvät Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen painopistealueisiin. Tutkimuksen painopistealueet muuttuvat strategiatyön yhteydessä. Uudessa strategiassa painottuu tieteenalojen rajat ylittävä tutkimus. Tiedekunta toimii seuraavissa tutkimuskokonaisuuksissa. Kansainvälisen huipputason tutkimusalueet Aerosolit, ilmastonmuutos ja ihmisen terveys Rajat, liikkuvuus ja kulttuurien kohtaaminen Kehittyneet, vahvat tutkimusalueet Luonnonvarojen kestävä hallinta Lisäksi tiedekunta on tunnistanut nouseviksi tutkimusalueiksi seuraavat: hyvinvoinnin murtumat ja huono-osaisuus vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Tiedekunta tukee nousevien tutkimusalojen kehittymistä vahvoiksi ja edelleen kansainvälisen huipputason tutkimusalueiksi. Vahvuusalueiden tukena ovat tutkimus- ja ainelaitoksilla toimivat tutkimusyksiköt ja - keskittymät, ks. luku 1.2. Tutkimustoimintaa johtaa dekaani. Varsinainen tutkimustyö tapahtuu laitoksissa ja niiden alaisissa tutkimusorganisaatioissa. Tutkimustoimintaa on kuvattu tarkemmin laitosten laatukäsikirjoissa. Tiedekunnalla on myös tutkimuskoordinaattori, jonka tehtävänä on mm. tiedottaa tutkimushankerahoituksesta ja tukea tutkijoita tutkimusrahoituksen hankkimisessa. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden käytännön hallintoasioita hoitaa hallintopalvelukeskuksen hankehallinnon henkilöstö sekä hankkeeseen rekrytoitu henkilöstö.

27 3.2.1.2 Tutkimustoiminnan menettelytapoja Tutkimuseettisinä ohjenuorina käytetään tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan linjauksia. Tutkimusrahoitus pyritään pitämään vakaana, ja sen määrää pyritään lisäämään hakemalla kilpailtua kansallista ja kansainvälistä rahoitusta. Tutkimustoimintaa pyritään edistämään mm. perustamalla monitieteisiä tutkimushankkeita ja -ryhmiä. Väitöskirjoja ja pro gradu -tutkielmia pyritään mahdollisuuksien mukaan kytkemään tutkimuksen painopistealueisiin. Post doc -tutkijoita ja väitöskirjojen tekijöitä pyritään palkkaamaan tutkimushankkeisiin. Näillä toimilla edistetään myös opiskelijoiden hakeutumista tutkijauralle. Tiedekunnan tutkimustoiminta rahoitetaan pitkälti ulkopuolisella täydentävällä rahoituksella. Tutkimusprosessi käynnistyykin useimmiten tutkimusrahoituksen hakemisella. Rahoituksen hakemisesta vastaa hankkeen vastuullinen johtaja. Dekaani hyväksyy hakemuksen jätettäväksi rahoittajalle saatuaan yksikön johtajalta sitoumuksen. Päätöksen myönnetyn määrärahan vastaanottamisesta tekee tiedekunnan dekaani. Myönteinen rahoituspäätös käynnistää tutkimushankkeen. Hankkeen vastuullinen johtaja vastaa tutkimuksen toteuttamisesta ja seurannasta sekä huolehtii raportoinnista voimassa olevan toimivaltamääräyksen mukaan. Katso myös luku 1.6 Sopimuskäytännöt. Tutkimustoiminnasta syntyy tieteellisiä julkaisuja. Julkaisutoimintaa seurataan SoleCRIS-tietokannan avulla. Tähän jotakin JUFO:sta. Tiedekunnassa noudatetaan seuraavien neuvottelukuntien eettisiä periaatteita: Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Kestävän kehityksen periaatteet kuuluvat tutkimussisältöjen luonteen vuoksi kaikkeen tutkimukseen. Tiedekunta osallistuu säännöllisesti tutkimuksen arviointeihin ja hyödyntää niiden tulokset tutkimustoiminnan kehittämisessä. Tiedekuntatason tulokset käsitellään johtoryhmässä (johdon katselmuksessa), jossa sovitaan toimenpiteistä. Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan seuraavassa johdon katselmuksessa. Laitosten tuloksia käsitellään lisäksi dekaanin ja laitosten välisissä tulosneuvotteluissa. Tutkimusaineistoja hallinnoidaan arkistonmuodostussuunnitelman ja muiden ohjeiden mukaisesti. Linkkejä Tutkimuseettinen neuvottelukunta Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta Tutkijan työvälineet (www.uef.fi/fi/intra/tutkijan-tyovalineet/home)

28 3.2.1.3 Ohjeet ja vastuut Tehtäessä sopimuksia yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa noudatetaan Itä-Suomen yliopiston hyväksymää ohjeistoa, jota täydennetään tarvittaessa tiedekunnan omilla ohjeilla. Tutkimushankkeita koskevat sopimuskäytännöt on kuvattu luvussa 1.6. Lisäksi tiedekunnalla on ohjeet täydentävän rahoituksen prosesseista tiedekunnan intranetissä. Maksullinen palvelututkimus tapahtuu hallitusti. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä alueen yritysmaailman kanssa ja tuottaa korkeatasoisia ja innovatiivisia tutkimuspalveluita. Maksullinen palvelututkimus toteutetaan yliopiston hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaan siten, että toiminta kattaa vähintäänkin kaikki aiheuttamansa kustannukset. Tutkimustoiminnan toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat Tehtävät tiedekuntaneuvosto linjaa tiedekunnan tutkimustoimintaa hyväksyy tutkimusstrategian dekaani johtaa tiedekunnan tutkimustoimintaa raportoi rehtorille tutkimustoiminnasta tutkimuskoordinaattori tiedottaa tutkijoille tutkimushankerahoituksesta yhteistyössä tiedekunnan tiedottajan kanssa selvittää ulkopuoliseen rahoitukseen liittyviä yksityiskohtia ja sääntöjä yhteistyössä yliopiston tutkimuspalvelujen kanssa auttaa tutkijoita erityisesti Suomen Akatemian ja EU:n tutkimusrahoituksen hakemisessa, hakemusten kirjoittamisessa ja yliopiston omien hakemuskäytäntöjen hoitamisessa kokoaa malleja menestyneistä hakemuksista laitosjohtaja johtaa laitoksen tutkimustoimintaa raportoi dekaanille laitoksensa tutkimustoiminnasta laitoksen tutkimusorganisaation vastuuhenkilö vastaa organisaation tutkimustoiminnasta raportoi laitosjohtajalle organisaationsa tutkimustoiminnasta professori, tutkimusjohtaja, tutkimushankkeiden johtaa tutkimushankkeita vastuuhenkilö seuraa hankkeen taloutta raportoi hankkeen johtajalle/dekaanille/rahoittajalle tutkijat tutkimustyö hankehallinnosta vastaavat taloussihteerit tutkimushankkeiden talous- ja henkilöstöhallinto Ks. myös luku 1.6 Sopimuskäytännöt. Linkki Täydentävän rahoituksen prosessit (tiedekunnan intranet) Tutkijan työvälineet (www.uef.fi/fi/intra/tutkijan-tyovalineet/home)

29

30 3.2.2 Lisensiaatti- ja tohtorikoulutus Prosessin tarkoitus: Tarkoituksena on tuottaa lisensiaatti- ja tohtorikoulutuksen (jatkokoulutuksen) korkea laatu ja jatkuva parantaminen, mm. opetuksen tiedelähtöisyys, kansainvälisyys, vastuullinen ohjaus, tavoitteellinen opiskelu, elinikäinen oppiminen, tutkimuksen ja opetuksen eettisten periaatteiden noudattaminen, koulutuksen työelämärelevanssi sekä sidosryhmätyöskentely. Prosessin vastuuhenkilö: Dekaani Prosessin laatutavoitteet: Tiedekunta noudattaa yliopiston laatuindikaattoreita. Lisensiaatti- ja tohtorikoulutus Opiskeluoikeuden hakeminen ja opiskelijavalinta s todistukset (kelpoisuus) tutkimussuunnitelma jatko-opintosuunnitelma ohjaajat päätös OPISKELUOIKEUS -ilmoittautuminen yliopistoon OPISKELU OHJAUS Tieteen ja tutkimusalan opinnot Yleiset valmiustaitoopinnot Lisensiaatin- tai väitöskirjatutkimus Julkaise minen - ohjeet Väitöskirjan arviointi - Esitarkastus - Julkinen tarkastus (väitöstilaisuus) Lisensiaatintutkimuksen arviointi VALMISTUMINEN ALUMNITOIMINTA 3.2.2.1 Koulutusalat, koulutukset ja suoritettavat tutkinnot Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta järjestää lisensiaatti- ja tohtorikoulutusta humanistisella, kauppatieteellisellä, luonnontieteellisellä, oikeustieteellisellä, terveystieteellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Lisäksi sosiaalityössä on mahdollista suorittaa ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto, joka tuottaa erikoissosiaalityöntekijän kelpoisuuden. Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja tohtoriohjelmat ilmenevät liitteestä (liite 8).

31 Tohtorin tutkintoon johtava koulutus järjestetään tohtoriohjelmina. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnalla on viisi omaa tohtoriohjelmaa ja lisäksi se toimii viidessä tiedekuntarajat ylittävässä monitieteisessä tohtoriohjelmassa, joista kolmea se koordinoi. Dekaani on nimittänyt jokaiselle tohtoriohjelman johtajan, joka vastaa johtamansa tohtoriohjelman toiminnasta ja kehittämisestä. Kaikilla tohtoriohjelmilla on johtoryhmä, joka 1) ottaa kantaa tohtoriohjelmaan tulleisiin jatko-opinto-oikeushakemuksiin, 2) valmistelee tohtoriohjelman valintaperusteet ja opetussuunnitelmat, 3) vastaa tieteen ja tutkimusalan opintojen järjestämisestä, 4) vastaa jatko-opiskelijoiden ohjauksesta. (Itä-Suomen yliopiston tutkintosääntö 16 ) Tohtoriohjelmien johtajat, koordinaattorit ja johtoryhmien sihteereinä toimivat amanuenssit kokoontuvat keskimäärin kerran vuodessa keskustelemaan tieteellistä jatkokoulutusta koskevista asioista. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaattikoulutus toteutetaan sosiaalityön koulutusyksiköiden välisenä yhteistyönä (SOSNET) siten, että joka yliopistossa on ns. SOSNET-professoreita, jotka toimivat erikoisalojensa vastuuhenkilöinä. Linkki Yliopiston päälaatukäsikirja 3.2.2.2 Opiskelijavalinta Opiskelijavalinta toteutetaan opetussuunnitelmissa ilmoitettavina hakuaikoina. Opiskelu-oikeuden myöntämisestä päättää dekaani tohtoriohjelman johtoryhmän esityksestä. Sosiaalityön ammatillisella lisensiaattikoulutuksella on omat, valtakunnallisesti valmistellut valintaperusteet. Opiskelijavalinta valmistellaan valtakunnallisesti siten, että SOSNET tekee esityksen valittavista opiskelijoista. Hakija, joka ei ole tyytyväinen valintaa koskevaan päätökseen, saa hakea siihen oikaisua yliopistolta. Oikaisumenettelyssä tehtyyn päätöksen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. 3.2.2.3 Tohtorinkoulutuspaikat Tiedekunnalla on OKM-rahoitteisia ja ulkopuolisella rahoituksella saatuja tohtorinkoulutuspaikkoja. Paikoille valittavien henkilöiden pääasiallisena tehtävänä on tehdä väitöskirjatutkimusta. Tohtorinkoulutuspaikat julistetaan haettaviksi sitä mukaa, kun niitä vapautuu, kuitenkin niin, että haettavana on mahdollisuuksien mukaan useampi paikka. Tiedekunnalla on tohtorinkoulutuspaikkojen täyttöä koskevat periaatteet. Paikat julistaa haettavaksi yliopistopalvelut tiedekunnan esityksestä. Yliopiston yhteisen hakuilmoitukseen valmisteluun osallistuvat tiedekuntien johtavat hallintopäälliköt sekä jatko-opintoasioista vastaavat henkilöt. Mikäli haku koskee pelkästään yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaa, ilmoituksen valmistelee opintoasiainpäällikkö yhteistyössä johtavan hallintopäällikön kanssa. Tohtorinkoulutuspaikkojen täyttöä koordinoi opintoasiainpäällikkö, joka pyytää tohtoriohjelmilta esitykset paikoille valittavista henkilöistä. Dekaani päättää valittavista henkilöistä, jotka otetaan nuoremman tutkijan tehtävään enintään neljän vuoden määräajaksi. Ks. myös henkilöstöasiat, luku 2.1.

32 3.2.2.4 Opinnot ja opetus Lisensiaatti- ja tohtoriopinnot koostuvat 40-50 op:n laajuisista tutkimustyötä ja ammattipätevyyttä edistävistä opinnoista sekä lisensiaatin- tai väitöskirjatutkimuksesta. Opintoihin on mahdollista sisällyttää laitosten järjestämiä tutkijaseminaareja ja oppiainekohtaisia kursseja, yliopiston tohtorikoulun tarjoamia opintojaksoja sekä valtakunnallisten koulutus- ja tutkimusverkostojen tarjoamia opintoja. Tutkintoon voidaan myös hyväksilukea toisessa yliopistossa suoritettuja opintoja, mikäli ne sisältyvät hyväksyttyyn jatkoopintosuunnitelmaan. Opintojaksot järjestetään siten, että opiskelija voi opiskella täyspäiväisesti tai työn ohessa osa-aikaisesti. Tiedekunta rahoittaa tutkimusmenetelmäopetusta, jota toteutetaan filosofisen tiedekunnan kanssa. Kansainvälisyyden edistämiseksi tiedekunta järjestää englanninkielisiä opintojaksoja. Lisäksi se on tehnyt kaksoistutkinto- ja yhteisohjaussopimuksia. Sosiaalityön ammatillisella lisensiaattikoulutuksella (erikoissosiaalityöntekijänkoulutuksella) on omat valtakunnallisesti valmistellut opetussuunnitelmansa. Ne sekä opiskelijavalinnan perusteet ja tulokset valmistellaan vastakunnallisena yhteistyönä, ja ne hyväksytään koulutusyksiköissä. Koulutusten tavoitteet ja opinnäytteiden arvostelu sisältyvät opetussuunnitelmiin. Kirjallisten opintosuoritusten ja opinnäytteiden alkuperäisyys voidaan tutkia plagiaatintunnistamisjärjestelmän avulla rehtorin päätöksen mukaisesti. 3.2.2.5 Ohjaus, neuvonta ja tiedotus Lisensiaatti- ja tohtoriopinnoissa painottuu henkilökohtainen ohjaus. Jokaiselle opiskelijalle nimitetään vähintään kaksi ohjaajaa. Vaikka ohjausta annetaan jossakin määrin jo ennen opiskelijavalintaa, varsinainen ohjaus alkaa ja ohjaussuhde muodostuu vasta opiskeluoikeuden myöntämisen jälkeen. Ohjaus koostuu yksilö-, ryhmä- ja vertaisohjauksesta sekä henkilökohtaisesta ohjauksesta. Ohjauksessa opiskelijoita kannustetaan hyödyntämään kansainvälisiä verkostoja ja suorittamaan osa opinnoista ulkomailla. Tutkimustyön eettisiin periaatteisiin ohjaamisessa käytetään seuraavien neuvottelukuntien materiaaleja: Tutkimuseettinen neuvottelukunta Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta Opiskelija kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan laitoksen tutkimusryhmiin, tutkijakouluihin ja muihin tutkimusorganisaatioihin, mikä edistää sitoutumista opintoihin ja kiinnittymistä tiedeyhteisöön, tukee suuntautumista tutkijanuralle ja edistää verkostoitumista. Neuvontaa antavat opintoasiainpäälliköt, tiedekunnan hallintosihteerit sekä jatko-opintoasioita hoitavat amanuenssit. Jatko-opintoasioista tiedotetaan tiedekunnan www-sivuilla ja jatko-opiskelijoiden viestiryhmässä (yliopiston intranet-sivuilla).

33 3.2.2.6 Tutkintotodistus Suoritettuaan kaikki tutkintoon vaadittavat opintosuoritukset ja opinnäytteet opiskelija voi hakea tutkintotodistusta. Todistusta haetaan tiedekunnan lomakkeella, jonka opiskelija jättää oman laitoksensa amanuenssille tai opintoasioita hoitavalle sihteerille. Hakulomake on tiedekunnan www-sivuilla ja sisältää toimintaohjeet. Todistuksen lisäksi opiskelija saa opintosuoritusotteet suomeksi ja englanniksi sekä Diploma Supplementin. Englanninkielisestä koulutuksesta valmistuneet saavat englanninkielisen ja suomenkielisen todistuksen. 3.2.2.7 Opiskelijoiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sekä palautejärjestelmät Yliopiston tohtorikoulu tekee säännöllisesti lisensiaatti- ja tohtoriopiskelijoille palautekyselyn, jonka tuloksia tiedekunta hyödyntää oman koulutuksensa toiminnan kehittämisessä. Lisäksi opiskelijat voivat antaa palautetta tohtoriohjelmien johtajille, oppiaineiden vastuuhenkilöille, ohjaajille, laitoksen johtajalle, amanuensseille, sihteereille, dekaanille tai opintoasiainpäälliköille. Palautteen luonteen perusteella palautteen vastaanottanut henkilö antaa opiskelijalle heti vastineen tai saattaa asian esimiehensä tietoon. Lähijohtaja päättää jatkotoimista. Tiedekunnassa on sovittu, että laitokset tuovat isot, periaatteelliset asiat tiedekunnan johtoryhmän käsiteltäväksi/johdon katselmukseen ja hoitavat opintojaksokohtaiset asiat itse. Kehittämiskohteiden ja reklamaatioiden hallinta on kuvattu luvussa 4. Tohtorikoulutuksen toimijat ja vastuut Yleiskuvaus Tärkeimmät toimijat Tehtävät tiedekuntaneuvosto arvioi ja kehittää tiedekunnassa annettavaa opetusta ja tutkimusta päättää koulutusvastuun puitteissa pääaineen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista sekä opiskelijoiden valintaperusteista dekaani johtaa tiedekunnan opetustoimintaa myöntää tutkintotodistukset laitoksen johtaja johtaa laitoksen opetustoimintaa tohtoriohjelman johtaja johtaa tohtoriohjelmaa huolehtii tohtoriohjelman kehittämisestä toimii tohtoriohjelman johtoryhmän puheenjohtajana ohjaaja ks. alla opintojakson vastuuhenkilö suunnittelee, toteuttaa ja arvioi opetusta ohjaa opiskelijoita arvioi opintosuoritukset opintoasiainpäällikkö vastaa opintohallinnon kokonaisuudesta (toiminnan koordinointi, ohjeet, päätökset, todistukset, lausunnot) antaa yleistä ohjausta ja neuvontaa tarkastaa ja allekirjoittaa tutkintotodistukset

34 amanuenssit amanuenssien pääasialliset tehtävät vastaavat laitoksen opintohallinnollisista asioista antavat laitos- ja oppiainekohtaista opinto-ohjausta laativat opinto-oppaaseen tulevat laitoskohtaiset osuudet koostavat opintokokonaisuudet kirjoittavat erillistodistukset (Joensuun kampus) sihteerit sihteereiden pääasialliset tehtävät antavat opintoneuvontaa huolehtivat opetus- ja tenttijärjestelyistä tallentavat opintosuoritukset koostavat tutkinnot ja kirjoittavat tutkintotodistukset sekä kirjoittavat Kuopion kampuksen erillistodistukset (määrätyt hallintosihteerit) opiskelija ks. luku 3.2.2.4 3.2.2.8 Ohjeet Lisensiaatti- ja tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmat hyväksyy tiedekuntaneuvosto, ja ne esitetään yliopiston tohtorikoulun opinto-oppaassa, jonka valmistelua koordinoi tiedekunnan toinen opintoasiainpäällikkö. Oppaassa esitetään mm. tutkintojen rakenteet, hakeminen koulutukseen, opintojen suunnittelu, opintojen ohjaus, opiskeluun ja tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset, opintojen resursointi, opinnäytteitä koskevista asiat ja valmistuminen. Opintoihin liittyvät lomakkeet on julkaistu tiedekunnan wwwsivuilla. Linkkejä Itä-Suomen yliopiston tutkimusneuvosto Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu Itä-Suomen yliopiston opintopalvelut, internet ja intranet Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettinen toimikunta Kansainvälinen opiskelu Yliopiston päälaatukäsikirja Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, jatkokoulutus Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE SOSNET (am. lis.koulutus) Tutkijan työvälineet jatko-opiskelijalle (www.uef.fi/fi/intra/tutkijan-tyovalineet/jatko-opiskelijalle )

35 3.2.3 Kandidaatti- ja maisterikoulutus Prosessin tarkoitus: Tarkoituksena on tuottaa kandidaatti- ja maisterikoulutuksen korkea laatu ja jatkuva parantaminen, mm. opetuksen tiedelähtöisyys, kansainvälisyys, vastuullinen ohjaus, tavoitteellinen opiskelu, elinikäinen oppiminen, tutkimuksen ja opetuksen eettisten periaatteiden noudattaminen, koulutuksen työelämärelevanssi sekä sidosryhmätyöskentely. Prosessin vastuuhenkilö: Dekaani Prosessin laatutavoitteet: Tiedekunta noudattaa yliopiston laatuindikaattoreita. Kandidaatti- ja maisterikoulutus Opiskeluoikeuden hakeminen ja opiskelijavalinta yhteishaku: valintakoe tai suoravalinta yhteishaun ulkopuoliset haut: todistusvalinta OPISKELUOIKEUS -ilmoittautuminen yliopistoon OPISKELU OHJAUS Pääaineopinnot Sivuaineopinnot Muut opinnot Harjoittelu Opinnäytteet VALMISTUMINEN ALUMNITOIMINTA Työskentelyn tukena on opintoasioiden vuosikalenteri (liite 10).

36 3.2.3.1 Koulutusalat, pääaineet ja maisteriohjelmat sekä tutkinnot Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta järjestää kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta humanistisella, kauppatieteellisellä, luonnontieteellisellä, oikeustieteellisellä, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Tutkinto-ohjelmiion sisältyy seitsemän englanninkielistä maisteriohjelmaa. Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja koulutukset on esitetty tämän laatukäsikirjan liitteessä (liite 9). 3.2.3.2 Opiskelijarekrytointi ja -markkinointi Päävastuu opiskelijoiden rekrytoinnista on laitoksilla, ja rekrytointia koskevat kuvaukset on esitetty laitosten laatukäsikirjoissa. Tiedekunnan opintoasiainpäälliköt osallistuvat rekrytointiin siten, että he ohjaavat ja neuvovat hakijoita, oppilaitosten opinto-ohjaajia sekä työvoimatoimistojen tietopalvelujen henkilökuntaa. Lisäksi he osallistuvat rekrytointia koskeviin tilaisuuksiin, yliopiston suunnittelukokouksiin ja koulujen opinto-ohjaajien tapaamisiin. Tiedekunta hyödyntää rekrytoinnissa UEF-lähettiläitä. Se on myös hankkinut markkinointitilaisuuksia varten yhteistaämateriaalia. Englanninkielisten maisteriohjelmien rekrytoinnissa käytetään paperiesitteitä, www-sivuja ja kansainvälisiä portaaleja. 3.2.3.3 Opiskelijavalinnat Opiskelijavalintojen kehittämistyöryhmä laatii/tarkistaa vuosittain opiskelijavalinnan yleiset periaatteet, jotka akateeminen rehtori hyväksyy. Em periaatteiden pohjalta opintoasiainpäälliköt ja kansainvälisistä opintoasioita koordinoiva amanuenssi laativat tarvittaessa tarkennetut valmisteluohjeet. Ohjeissa otetaan huomioon mm. valtakunnalliset linjaukset sekä yliopiston ja tiedekunnan opiskelijavalintoja koskevat suunnitelmat. Laitosten esitykset hakukohteista ja aloituspaikoista käsitellään tiedekuntaneuvostossa, joka tekee niistä esityksen yliopiston hallitukselle. Kun hallitus on hyväksynyt aloituspaikat, tiedekuntaneuvosto hyväksyy hakukohteita koskevat valintaperusteet. Laitosten valmistelutyö on kuvattu laitosten laatukäsikirjoissa. Yhteishaku: Valintakokeiden laatimisesta ja korjaamisesta sekä kokeiden valvonnasta vastaa laitoksen henkilökunta. Hallintopalvelukeskus varaa koetilat, tekee opasteet ja auttaa koejärjestelyissä. Erillishaut: o Suomenkielinen koulutus: Hakijapalvelut lähettää hakemusten liitteet tiedekuntaan. Amanuenssit, opintoasiainpäälliköt tai laitoksen nimeämät vastuuhenkilöt tarkistavat hakemusasiakirjat, laativat tarvittaessa yhteenvedot hakijoiden ansioista ja suorittavat yhteistyössä laitosjohtajan kanssa opiskelijavalinnan. o Englanninkieliset maisteriohjelmat: Englanninkielisten maisteriohjelmien haku tapahtuu UAFjärjestelmän (University Admissions Finland) kautta. Hakija rekisteröityy hakujärjestelmään, täyttää hakulomakkeen ja lähettää hakemuksen liitteineen UAF:n toimistoon. Toimistossa tarkistetaan, että hakemuksessa on kaikki liitteet ja hakijaa pyydetään tarvittaessa täydentämään hakemustaan. Lisäksi tarkistetaan hakemuksen oikeellisuus. Tämä jälkeen hakemukset lähetetään yliopistoihin käsiteltäväksi. Tiedekunnassa hakemukset käsitellään samalla tavalla kuin suomenkielisen koulutuksen erillisvalinnassa. Toimijoina ovat kansainvälisiä opintoasioita koordinoiva amanuenssi ja ohjelmien koordinaattorit.

37 Opintoasiainpäälliköt valmistelevat valintapäätöksen dekaanille, joka päättää valinnan tuloksesta. Englanninkielisten maisteriohjelmien valintapäätökset valmistelee kansainvälisiä opintoasioita koordinoiva amanuenssi. Hakijapalvelut tai tietotekniikkakeskus ajavat tiedoksiannot. Opintoasiainpäälliköt ja kansainvälisiä opintoasioita koordinoiva amanuenssi huolehtivat siitä, että tiedoksiannot ja muu materiaali postitetaan hakijoille. Lisäksi he huolehtivat tulosten toimittamisesta hakuoppaassa mainituille ilmoitustauluille. Valintojen tulokset ovat nähtävissä myös sähköisessä hakujärjestelmässä. Opiskelijavalintaa koskeva kuvaus on esitetty opinto- ja opetuspalveluiden laatukäsikirjassa Hakija, joka ei ole tyytyväinen valintaa koskevaan päätökseen, saa hakea siihen oikaisua yliopistolta. Oikaisumenettelyssä tehtyyn päätöksen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. 3.2.3.4 Opetus Tiedekunta käynnistää opetussuunnitelmatyön akateemisen rehtorin ohjeiden mukaisesti. Opintoasiainpäälliköt laativat tarvittaessa täydentävät ohjeet, jotka he lähettävät laitosjohtajille ja amanuensseille. Opintoasiainpäälliköt myös valmistelevat opetussuunnitelmaan sisältyvät määräykset ja ohjeet. Opetussuunnitelmien valmistelussa otetaan yleisinä periaatteina huomioon mm. tiedelähtöisyys, tieteellinen sivistys, kansainvälisyys, ajankohtaisuus sekä opettajien, opiskelijoiden ja työelämän antama palaute. Laitosten opetussuunnitelmatyö on kuvattu niiden laatukäsikirjoissa. Dekaanin nimittämät oppiaineiden vastuuhenkilöt vastaavat oppiaineen opetuksesta ja sen kehittämisestä, huolehtivat oppiaineen tutkimustoiminnasta ja johtavat koulutusalansa opetussuunnitelmatyötä. Tiedekunnassa on tunnistettu vahva aikuiskoulutuspainotus. Aikuisopiskelijoita opiskelevat usein työn ohessa., ja heitä varten moni laitos järjestää mahdollisuuksien mukaan periodiopetusta, verkko-opetusta, etätenttimahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia suoritustapoja. Tiedekunta järjestää lisäksi englanninkielistä opetusta sekä suomalaisille että kansainvälisille opiskelijoille. Kansainvälisiä opiskelijoita varten on englanninkielisiä ohjeita tiedekunnan www-sivuilla. Opetussuunnitelmatyössä huomioidaan kestävä kehitys, joka sisältyy kaikkeen opetukseen läpäisyperiaatteella. Kestävä kehitys ilmenee erityisesti vastuullisuutta käsittelevinä opintojaksoina tai opintojaksoihin sisältyvinä teemoina (opetusmateriaaleissa), joita ovat esim. monikulttuurisuus, ihmisoikeudet (lasten ja vammaisten oikeudet), eläinten oikeudet, oikeudenmukaisuus, globaalit näkökulmat, tasa-arvo ja ympäristö. Painotukset riippuvat oppiaineesta ja opintojakson tavoitteista ja sisällöistä. Kestävän kehityksen mukaisesti kehitetään ja otetaan käyttöön myös pedagogisia ratkaisuja, opetusmuotoja, mm. etäopiskelu, verkko-opiskelu, videoperustainen opetus ja sähköisen tenttitilan käyttäminen. Lisäksi erityisesti seminaareissa käydään läpi tutkimuseettisiä periaatteita. Tiedekunnassa tarjotaan laitosten yhteisiä tutkimusmenetelmäopintoja ja kuulusteluja. Tiedekunnalla on yhteinen opinto-opas, joka sisältää laitosten opetussuunnitelmat, yhteiset määräykset, mm. opinnäytteiden yhteiset arviointiperusteet ja AHOT-linjaukset. Opetussuunnitelmat löytyvät myös WebOodista (Oodi-oppaat). Myös yksittäistä opiskelijaa koskevat päätökset ja niitä koskevat prosessit sisältyvät opetussuunnitelmaan, ja ne on kuvattu opinto-oppaassa. Oppaassa on kuvattu myös sivuainevalikoimia, sivuaineopintoja tarjoavat tahot ja mahdollisuudet sekä sivuaineopiskelua koskevat ohjeet.

38 Kirjallisten opintosuoritusten ja opinnäytteiden alkuperäisyys voidaan tutkia plagiaatintunnistamisjärjestelmän avulla rehtorin päätöksen mukaisesti. Opetussuunnitelmatyötä koordinoivat opintoasiainpäälliköt ja kansainvälisiä opintoasioita koordinoiva amanuenssi. Opetussuunnitelmat hyväksyy tiedekuntaneuvosto. 3.2.3.5 Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen Tiedekunnalla on yhteiset linjaukset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta (AHOT), ja ne sisältyvät tiedekunnan yhteiseen opetussuunnitelmaan. Laitokset antavat tarkemmat määräykset omista käytännöistään omissa opetussuunnitelmissaan. AHOT-prosessin kehittämiseksi tiedekunnalla on nimetty AHOTyhteyshenkilö, joka toimii yliopiston AHOT-verkostossa. Opintojaksojen korvaamisesta päättävät opintojaksojen opettajat, jollei asiasta ole laitoksella muuta päätetty. Dekaani on delegoinut opintojen sisällyttämistä koskevan päätöksenteon laitosjohtajille, jotka ovat delegoineet edelleen päätösvaltaa laitoksensa opetushenkilökunnalle tai amanuensseille toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. 3.2.3.6 Opiskelijoiden ohjaus, neuvonta ja tiedotus Ohjaus, neuvonta ja tiedotus kuuluvat muodossa tai toisessa koko henkilökunnan tehtäviin. Tiedekunnan opetustoiminnan kokonaisuudesta, johon ohjauskin sisältyy, vastaa dekaani. Tiedekuntahallinnossa opintoasioita hoitavat opintoasiainpäälliköt, joilla on operatiivista vastuuta opintoasioiden organisoinnissa. He myös antavat opiskelijoille opintoja ja opiskelua koskevaa yleistä ohjausta ja neuvontaa omaan tehtäväkenttäänsä liittyvissä asioissa, joita ovat mm. lisäajat, pääaineen vaihdot, opetuksen erityisjärjestelyt ja opinto-oikeuksien muuttamiset. Tiedekunnan hallintosihteerit neuvovat todistuksia ja opinnäytteitä koskevissa asioissa. Laitosjohtajat kantavat vastuun johtamansa laitoksen opetustoiminnoista. Joka laitoksella on yksi tai useampi amanuenssi, jotka ohjaavat ja neuvovat opiskelijoita. Amanuenssit toimivat usein myös HOPS-ohjaajina. Joillakin laitoksilla HOPS-ohjausta antavat myös opettajat, joko koko opintopolun ajan tai sen jälkeen, kun opiskelija on valinnut pääaineen. Opintojaksojen suorittamista koskevaa ohjausta antavat opintojaksojen opettajat tai vastuuhenkilöt. Kandidaatintutkielmia ohjaavat kandidaattiseminaarin opettajat, ja pro gradu -tutkielmien laatimista graduseminaarien opettajat sekä pro gradu -tutkielmien ohjaajat. Harjoitteluasioissa ohjausta antavat harjoittelun yhdyshenkilöt ja harjoittelu-opintojakson vastuuopettaja. Opintoasioita hoitavat sihteerit neuvovat opiskelijoita omaan tehtäväkenttäänsä, usein opintosuoritusten kirjaamiseen, kurssiaikatauluihin ja tentteihin, liittyvissä asioissa. Eri toimijoiden välinen tarkempi työnjako ja verkostot on kuvattu tiedekunnan www-sivuilla. Tiedotus tukee ohjausta ja neuvontaa. Tiedekunnalla ja laitoksilla on internet-sivut, joilla on mm. ohjeita opiskelijoille. Lisäksi laitoksilla on jakelulistoja ja/tai viestiryhmät, joilla ne viestivät opiskelijoille ajankohtaisista asioista. Opiskelijoiden keskeinen informaation lähde on tiedekunnan yhteinen opinto-opas, johon on koottu laitosten opetussuunnitelmat (tutkintorakenteet, opintojaksoluettelot ja määräykset) sekä tiedekunnan määräykset ja ohjeet. Opinto-opasta painetaan kaikille uusille opiskelijoille sekä henkilökunnalle. Opas on luettavissa myös www-sivuilta. Oppaaseen (opetussuunnitelmaan) on sisällytetty myös opiskelijoiden ohjauksen periaatteet

39 3.2.3.7 Työharjoittelu Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin kuuluu yleensä joko pakollinen tai vapaaehtoinen työharjoittelu. Harjoittelun yleistavoitteena on koulutuksen ja työelämän lähentäminen ja opiskelijoiden työllisyyden edistäminen. Harjoittelutuki edistää erityisesti asiantuntijavaihtoehdon valinneita kandidaatti- ja maisteriopiskelijoita, ja se on tarkoitettu juuri heille. Tiedekunta jakaa vuosittain määrärahan, jolla laitokset voivat tukea opiskelijoidensa työharjoittelua. Jokaisella laitoksella on harjoitteluyhdyshenkilö, joka vastaa harjoitteluun liittyvistä käytännön asioita, esim. tiedotuksesta ja sopimuksista. Yhdyshenkilöt julistavat tuetut harjoittelutukikuukaudet opiskelijoiden haettavaksi yleensä syyslukukauden puolivälissä tai lopussa. Laitosjohtajat päättävät harjoittelutukikuukausien myöntämisestä. Opiskelija raportoi harjoittelustaan harjoittelu-opintojakson vastuuopettajalle opetussuunnitelman tai vastuuopettajan ohjeiden mukaisesti. Työharjoittelusta on ohjeita yliopisto ja tiedekunnan www-sivuilla. 3.2.3.8 Opiskelijoiden osallistumis- ja palautejärjestelmät Laitoksilla on kahdenlaisia toimintatapoja osallistaa opiskelijoita toimintaansa: toimielimet (esim. kehittämistyöryhmät) sekä opetuksen kehittämispäivät. Toimielimien kokouksia ja vastaavia tilaisuuksia järjestetään keskimäärin kahdesti vuodessa, ja niissä opiskelijoiden on mahdollista antaa palautetta ja saada vastineita. Lisäksi tiedekunta kutsuu joka syksy uudet opiskelijat vapaamuotoiseen tapaamiseen, jonka sisältö vaihtelee vuosittain. Tiedekunnan tiedottaja lähettää ainejärjestöille ja tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenille tiedekunnan kuukausitiedotteen. Opiskelijoiden osallistumista edistetään myös esteettömyysjärjestelyillä. Valintakokeeseen osallistuville voidaan tehdä erityisjärjestelyitä kokeen suorittamiseksi, esim. myöntää lisäaikaa tai järjestää laitteita. Erityisjärjestelyitä voidaan tehdä myös opintojen aikana. Tiedekunta noudattaa esteettömyysasioissa yliopiston ohjeita. Opiskelijat voivat antaa suoraa vapaamuotoista palautetta oppiaineiden vastuuhenkilöille, ohjaajille, laitoksen johtajalle, amanuensseille, sihteereille, dekaanille tai opintoasiainpäälliköille. Palautteen luonteen perusteella palautteen vastaanottanut henkilö antaa opiskelijalle heti vastineen tai saattaa asian esimiehensä tietoon. Lähijohtaja päättää jatkotoimista. Opiskelijapalautteesta on sovittu, että laitokset tuovat isot, periaatteelliset, asiat tiedekunnan johtoryhmän käsiteltäväksi/johdon katselmukseen ja hoitavat opintojaksokohtaiset asiat itse.

40 Palautejärjestelmä Opintojaksopalaute Työelämäselvitykset, työllistymiskyselyt ja uraseurannat 5 (2) Muu palaute Fuksikysely 4 (1) 3 2 1 Kandipalaute (yo-pala) Valintakokeisiin osallistuneiden tietolähdekysely Kehittämiskohteiden ja reklamaatioiden hallinta on kuvattu luvussa 4. 3.2.3.9 Tutkintotodistus Suoritettuaan kaikki tutkintoon vaadittavat opintosuoritukset ja opinnäytteet opiskelija voi hakea tutkintotodistusta. Todistusta haetaan tiedekunnan lomakkeella, jonka opiskelija jättää oman laitoksensa amanuenssille tai opintoasioita hoitavalle sihteerille. Hakulomake on tiedekunnan www-sivuilla ja sisältää toimintaohjeet. Todistuksen lisäksi opiskelija saa opintosuoritusotteet suomeksi ja englanniksi sekä Diploma Supplementin. Englanninkielisestä koulutuksesta valmistuneet saavat englanninkielisen ja suomenkielisen todistuksen. 3.2.3.10 Ohjeet Opiskelijoille tarkoitetut ohjeet julkaistaan suomeksi joko opinto-oppaissa tai tiedekunnan www-sivuilla. Englanninkielisiä opiskelijoita varten tiedekunnalla on englanninkieliset ohjeet www-sivuilla. Lisäksi tiedekunta noudattaa toiminnassaan yliopiston yleisiä ohjeita ja määräyksiä. Henkilökunnan työskentelyn tukena on opintoasioiden vuosikalenteri.

41 Kuvaukset keskeisimmistä kandidaatti- ja -maisterikoulutuksen sisäisistä prosesseista julkaistaan tiedekunnan intranetissä. PÄIVITÄ PROSESSIT. 1. Opiskelijavalinta 2. Opetussuunnitelmatyö ja opinto-oppaat 3. Opintosuoritusten ja -kokonaisuuksien rekisteröinti 4. Tutkinnon myöntäminen ja rekisteröinti, tutkinto- ja erillistodistukset Peruskoulutuksen toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat Tehtävät tiedekuntaneuvosto arvioi ja kehittää tiedekunnassa annettavaa opetusta ja tutkimusta päättää koulutusvastuun puitteissa pääaineen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista sekä opiskelijoiden valintaperusteista dekaani johtaa tiedekunnan opetustoimintaa myöntää tutkinnot ja allekirjoittaa tutkintotodistukset laitosjohtaja johtaa laitoksen opetustoimintaa päättää opintojen sisällyttämisestä oppiaineen vastuuhenkilö vastaa pääaineensa opetuksen kehittämisestä HOPS-ohjaaja auttaa opiskelijaa jäsentämään opintojen kokonaisuutta, tutkintorakennetta ja tutkintorakenteen antamia mahdollisuuksia auttaa löytämään erilaisia vaihtoehtoja opintosuunnittelussa neuvoo pulmatilanteissa kertoo opiskelijoille tarkoitetuista palveluista hyväksyy HOPS:n opintojakson vastuuhenkilö suunnittelee, toteuttaa ja arvioi opetusta ohjaa opiskelijoita arvioi opintosuoritukset päättää opintojakson korvaamisesta laitosten toimielimet / opetuksen arvioi ja kehittää koulutusta yhteistyössä opiskelijoiden kanssa kehittämispäivät käsittelee opiskelijapalautetta opintoasiainpäällikkö vastaa opintohallinnon kokonaisuudesta (toiminnan koordinointi, ohjeet, päätökset, todistukset, lausunnot) antaa opintoja koskevaa yleistä ohjausta ja neuvontaa tarkastaa ja allekirjoittaa tutkintotodistukset kansainvälisiä opintoasioita koordinoiva amanuenssi vastaa englanninkielisten maisteriohjelmien opintohallinnollisesta koordinoinnista: opetussuunnitelmatyön, valintaperusteiden ja rekrytointimateriaalin valmistelun koordinointi sekä UAF-asiat amanuenssit amanuenssien pääasialliset tehtävät vastaavat laitoksen opintohallinnollisista asioista antavat laitos- ja oppiainekohtaista opinto-ohjausta laativat opinto-oppaaseen tulevat laitoskohtaiset osuudet koostavat opintosuoritukset kirjoittavat erillistodistukset (Joensuun kampus)

42 sihteerit sihteereiden pääasialliset tehtävät antavat opintoneuvontaa huolehtivat opetus- ja tenttijärjestelyistä tallentavat opintokokonaisuudet koostavat tutkinnot ja kirjoittavat tutkintotodistukset sekä kirjoittavat Kuopion kampuksen erillistodistukset (määrätyt hallintosihteerit) opiskelija hyödyntää ohjausta laatii HOPS:n hyödyntää erilaisia ohjauspalveluita suorittaa opinnot suunnitelman mukaisesti Linkkejä Itä-Suomen yliopiston opetus- ja ohjausneuvosto, pöytäkirjat: UEFn ajankohtaisia Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Itä-Suomen yliopiston opiskelijarekrytointisivu Itä-Suomen yliopiston opintopalvelut, internet ja intranet Kansainvälinen opiskelu Studying at the University of Eastern Finland Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, peruskoulutus Bachelor and Master studies at the Faculty of Social Sciences and Business Studies Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE 3.2.4 Avoin yliopisto-opetus Prosessin tarkoitus: Tarkoituksena on tuottaa korkeatasoista avointa yliopisto-opetusta sekä edistää elinikäistä oppimista. Prosessin vastuuhenkilö: Dekaani Prosessin laatutavoitteet: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta tekee tiivistä yhteistyötä koulutus- ja kehittämispalveluyksikkö Aducateen kuuluvan avoimen yliopiston kanssa. Lähes kaikkien oppiaineiden opetusta annetaan avoimena yliopisto-opetuksena. Pääsääntöisesti tarjolla on perus- ja aineopintotasoista opetusta. Avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisoikeuksien hausta vastaa avoin yliopisto. Järjestämisoikeuksista päättää dekaani laitoksia kuultuaan. Opetussuunnitelmat valmistellaan laitosten ja avoimen yliopiston keskinäisessä yhteistyössä, ja ne vahvistaa tiedekuntaneuvosto. Avointa yliopisto-opetusta koskeva ohjaus ja neuvonta tapahtuu avoimessa yliopistossa.

43 Avoimen yliopisto-opetuksen toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat Tehtävät tiedekuntaneuvosto hyväksyy avoimen yliopiston opetussuunnitelmat dekaani johtaa tiedekunnan opetusta hyväksyy yhteistyöoppilaitosten järjestämisoikeudet antaa erillistodistukset laitosjohtaja johtaa laitoksen opetustoimintaa vastaa yhteistyöstä avoimen yliopiston kanssa vastaa siitä, että avoimen yliopiston opettaja perehdytetään oppiainetta koskeviin asioihin oppiaineen vastuuhenkilö vastaa pääaineensa opetuksen kehittämisestä vastaa opettajan hankinnasta perehdyttää avoimen yliopiston opettajan opintojaksojen opettajat suunnittelee, toteuttaa opetuksen ja arvioi opintosuoritukset laitoksen ja avoimen yliopiston ohjeiden mukaisesti avoimen yliopiston yhteyshenkilö perehdyttää avoimen yliopiston opettajan avoimen yliopiston käytäntöihin ks. Aducaten / avoimen yliopiston laatukäsikirja amanuenssit ja sihteerit tekee yhteistyötä avoimen yliopiston kanssa pitää yhteyttä avoimen yliopiston vastuuhenkilöön kirjoittaa erillistodistuksen Linkki Aducate, avoin yliopisto 3.2.5 Muu koulutus Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta tekee yhteistyötä koulutus- ja kehittämispalveluyksikkö Aducaten kanssa, mm. erilaisten johtamiskoulutusten järjestämisessä. Yhteistyön tarkoituksena on edistää ja tukea yhteiskuntaa, elinkeinoelämää sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Oikeustieteiden laitos tarjoaa 60 opintopisteen laajuiset englanninkieliset LL.M.-Diploma opinnot. Opinnot on suunniteltu vastaamaan eurooppa- ja kansainvälisen oikeuden ja politiikan kasvavaan osaamistarpeeseen. Itä-Suomen yliopistossa on mahdollista suorittaa sekä KHT- että JHTT-tutkintojen edellyttämät opinnot. Opintojen lisäksi vaadittavan käytännön kokemuksen hankittuaan, opiskelijalla on mahdollisuus hakea auktorisoidun tilintarkastustutkinnon suorittamista. Opiskelija voi suorittaa tilintarkastustutkintojen edellyttämät opinnot osana omaa tavoitetutkintoaan tai tutkinnon jälkeisinä opintoina avoimessa yliopistossa. Suoritetuista tilintarkastustutkinnon (KHT tai JHTT) edellyttämistä opinnoista voi saada pyydettäessä erillisen vastaavuustodistuksen. Sosiaalityön oppiaineessa järjestetään sosiaalityötekijän kelpoisuuden tuottavia kelpoisuuskokeita, joiden vaatimuksista ja järjestämisestä on sovittu valtakunnallisesti sosiaalityön koulutusyksiköiden kesken. Suoritetusta kokeesta annetaan erillinen todistus.

44 Toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat tiedekunnassa Tehtävät dekaani johtaa tiedekunnan opetusta antaa erillistodistuksen oppiaineen vastuuhenkilö ja opettajat vastaa koulutuksen ja kokeen laadusta hallintosihteeri kirjoittaa erillistodistuksen Linkkejä Aducate/täydennyskoulutus Oikeustieteiden laitos, LL.M. Diploma in International and European Energy Law and Policy Sosiaalityön kelpoisuuskoe Tilintarkastusopinnot 3.2.6 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja sivistystehtävä Prosessin tarkoitus: Tarkoituksena on yhteistyössä asiakkaiden kanssa edistää elinkeinoelämän sekä julkisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon kehittymistä ja lähialueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Prosessin vastuuhenkilö: Dekaani Prosessin laatutavoitteet: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa yhteiskunnallinen vuorovaikutus toteutuu tutkimuksen ja opetuksen vaikuttavuuden, kehittämishankkeiden sekä yhteiskunnallisen keskustelun kautta. Tiedekunta tuottaa asiantuntijoita alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin. Opettajat ja tutkijat toimivat asiantuntija- ja luottamustehtävissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Tiedekunta noudattaa toiminnassaan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteita. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja sivistystehtävän toimijat ja vastuut Tärkeimmät toimijat tiedekunnassa Tehtävät dekaani johtaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja sivistystehtävän toimintoa tiedekunnassa pitää yhteyttä sidosryhmiin ja asiakkaisiin ottaa vastaan palautetta ja vie sen käsiteltäväksi laitoksille, tiedekunnan toimielimiin ja vastuuhenkilöille arvioi ja kehittää toimintaa laitosjohtajat johtaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja sivistystehtävän toimintoa laitoksella pitää yhteyttä sidosryhmiin ja asiakkaisiin ottaa vastaan palautetta ja vie sen käsiteltäväksi omalle laitokselle ja tutkimusorganisaatioihin, tarvittaessa myös tiedekunnan toimielimiin arvioi ja kehittää toimintaa laitosten tutkimusorganisaatioiden ja KWRC:n vastuuhenkilöt, tutkijat, opettajat ja koordinaattorit vastaa tutkimusyksikön* yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja sivistystehtävästä

45 pitää yhteyttä organisaation sidosryhmiin ja asiakkaisiin ottaa vastaan organisaation toimintaa koskevaa palautetta ja vie sen käsiteltäväksi laitokselle ja hankehenkilöstölle arvioi ja kehittää toimintaa hankkeiden vastuuhenkilöt ja koordinaattorit vastaa yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja sivistystehtävästä pitää yhteyttä organisaation sidosryhmiin ja asiakkaisiin ottaa vastaan organisaation toimintaa koskevaa palautetta ja vie sen käsiteltäväksi laitokselle ja hankehenkilöstölle arvioi ja kehittää toimintaa hallintohenkilökunta toimii yksikön toiminnan tukena, mm. valmistelee toimintaa koskevia hallinnollisia asioita ja raportoi toiminnasta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Sidosryhmien tarpeita tunnistetaan mm. seuraavasti: pitämällä yhteyttä yhteistyökumppaneihin: viestimällä toiminnasta, järjestämällä tapaamisia, tarjoamalla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kokoamalla ja ottamalla vastaan palautetta ja ehdotuksia uusista toiminnallisista avauksista hyödyntämällä palautetta ja ehdotuksia ja viestimällä niiden pohjalta tehdyistä muutoksista (varmistamalla yhteistyökumppaneiden luottamus) julkaisemalla suurelle yleisölle ja ammattiyhteisöille tarkoitettuja julkaisuja Yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja sivistystehtävää kehitetään seuraamalla toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja heikkoja signaaleja. Tätä kautta myös löydetään uusia sidosryhmiä ja muodostetaan uusia sidosryhmäsuhteita. Strategiset kumppanuudet 3.2.6.1 Alueellinen vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö Tiedekunnan laitokset tekevät yhteistyötä sidosryhmiensä 3 kanssa monin eri tavoin. Henkilökunta pitää asiantuntijaesitelmiä. Laitokset tekevät tilaustutkimuksia ja toteuttavat kehittämishankkeita ja raportoivat tutkimusyhteistyökumppaneille ja rahoittajille niiden etenemisestä ja tuloksista. Jotkut sidosryhmät myös osallistuvat tiedekunnan palvelussuhteiden rahoittamiseen erikseen määritellyin ehdoin. Samalla laitokset saavat palautetta sidosryhmiltään. Opiskelijoiden työharjoittelu on yksi sidosryhmäyhteistyön muoto. Harjoittelupaikasta sopiminen, harjoittelun ohjauksen järjestäminen ja työnantajalta saatu palaute edistävät vuorovaikutusta ja yhteistyötä ja tukevat samalla koulutuksen kehittämistä. Lisäksi tiedekunnan henkilökunnalla on jäsenyyksiä ulkoisen sidosryhmien, esim. verkostojen, toimielimissä. 3 Sidosryhmä on toimija, jonka edut liittyvät organisaation aikaansaannoksiin ja menestykseen, esim. asiakkaat, omistajat, organisaation henkilöstö, toimittajat, ammattiyhdistykset, yhteistyökumppanit tai yhteiskunta.

46 Asiakkaat on määritelty yleisesti luvussa 1.3 ja yksityiskohtaisesti laitosten laatukäsikirjoissa. Tiedekunta hyödyntää alueellisessa vaikuttamisessa ja yhteistyössä viestintää. Se tiedottaa toiminnastaan ja sen vaikutuksista www-sivuillaan. Tiedekunnalla on myös suomen- ja englanninkielinen esite yhteistyökumppaneilleen. 3.2.6.2 Kansainvälisyys ja lähialueyhteistyö Tiedekunnan tutkimuksessa hyödynnetään kansainvälisiä verkostoja. Tutkijat julkaisevat ja esittävät tutkimustuloksiaan enenevässä määrin kansainvälisillä foorumeilla. He myös hakevat tutkimushankkeilleen mahdollisuuksien mukaan kansainvälistä rahoitusta. Tiedekunnan henkilöstö osallistuu kansainväliseen opettaja- ja tutkijavaihtoon. Laitoksilla ja tiedekunnalla on kymmeniä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa. Näiden sopimusten turvin opiskelijat voivat hakeutua opiskelijavaihtoon tai suorittaa kaksoistutkintoja. Tiedekunnassa on englanninkielisiä koulutuksia, joiden avulla se houkuttelee kansainvälisiä opiskelijoita ensin vaihto-opiskelijoiksi, sitten maisteriopiskelijoiksi, edelleen tohtoriopiskelijoiksi ja lopulta asiantuntijoiksi kansainväliseen toimintaympäristöön. Opiskelijoiden ohjauksessa otetaan esiin kansainvälistymistä edistävät vaihtoehdot. Karjalan tutkimuslaitos harjoittaa mm. Venäjää ja raja-alueita koskeva tutkimusta ja tekee samalla tiivistä lähialueyhteistyötä. Toimintaa kuvataan Karjalan tutkimuslaitoksen strategiassa. Yliopiston kansainvälistymisen prosessi on kuvattu päälaatukäsikirjassa. 3.2.6.3 Valtakunnallinen ja kansainvälinen koulutusyhteistyö Tiedekunnan yksiköt toimivat monissa valtakunnallisissa yliopistoverkostoissa tai tekevät muuta koulutuksellista yhteistyötä yliopistojen kanssa, mikä laajentaa opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia. Verkostot ja yhteistyö on esitetty tarkemmin laitosten laatukäsikirjoissa. Lisäksi tiedekunnalla on valtakunnallisia yhteistyösopimuksia mm. opiskelijavalintayhteistyöstä. Laitokset tekevät yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja lukioiden kanssa. Tämä yhteistyö kuvataan tarkemmin laitosten laatukäsikirjoissa. Tiedekunta ja sen laitokset toimivat myös kansainvälisissä verkostoissa. Toiminnan muotoja ovat mm. kaksoistutkintosopimukset, yhteisohjaussopimukset ja yhteiset kurssit. 3.2.6.4 Alumnitoiminta Alumnitoiminta on laitosten vastuulla. Laitokset järjestävät tilaisuuksia, joihin se kutsuu alumneja päivittämään tietojaan omasta laitoksesta ja tiedekunnasta. Alumneja käytetään yhteistyökumppaneina tutkimus- ja julkaisutoiminnassa, opinnäytteiden ohjaajina, vierailevina opettajina sekä opiskelijoiden mentoreina. Tiedekuntatasolla johtava hallintopäällikkö on alumnitoiminnan yhteyshenkilö.

47 3.2.6.5 Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta toteutuu sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa että opetustoiminnassa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta voi tuottaa asiakkaille ja tiedekunnan laitoksille uusia toimintamalleja ja - käytäntöjä. Tiedekunnassa voi suorittaa yrittäjyyden sivuaineopintoja. Opiskelijat voivat suorittaa harjoitteluja yrityksissä tai tehdä niille opinnäytteitä. Opiskelijat voivat myös laatia opinnäytteitä julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioille. Opinnäytteet ovat yliopiston päätöksen mukaisesti julkisia. Tiedekunta kannustaa opiskelijoita sallimaan opinnäytteiden julkaiseminen sähköisesti. 3.2.6.6 Vastuullinen toiminta ja kestävä kehitys Vastuullinen toiminta ja kestävä kehitys tarkoittavat sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristövaikutusten systemaattista johtamista siten, että tiedekunta kantaa vastuuta oman taloutensa vakaudesta, palveluidensa laadusta, luontoympäristöstä, lähiyhteisöstään, henkilöstöstään sekä rakenteensa ja prosessiensa toimivuudesta. Vastuullisuus ja kestävä kehitys ilmenee johtamisessa ja henkilöstöasioissa siten kuin luvussa 2 on kuvattu. Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat mm. määrärahojen ja laitteiden huolellisessa käytössä, matalassa energian kulutuksessa, tarvikkeiden asianmukaisessa hankinnassa, kuluttamisessa ja uusiokäytössä sekä sähköisissä palveluissa ja asiakirjoissa. Tarjoilujen järjestämisessä tiedekunta käyttää mahdollisuuksien mukaan reilun kaupan tuotteita. Tiedekunnan oppiaineiden luonne ja tutkimusalat luovat erinomaiset edellytykset kestävän kehityksen periaatteiden, erityisesti sosiaalisen ja kulttuurisen, huomioonottamiseen. Tutkimustoiminnan vastuullisuus ilmenee mm. tutkimuksen sisällöissä, tutkimuseettisten periaatteiden noudattamisena ja siinä, että tutkimushankkeiden edistymisestä raportoidaan rahoittajille ja että tutkimustuloksista tiedotetaan avoimesti. Opetussuunnitelmatyössä nämä periaatteet toteutuvat esim. verkko-opetuksena sekä siinä, että opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua opetustoiminnon suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen ja että palautejärjestelmiä hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Linkki www.uef.fi/fi/intra/laatutyo 3.3 Hallinto- ja tukipalvelut Yliopistopalvelut tarjoaa tiedekunnille ja laitoksille tukipalveluita yleis-, talous-, henkilöstö- ja opintoasioissa. Hallintokeskuksen tarjoamat palvelut on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa sekä yliopistopalveluiden laatukäsikirjassa. Tukipalveluita tarjoavat myös yliopiston erillis- ja palvelulaitokset, joita ovat Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluyksikkö Aducate, Itä-Suomen yliopiston apteekki, kielikeskus, kirjasto, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus. Näiden laitosten päätehtävät on määritelty hallintojohtosäännössä ja toiminnot kuvattu niiden laatukäsikirjoissa. Tiedekunnan hallinto- ja tukipalveluista huolehtii hallintopalvelukeskus. Hallintopalvelukeskusten päätehtävät on määritelty hallintojohtosäännössä. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden hallintopalvelukeskuksen toimintaa on kuvattu tarkemmin tämän laatukäsikirjan liitteessä.

48 Yliopiston ulkopuoliset palveluista tärkeimmät koskevat maksuliikennettä, henkilöstöasioita, matka-asioita ja työterveyspalveluita. Näistä on tarkempia tietoja yliopiston intranet-sivuilla. Linkit Yliopistopalvelut http://www.uef.fi/fi/uef/yliopistopalvelut Erillis- ja palvelulaitokset: http://www.uef.fi/fi/erillislaitokset-ja-palvelulaitokset Työterveyshuolto: http://www.uef.fi/fi/intra/henkiloston-kehittaminen/tyoterveyshuolto2 Matka-asiat http://www.uef.fi/fi/intra/talousyksikko/ Työterveyshuolto: http://www.uef.fi/fi/intra/henkiloston-kehittaminen/tyoterveyshuolto2

49 4 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 4.1 Indikaattorit ja palautejärjestelmät Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta noudattaa toimintansa arvioinnissa yliopiston laatuindikaattoreita, joiden avulla se seuraa, arvioi ja kehittää omaa toimintaansa. Indikaattorit ovat yliopiston intranet-sivuilla. (tarkista) 4.2 Auditoinnit, arvioinnit ja katselmukset Tiedekunta osallistuu yliopiston sisäisiin ja ulkoisiin auditointeihin sekä opetusta ja tutkimusta koskeviin ulkopuolisiin arviointeihin ja tilintarkastuksiin. Lisäksi se saa palautetta toiminnastaan tulosneuvotteluissa. Tiedekunta arvioi toimintaansa vuosittain pidettävässä johdon katselmuksessa, joka pidetään sen jälkeen, kun toiminnan tunnusluvut ovat saatavissa. Katselmuksessa suoritettava arviointi perustuu yliopiston laatuindikaattoreihin. Tiedekunta raportoi toiminnastaan tulosneuvotteluissa. Lisäksi dekaani kirjoittaa tiivistelmän tiedekunnan toiminnasta yliopiston vuosikertomukseen. 4.3 Reklamaatioiden ja kehittämiskohteiden hallinta Reklamaatioiksi katsotaan kirjallisesti ja nimellä tehdyt valitukset, oikaisupyynnöt, hallintovalitukset ja kantelut. Oikaisupyynnöt ja hallintovalitukset käsitellään tutkintosäännön ja hallintojohtosäännön mukaisesti. Reklamaatiot käsitellään yliopiston päälaatukäsikirjan mukaisesti laitoksilla ja niiden tekemisessä voidaan käyttää reklamaatioilmoitusta (liite 4). Laitoksen johtajat ilmoittavat reklamaatioista kerran vuodessa tiedekunnan laatuvastaavalle, joka ylläpitää reklamaatioista tilastoa. Toistuvat, pitkäkestoiset ongelmatilanteet, joihin ei ole saatu ratkaisua laitoksella, tuodaan tiedekunnan johtoryhmän käsittelyyn. Muuten laitokset kokoavat omat kehittämiskohteensa ja käsittelevät ne omissa johdon katselmuksissaan. 4.4 Tietojen analysointi ja toiminnan kehittäminen Nimetyt vastuuhenkilöt tuottavat toiminnan tunnusluvut dekaanille, johtavalle hallintopäällikölle ja johtoryhmälle. Näitä tietoja analysoidaan johtoryhmän kokouksissa, joissa sovitaan kehittämistoimista. Ks. myös luku 3.1 Avaintoiminnot: Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus.

50 LIITTEET Organisaatio ja johtamisjärjestelmä - Liite 1: Yksiköiden johtajat - Liite 2: Tiedekuntaneuvoston kokoonpano - Liite 3: Johtamisen vuosikalenteri - Liite 4: Reklamaatioilmoitus - Liite 5: Dokumentit ja tallenteet (alullaan) - Liite 6: Hallintopalvelukeskus (Lähes valmis) - Liite 7: Kuopio Welfare Research Center (Markku tekee) Opintohallinto - Liite 8: Kandidaatti- ja maisterikoulutus: pääaineet, maisteriohjelmat ja tutkinnot - Liite 9: Lisensiaatti- ja tohtorikoulutus: Tohtoriohjelmat, erikoistumisalat ja tutkinnot - Liite 10: Opintoasioiden vuosikalenteri

Sisäinen auditointi Auditointisuunnitelma Auditoitava kohde: Auditoinnin alue tai teema Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yleisauditointi Tarkasteluun halutaan lisäksi yksi tohtoriohjelma ja yksi kandidaatti- ja maisteriohjelma - Aika, tila ja ympäristö yhteiskunnassa tohtoriohjelma? - Sosiaalitieteet (Kuopio) & Yhteiskuntatieteet (Joensuu) Sosiologia (Kuopio ja Joensuu) Kauppatieteistä jokin koulutus? Mirjami kysyy ja ilmoittaa. Auditoinnin ajankohta 10.11.2014, klo 8 16 ja paikat AU104 ja 105 (Joensuu), Sn3097 (Kuopio) ja B304 (Savonlinna) Auditoijien pääpaikka on sovittava! Kohteen edustaja Auditoijat Annikki Honkanen Pääauditoija: Sirpa Suntioinen; muut auditoijat: Saila Vaittinen, toisten nimet selviävät myöhemmin Auditoijien valmistelevat palaverit Valmistelut 2014 Auditoijille toimitetut materiaalit/pvm: - Mitä materiaalia saatu kohteelta ennen valmistelevaa kokousta /pvm: - Mitä pyydetty lisää/pvm: Lähetettävät materiaalit (koossa ja lähetettynä viim. 20.10.2014); Annikki kokoaa ja lähettää kaiken materiaalin - tiedekunnan laatukäsikirja (sis. hallintopalvelukeskuksen) Annikki valmistelee loppuun Sarin tuella - laatukäsikirjan englanninkielinen lyhennelmä Annikki hoitaa, tämä ei todennäköisesti ole valmis ennen auditiontia. - tiedekunnan strategia? - johdon katselmusraportti Annikilla valmiina - laitosten laatukäsikirjat laitosten laatuvastaavat lähettävät Annikille - tiedekunnan itsearviointiraportti - Annikki hoitaa - tutkinto-ohjelmien itsearviointiraportit tutkinto-ohjelmista/laitokselta Huom! Tutkintoohjelmien kanssa sovittava asia! - opintohallinnon ja ohjauksen benchmarkausten kehittämissuunnitelmat Annikilla valmiina Haastateltavien nimet 15.10.2014 mennessä Annikille! Rekrytointi laitosjohtajien ja laatuvastaavien yhteistyönä

Sisäinen auditointi Auditointisuunnitelma Valmisteleva kokous 28.4.2014 Osallistujat: Miia Laukkanen, Annikki Honkanen, Saila Vaittinen, Sirpa Suntioinen Kokouksessa sovittiin lisäksi, että auditoijat kyselevät sidosryhmien edustajat haastatteluun. Auditoinnin aikataulu /ohjelma/käsiteltävät asiat: aika ja paikka haastateltavat 1 haastateltavat 2 8.00-8.45 auditoijien oma palaveri/kahvit 8.45-9.45 tdk:n johto dekaanit (2), johtava hallintopäällikkö 9.45-10.30 laatuvastaavat (5-7) mukana 1-2 sellaista, jotka toimivat myös auditoijina Helena Taskinen, Eila Kankaanpää, Mirjami Ikonen, Pekka Kuusela, Kimmo Malin, Riikka Myllys, Ulla Ritola- Pesonen, Lea Kervinen, Annikki Honkanen 10.30-11.15 opettajat 6-7 (yliopistonlehtoreita, professoreja, yliopistoopettajia) muuta tukipalveluhenkilökuntaa 6-7 ml. kv.henkilöstöä 11.15-12.15 tauko 12.15 13.00 tutkijat ja jatkokoulutettavat 6-7 ml. kv. henkilöstöä kv.opiskelijat 5-7 13.00 13.45 laitosjohtajat (3-4) + amanuenssit tms. (2-3) perustutkintoopiskelijat 5-8 13.45 14.30 kielikeskus, tike, kirjasto, aducate muut sidosryhmät 14.30 15.00 auditoijien oma palaveri/kahvit 15.00 15.30 loppuyhteenveto/palautetilaisuus kaikille auditointiin osallistuneille Raportti kohteelle kommentoitavaksi viimeistään: Palaute auditoinnista auditoijille viimeistään: xx.yy.2014 (SiSu ilmoittaa) xx.yy.2014 (SiSu ilmoittaa)

Pääauditoijan allekirjoitus: Pvm: 28.4.2014 Päauditoija: Sirpa Suntioinen Tiedekunnan sisäinen valmisteluaikataulu Sisäinen auditointi Auditointisuunnitelma Tiedekunnan laatukäsikirja (luonnos) tiedekunnan johtoryhmässä 15.9.2014 Viimeistely syyskuun aikana Englanninkielisen lyhennelmän laatiminen lokakuun alussa Tiedekunnan laatukäsikirja tiedekuntaneuvostossa 27.10.2014 Mahdolliset muutokset ja uuden version lähettäminen auditoijille Laitosten viimeisimmät laatukäsikirjat Annikille viim. 17.10.2014 Tutkinto-ohjelmien itsearviointiraportit Annikille viim. 17.10.2014 Haastateltavien nimet Annikille viim. 31.10.2014 Annikki lähettää materiaalit 20.10.2014.