Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 1 (120) Asianumero 94/10.02.02/2015 (edeltävä 850/2011) Aluenumero 840200 Finnoo osayleiskaava Osayleiskaava Muistutusten lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunginhallituksen 28.9.2015 (296 ) nähtäville hyväksymään osayleiskaavaehdotukseen, piirustusnumero 6658. Nähtävillä MRA 19 :n mukaisesti 2.11.- 1.12.2015. Hyväksymispäätöksestä kirjallisen tiedon on pyytänyt muistuttaja nro 1. Annetut vastineet koskevat Finnoon osayleiskaavaehdotuksen pohjoista aluetta. Vastineet on annettu oheisen karttarajauksen aluetta koskeviin asiakokonaisuuksiin sekä niihin asiakokonaisuuksiin, jotka yksiselitteisesti eivät koske vain kaavaehdotuksen eteläistä osaa (oheisen rajauksen ulkopuolista aluetta). Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset käsitellään myös eteläisen osan käsittelyn yhteydessä. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Yleiskaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-8162 5000 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Arkkitehti Mirkka Katajamäki Liikenneinsinööri Aulis Palola etunimi.sukunimi@espoo.fi
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 2 (120) 1. Yhteenveto Tringa ry tuo muistutuksessa esille seikkoja, jotka tulee huomioida kaavan kehittämisessä. Osayleiskaavaehdotus on kansainvälisesti tunnustettujen linnustoarvojen turvaamisen kannalta riittämätön. 1) Vaadimme, että Suomenojan lintualue suojellaan luonnonsuojelulain mukaisena suojelualueena. Kokonaisuuteen tulee liittää kaavaehdotuksen mukaisen s-varauksen lisäksi lintualtaan länsipuolella sijaitseva virkistysalue (V/s). 2) Suomenojan lintukosteikon ja rakentamisalueiden välille on varattava riittävä suojavyöhyke. Rakentamisaluetta tulee pienentää. Kaavan mitoitusta on tarkistettava, jos linnuston turvaaminen sitä vaatii. 3) Meritäytöt vaarantavat lintupoikueiden kulkemisen mereltä Finnoonlahdelle ja sitä kautta koko Suomenojan linnustoarvot. Tekosaari ja osa meren päälle osoitetusta rakennusalueesta tulee poistaa. 4) Osayleiskaava on voimassaolevan maakuntakaavan vastainen, sillä maakuntakaavassa ei ole varauduttu tekosaariin, rantaviivan täyttöihin, uusiin kerrostaloalueisiin tai keskusta-alueisiin. Alueelle on suunniteltu asemakaavoja ilman voimassaolevaa yleiskaavaa. 5) Suomenojan lintukosteikko täyttää lintudirektiivin SPA-kriteerit. Aluetta tulee kohdella yhtä huolellisesti kuin Natura-verkostoon kuuluvia lintualueita. Yksityiskohtaiset huomautukset Alueen merkitys Kaavaehdotus mahdollistaa mittavan rakentamisen, mikä väistämättä vaikuttaa Suomenojan ja sitä ympäröivien alueiden linnustoarvoihin. Huonosti suunniteltuina erilaiset maankäytön muutokset voivat jo yksinään heikentää Suomenojan lintukosteikon linnustoarvoja, ja usean toiminnon vaikutukset kumuloituvat alueella. Lintualue on huomattavan pieni ja siksi alueellisesti pienilläkin muutoksilla voi olla merkittäviä seurauksia alueen linnustossa. Kaavoitusprosessi Pääosa osayleiskaavan alueesta on Espoon eteläosien yleiskaavassa ositettu selvitysalueeksi, mikä tarkoittaa, että alueen maankäyttö tulee ratkaista yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Tästä huolimatta alueelle on suunniteltu asemakaavoja jo vuosia ilman voimassaolevaa osayleiskaavaa. Osayleiskaavaehdotus ei perustu voimassaolevaan maakuntakaavaan, vaan poikkeaa siitä huomattavasti rantaviivan, tekosaaren ja keskustatoimintojen osalta. Osayleiskaava on maakuntakaavan vastainen. Suunnittelualueelle olisi pitänyt laatia MRL:n kaavahierarkian mukaisesti maakuntakaavaa noudattava osayleiskaava, jonka vaikutukset olisi arvioitu ja vasta sen jälkeen ryhtyä laatimaan siihen perustuvia alemman asteisia maankäytön suunnitelmia kuten asemakaavoja. Vaikutusten arviointi Suomenojan lintualue täyttää lintudirektiivin (2009/147/EY) 4 artiklan 1 ja 2 kohdan SPA-kriteerit. EU-tuomioistuimen ennakkopäätösten mukaisesti aluetta tulee kohdella yhtä huolellisesti kuin Natura-verkostoon kuuluvia lintualueita, vaikka Suomi ei ole ilmoittanut aluetta osaksi Natura-verkostoa. Tämä tarkoittaa luontodirektiivin (92/43/EEC) 6 artiklan 3 ja 4 kohtien sekä LSL 65-66 :n tarkoittamaa menettelyä, jossa arvioinnin tuloksena valitaan vaihtoehto, joka ei vaikuta Natura-alueen koskemattomuuteen. Osayleiskaavaehdotuksen luonnoksen pohjalta laaditussa luontovaikutusten arvioinnissa käsitellään huomionarvoisiin lintulajeihin kohdistuvia vaikutuksia (Mannila ym.2014). Kaavaasiakirjoihin ei ole liitetty kyseistä arviointia. Arvioinnin mukaan kaavan vaikutukset linnustoon ovat merkittäviä, Suomenojan alueella pesivästä seitsemästä uhanalaisesta lintulajista viiden kanta heikkenisi kaavan toteutuessa. Suo-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 3 (120) menojalla pesivien huomionarvoisten lintulajien parimäärät 2013 on esitetty muistutuksen liitteessä 2. Kaavaan sisältyvän vaikutusten arvioinnin olisi pitänyt olla laajempi kattaen tekosaaren ja muiden meren täyttöjen, rantaviivan muutosten sekä satamatoimintojen vaikutukset linnustoon ja muuhun luontoon. Kaavan vaikutukset lintualueeseen olisi pitänyt selvittää yhdessä muiden suunnitelmien (ml. toteutuneet hankkeet) luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamalla tavalla. Suomenojan suojeluratkaisut Kaavaehdotuksessa lintualue on merkitty suojelualueeksi, mikä on parannusta kaavan luonnosvaiheesta. Suojelu maankäyttö- ja rakennuslain nojalla ei takaa lintuarvojen säilymistä pidemmällä aikavälillä vaan lintualue tulee osoittaa kaavassa SL-varausmerkinnällä. Toimenpiteet alueen perustamiseksi LSL:n tarkoittamaksi luonnonsuojelualueeksi tulee käynnistää pikaisesti. Osayleiskaavaehdotuksen luonnoksen pohjalta tehty arviointi toteaa SL-merkinnän S-merkintää paremmaksi vaihtoehdoksi. Luonnonsuojelualuetta tulee laajentaa siten, että alueeseen lisätään länsipuolella oleva suojavyöhyke (V/s), kuten on suositeltu Enviro Oy:n selvityksessä (2011). Finnobäckenin suualue (merkitty luo) tulee sisällyttää suojelukokonaisuuteen, se on elimellinen osa koko Suomenojan kosteikon linnustoarvoja. Kosteikon suojelu ei estä ympärillä olevasta massiivisesta rakentamisesta ja virkistyskäytöstä linnustolle aiheutuvia haittoja ja kosteikko tarvitsee ympärilleen suojavyöhykkeen. Suomenojan tapauksessa alueen pienen koon vuoksi riittävän leveäsuojavyöhyke on erityisen tärkeä, sillä pienellä alueella pinta-alaltaan suhteellisen pienetkin muutokset habitaatin laadussa ovat merkittävät. Erityisen ongelmallinen tilanne on altaan länsi- ja luoteispuolella, jossa lintualue rajautuu keskustatoimintoina kehitettävään alueeseen. Suojavyöhyke on tarpeellinen ehkäisemään lokkiyhdyskunnan aiheuttamaa mahdollista häiriötä asuinalueilla. Tringa toi osayleiskaavaluonnoksesta antamassaan mielipiteessä (2011) esille riittävän suojavyöhykkeen tarpeellisuuden. Maa ja Vesi Oy:n (2002) yleiskaavan vaikutuksia Laajalahden ja Espoonlahden Natura-alueisiin tarkastelevassa selvityksessä todetaan mm Arvokkaimmilla alueilla suojavyöhykkeen tulisi olla vähintään noin 200 metriä leveä, tai puustoisilla alueilla niin leveä, että kesäaikana puuston läpi ei ole näkyvyyttä. Finnoon osayleiskaavaluonnoksen vaikutuksia linnustoalueeseen arvioiva selvitys on ottanut kantaa suojavyöhykkeen leveyteen (Sito Oy 2011) Avoimessa ympäristössä suojavyöhykkeen leveyssuositus on noin 150 metriä. Mikäli välissä on peitteistä maastoa, voi suojavyöhyke jäädä kapeammaksi, mutta kuitenkin vähintään 50 metrin levyiseksi Tringa katsoo, ettei Sito Oy:n selvityksessä (2011) esitetty suojaetäisyys ole riittävä. Lisäksi on huomioitava, mikäli suojavyöhykettä käytetään virkistykseen, heikentää se alueen toimivuutta suojavyöhykkeenä. Tällöin suojavyöhykkeen tulee olla suosituksia leveämpi. Luontovaikutusten arviointi (Mannila ym. 2014, s.35-36) on ottanut kantaa suojavyöhykkeen riittävyyteen. Häiriöiden lieventämiseen arviointi esittää monen lintulajin kohdalla korttelialueiden siirtämistä kauemmaksi altaasta, mikä vähentää altaan ympäristön käyttöä virkistykseen. Vaikka suojavyöhykettä on vaikutustenarvioinnin pohjana olleesta kaavaehdotusluonnoksesta paikoin hieman levennetty, voidaan kaavan vaikutuksia edelleen pitää mittavina. Suunnitellun rakentamisen määrä ja asukasmitoitus ovat niin huomattavia, että vaikutukset lintualueeseen tulevat olemaan negatiivisia, ellei riittävästä suojavyöhykkeestä lintualueen ympärillä huolehdita. 14 000 asukasta aiheuttaa lintualueelle erittäin merkittävän virkistyskäyttöpaineen, joka ilman toimenpiteitä aiheuttaa häirinnän huomattavaa lisääntymistä lintualueella. Kaavassa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota riittävän laajojen virkistysalueiden osoittamiseen muualle kuin kosteikon ympäristöön. Alueen vuosia kestävät rakennustyöt vaikuttavat huomattavasti Suomenojan suojeltavaan linnustoon. Rakentamiseen osoitettuja aluevarauksia tulee pienen-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 4 (120) tää erityisesti lintualueen luoteis- ja länsipuolella niin, että riittävän leveä suojavyöhyke on mahdollista toteuttaa suojelualueen ympärille. Kaavan mitoituksesta tulee tinkiä, jos rakentamisen tehokkuus uhkaa vaarantaa Suomenojan linnustoarvoja. Naurulokkiyhdyskunnan huomiointi Suomenojan lintualueella sijaitsee Uudenmaan suurin naurulokin (silmälläpidettävä laji) pesimäyhdyskunta. Korkeiden kerrostalojen vaikutus naurulokkikoloniaan vierellä alueen länsipuolella on tuhoisa. Tehokasta rakentamista on suunniteltu liian lähelle lintuallasta, mikä todennäköisesti vaikuttaa heikentävästi naurulokkikoloniaan ja siten koko Suomenojan linnustoarvoihin. Muutoksen luonnosvaiheesta rakentamisalue on merkitty kaavamerkinnällä, joka ohjaa rakennusten korkeuden mataloitumista altaalle päin. Tämä ratkaisu ei riitä, sillä mataloitumisen edellyttäminen ei kerro siitä, mikä talojen korkeus tulee todellisuudessa olemaan. Meritäytöt, ruoppaukset ja satamatoiminnot Suomenoja on erityisen tärkeä vesilintujen poikastuotolle, sillä altaan oman poikastuoton lisäksi saaristossa pesivät vesilinnut tuovat poikasensa Suomenojan lintualtaalle syömään ja suojaan pedoilta. Lintupoikueen kerääntyvät lahdelle laajalta alueelta käyttäen Finnobäckeniä reittinä altaalle. Finnobäckenin suun ja sen lähellä olevien vesialueiden säilyminen häiriöttömänä sekä laajemmin lintupoikueiden käyttämien reittien turvaaminen on koko Finnoon lintualueen säilymisen avaintekijä. Suurin osa poikueista kulkee altaalle tod.näk. Ryssjeholmenin pohjoispuolelta ja Pirisaaren länsipuolelta. Osayleiskaavaehdotus heikentää huomattavasti lintujen liikkumismahdollisuuksia, sillä merelle osoitetut täytöt pienentävät avointa yhteyttä saaristosta Suomenojalta Ryssjeholmenin ja Finnoon nykyisen sataman välillä. Vesialueen kaventuminen uhkaa saaristossa pesivien vesilintupoikueiden mahdollisuuksia saapua Suomenojalle ruokailemaan ja on mahdollista, että poikueiden määrä altaalla vähenee. Osayleiskaavaluonnoksen satama-aluemerkintä (LS) on muutettu kaavaehdotuksessa satama- ja varastoalueeksi (LS/TV). Kaavamerkintä mahdollistaa edelleen satamatoiminnon alueella, mikä haittaisi merkittävästi linnustoa. Kaavaa tulee muuttaa niin, että se ei mahdollista tällaista ratkaisua asemakaavoituksessa. Vesi- ja venevalkama-alue (W/LV) yltää Finnobäckenin suulle saakka. Venelaiturit ja muut rakenteet mahdollistama kaavamerkintä tulee poistaa sataman itäpuolelta, jotta voidaan taata ettei lintupoikueille ja Finnobäckenin suulla ruokaileville ja lepäileville linnuille aiheudu häiriötä. Kaavaehdotusta on muokattava siten, että se vastaa suositusta vesilintujen kulkuväyläksi jätettävästä alueesta (Salomäki ym. 2012, s.34). 1000 lisävenepaikkaa tulee luonnollisesti lisäämään veneliikennettä lintujen käyttämällä reitillä ja siten lisäämään häiriötä kaava-alueella. Vaikutus voi ulottua usean kilometrin päähän satamasta ja on todennäköisesti sitä merkittävämpi mitä enemmän veneiden määrä sataman ympäristössä kasvaa. Meritäytöt jättävät alleen luodon, jolla pesii 150 linnun naurulokkiyhdyskunta. Etukäteen on mahdotonta tietää hyväksyvätkö lokit suunniteltua tekoluotoa pesimäluodoksi eikä nykyistä pesimäluotoa voida tuhota tekoluotosuunnitelmien perusteella. Meritäytöt ja muu rakentaminen nykyisen sataman eteläpuolella tulevat vaikuttamaan huomattavasti sataman edustalla sijaitsevien saarten luontoarvoihin. Pirisaari on todettu olevan tärkeä vesilintujen pesimäpaikka (Salomäki ym. 2012), jonka linnustollinen arvo romahtaa, mikäli siltayhteys saareen toteutettaisiin. Ryssjeholmenin pohjoispuolella oleva ruovikkoalue on linnustollisesti tärkeä. Tekosaaren rakentamisesta tulisi luopua ja satamakentän laajentamisesta itään on rajoitettava. Lieventäisi linnustoon kohdistuva rakentamisenaikaisia haittavaikutuksia ja jättäisi tilaa lintupoikueiden kulkemiselle. Lopuksi
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 5 (120) Massiivinen rakentaminen lintukosteikon vieressä, moninkertaistuva virkistyskäyttö sekä meren täytöt ja kasvava vesiliikenne aiheuttavat valtavan paineen Suomenojan linnustoon ja sitä kautta vaarantavat Natura-alueeseen rinnastettavan lintualueen arvojen säilymisen. Kaavaehdotusta tulee muuttaa, jotta kaavan haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää ja jotta se täyttäisi maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset. Alueen maankäyttö tulee sopeuttaa kansainvälisesti arvokkaan lintualueen suojeluun. Tringa ry pyytää kirjallista vastinetta muistutuksemme huomioon ottamisesta. Kaavan hyväksymispäätöksestä pyydämme ilmoittamaan viipymättä yllä olevaan osoitteeseen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti. Maakuntakaavan mukaisuus Uudenmaan liitto toteaa kaavaehdotuksessa antamassaan lausunnossaan (8.1.2016), että maankäytön tehostaminen alueella on maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. Maakuntakaava on yleispiirteinen, pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Finnoon osayleiskaavaalue on uudenmaan maakuntakaavassa pääasiassa taajamatoimintojen aluetta (lainvoima 15.8.2007). 2.vaihemaakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle on osoitettu kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue. Lisäksi kohdemerkintä, merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö, on osoitettu Suomenojalle. Maakuntakaavassa esitetyt keskustatoimintojen alueiden kohdemerkinnät osoittavat maakunnallisen keskustarakenteen. Pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa keskustatoimintojen kohdemerkinnällä osoitetaan maakuntakaavassa myös aluekeskuksia. Paikallisissa keskuksissa keskustatoiminnot sisältyvät maakuntakaavan taajamatoimintojen alueisiin. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoima 2010). Keskeinen osa Finnoon osayleiskaava- alueesta on Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu selvitysalueeksi (SE). Selvitysalue merkintä tarkoittaa, että alueen maankäyttö tulee ratkaista yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Espoon eteläosien yleiskaavassa mm. seuraava metroasema Finnoosta (Kaitaa) on osoitettu uutena keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueena. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 valmistui vuonna 2011. Finnoon asema Espoon keskushierarkiassa on kaupan osalta selvitetty edellä mainitussa selvityksessä. Siinä muodostetun näkemyksen mukaan Finnoon väestömitoitus edellyttää ison paikalliskeskuksen palveluja, mutta rooli on ehdottomasti paikallinen. Finnoosta ei ole tarkoitus muodostaa Matinkylän ja Espoonlahden kaltaista kaupunkikeskusta. Tätä selvitystä tarkentamaan on lisäksi laadittu Espoonlahden suuralueelle Länsimetron jatkealue - Kaupallinen tarkastelu 2012 (Ramboll). Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU 2050) valmistui vuoden 2015 alussa. Suunnitelman mukaan Finnoo toimii tulevaisuudessa metropolin palvelukeskuksena. Finnoon alueen sosiaali- ja terveystoimen palvelut tulevat perustumaan keskeisesti Matinkylän ja Espoonlahden alueiden jo olemassa olevien palvelujen kehittämiseen. Finnoon keskustaalueelle, metroaseman välittömään läheisyyteen voidaan toteuttaa Matinkylän ja Espoonlahden alueen täydentäviä palveluja. Osayleiskaava toteuttaa ja tarkentaa maakuntakaavaa. Finnoon osayleiskaava toteuttaa maakunnan tavoiteltua alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteutuminen edesauttaa pääkaupunkiseudun kehittymistä vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi metropolialueeksi eheyttäen metropolialueen keskeistä kehittämisvyöhykettä. Osayleiskaava toteuttaa kaupungin tavoitteita kehittää Finnoon keskustaa hyvine saavutettavana paikallisena palvelukeskuksena. Alueen ra-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 6 (120) kentaminen tukee erityisesti Matinkylän ja Kivenlahden aluekeskusten elinvoimaisuutta. Kaupan roolin paikallisuutta korostetaan seuraavilla täydennyksillä: Keskustatoimintojen alueen merkinnän (C-1) määräykseen lisätään: Päivittäistavarakaupan mitoituksen lähtökohtana tulee olla paikallinen kysyntä. Merkinnän (C-1) kehittämissuositukseen lisätään: Keskus on kokoluokaltaan iso paikalliskeskus, 12 000 30 000 k-m². Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue-merkinnän (A/C) määräykseen lisätään: Päivittäistavarakaupan mitoituksen lähtökohtana tulee olla paikallinen kysyntä. Merkinnän (A/C) kehittämissuositukseen lisätään: 2. vaihemaakuntakaavassa määritelty maakuntakaavan taajama-alueen merkitykseltään paikallisen päivittäistavarakaupan enimmäismitoitus on 5000 k-m², ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Alueen asemakaavoja on valmisteltu ja valmistellaan samanaikaisesti ja yhteistyössä yleiskaavoituksen kanssa. Kaavojen valmistelussa on voitu hyödyntää kattavasti eri suunnittelutasojen selvityksiä ja suunnitelmia. Suomenojan lintualueen suojelu Ympäristöministeriön 19.3.2010 päivätyssä kirjeessä Espoon kaupungille todetaan, että Maankäyttö- ja rakennuslain kaavajärjestelmä ympäristöllisine laatuvaatimuksineen tarjoaa ministeriön näkemyksen mukaan toimivan mekanismin tällaisten kohteiden suojeluarvojen turvaamiseen. Suomenojan lintualueen suojelun lainsäädännöllisistä vaihtoehdoista laadittiin kaavaprosessin aikana selvitys (Suomenojan lintualue. Selvitys Suomenojan lintualueen suojelun lainsäädännöllisistä vaihtoehdoista. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 11/2014), minkä mukaan lintualueen linnustolliset arvot on mahdollista turvata sekä luonnonsuojelulain että maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain kautta tapahtuvan suojelun sitovuus riippuu kaavamerkinnöistä ja - määräyksistä, joita alueelle annetaan. Alueen suojelussa tulisi kyseeseen vain yksityisen luonnonsuojelualueen perustaminen, mitä ei voi toteuttaa ilman maanomistajan suostumusta. Valtion taholta aluetta ei ole ehdotettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Linnustollisesti arvokkaan alueen omistavat Fortum Power and Heat Oy sekä Espoon kaupunki. Myöskään maanomistaja Fortum Power and Heat Oy ei ole hakenut alueen suojelua. Espoon ympäristökeskus pyysi 11.12.2009 Espoon kaupungin keskeisiltä asiaan liittyviltä hallintokunnilta lausuntoa mahdollisuudesta käynnistää Suomenojan lintukosteikon rauhoitusprosessi LSL:n 24 :n mukaisena luonnonsuojelualueena. Lausuntojen perusteella päätettiin, ettei prosessia käynnistetä. Osayleiskaavan kaavaratkaisu ei ole esteenä jatkossa esimerkiksi maanomistajan tai valtion taholta toimenpiteille alueen muodostamiseksi myös luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi yleis- ja asemakaavoissa annettujen määräysten lisäksi. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset on selvitetty ja otettu huomioon Finnoon osayleiskaavassa siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (KHO:2009:77) todetaan: Suomenojan allasta ei ollut ilmoitettu Euroopan yhteisöjen komissiolle lintudirektiivissä tarkoitetuksi erityiseksi suojelualueeksi (SPA). Kiistattomasta linnustollisesta arvostaan huolimatta kysymyksessä ei myöskään ollut sellainen alue, joka olisi täyttänyt lintudirektiivin 4 artiklasta ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevät kriteerit siten, että sitä olisi tullut kohdella SPA-alueena. Luonnonsuojelulain 65 ei näin ollen sovelleta Finnoon altaaseen. Finnoon altaan linnustollisten arvojen merkittävyyden vuoksi osayleiskaavan vaikutuksia linnustoon on kuitenkin arvioitu lajikohtaisesti ja useassa eri osayleiskaavavaiheessa [osayleiskaavaluonnos, osayleiskaavan ehdotusluonnos, osayleiskaa-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 7 (120) vakartta (2.5.2016)] suunnittelun edetessä. Naurulokin osalta arvioinnin mukaan osayleiskaavan toteuttaminen heikentää jonkin verran lajin olosuhteita, sillä keskustan korkean rakentamisen arvioidaan vaikuttavan lintujen lentoreitteihin. Lajin arvellaan kuitenkin muuttavan lentoreittejään eikä merkittäviä vaikutuksia aiheudu, kun häiriötön pesintä altaalla turvataan. Vaikutusten arvioinneissa on osoitettu myös vaikutusten lieventämiskeinoja toteutettavaksi eri suunnitteluvaiheissa ja suunnitelmien toteutuksessa sekä hoidon ja käytön aikana. Lajikohtaista arviointia on edellyttänyt myös Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) lausunnoissaan osayleiskaavaluonnoksesta sekä - ehdotuksesta. Viranomaisneuvottelussa 25.5.2016 ELY-keskus totesi: ELYkeskuksen lausunto on otettu huomioon tehtyjen lisäselvitysten sekä kaavamerkintöjen ja -määräysten täydennysten myötä. Lintukosteikon suojavyöhykkeen riittävyys Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset on otettu huomioon ja pykälässä edellytetyt selvitykset on tehty vaadittavalla tarkkuudella. Vaikutusten arvioinnin mukaan tärkeimmät lintujen pesimäpaikat säilyvät kaavan toteutuessa. Altaalla pesiviin ja lepäileviin lintulajeihin osayleiskaavan toteutuminen ei suoraan vaikuta ja vesilinnustolle tärkeään naurulokkikantaan kohdistuvat vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Kokonaisuutena alueen toteutuksesta on linnustoon kohdistuvia vaikutuksia, mutta ne ovat suosituksia noudattaen vähäisiä, eikä niillä ole merkittävää haitallista merkitystä alueella pesivien lintulajien populaatioille. Osayleiskaavan 2.5.2016 päivätystä kaavakartasta teetettiin erillinen linnustovaikutusten arviointi (Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksista linnustoon, Ympäristötutkimus Yrjölä, 24.5.2016). Vaikutusten arvioinnin mukaan Huomioimalla hoito- ja käyttösuunnitelmassa ja myös tässä selvityksessä [vaikutusten arviointiraportissa] annetut suositukset, osayleiskaava ei aiheuta merkittävää haitallista vaikutusta linnustolle. Keskeisiä linnustoon kohdistuvia vaikutuksia voidaan arvioinnin mukaan lieventää ajoittamalla rakennustyöt pesimäajan ulkopuolelle, suunnittelemalla huolellisesti Finnoon keskuksen rakentaminen altaan länsi- ja lounaispuolella, jättämällä keskuksen rakentamisalueen ja altaan suojavyöhykkeen väliin mahdollisimman paljon puustoa sekä ohjaamalla ihmisten ja kotieläinten kulkua tiukasti lintualtaan ympäristössä hoito- ja käyttösuunnitelmassa (FCG Oy & Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 24.4.2015) esitetyin tavoin. Finnoon linnustollisesti arvokkaalle alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma (Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toteuttamisperiaatteet, FCG Oy & Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 24.4.2015) yhdessä Tringa ry:n, Suomenojan luonto ry:n, Suomen perhostutkijain seura ry:n, ELY-keskuksen, Fortum Power and Heat Oy:n ja HSY:n edustajan kanssa. Finnoon altaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa) on määritelty linnustolle arvokkaan alueen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet, mm. allasta ympäröivät suojavyöhykkeet, joilla alueen linnustolliset arvot säilyvät. Osayleiskaavaan tehdään muutoksia ottaen huomioon hoito- ja käyttösuunnitelman suojavyöhykkeet. Siten osayleiskaava mahdollistaa hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisen. Kaavaehdotuksen suojelualueen (S) itäpuolista virkistysaluetta laajennetaan itään ja asuntoalueita (A) kavennetaan vastaavasti vastaamaan hoito- ja käyttösuunnitelman suojavyöhykerajausta. Lisäksi altaan länsipuolella sijaitsevalle virkistysalueelle (V/s) lisätään luo-2 -alue. Se on lajistoltaan monipuolinen ruderaattialue, joka toimii osana linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykettä. Kaavamääräyksen mukaan: Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee turvata alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen.. Lisäksi pääulkoilureittimerkintä poistetaan Finnoon altaan länsipuolisen V/s-alueen ja keskustan s-1-alueen osalta. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on lisäksi määritelty istutus- ja hoitotoimenpiteitä sekä lintuallasta ihmisiltä suojaavia rakenteita, joilla parannetaan V/s-alueen merkitystä altaan suojavyöhykkeenä sekä sillä esiintyvän lajiston elinympäristönä. Näiden muutosten jälkeen kaavassa osoitettu suojelualue (S), kosteikkoa ympäröivien virkistysalueet (V, V/s), ruderaattialueen luonnon monimuotoisuuden kannalta eri-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 8 (120) tyisen tärkeä alue (luo-2), lähivirkistysalueet sekä Finnobäckenin puronsuun luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) turvaavat valtakunnallisesti arvokkaan linnustoalueen säilymisen siten, kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. 2. Finnoon osayleiskaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain eikä luonnonsuojelulain vaatimuksia. Kaavaehdotus on vastoin Uudenmaan maakuntakaavaa sekä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaavaehdotus ei perustu riittäviin selvityksiin. Maakuntakaava Maakuntakaavan viheryhteystarvemerkintään liittyvässä suunnittelumääräyksessä todetaan mm., että alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy ja toteutuu tavalla, joka turvaa mm. lajiston liikkumismahdollisuudet. Yhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota merkitykseen ekologisen verkoston osana. Kaavaehdotus heikentää huomattavasti Finnoon suistoalueen ekologista yhteyttä keskuspuistoon ja merelle. Tekosaaren rakentaminen on vastoin maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. Maakuntakaava ei mahdollista vesialueen täyttöä eikä tiivistä uutta rakentamista. Kaavaehdotus sisältää huomattavaa rakentamista vesialueelle. Tämä edellyttää vesilain mukaista lupaa. Tässä vaiheessa olisi jo selvitettävä vesistövaikutukset erittäin tarkoin. Ehdotukseen liitetyt selvitykset eivät ole kaikilta osin riittävät. Ehdotuksessa on jätetty liikaa alemman kaavoituksen varaan. Hankkeen vaikutukset ja ehdotuksen toteutumismahdollisuudet olisi selvitettävä osayleiskaavassa. Finnoon lintukosteikko, Finnoonjoen suu ja edessä oleva merialue Finnoon lintukosteikko tulisi rinnastaa Naturan lintudirektiivialueisiin. Varminta olisi varata alue SL-luonnonsuojelualueeksi, sillä S-merkintä ei suojaa riittävästi alueen kokonaisuutta. Alue tarvitsee kaavaehdotuksessa esitettyä suuremman suojavyöhykkeen. Kaikki rakentaminen Finnoonjoen suun läheisyydessä heikentää alueen toimivuutta kulkureittinä. Merialueen täyttäminen tekosaarella (A-1) ja maa-alueen laajennus merelle (Ac) uhkaavat alueen linnustoa. Laajennus heikentää lintualueen toimivuutta. Kun vaikutuksiin lisätään asuinrakentamisen lisätoimintoineen tuomat muut haittavaikutukset, luontoarvot on todennäköisesti menetetty. Suunniteltu lähes 20 000 asukkaan virkistäytyminen, autoilu tekosaareen sekä muu liikkuminen tulee huomattavasti häiritsemään pinta-alataan pienen lintualueen tasapainoa.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 9 (120) Hydrologia Kaavassa ei ole annettu riittävän yksityiskohtaisia määräyksiä alueen ja alueelle johtuvien ulkopuolisten hulevesien käsittelystä. Lintualtaan, tulvaniityn ja Finnoonpuron hydrologiaa ei ole huomioitu riittävästi. Blominmäen jätevedenpuhdistamon hätäpurun vesistövaikutukset Puhdistamon hätäpurun vesistövaikutukset ja jätevesien haittojen torjuminen olisi selvitettävä osayleiskaavan yhteydessä. Maisemavaikutukset Tekosaari korkeine, kauas saaristoon näkyvine rakennuksineen, valoineen ja äänineen muuttaisi sekä nykyisten että tulevien asukkaiden maiseman täysin eri luonteiseksi, saariston ja veneilijän näkökulmasta puhumattakaan. Tekosaaren kielteinen vaikutus ei ole vain näkymien peittäminen, vaan koko ympäristön luonteen totaalinen muuttaminen. Maakuntakaava Uudenmaan liitto toteaa kaavaehdotuksessa antamassaan lausunnossaan (8.1.2016), että maankäytön tehostaminen alueella on maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. Maakuntakaava on yleispiirteinen, pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Finnoon osayleiskaavaalue on uudenmaan maakuntakaavassa pääasiassa taajamatoimintojen aluetta (lainvoima 15.8.2007). 2.vaihemaakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle on osoitettu kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue. Finnobäckenin laakso on virkistysaluetta ja rannan suuntaisena on merkitty viheryhteystarve. Finnoon osayleiskaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, maakunnan tavoiteltua alue- ja yhdyskuntarakennetta ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisiä MAL- tavoitteita. Kaavan toteutuminen edesauttaa pääkaupunkiseudun kehittymistä vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi metropolialueeksi eheyttäen metropolialueen keskeistä kehittämisvyöhykettä. Osayleiskaavassa ei osoiteta uutta rakentamista maakunnallisen ekologisen yhteyden kohdalle Finnobäckenin varteen. Ainoastaan Kalastajantien länsipuolelle osoitetaan kaksi asuntoaluetta (A), mutta ne sijoittuvat suojavyöhykkeenä säilytettävän alueen ulkopuolelle (Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toteuttamisperiaatteet, FCG Oy & Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 24.4.2015). Finnoon keskeiset ekologiset yhteydet on osoitettu osayleiskaavassa virkistys- ja suojaviheralueiksi, joiden kaavamääräyksissä on erikseen mainittu ekologisen yhteyden huomioiminen. Maakunnallinen ekologinen yhteys on tuotu johdonmukaisesti esille EV-1-, EV-2-, VL- ja V- merkintöjen kaavamääräyksissä. Lisäksi paikallisten ekologisten yhteyksien jatkuvuutta osayleiskaava-alueelta edistetään liito-oravien kulkuyhteysnuolilla sekä alueen reunalle jatkuvilla virkistysalueilla. Osoitettu ekologinen verkosto on riittävä ja säilyttää toimivan ekologisen verkoston kaava-alueella sekä yhteydet viereisiin alueisiin. Osayleiskaava mahdollistaa etelä-pohjoissuuntaisen maakunnallisen ekologisen yhteyden säilymisen. Finnoon lintukosteikon suojelu Ympäristöministeriön 19.3.2010 päivätyssä kirjeessä Espoon kaupungille todetaan, että Maankäyttö- ja rakennuslain kaavajärjestelmä ympäristöllisine laatuvaatimuksineen tarjoaa ministeriön näkemyksen mukaan toimivan mekanismin tällaisten kohteiden suojeluarvojen turvaamiseen. Suomenojan lintualueen suojelun lainsäädännöllisistä vaihtoehdoista laadittiin kaavaprosessin aikana selvitys (Suomenojan lintualue. Selvitys Suomenojan lintualueen suojelun lainsäädännöllisistä vaihtoehdoista. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 11/2014), minkä mukaan lintualueen linnustolliset arvot on mahdollista turvata sekä luonnonsuojelulain että maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain kautta tapahtuvan suojelun sitovuus riippuu kaavamerkinnöistä ja -
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 10 (120) määräyksistä, joita alueelle annetaan. Alueen suojelussa tulisi kyseeseen vain yksityisen luonnonsuojelualueen perustaminen, mitä ei voi toteuttaa ilman maanomistajan suostumusta. Valtion taholta aluetta ei ole ehdotettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Linnustollisesti arvokkaan alueen omistavat Fortum Power and Heat Oy sekä Espoon kaupunki. Myöskään maanomistaja Fortum Power and Heat Oy ei ole hakenut alueen suojelua. Espoon ympäristökeskus pyysi 11.12.2009 Espoon kaupungin keskeisiltä asiaan liittyviltä hallintokunnilta lausuntoa mahdollisuudesta käynnistää Suomenojan lintukosteikon rauhoitusprosessi LSL:n 24 :n mukaisena luonnonsuojelualueena. Lausuntojen perusteella päätettiin, ettei prosessia käynnistetä. Osayleiskaavan kaavaratkaisu ei ole esteenä jatkossa esimerkiksi maanomistajan tai valtion taholta toimenpiteille alueen muodostamiseksi myös luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi yleis- ja asemakaavoissa annettujen määräysten lisäksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (KHO:2009:77) todetaan: Suomenojan allasta ei ollut ilmoitettu Euroopan yhteisöjen komissiolle lintudirektiivissä tarkoitetuksi erityiseksi suojelualueeksi (SPA). Kiistattomasta linnustollisesta arvostaan huolimatta kysymyksessä ei myöskään ollut sellainen alue, joka olisi täyttänyt lintudirektiivin 4 artiklasta ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevät kriteerit siten, että sitä olisi tullut kohdella SPA-alueena. Luonnonsuojelulain 65 ei näin ollen sovelleta Finnoon altaaseen. Finnoon altaan linnustollisten arvojen merkittävyyden vuoksi osayleiskaavan vaikutuksia linnustoon on kuitenkin arvioitu lajikohtaisesti ja useassa eri osayleiskaavavaiheessa [osayleiskaavaluonnos, osayleiskaavan ehdotusluonnos, osayleiskaavakartta (2.5.2016)] suunnittelun edetessä. Naurulokin osalta arvioinnin mukaan osayleiskaavan toteuttaminen heikentää jonkin verran lajin olosuhteita, sillä keskustan korkean rakentamisen arvioidaan vaikuttavan lintujen lentoreitteihin. Lajin arvellaan kuitenkin muuttavan lentoreittejään eikä merkittäviä vaikutuksia aiheudu, kun häiriötön pesintä altaalla turvataan. Vaikutusten arvioinneissa on osoitettu myös vaikutusten lieventämiskeinoja toteutettavaksi eri suunnitteluvaiheissa ja suunnitelmien toteutuksessa sekä hoidon ja käytön aikana. Finnoon linnustollisesti arvokkaalle alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma (Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toteuttamisperiaatteet, FCG Oy & Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 24.4.2015) yhdessä Tringa ry:n, Suomenojan luonto ry:n, Suomen perhostutkijain seura ry:n, ELY-keskuksen, Fortum Power and Heat Oy:n ja HSY:n edustajan kanssa. Finnoon altaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa) on määritelty linnustolle arvokkaan alueen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet, mm. allasta ympäröivät suojavyöhykkeet, joilla alueen linnustolliset arvot säilyvät. Osayleiskaavaan tehdään muutoksia ottaen huomioon hoito- ja käyttösuunnitelman suojavyöhykkeet. Siten osayleiskaava mahdollistaa hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisen. Kaavaehdotuksen suojelualueen (S) itäpuolista virkistysaluetta laajennetaan itään ja asuntoalueita (A) kavennetaan vastaavasti vastaamaan hoito- ja käyttösuunnitelman suojavyöhykerajausta. Lisäksi suojelualueen länsipuoliselle virkistysalueelle (V/s) lisätään luo-2 -alue. Se on lajistoltaan monipuolinen ruderaattialue, joka toimii osana linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykettä. Kaavamääräyksen mukaan: Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee turvata alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen.. Lisäksi pääulkoilureittimerkintä poistetaan Finnoon altaan länsipuolisen V/s-alueen ja keskustan s-1-alueen osalta. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on lisäksi määritelty istutus- ja hoitotoimenpiteitä sekä lintuallasta ihmisiltä suojaavia rakenteita, joilla parannetaan V/s-alueen merkitystä altaan suojavyöhykkeenä sekä sillä esiintyvän lajiston elinympäristönä. Näiden muutosten jälkeen kaavassa osoitettu suojelualue (S), kosteikkoa ympäröivien virkistysalueet (V, V/s), ruderaattialueen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-2), lähivirkistysalueet sekä Finnobäckenin puronsuun luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) turvaavat valtakunnallisesti arvokkaan linnustoalueen säilymisen siten, kuin yleiskaavalta edellytetään. Jatkosuunnittelulle ja rakentamiselle on lisäksi esitetty vaikutusten lieventämistoimenpiteitä erillisessä linnustovaikutusten arvioinnissa, joka on
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 11 (120) teetetty osayleiskaavan 2.5.2016 päivätystä kaavakartasta (Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksista linnustoon, Ympäristötutkimus Yrjölä, 24.5.2016). Keskeisiä linnustoon kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää ajoittamalla rakennustyöt pesimäajan ulkopuolelle, suunnittelemalla huolellisesti Finnoon keskuksen rakentaminen altaan länsi- ja lounaispuolella, jättämällä keskuksen rakentamisalueen ja altaan suojavyöhykkeen väliin mahdollisimman paljon puustoa sekä ohjaamalla ihmisten ja kotieläinten kulkua tiukasti lintualtaan ympäristössä hoito- ja käyttösuunnitelmassa (FCG Oy & Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 24.4.2015) esitetyin tavoin. Vaikutusten arvioinnin mukaan Huomioimalla hoito- ja käyttösuunnitelmassa ja myös tässä selvityksessä [vaikutusten arviointiraportissa] annetut suositukset, osayleiskaava ei aiheuta merkittävää haitallista vaikutusta linnustolle. Selvitysten riittävyys Finnoon alueelle on laadittu lukuisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja eritasoisen suunnittelun ja toteutuksen tueksi ja ne on huomioitu myös Finnoon osayleiskaavan valmistelussa. Yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 35 :n mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit on laadittu riittävällä tarkkuudella yleiskaavan suunnittelutasoon nähden ja osayleiskaavan toteuttamisen merkittävät (MRA 1 ) vaikutukset on voitu arvioida. Jatkosuunnittelun kannalta olennaisia selvityksiä on edellytetty kaavamääräyksissä tai selvitystarpeet on kirjattu kaavaselostukseen jatkosuunnittelun tueksi. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen on valmistunut linnustovaikutusten arvioinnin päivitys (Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksista linnustoon. Ympäristötutkimus Yrjölä. 24.5.2016). Viranomaisneuvottelussa 25.5.2016 ELY-keskus totesi: ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon tehtyjen lisäselvitysten sekä kaavamerkintöjen ja - määräysten täydennysten myötä. Esitetyn perusteella osayleiskaava täyttää MRL:n sisältövaatimukset. Hydrologia Osayleiskaavassa on annettu suhteellisen kattavia hulevesien käsittelyä koskevia yleismääräyksiä. Yksityiskohtaisemmat hulevesimääräykset voidaan antaa vasta asemakaavavaiheessa, kun alueen suunnittelu tarkentuu. Finnoon altaan vesitasapainoa ja hulevesien suhdetta siihen on tarkasteltu yksityiskohtaisesti Finnoon altaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Finnobäckenin hydrologiaan alueen rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta, eikä puron hydrologisilla ominaisuuksilla, kuten tulvimisella ole tehtyjen selvitysten mukaan vastaavasti vaikutusta rakentamiseen alueella. Blominmäen jätevedenpuhdistamon hätäpurun vesistövaikutukset Blominmäen puhdistamon hätäpurkupaikkaa ei ole vielä päätetty - mahdollisia vaihtoehtoja on edelleen useita. Kaavassa ei oteta kantaa hätäpurkupaikan sijaintiin, eikä sen vaikutuksia siten ole syytä tutkia tässä yhteydessä. Hätäpurun vesistövaikutuksia arvioidaan HSY:n ympäristölupahakemuksessa.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 12 (120) 3. Kaavaprosessista puutuu luontoselvityksiä ja jo tehtyä ei ole otettu riittävästi huomioon. Ruoppaukset ja meren täytöt metron louheet aiheuttaisivat merkittäviä, peruuttamattomia muutoksia merialueen ekologiaan. Venekentän edustalla on meren pohjassa Fortumin ja jätevedenpuhdistamon seurauksena myrkkyjä, jotka vapautuisivat pöyhimisessä. Lokkiluodon hävittäminen saattaisi vaikuttaa Suomenojan kosteikon lintukantaan. Viitasammakon elinpiirin saattaisi toimenpiteillä olla heikentävä vaikutus. Meriuposkuoriaisen esiintymisestä ei ole tehty selvitystä. Tulvariskejä ja meren pinnan todennäköistä nousua ei ole huomioitu ko. kaavaehdotuksessa. NASA:n julkaiseman (steven Nerem August 26, 2015) arvion mukaan merenpinnan nousu on 2,3 metriä jokaista nousevaa lämpöastetta kohti. Jos lämpötilan nousu olisi vaikka 2,5, astetta, niin merenpinta tulee 200 vuoden sisällä nousemaan 5,75 metriä. Asuntorakentamisen laajentamista tällaiselle alueelle ei voi kannattaa. Espoonlahden Vihreät ELVI ry yhtyy Suur-Espoonlahden kehitys ry:n (SELAK) antamaan lausuntoon erityisesti seuraavilta osin: On tyytyväinen, että Ryssjeholmen jätetään nykyiselleen. Telakkakentän ja keinosaaren osalta ei ole esitetty kohdennettuja laskelmia, jotka osoittavat alueiden rakentamisen ja muuttamisen asuinkäyttöön olisi kaavataloudellisesti kannattavaa. Yleisluontoisesti heitetään, että kunnallistekniikka maksaa 200 milj. euroa koko alueella. Emme ole tyytyväisiä näin ylimalkaiseen tietoon. Keinosaaren osalta ruoppaukset, maatäytöt, kunnallistekniikka pitäisi kustantaa 1500 ihmisen asuntojen hinnalla. Telakkakentän muuttaminen rakennusmaaksi pitäisi maksattaa 2000 asukkaan asunnoilla. Ruoppaamiset ja kiviainestäytöt ovat ympäristön kannalta rankka myllerrys. Puhuminen ekologisesta kaupunginosasta ei sovi tällaiseen menettelyyn. Erityisenä ekologisena kaupunginosana kehitettävä alue ei kestä edellä kuvattuja toimia. Osayleiskaavassa on yleismääräys, jonka mukaan tulvariskeihin on varauduttava riittävällä rakentamiskorkeudella. Osayleiskaavan strategisen luonteen vuoksi alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista ei anneta kaavassa tarkkaa korkeustasoa, koska merenpinnan nousuennusteet muuttuvat ajan myötä. Nykyiset viranomaissuositukset alimmista rakentamiskorkeuksista perustuvat Ilmatieteen laitoksen analyyseihin merenpinnan noususta ja aaltoilusta. Suositusten pohjana on käytetty uusimpien kansainvälisten vertaisarvioitujen tutkimusten tuloksia ja aaltoilun osalta aaltoilumittauksia yhdistettynä aaltoilumalleihin. Ilmatieteen laitos on arvioinut, että merenpinnannousun voi ennustaa luotettavasti vain vuoteen 2100 asti. Mikäli merenpinnan nousua koskeva tutkimustieto lähitulevaisuudessa muuttuisi merkittävästi, ja viranomaiset antaisivat Suomessa uudet suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista, tulisi uudet suositukset ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Meriuposkuoriaisen esiintymistä Nuottalahdella on tutkittu useassa selvityksessä (Saari, S. 2012. Meriuposkuoriaisen esiintymisen selvitys Espoon Suomenojalla. Ramboll Finland Oy sekä Saari, S. 2014. Meriuposkuoriaisen esiintyminen Finnoon alueella Espoossa. Tutkimusraportti. Pintafilmi Oy. 7.10.2014) ja lajiin kohdistuvista vaikutuksista on pyydetty asiantuntijalausunto (Saari, S. 2014. Finnoo, Meriuposkuoriaislausunto luontolausunto Finnoon osayleiskaavaa varten. 30.5.2014). Finnoon osayleiskaavan eteläosan eli ranta- ja merialu-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 13 (120) eeseen mahdollisen rakentamisen vaikutuksia arvioidaan erikseen suunnitelmien edetessä. Viitasammakkoa esiintyy Finnoon altaalla ja talvehtimispaikkoja altaan lähiympäristön virtavesissä ja kosteikolla. Vaikutusten arvioinneissa rakentamisella ei ole todettu olevan vaikutuksia lajiin. 4. Asukasmäärän lisäys on aivan liian suuri. Maa-alueet eivät riitä, vaan rakennusmaata on otettava merestä. Suunniteltu rantarakentaminen vaikuttaa liikaa alueen luonnonläheiseen ilmeeseen. Keino- (teko)saari Keinosaaren rakentaminen on tarpeetonta ja vaarantaa suuresti meren vedenlaatua, ihmisten ja lintujen liikkumista rannan edustan vesialueella ja muuttaa virtausolosuhteita. Ruoppausmassat läjitetään läheiselle merialueelle, mikä on merkittävä vaara merieläimistölle. Satama-alueella on todettu maaperän pintakerroksissa metalleja ja öljyjä, joiden leviäminen ruoppausalueelle on ollut mahdollista. Keinosaari on melko kaukana metroasemalta, joten ensisijainen tavoite kävelyetäisyys metroasemalta ei täyty Jos tarkoituksena on ollut käyttää metron louhinnan kivimassoja saaren tekoon, ei se ilmeisesti aikataulullisesti käy yhteen Saarelle suunniteltu asukasmäärä (1500) voitaneen jättää pois asetetuista tavoitteista. Mahdollisesti pienevää asukasmäärää ei saa sijoittaa Kaitaa-Iivisniemi alueelle. Satama-alue Hyvin vähäinen ja varovainen meren täyttäminen on hyväksyttävää, jos tuloksen on korkeatasoinen pienvenesatama vierasvesisatamineen siihen liittyvine palveluineen. 1500-1700 venepaikkaa vaatii paljon laituritilaa. Satama-alue ei saa häiritä lintupoikueiden liikkumismahdollisuuksia eikä niiden kevään siirtymiä lintulammelle. Hyvät rantavirkistysmahdollisuudet ja viihtyisät kahvilat ja ravintolat voivat luoda satama-alueesta alueen merkittävän viihdekeskuksen ja nostaa näin koko alueen arvostusta. Veneiden talvisäilytys Alueelta on löydyttävä hyvät talvisäilytyspaikat kaikenkokoisille veneille satamaalueella tai sen läheisyydessä. Voimalaitoksen suoja-alueelle suunnitellun kerrossäilytyksen lisäksi tarvitaan myös kohtuuhintaisia ulkosäilytyspaikkoja esim. purjeveneille, jotka eivät sovi kerrossäilytykseen. Parkkipaikkoja satama-alueen läheisyydessä on oltava tarpeeksi ja edullisia. Ryssjeholmen Saaren säilyminen loma-asuntoalueena on erittäin myönteinen ehdotus ja toivomme että yksityisomaisuutta kunnioitetaan muuallakin. Finnoon metroaseman ympäristö (A/C, C-1) ja asuntoalueet (A, A.c, A/P)
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 14 (120) Seura kannatta tiivistä kaupunkimaista rakentamista alueille jolla ei ole ennestään asutusta. Alue on kaupungin puolelta hyväksytty korkearakentamisen piiriin ja hyväksymme sen jos estetään liikatiivistämistä muualla ja pystytään säilyttämään tärkeät luonto- ja virkistyskohteet. Lintulammikon ympäristöön on selvästi ja tarpeeksi laajalti jätettävä suojavyöhykkeeksi linnuille ja näin estettävä myös häirintä toisinpäin. Uusien asuntoalueiden on liityttävä olemassa olevaan asuntoalueeseen sen rakennusmuoto ja luonto huomioonottane esim. viheralueen tai puistikon avulla. Tiivistyvillä alueilla on muutos tehtävä nykyistä asumismuotoa ja omaisuutta kunnioittaen. Virkistysalueet Lintulammikon säilyminen linnuille ja virkistysalueena tarpeeksi laajan on erittäin tärkeä. Rakennuskannasta ei saa olla haittaa puolin eikä toisin. Pirisaari virkistysalueena on hyvin tärkeä. Joustava yhteys saarelle on tärkeä. Saarelle sallittavien rakennusten on oltava maisemaan sopivia. Liikenne Edullisia maanpäällisiä parkkipaikkoja on kaavoitettava. Rakennusaikainen liikenne tulee huomioida katujen suunnittelussa. Liikenneyhteydet satamaan ja nykyisille asuinalueille tulee olla tulevaisuudessa riittävät. Finnoonsilta, Kaitaantie, Meritie ja Suomenlahdentien yhdistäminen tehtävä ilman jyrkkiä liittymiä. Toivomme, että Meritie ohjataan Finnoonsillalle ilman mutkaa Kaitaantielle. Palvelut Ehdotuksessa on huomioitu hyvin työpajoissa esitetty toive, että Finnooseen ei tule Ison Omenan ja Lippulaivan kanssa kilpailevaa suurta liikekeskusta. Suuremmalle päivittäistavarakaupalle on varattu tila Länsiväylän läheisyyteen. Alueelle on kaavoitettava riittävästi kohtuuhintaista liiketilaa monipuolisille palveluille pysäköintipaikkoineen. Mitoitus Espoo on osaltaan sitoutunut Helsingin seudun asuntotuotantotavoitteisiin. Finnoon alueen kokonaismitoitus perustuu Kaupunginhallituksen päätökseen (29.11.2010, 20 ), jonka mukaan uusien asukkaiden määrätavoite Finnoon ja Kaitaan alueen visiossa on 20 000. Asukastavoitteen tarkentamiseksi laadittiin Kaitaan-Finnoon alueen mitoitustarkastelu, jossa selvitettiin kolmen eri vaihtoehdon perusteella realistinen asukasmitoitusvaihtoehto Kaitaan ja Finnoon alueille. Selvityksen perusteella suunnittelun lähtökohdaksi koko Finnoon alueen asukasmitoitukseksi valittiin noin 14 000 uutta asukasta. Nähtävillä ollut osayleiskaavaehdotus (pohjoinen alue ja eteläinen ranta-alue) mahdollisti koko Finnoon alueelle tämän noin 14 000 uutta asukasta. Osayleiskaava viedään hyväksymiskäsittelyyn kahdessa osassa aikataulullisista syistä ja ensimmäisenä käsittelyyn vietävä pohjoinen osa säilyttää kaavanimen Finnoo osayleiskaava. Finnoon osayleiskaava (pohjoinen) mahdollistaa metrokeskukseen ja sen välittömään läheisyyteen noin 10 000 uutta asukasta. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Finnoon alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Veneiden talvisäilytys Espoon kaupunginjohtaja asetti tammikuussa 2016 veneiden talvisäilytystä koskevan selvitystyöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää eri vaihtoehtoja veneiden talvisäilytykselle. Työryhmään kuului myös Espoolaisia veneilyjärjestöjä. Raportin lähtötietona on ollut vuonna 2014 valmistunut laaja esiselvitys veneiden talvisäilytysalueista Espoossa. Raportti valmistui kesäkuussa 2016. Finnoon uuden merellisen kaupunginosan rantarakentaminen tulee huomattavasti pienentämään nykyistä Espoon suurinta Suomenojan venesataman talvisäilytysaluetta. Esiselvityksessä ja työryhmän arvioissa päädyttiin esittämään helpommin kuljetettavien veneiden siirtämistä Ämmäsmäkeen rakennettavalle
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen 15 (120) talvitelakointialueelle. Vaikeammin kuljetettavat veneet tullaan ensisijaisesti säilyttämään rantojen läheisyydessä nykyisten talvitelakointialueiden käytön tehostamisella ja uusilla kehitettävillä Skatanniityn ja Tiilitehtaan laiturialueen telakointialueilla. Skatanniityn asemakaava (450500) on vireillä. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa veneiden talvisäilytys Soukanniemi-Suvisaaristo osayleiskaavan LP- ja ryhmäpuutarha-alueella Skatanniityssä. Osaratkaisuna tulevaisuuden telakoinnissa työryhmä näki korkeavarastoinnin ja esimerkiksi laituripaikoille asennettavat ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat venenostimet. Osayleiskaavan varasto- ja työpaikka-aluetta (TV/TP) laajennetaan länteen ja luoteiseen. TV/TP -alueen tarkempi suunnittelu tehdään asemakaavoituksessa. Finnoon osayleiskaavan TV/TP-alueelle on mahdollista osoittaa asemakaavassa veneiden talvisäilytystä joko kentällä tai korkeavarastoissa muiden varastointi- ja työpaikkatoimintojen lisäksi. Noin 40 % (0,9 ha) TV/TP -alueen pinta-alasta sijoittuu voimalaitoksen suojavyöhykkeen ulkopuolelle, minne on mahdollista asemakaavassa tutkia kenttäsäilytyksen sijoittamista. Yleiskaavallisesti veneiden talvisäilytykseen soveltuvien alueiden kokonaisratkaisu ratkaistaan alueen eteläosan (ranta-alueen) kaavan yhteydessä. Osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla jäsennetään alueen rakenne asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavakartan aluevarausmerkinnöillä osoitetaan kunkin alueen pääkäyttötarkoitus eli osayleiskaava-alueet voivat sisältää pääkäyttötarkoituksen lisäksi asemakaavoissa tarkemmin osoitettavia käyttötarkoituksia. Suunnitteluratkaisut tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä. Finnoon metroaseman ympäristö (A/C, C-1), asuntoalueet (A, A.c, A/P) ja virkistysalueet Osayleiskaavan suunnittelussa on huomioitu linnustollisesti arvokkaan alueen rajaus, joka on määritelty selvityksessä Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2010) ja päivitetty vuonna 2011 (Ympäristösuunnittelu Enviro 2011). Espoon ympäristökeskuksen tilaamassa selvityksessä tutkittiin, millaisin edellytyksin Suomenojan lintualueen linnustollinen arvo on säilytettävissä. Toimeksiantoon kuului Suomenojan altaan ympärille tarvittavan suojavyöhykkeen rajaaminen sekä muiden linnustonsuojelullisten näkökohtien esille tuominen. Päivitys tehtiin uusimman valtakunnallisen uhanalaisarvion perusteella. Finnoon altaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa (Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toteuttamisperiaatteet 24.4.2015) on määritelty linnustolle arvokkaan alueen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet, mm. allasta ympäröivät suojavyöhykkeet, joilla alueen linnustolliset arvot säilyvät. Siinä suojavyöhyke on laajentunut vuonna 2011 esitetystä erityisesti altaan itä- ja pohjoispuolella. Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnan käsittelyssä 17.3.2016. Listatekstin mukaan ympäristökeskuksen näkemys on, että ympäristölautakunnan alkuperäinen, hoito- ja käyttösuunnitelman vaiheessa I käytetty, rajausesitys on riittävä ja pystyy uskottavasti turvaamaan Finnoon kosteikon linnustolliset arvot. Osayleiskaavaan tehdään muutoksia ottaen huomioon hoito- ja käyttösuunnitelman suojavyöhykkeet. Siten osayleiskaava mahdollistaa hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisen. Kaavaehdotuksen suojelualueen (S) itäpuolista virkistysaluetta laajennetaan itään ja asuntoalueita (A) kavennetaan vastaavasti vastaamaan hoito- ja käyttösuunnitelman suojavyöhykerajausta. Lisäksi suojelualueen länsipuoliselle virkistysalueelle (V/s) lisätään luo-2 -alue. Se on lajistoltaan monipuolinen ruderaattialue, joka toimii osana linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykettä. Lisäksi pääulkoilureittimerkintä poistetaan Finnoon altaan länsipuolisen V/s-alueen ja keskustan s-1-alueen osalta. Osayleiskaavan kaavamääräyksissä ja merkintöjen kehittämissuosituksissa tuodaan esille virkistyskäytön ohjaamisen tarve tarkemmassa suunnittelussa. Rakentamisen korkeus, korttelityypit ja liittyminen olemassa olevaan rakenteeseen voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä ratkaista monella tavalla.