Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Kaupunginhallitus 24 15.02.2016 Kaupunginhallitus 127 06.06.2016 Kaupunginvaltuusto 61 21.06.2016 Kaupunginvaltuusto 77 20.09.2016 Ehdotus Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamiseksi Rakennuslautakunta 26.08.2015 70 Valmistelija V.t johtava rakennustarkastaja Kenneth Koskinen puh 040 488 5700 etunimi.sukunimi@parainen.fi Esittelijä V.t johtava rakennustarkastaja Kenneth Koskinen puh 040 488 5700 etunimi.sukunimi@parainen.fi Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 16.11.2009. Tehtyjen valitusten jälkeen Turun hallinto-oikeus on päättänyt kumota seuraavan, kohdan 13.1 tekstin: Rantavyöhykkeelle voi rakentaa päärakennuksen lisäksi vierasasunnon, jonka suurin sallittu kerrosala voi olla 40 m². Sekä kohdan 13.2 Vapaa-ajan asuminen kokonaisuudessaan: Yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä enintään 400 m². Vapaa-ajan asumiseen tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden päärakennuksen. Enintään 40 m²:n suuruisen vierasasunnon saa rakentaa päärakennuksen yhteyteen tai erilliseen rakennukseen samassa pihapiirissä. Vierasasuntoa ei saa lohkoa erilliseksi rakennuspaikaksi. Yhteensä päärakennus ja vierasasunto saavat olla enintään 200 m². Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa tarpeellisia talousrakennuksia, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa. Talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m². Saunarakennuksen suurin sallittu kerrosala on 30 m² ja erillisen savusaunan 15 m². Asetettu työryhmä on laatinut ehdotuksen kumottujen osien uudistamiseksi ja tehnyt muita tarkistuksia. Liite Turun hallinto-oikeuden päätös Ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi Ehdotus Päätös Rakennuslautakunta hyväksyy omalta osaltaan ehdotuksen Paraisten kaupungin uudistetuksi rakennusjärjestykseksi ja ehdottaa kaupunginhallitukselle, että ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi asetetaan julkisesti nähtäville ja että siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta. Ehdotus hyväksyttiin.
Tiedoksianto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 26.10.2015 250 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja hallintopalvelujen edustajista koostunut työryhmä on laatinut uudistetun ehdotuksen rakennusjärjestykseksi, jonka rakennuslautakunta hyväksyi 26.8.2015. Turun hallinto-oikeus on jo kaksi kertaa kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen siltä osin kuin se on koskenut rakennusjärjestyksen kohdan 13.1 tiettyjä määräyksiä ja koko kohtaa 13.2. Työryhmä ja rakennuslautakunta ovat sen vuoksi tehneet rakennusjärjestykseen uudistuksia, joissa huomioidaan hallinto-oikeuden perustelut tavalla, joka voisi mahdollistaa uudistettujen määräysten hyväksymisen. Kohdassa 13.1 hallinto-oikeus on perusteluissaan moittinut sitä, että pysyvästä asumisesta on annettu määräys, jonka mukaan rantavyöhykkeelle voi rakentaa päärakennuksen lisäksi vierasasunnon, jonka suurin sallittu kerrosala on 40 m 2. Rakennuslautakunta on sen vuoksi ehdottanut, että pysyvän asumisen rakennuspaikalle, kohta 13.1, saa rakentaa vain vierasmajan, joka lasketaan mukaan talousrakennusten yhteenlaskettuun sallittuun kerrosalaan 200 m 2 :iin ja jonka korkein sallittu kerrosala on 25 m 2. Tällainen rakennus on jotain aivan muuta kuin aikaisempi 40 m 2 :n vierasasunto, ja tällainen vierasmaja vastaa sitä, minkä rakennusvalvontaviranomaiset ovat tähänkin asti hyväksyneet vierasmajaksi. Käytännöt ovat olleet entisissä kunnissa erilaiset, mutta ehdotuksen mukaan vierasmaja katsottaisiin jatkossa talousrakennukseksi, mikä vaikuttaa sallittuun varustelutasoon. Kaupunginhallituksen valmistelussa "vierasasunto" on muutettu vierasmajaksi kohdan 15.3 toisessa kappaleessa ja rakennuslautakunnan ehdottama teksti "Rantavyöhykkeellä olevan vierasmajan korkein sallittu kerrosala on kuitenkin 25 m 2 " neljännen kappaleen alussa on poistettu. Edeltävästä tekstistä käy jo ilmi, että vierasmaja voi olla enintään 25 m 2, sekä rantavyöhykkeellä että sen ulkopuolella. Rakennuslautakunta on huomioinut hallinto-oikeuden perustelut koskien rakennusjärjestyksen ohjaavaa vaikutusta ja käsityksen siitä, että vapaa-ajanasumiseen tarkoitetuille rakennuspaikoille asetetut enimmäiskerrosalat ovat liian korkeat. Rakennusjärjestykseen liitetyssä Karttaliitteessä 1 kunnan alueet on jaettu A- ja B-alueisiin. A-alueisiin on sisällytetty pääsaarilla ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat alueet. Nämä sisäsaariston alueet ovat tätä nykyä paikoitellen melko tiheään
rakennettuja ja huomattavilta osin jo kaavoitettuja. Rakennuslautakunta on arvioinut, että A-alueille voidaan paikalliset olosuhteet ja luonto huomioiden sallia korkeampi rakennusoikeus kuin B-alueille, jotka käsittävät ulkosaariston. B-alueisiin on sisällytetty maiseman ja luonnon näkökulmasta herkemmät ulkosaariston saaristoalueet. A-alueilla vapaa-ajanasumisen yhteenlaskettu rakennusoikeus on korkeintaan 400 m 2, kun se B-alueilla on korkeintaan 300 m 2. Myös päärakennusten sallitussa suuruudessa saaristo-olosuhteet on huomioitu siten, että päärakennuksen suurin sallittu kerrosala A-alueilla on 200 m 2 ja B-alueilla 150 m 2. Sen seurauksena, että Turun hallinto-oikeus päätöksellään 7.5.2012 nro 12/0139/1 muun muassa kumosi Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksen kohdan 13.2 kokonaisuudessaan, Paraisten kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on edelleen kunkin entisen kunnan alueella soveltanut entisten kuntien määräyksiä vapaa-ajanasumisen rakennusoikeudesta, koska muita määräyksiä ei ole ollut sovellettavissa. Houtskarin kunnan ja Iniön kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa vapaa-ajanasunnon, 25 m 2 :n vierasmajan ja 25 m 2 :n saunarakennuksen. Näiden yhteenlaskettu suurin sallittu kerrosala on korkeintaan 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, enimmillään 200 m 2. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa-ajanasunto voi olla enimmillään 200 m 2, jos ei saunaa eikä vierasmajaa rakenneta. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa talousrakennuksia, joiden rakennusala on korkeintaan 2 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enimmillään 80 m 2. Vapaa-ajanasumisen rakennuspaikalle on yhteensä siis voitu rakentaa 280 kerrosala-m 2. Korppoon kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikan sallittu kerrosala vapaa-ajan asumiseen on enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 200 m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon asuinrakennuksen, vierasmajan ja saunan. Vierasmajan ja vastaavasti saunan kerrosala ei saa ylittää 25 m 2. Tämän lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia, joiden yhteinen kerrosala on 1 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 80 m 2. Vapaa-ajanasumisen rakennuspaikalle on yhteensä voitu rakentaa 280 kerrosala-m 2. Nauvon kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikalle saa pystyttää yhden asunnon vapaa-ajanmökin, saunarakennuksen, vierasmökin, enintään 25 m 2, ja savusaunan. Sallittu kerrosala rakennuspaikkaa kohti on korkeintaan 200 m 2 vapaa-ajan asumisessa. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia, joiden koko on suhteessa käyttötarkoitukseen. Nauvon kunnan tulkintakäytännön mukaan nämä talousrakennukset sisältyvät 200 m 2 :n kokonaisrakennusoikeuteen. Entisen Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksessä yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, jonka on oltava vähintään 5 000 m 2. Aikaisemmin käyttöön otetuilla rakennuspaikoilla, jotka ovat alle 5 000 m², yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, josta kerrosalasta 3/4 on tarkoitettu
asuntokäyttöön. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 400 m 2, talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m 2. Saunarakennuksen suurin sallittu kerrosala on 30 m 2, erillisen savusaunan 15 m 2 ja vierasmajan 20 m 2. Vapaa-ajanasumisen rakennuspaikan suurin sallittu rakennusoikeus on siis ollut 600 m 2. Ottaen huomioon nämä vaihtelut entisten kuntien rakennusjärjestyksissä kaupunginhallitus voi todeta, että ehdotuksessa Paraisten kaupungin uudistetuksi rakennusjärjestykseksi ehdotettu vapaa-ajanasumisen korkein sallittu kerrosala pienentää huomattavasti Paraisten kunta-alueen korkeinta sallittua kerrosalaa. Se pienenee 600 m 2 :stä 400 m 2 :iin sisäsaaristossa ja 300 m 2 :iin ulkosaaristossa. Muiden kunta-alueiden osalta suurin sallittu kerrosala nousee 280 m 2 :stä / 200 m 2 :stä 400 m 2 :iin sisäsaaristossa ja 300 m 2 :iin ulkosaaristossa. Varsinkaan luonnoltaan ja maisemaltaan herkemmässä ulkosaaristossa rakennusoikeuden nousu ei ole suuri. Ja koska päärakennuksen korkein sallittu kerrosala siellä on 200 m 2, se on vain puoliksi niin suuri kuin Paraisten entisessä rakennusjärjestyksessä ja yhtä suuri kuin muiden entisten kuntien rakennusjärjestyksissä. Uudistusehdotuksessa on huomioitu myös erinäisten pienten, ajankohtaisten tarkistusten tarve. Samalla rakennuslautakunta on tehnyt tekstiin erinäisiä selvennyksiä. Kaikki tekstimuutokset on tässä vaiheessa merkitty punaisella. Liite 7 Ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi, muutokset merkitty punaisella Ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että ehdotus Paraisten kaupungin uudistetuksi rakennusjärjestykseksi asetetaan julkisesti nähtäville 3.11. - 4.12.2015 Paraisten kaupungintalon asiointipisteeseen ja Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön aluekonttoreihin tiedotussihteereiden luo. Nähtäville asettamisesta ja mahdollisuudesta muistutuksen tekemiseen kuulutetaan niin kuin kunnallisista ilmoituksista Paraisten kaupungissa kuulutetaan. Kunnan jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus tehdä ehdotuksesta kirjallinen muistutus mainittuna nähtävilläoloaikana. Muistutukset tulee toimittaa 4.12.2015 klo 14.00 mennessä osoitteeseen Rakennusvalvontatoimisto, Rantatie 28, 21600 Parainen. Muistutukset voi saman ajan kuluessa lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen rakennusvalvonta@parainen.fi. Kaupunginhallitus päättää edelleen, että ehdotuksesta uudistetuksi rakennusjärjestykseksi pyydetään lausuntoa - Varsinais-Suomen liitolta - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta - naapurikunnilta Naantalilta, Turulta, Salolta, Paimiolta, Sauvolta, Kaarinalta, Raisiolta, Kemiönsaarelta ja Liedolta. Päätös Fabian Karlgren ehdotti, että ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi
lähetetään aluelautakunnille kuulemista varten. Hallitus yhtyi ehdotukseen. Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Rakennusvalvonta, rakennuslautakunta, viranomaiset, joilta pyydetään lausuntoa, aluelautakunnat Kaupunginhallitus 15.2.2016 24 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Naapurikunnat Naantali, Paimio, Kaarina ja Kemiönsaari ovat jättäneet lausunnon. Millään niistä ei ole huomautettavaa uudistusehdotuksesta. Aluelautakuntien ja valtion viranomaisten lausunnoista on ensin huomautettava, että niiden lausunnot käsittelevät osin jo lainvoiman saaneessa rakennusjärjestyksessä olevia asioita eli määräyksiä, joita ei tässä vaiheessa ole ehdotettu muutettaviksi. Lausuntoa on pyydetty hallinto-oikeuden osittain kumoamien kohdan 13.1 määräysten uudistusehdotuksesta ja hallinto-oikeuden kokonaisuudessaan kumoamien kohdan 13.2 määräysten uudistusehdotuksesta. 3.11. - 4.12.2015 esillä olleen kuulutuksen mukaan muutos koskee kyseistä osaa rakennusjärjestyksestä sekä pienempiä tekstiin merkittyjä tarkistuksia. Muutosehdotuksen tavoitteena on, että kaikilla kunta-alueilla on samat määräykset rakentamisen määrästä ja käyttötarkoituksesta. Rakennusjärjestykseen tehdään myöhemmin päivityksiä tarpeen mukaan. Houtskarin lautakunta, Iniön lautakunta ja Nauvon lautakunta ovat antaneet lausunnot, joissa rakennusjärjestykseen on esitetty muutoksia sellaisilta osin, jotka eivät tässä ehdotuksessa ole ajankohtaisia. Nämä kysymyksenasettelut on käsiteltävä rakennusjärjestyksen myöhemmän läpikäynnin yhteydessä. Nauvon lautakunnan käsitys siitä, että vierasmaja voitaisiin varustaa yksinkertaisella keittiöllä, on ristiriidassa sen kanssa, miten vierasmajaa käsitellään rakennusjärjestyksessä muutoin: vierasmaja on talousrakennus, se ei ole asunto. ELY-keskus väittää, että vierasmaja ei ole sovelletun käytännön mukaan talousrakennus, koska se voidaan varustaa keittiötiloilla, tulisijalla ja pesutiloilla. ELY-keskus korostaa, että talousrakennuksia ovat asumista palvelevat rakennukset. ELY-keskuksen lausunto alleviivaa juuri sitä, miksi Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksessä vierasmajaksi määritellyssä rakennuksessa ei voi olla keittiötä, ja joka rakennus kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan selvästi eroaa sivuasunnosta, joka voidaan sisustaa itsenäiseksi asumisyksiköksi. Rakennusjärjestyksen mukaan vierasmaja on kiinteistöllä asumista palveleva talousrakennus ja se voidaan varustaa tulisijalla ja saniteettitiloilla. Se ei muodosta itsenäistä asumisyksikköä.
Mitä tulee Nauvon lautakunnan huomautukseen sivuasunnosta, on syytä viitata Turun hallinto-oikeuden päätökseen 7.5.2012 päätösnumero 12/0139/1. Hallinto-oikeuden arvion mukaan jopa määräys oikeudesta rakentaa enintään 40 k-m 2 :n sivuasunto on lainvastainen, koska se mahdollistaa yleisesti toisen asunnon rakentamisen kaikille rakennuspaikoille rantavyöhykkeellä paikallisista olosuhteista riippumatta. Sivuasunnon rakentamista rantavyöhykkeelle on sen vuoksi mahdotonta sallia. Iniön lautakunta ehdottaa, että Åselholm sisällytetään vyöhykkeeseen A eli sisäsaaristoon. Korppoon lautakunta katsoo, että sisäsaaristoksi pitäisi lukea myös suuret Åvensorin, Järvsarin, Maskinnamon ja Innamon saaret. Vyöhykejako perustuu maiseman rakenteeseen, alueen maisemapiirteisiin ja suurimpien saarten keskinäiseen läheisyyteen, jonka takia ne muodostavat kokonaisuuksia. Vyöhykejaon valmistelussa kaavoitusyksikkö on huomioinut vanhat kylät ja olemassa olevan vakinaisen asutuksen ja rakentamispaineen. Jako perustuu kuitenkin pääasiassa maiseman erityispiirteisiin ja maiseman kykyyn sietää rakentamisen tuloksena syntyviä muutoksia. Tässä suhteessa yhtäältä Åselholm ja toisaalta Åvensorista, Järvsarista, Maskinnamosta ja Innamosta muodostuva saariryhmä eroavat toisistaan. Åselholm sijaitsee Kihdin selällä, kun taas mainittu saariryhmä sijaitsee maantieteellisesti lähellä Korpolandetia ja Norrskataa. Kaavoitusyksikkö on sen vuoksi nyt tarkentanut vyöhykejakoa niin, että Åvensor, Järvsar, Maskinnamo ja Innamo kuuluvat rakennusjärjestyksen uudistusehdotuksessa vyöhykkeeseen A. ELY-keskus on lausunnossaan kehottanut kaupunkia arvioimaan rakennusjärjestyksen vaikutuksia erityisesti alueilla, joiden voimassa olevissa yleiskaavoissa viitataan rakennusjärjestyksen rakennusoikeuteen. Rakennusjärjestykseen viitataan muun muassa Etelä-Korppoon ja Etelä-Nauvon yleiskaavoissa. Kaava-alueet kuuluvat pääasiassa vyöhykkeeseen B. ELY-keskuksen vapaa-ajanasumisen korkeinta sallittua rakennusoikeutta koskevien huomautusten johdosta asian valmistelussa on tehty uusi arvio kohdan 13.2 rakennusoikeusmääräyksestä. Tämän arvion perusteella ehdotetaan, että vyöhykkeellä A eli sisäsaaristossa korkein sallittu kerrosala on 335 m 2 jakautuen seuraavasti: vapaa-ajanasunto 200 m 2, sauna 30 m 2, vierasmaja 25 m 2 ja muut talousrakennukset 80 m 2. Vyöhykkeellä B eli ulkosaaristossa korkeimman sallitun kerrosalan ehdotetaan olevan 280 m 2 ja jakautuvan seuraavasti: vapaa-ajanasunto 150 m 2, sauna 25 m 2, vierasmaja 25 m 2 ja muut talousrakennukset 80 m 2. Tämä vastaa rakennuslupahakemuksissa ilmi tulleita tarpeita ja ottaa samalla huomioon eri kunta-alueiden entiset rakennusjärjestykset ja niissä sallitut rakennusoikeudet. Lisäksi rakennusvalvonta on todennut, että autotallirakennuksia rakennetaan nykyisin myös vapaa-ajanasuntojen rakennuspaikoille, joille on tieyhteys. Lisäksi riittävä rakennusoikeus venevajoille ja muille säilytystiloille mahdollistaa järjestyksen säilymisen rakennuspaikalla. ELY-keskus viittaa Kemiönsaaren rakennusjärjestykseen, jonka mahdollistama vapaa-ajanasuntojen rakennusoikeus on 200 k-m 2 ja kokonaisrakennusoikeus 240
k-m 2, ja Naantalin rakennusjärjestykseen, jonka mahdollistama vapaa-ajanasuntojen rakennusoikeus on 120 k-m 2 ja kokonaisrakennusoikeus 200 k-m 2. Tämä viittaus osoittaa ennen kaikkea sen, että näissä ja muissa rakennusjärjestyksessä on suurta vaihtelua korkeimman sallitun kerrosalan suhteen. ELY-keskus ei ole myöskään ottanut huomioon, että Kemiönsaaressa rakennuspaikan on pääsääntöisesti oltava vähintään 3 000 m 2 ja Naantalissa vähintään 3 500 m 2. Paraisilla rakennuspaikan on pääsääntöisesti oltava vähintään 5 000 m 2. Kun eri rakennusjärjestysten mahdollistamille rakennuspaikoille lasketaan tehokkuusluku ja otetaan Paraisten osalta lisäksi huomioon ehdotetut vähennykset korkeimmasta sallitusta kerrosalasta, lopputulokseksi saadaan, että tehokkuusluku on jotakuinkin sama näissä kolmessa vertaillussa kunnassa. Vyöhykkeelle B eli ulkosaaristoon ehdotettu suurin sallittu kerrosala 280 m 2 vastaa samaisten saaristoalueiden voimassa olevien osayleiskaavojen mukaista korkeinta sallittua kerrosalaa. Rakennusjärjestyksen uudistusehdotukseen nyt tehtävät muutokset ovat merkittäviä suhteessa jo nähtävillä olleeseen ehdotukseen. Koska rakennusjärjestys tästä syystä on asetettava nähtäville uudestaan, myös kohtiin 23 ja 27.4, neljäs kappale, on tehty erinäisiä tarkistuksia muuttuneiden määräysten ja havaittujen virheiden johdosta. Kaikki myöhemmin tehdyt muutosehdotukset on merkitty tekstiin vihreällä värillä ja jo nähtävillä olleen muutosehdotuksen tarkistukset on merkitty tekstiin punaisella värillä. Liite 6 Houtskarin lautakunnan lausunto 7 Iniön lautakunnan lausunto 8 Nauvon lautakunnan lausunto 9 Korppoon lautakunnan lausunto 10 Maakuntaliiton lausunto 11 ELY-keskuksen lausunto 12 Ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi, uudet muutokset merkitty vihreällä Ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että ehdotus Paraisten kaupungin uudistetuksi rakennusjärjestykseksi asetetaan julkisesti nähtäville 23.2. - 29.3.2016 Paraisten kaupungintalon asiointipisteeseen ja Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön aluekonttoreihin tiedotussihteereiden luo. Nähtäville asettamisesta ja mahdollisuudesta muistutuksen tekemiseen kuulutetaan niin kuin kunnallisista ilmoituksista Paraisten kaupungissa kuulutetaan. Kunnan jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus tehdä ehdotuksesta kirjallinen muistutus mainittuna nähtävilläoloaikana. Muistutukset tulee toimittaa 29.3.2016 klo 15.00 mennessä osoitteeseen Hallintopalvelut, Rantatie 28, 21600 Parainen. Muistutukset voi saman ajan kuluessa lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen paraisten.kaupunki@parainen.fi. Kaupunginhallitus päättää edelleen, että muutetusta ehdotuksesta uudistetuksi rakennusjärjestykseksi pyydetään lausuntoa - Varsinais-Suomen liitolta - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta
- naapurikunnilta Naantalilta, Turulta, Salolta, Paimiolta, Sauvolta, Kaarinalta, Raisiolta, Kemiönsaarelta ja Liedolta - aluelautakunnilta. Päätös Tiedoksianto Ehdotus hyväksyttiin. Edellä mainitut viranomaiset, johtava rakennustarkastaja Sanna Simonen, rakennustarkastajat Kenneth Koskinen ja Joakim Nyström, kaavoituspäällikkö Heidi Saaristo-Levin Kaupunginhallitus 06.06.2016 127 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Sinä aikana, kun ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi on ollut uudelleen nähtävillä julkisesti, ehdotuksesta on jätetty seuraavat muistutukset: Gerald Mattsson katsoo, että perusteluja alueiden jakamiselle A- ja B-alueisiin on vaikea ymmärtää, koska kaikki rakentaminen tulee sovittaa kooltaan ja muodoltaan sopimaan kulloisellekin rakennuspaikalle ja kulloiseenkin ympäristöön. Huomautus on aivan aiheellinen, mutta liittyy oikeastaan rakennuslupaharkintaan, jonka yhteydessä nämä seikat tulee ottaa huomioon. Lisäksi Mattsson katsoo, että jako A- ja B-alueisiin pitäisi tehdä niin, että Tränuholm ja Storö luetaan kuuluvaksi A-alueeseen. Kuten aikaisemmin on todettu, vyöhykejako perustuu pääasiassa maiseman erityispiirteisiin ja maiseman kykyyn sietää rakentamisen tuloksena tapahtuvia muutoksia. Kaavoitusyksikkö on huomioinut maiseman rakenteen, alueen maisemapiirteet ja suurimpien saarten keskinäisen läheisyyden, jonka takia ne muodostavat kokonaisuuksia. Vyöhykejaossa on huomioitu myös vanhat kylät ja olemassa oleva vakinainen asutus ja rakentamispaine. Rajat on vedetty tällaisten arvioiden tuloksena, ja niiden perusteella Tränuholm ja Storö on luettu kuuluvaksi B-alueeseen. Nina Grandell katsoo, että vapaa-ajanasumiseen tarkoitetun vierasmajan rakennusoikeus tulisi nostaa 35-40 m 2 :iin. Nyt esillä oleva uudistettu ehdotus rakennusjärjestykseksi on seurausta siitä, että Turun hallinto-oikeus hylkäsi 7.5.2012, päätösnumero 12/0139/1, silloisen kaupunginvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen tietyiltä osin. Kyse on muun muassa vapaa-ajanasumisesta, määräys 13.2. Hallinto-oikeus katsoo, että määräys enintään 40 m²:n suuruisesta vierasasunnosta, jonka saa rakentaa päärakennuksen yhteyteen tai erilliseen rakennukseen samassa pihapiirissä, on lainvastainen. Määräys mahdollistaa yleisesti ja paikallisista olosuhteista riippumatta jokaiselle rakennuspaikalle päärakennuksen lisäksi toisen asuinkäyttöön tarkoitetun asunnon rakentamisen. Hallinto-oikeus on sen vuoksi kumonnut tämän määräyksen. Tästä syystä ei ole järkevää jälleen yrittää lisätä vierasmajan kerrosalaa niin, että se voi muodostaa itsenäisen asuinyksikön Grandellin kuvaamalla tavalla. Samasta syystä ei ole
myöskään aihetta mahdollistaa rakennusjärjestyksessä yleisesti asumiseen tarkoitetun kerrosalan jakamista kahteen erilliseen rakennusrunkoon. Bernt ja Eeva Bergman katsovat, että rakennusoikeuden rajoittaminen ei ole yleisen käytännön mukaista eikä maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaista. Bergmanit ovat unohtaneet, että silloisen Länsi-Turunmaan kaupunginvaltuusto on jo päätöksellään 16.11.2009 hyväksynyt, että vapaa-ajanasumiseen tarkoitetun päärakennuksen ja vierasasunnon yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla 200 m 2, josta vierasasunnon kerrosala saa olla enintään 40 m 2. Turun hallinto-oikeus hylkäsi määräyksen sillä perusteella, että määräys mahdollistaa yleisesti ja paikallisista olosuhteista riippumatta jokaiselle rakennuspaikalle päärakennuksen lisäksi toisen asuinkäyttöön tarkoitetun asunnon rakentamisen. Vaikka asumiseen tarkoitettu rakennusoikeus kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan oli 200 m 2, hallinto-oikeus toteaa lisäksi näin: "Kun otetaan lisäksi huomioon, että rakennusjärjestyksen mukainen vapaa-ajan asumista koskeva suurin sallittu kerrosala on suurempi kuin monien yleis- ja asemakaavojen mukainen suurin sallittu kerrosala, hallinto-oikeus katsoo, että myös maanomistajien tasavertainen kohtelu vaarantuu." Uudistettujen määräysten valmistelussa on otettu huomioon muun muassa voimassa olevat yleis- ja asemakaavat ja muokattu vapaa-ajanasumista koskevaa määräystä kohdassa 13.2 tavoitteena määräysten yhdenmukaistaminen ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen vieläkin paremmin. Kuten rakennusjärjestyksen valmistelussa on aikaisemmin tähdennetty, rakennusoikeus kasvaa hieman sisäsaaristossa, jossa myös saunan rakennusoikeus kasvaa 5 m 2 :llä. Ulkosaariston osalta uudistus ei merkitse muutoksia suhteessa nykyiseen ja rakennusjärjestys noudattaa saariston rantaosayleiskaavoissa ilmoitettuja rakennusoikeuksia. Paraisten kunta-alueella uudistus merkitsee sitä, että vapaa-ajanasumisen kokonaisrakennusoikeus pienenee suhteessa nyt sovellettaviin määräyksiin. Suhteessa rakentamistarpeeseen sallittu 335 m 2 :n kokonaisrakennusoikeus on kuitenkin riittävä eikä uudistusta siksi voida pitää kohtuuttomana yksittäisille maanomistajille. Kokonaisrakennusoikeuden pienenemistä kompensoi osittain se, että rakennusjärjestys lisää vierasmajan rakennusoikeutta 5 m 2 :llä ja että vierasmajan rakennusoikeus ei rasita asumiseen tarkoitettua, vaan talousrakennuksille tarkoitettua rakennusoikeutta. Rakennusjärjestyksessä on annettava paikallisista oloista johtuvia määräyksiä, tässä tapauksessa sellaisia, että ne koskevat saaristokaupunkia. Tavoitteena on varmistaa edellytykset hyvän ja kestävän elinympäristön muodostamiselle ja rakentamisen sovittaminen ympäristöön. Samalla on turvattava maanomistajien yhdenvertainen kohtelu, kuten uudistusehdotus nyt tekee. Siitä syystä se ei myöskään anna aihetta korvausvelvollisuuteen Bernt ja Eeva Bergmania kohtaan. Edellä annettu selvitys voidaan antaa vastauksena myös Rainer Johanssonin ja Grethel Karlssonin sekä Elias Johanssonin kuolinpesän jättämiin muistutuksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo edelleen, että uudistetun rakennusjärjestyksen sallima rakennusoikeus on korkea suhteessa Paraisten kaupungin yleiskaavoihin sekä suhteessa Kemiönsaaren (240 m 2 ) ja Naantalin (200 m 2 /120 m 2 ) rakennusjärjestysten mukaiseen rakennusoikeuteen, joita kuntia
ELY-keskus pitää vastaavanlaisina saaristokuntina. Nauvon aluelautakunta toivoo, että uutta ehdotusta muutetaan siten, että rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus voidaan jakaa vapaammin eri rakennusten kesken toisin kuin kohdassa 13.1 ja erityisesti kohdassa 13.2 säädetään. Myös tältä osin on syytä viitata hallinto-oikeuden tiukkaan tulkintalinjaan rakennusoikeuden käytöstä. Lautakunta pitää valitettavana sitä, että rakennusoikeuksien mitoitusta on vähennetty uudessa ehdotuksessa, kun kerrosalan rajoittamiseen rakennuspaikalla ei pitäisi olla yhteiskunnallisia intressejä. Paraisten kaupunki koostuu maantieteellisesti ja maisemallisesti laajoista ja hyvin erilaisista alueista. Esillä olevan rakennusjärjestysehdotuksen lähtökohtana on ollut rakentamisen mitoittaminen osayleiskaavoissa kaikkien maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Iniön aluelautakunta katsoo, että Åselholman pääsaari tulee sisällyttää vyöhykkeeseen A ja vetoaa siihen, että Houtskari sisältyy kokonaisuudessaan vyöhykkeeseen A sielläkin, missä se rajautuu Kihtiin. Ottaen huomioon, että Åselholm kaikesta huolimatta eroaa sekä Iniöstä että Keistiöstä, Iniön pääsaarista, joissa on kirkonkylä, ja siitä osasta Houtskaria, joka muodostaa pääsaaren kirkonkylineen ja läheisine saarineen, Åselholman ehdotetaan kuuluvaan B-alueeseen. Rajanveto on tehty maantieteellisten olosuhteiden ja sen tosiseikan pohjalta, että Åselholm ei sijaitse Iniön pääsaarten välittömässä yhteydessä. Houtskarin aluelautakunta toistaa kannanottonsa rakennusluvan hakumenettelystä. Korppoon aluelautakunnalla ei ole huomautettavaa ehdotuksesta, kuten ei myöskään Kemiönsaaren kunnalla, Kaarinan kaupungilla, Paimion kaupungilla eikä Naantalin kaupungilla. Uudistetussa rakennusjärjestysehdotuksessa määräysviittaukset on lisäksi korjattu niin, että niissä huomioidaan lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Oheismateriaali Ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi Vaikutusten arviointi Gerald Mattssonin muistutus Nina Grandellin muistutus Bernt ja Eeva Bergmanin muistutus Rainer Johanssonin muistutus Grethel Karlssonin muistutus Elias Johanssonin kuolinpesän muistutus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto Nauvon lautakunnan lausunto Iniön lautakunnan lausunto Houtskarin lautakunnan lausunto Korppoon lautakunnan lausunto Kemiönsaaren kunnan lausunto Kaarinan kaupungin lausunto Paimion kaupungin lausunto Naantalin kaupungin lausunto
Vaikutusten arviointi Ehdotus Päätös Vaikutusten arviointi liitteenä Kaupunginvaltuusto hyväksyy uudistetun ehdotuksen Paraisten kaupungin rakennusjärjestykseksi. Ted Bergman ilmoitti esteellisyydestä; läheinen on jättänyt muistutuksen rakennusjärjestysehdotuksesta. Keskustelun kuluessa Markku Orell teki Hanna Järvisen kannattamana seuraavan ehdotuksen: Voimassaolevia rakentamisen kaavamääräyksiä tai muuta ohjeistusta muutettaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutuslainsäädäntöä noudattaa. Tämä edellyttää osapuolten kuulemista, mitä nyt ei ole tapahtunut. Sellaista oleellista rakennusoikeuden supistamista, joka koskee oikeusvaikutteista, lainvoimaista kaavaa, ei tule tehdä noudattamatta lain kirjainta. Ehdotan, että osayleiskaavojen Lemlahti, Våno-Mielisholm ja Stormälö-Lillmälö osalta noudatetaan nykyisen voimassaolevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Puheenjohtaja totesi, että Markku Orell oli tehnyt kannatetun ehdotuksen ja että kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Markku Orellin ehdotuksesta. Esittelijän ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Markku Orellin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys toimitetaan nimenhuudolla. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 7 Ei-ääniä 3 Poissa 1 Liite 17 Äänestyspöytäkirja Kaupunginvaltuusto 21.06.2016 61 Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Liite 25 Ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi 26 Vaikutusten arviointi 27 Gerald Mattssonin muistutus 28 Nina Grandellin muistutus 29 Bernt ja Eeva Bergmanin muistutus 30 Rainer Johanssonin muistutus 31 Grethel Karlssonin muistutus 32 Elias Johanssonin kuolinpesän muistutus 33 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto
Oheismateriaali Ehdotus Päätös Nauvon lautakunnan lausunto Iniön lautakunnan lausunto Houtskarin lautakunnan lausunto Korppoon lautakunnan lausunto Kemiönsaaren kunnan lausunto Kaarinan kaupungin lausunto Paimion kaupungin lausunto Naantalin kaupungin lausunto Kaupunginvaltuusto hyväksyy uudistetun ehdotuksen Paraisten kaupungin rakennusjärjestykseksi. Keskustelun kuluessa Regina Koskinen ehdotti Markku Orellin kannattamana seuraavaa: Rakennusjärjestyksen uudistamista koskevasta valmistelusta ilmenevät varsin hyvin ne näkökohdat, joiden vuoksi rakennusjärjestyksen kohtaa 13 on muutettava. Sen jälkeen kun Turun hallinto-oikeus antoi päätöksensä vuonna 2009 tehtyjen valitusten johdosta, on rakennusjärjestyksen kohta 13 ollut puutteellinen, eikä rakennusjärjestystä ole voitu soveltaa kuntaan kokonaisuutena. Nyt on tärkeää, että nyt uudistamme rakennusjärjestyksen tältä osin, jotta saamme sellaisen rakennusjärjestyksen, jossa hallinto-oikeuden perustelut on huomioitu. On keskusteltu siitä, voisivatko vanhat rakennusjärjestykset edelleen koskea joitakin alueita - tämänsuuntainen ehdotus tehtiin jo edellisessä kokouksessa. Koska tässä keskustelussa ei ole pyritty rakennusjärjestyksen muutosehdotuksen sanamuodon muuttamiseen, vaan on tähdätty päätökseen, että jatkossa edelleen käytettäisiin rinnakkaisia rakennusjärjestyksiä, voimme todeta, että nyt on olemassa poliittinen yhteisymmärrys kohtaan 13 ehdotettujen muutosten hyväksymisestä. Rakennusjärjestyksen uudistamista koskeva ehdotus sisältää monia teknisiä tarkastuksia, kuten esim. kaupungin nimi ja viittaukset lakipykäliin. Niihin meillä ei ole huomauttamista. Uudistamista koskeva ehdotus sisältää kohtien 7 ja 8 osalta sellaista, mitä valmistelussa kutsutaan "pienehköiksi tarkistuksiksi". Me kuitenkin toteamme, että nämä niin sanotut tarkistukset tulisivat tuntuvasti kiristämään nyt voimassa olevia käytäntöjä, eivätkä olisi omiaan lisäämään sitä sujuvuutta, mitä rakentamisasioissa on jo aiemmin peräänkuulutettu. Näitä tarkistuksia ei myöskään ole mitenkään perusteltu valmistelutekstissä. Haluamme myös muistuttaa, että hallintolain 45 edellyttää päätösten perustelemista. Kohtiin 7 ja 8 ehdotetut muutokset eivät ole luonteeltaan teknisiä ja koska niitä ei ole mitenkään perusteltu, emme niitä kannata. On luonnollisesti useita näkemyksiä siitä, mitä kaupungin rakennusjärjestykseen tulisi sisällyttää tai mitä siihen ei ole syytä sisällyttää. Uudistaminen edellyttää, että uusi ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville alemman tason poliittisten
käsittelyjen välillä. Valtuustosalissa tehdyt lisäykset saattavat johtaa uuteen julkisesti nähtäville asettamiseen, mikä olisi valitettavaa ja merkitsisi askelta taaksepäin tilanteessa, jossa on erittäin tärkeää saada tehdyksi muutokset kohtaan 13, mistä koko tarkistusprosessi sai alkunsa. Regina Koskinen ehdotti seuraavaa: Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaikki rakennusjärjestykseen esitetyt muutokset, lukuun ottamatta kohtiin 7 ja 8 esitettyjä muutoksia, koska niitä ei valmistelussa ole perusteltu, vaikka ne eivät ole luonteeltaan pelkästään teknisiä. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että Paraisten kaupungille laaditaan uusi rakennusjärjestys. Kaupunginhallitus asettaa poliittisesti johdetun työryhmän, jonka tulee kehittää rakennusjärjestystä niin, että se vastaa tämän päivän vaatimuksia. Siinä tulee huomioida mm. kestävien energiaratkaisujen edistäminen, asiakasnäkökulma ja ympäristönäkökohdat. Keskustelun kuluessa Markku Orell ehdotti Ted Bergmanin kannattamana seuraavaa: Voimassaolevia rakentamisen kaavamääräyksiä tai muuta ohjeistusta muutettaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutuslainsäädäntöä noudattaa. Tämä edellyttää osapuolten kuulemista, mitä nyt ei ole tapahtunut. Sellaista oleellista rakennusoikeuden supistamista, joka koskee oikeusvaikutteista, lainvoimaista kaavaa, ei tule tehdä noudattamatta lain kirjainta. Markku Orell ehdotti seuraavaa: Osayleiskaavojen Lemlahti, Våno-Mielisholm ja Stormälö-Lillmälö osalta noudatetaan nykyisen voimassaolevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Kaupunginvaltuusto yhtyi yksimielisesti Regina Koskisen ehdotukseen. Puheenjohtaja totesi, että Markku Orell oli tehnyt kannatetun ehdotuksen Regina Koskisen ehdotukseen tehtävästä lisäyksestä. Kaupunginvaltuuston on sen vuoksi äänestettävä Regina Koskisen ehdotuksesta ja Markku Orellin ehdotuksesta, joka siis on Regina Koskisen ehdotus Markku Orellin tekemällä lisäyksellä täydennettynä. Regina Koskisen ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Markku Orellin tekemällä lisäyksellä täydennettyä Regina Koskisen ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys suoritetaan äänestyslaitteella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 17 Ei-ääniä 24
Poissa 2 Liite 14 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto oli päättänyt hyväksyä Regina Koskisen ehdotuksen Markku Orellin tekemällä lisäyksellä täydennettynä. Liite 15 Hyväksytty rakennusjärjestys