Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Esim. media ei heijasta ulkoista todellisuutta, vaan osallistuu yhteisen todellisuuden tuottamiseen Realistinen konstruktivismi -> > fyysinen todellisuus on olemassa, mutta emme voi tuntea sitä ennen kuin se esiintyy diskurssissa Kriittinen suhtautuminen kaikkeen itsestää ään n selvää ään tietoon: kaikki kuvaukset sisält ltävät t piileviä oletuksia siitä,, mikä on luonnollista
Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Todellisuuskuvan historiallinen ja kulttuurinen sidonnaisuus Tutkijan tarkoituksena rakentaa selitysvoimaisia kuvauksia siitä,, miten sosiaalinen todellisuus on rakentunut ja miten sitä jatkuvasti rakennetaan
Diskurssianalyysi Viestinnän n tutkimuksen tekstianalyysimetodeja Kehysanalyysi Metafora-analyysi analyysi Retoriikka, argumentaatioanalyysi Dramaturginen tekstianalyysi Narratiivinen analyysi Laadullinen sisäll llönerittely
Kehysanalyysi Kehykset auttavat jäsentj sentämään n maailmaa ja hahmottamaan, mistä on kulloinkin kyse Kehystämäll llä media rakentaa yksittäisist isistä tapahtumista ja laajemmista ilmiöist istä ymmärrett rrettäviä kokonaisuuksia Kehystäminen edellyttää valintoja ja rajaamista: kehykset ylläpit pitävät t tietynlaisia tulkintoja todellisuudesta
Metafora-analyysi analyysi Metafora vertauskuvana tai kielikuvana Syntyy, kun asialle annetaan nimi, joka varsinaisesti kuuluu jollekin muulle -> > asian ymmärt rtäminen ja kokeminen toisen asian termein (Lakoff&Johnson( Lakoff&Johnson) Analyysillä voidaan paljastaa näkökulma n kulma ja siihen liittyvät rajaukset
Retoriikka Traditiot ja käyttötavattavat moninaisia -> ei vain yhtä oppirakennelmaa/metodia Antiikin retoriikka: oppi vakuuttamisen tekniikasta. Kolme syytä, jotka saavat aikaan puheen vakuuttavuuden: 1. itse puhe (logos): sisält ltää kielenkäyt ytön ja sananvalinnat argumenttia muodostettaessa 2. puhujan luonne (ethos): keskittyy siihen, missä määrin puhujan persoona kykenee saamaan yleisön vakuuttuneeksi siitä, että hän on uskottava 3. puhujan mielentila tai tunteiden ilmaisu (pathos): missä määrin puhuja yrittää vedota kuulijoiden tunteisiin saadakseen heidät puolelleen Uusi retoriikka: 1. kielellinen käänne ihmistieteissä 2. painotus argumentaation analyysissä 3. sisält ltöä ja ulkoasua ei voi erottaa toisistaan
Diskurssianalyysi Väljä teoreettis-metodologinen viitekehys enemmän n kuin selkeärajainen tutkimusmenetelmä: : tutkijan omien rajausten, määritelmien ja metodisten ratkaisujen merkitys on korostunut Puhetapa, kielenkäyt ytön n tapa. Ei sama asia kuin mielipide, näkökulma kulma tai teema Tapa käsittk sittää/käsitteellistää maailma suhteellisen vakiintuneella tavalla. Jotkut puhetavat ovat hallitsevia Havainnoimme ympärist ristöämme aina jonkin diskurssin puitteissa ja sen kautta. Analyysin avulla voidaan osoittaa diskurssien konstruktiivisuus
Diskurssianalyysi Tulkitseva diskurssianalyysi (esim. sosiaalipsykologia) -korostaa vastaanottajien näkökulmaa n kulmaa ja tulkintojen luovuutta -ei korosta diskurssien seurauksellisuutta -Mitä-kysymykset (kuvailevuus) -mikrotason analyysi Valtaorientoitunut kriittinen diskurssianalyysi -tarkastelee vallan epätasaista jakautumista yhteiskunnallisten toimijoiden kesken -Miten-kysymykset -makrotason analyysi, kontekstina laajempi yhteiskunnallinen ulottuvuus tuvuus -Tekstin ideologisten seurausten arviointi -Spekulatiivisuus!
Diskurssianalyysi Analyysin tyypillisiä peruskysymyksiä: 1. miten maailmaa representoidaan? 2. minkälaisia identiteettejä rakennetaan? 3. minkälaisia suhteita puhujien sekä lukijoiden/kuulijoiden välillev muodostuu ja muodostetaan? (Fairclough( Fairclough) Esimerkki: globalisaatio-käsitteen sitteen käyttk yttö julkisuudessa -> > visiot Suomen tulevaisuudesta. Mistä kertoo? -Yhteiskunnallisista muutoksista ja yhteiskunnallisen vallankäyt ytön n tavoista Tutkimuskysymykset: 1. Minkälaista diskursiivista kuvaa Suomesta ja sen tulevaisuudesta rakennetaan globalisaatiokeskustelussa? (representaatioiden taso) 2. Miten ja minkälaista valtaa käyttk yttävät t yhtää äältä erilaiset toimijat ja toisaalta journalismi HS:ssa? (yhteiskunnallisten käytk ytäntöjen taso)
Laadullisen aineiston analyysiprosessi HAVAINNOT KUVAILU TULKINTA JOHTOPÄÄ ÄÄTÖKSET