1.Yleistä 1.2. Strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessi Pelastuslaitosta on johdettu ja palvelutasoa on toteutettu strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin mukaisesti. Strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessi on kuvattu 2-tasolle ja pelastuslaitosta on johdettu kuvatun prosessin mukaisesti. Strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin vaiheet kuvataan 2-tasolle ja toimitaan prosessin mukaisesti. Veli-Pekka Ihamäki Johtoryhmä Kuvattu prosessi prosessin vaiheita on kuvattu edelleen ja nykyistä työtä on ohjattu prosessin mukaiseen toimintaan Pelastuslaitoksen jatkuvuudenhallinta on huomioitu strategisella tasolla. Järjestetään työpajat palvelualueiden Veli-Pekka Ihamäki, Anssi jatkuvuudenhallinnan työpajoissa Kuhlman todettujen toimenpiteiden käsittelyä varten. Johtoryhmä Pidetyt työpajat ja niiden tuotokset Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Pidetty työpajat johtoryhmälle ja kriittisen ICT/viestin sekä kiinteistön ja kaluston osalta. Täytetty toimintojen kriittisyysarviointia.toimenpiteitä seurattu ohjausryhmissä 2. Palvelutasopäätöksen perusteet 2.2 Riskien ja uhkien arviointi Riskien arvioinnille ja hallinnalle on luotu jatkuva prosessi. Kuvattu uhkien ja riskien arviointi prosessi on otettu käyttöön. Uhkien ja riskien arviointi projektin hyötytavoitteita on ryhdytty toteuttamaan ja toimitaan kuvatun prosessin mukaisesti. Projektin omistaja Tuomas Pälviä Pelastuslaitos Uhkien ja riskiarviointiprosessin vastuut on jaettu Prosessiryhmä nimetty ja kokoontunut 2 kertaa, prosessin mukainen työ on alkanut. Toimintaympäristön analyysin ja riskienhallinnan periaatteiden laadinta aloitettu. Paloriskiä on arvioitu asuinalueluokituksen perusteella. Pelastuslaitoksen toiminta on järjestetty ja voimavarat mitoitettu siten, että vahingot on minimoitu ja alueella on hyvä turvallisuuskulttuuri. Asuinalueluokittelu on tehty koko Asuinalueluokittelu tehdään koko pelastuslaitoksen alueelle ja sen tulokset on pelastuslaitoksen alueelle ja sen tulokset huomioitu valvontasuunnitelmassa. huomioidaan valvontasuunnitelmassa. Toiminta on arvioitu. Raportointi LUP toiminnasta eri tahoille (SM, AVI, Espoo ja muut osakaskunnat, PALI toimiala ja johtokunta) Tuomas Pälviä, Janne Rautasuo MapInfon käytön hallitsevat henkilöt tai ostopalvelu Laadittu aineisto Veli-Pekka Ihamäki Pelastuslaitos Ajallaan toimitettu ja sisällöltään kohderyhmälle sopiva raportointi Kerran vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn Toteutetaan keväällä 2016 Kolme kertaa vuodessa johtoryhmä kaksi kertaa vuodessa johtokunti Raportointi toteutettu
3. Onnettomuuksien ehkäisy 3.1 Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Virka-aikana on käytettävissä onnettomuuksien ehkäisyn neuvontapalvelu. Päivystävä palotarkastaja on toiminut kaikkina arkipäivinä pakollisia koulutuspäiviä lukuun ottamatta Päivystävän palotarkastajan työlistan laadinta ja poikkeamien hallinta Palvelutuotannon johtavat palotarkastajat Palotarkastajat Seuranta toteutumisesta Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn Toteutumista seurataan jatkuvasti. Poikkeamat (esim. sairaspoissaolot) hoidetaan akuutisti. Ei ole ollut tarvetta poiketa tavoitteesta. Pelastuslaitoksen antamat ohjeet ja lausunnot ovat samansisältöisiä antajasta riippumatta. Henkilöstön osaamisessa on kiinnitetty huomiota työn yhteydessä asiakkaille kohdistuvaan ohjaukseen ja neuvontaan. Valmistellaan koulutussuunnitelma vuodelle 2015 ja toteutetaan se. Tuomas Pälviä Onnettomuuksien ehkäisyn, Pekka Hynynen, Lauri Jaakkola, Terhi Virtanen Laadittu suunnitelma ja palaute koulutuksista Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn ja palvelututotannon Koulutussuunnitelman mukaiset koulutustilaisuudet toteutettiin Lausuntosisältöjen yhdenmukaisuus on parantunut. Päivitetään ja laaditaan pelastustoimen laitteita koskevat LUP- ja asiakasohjeet. Henri Kokko, Nina Piela- Tallberg Rakenteellisen Hyväksytyt ohjeet paloturvallisuuden prosessiryhmä, sisältäen pelastustoiminnan asiantuntijan Toimenpidekortin mukaisesti onnettomuuksien ehkäisyn Toimenpidekortin mukaiset toimenpiteet vuonna 2015 suoritettiin. 3.2 Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnän eri menetelmin tavoitettujen ihmisten määrällistä tavoitetta kasvatetaan vuosittain kahdella prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2018 saavutetaan 20 % alueen väestöstä. Turvallisuusviestintää on kohdennettu riskiperusteisesti. Valmistellaan turvallisuusviestintämateriaalia kolmelle tärkeimmälle kohderyhmälle. Pasi Nuutinen Turvallisuusviestinnän prosessiryhmä sekä valvontatoiminnan että palontutkinnan prosessinomistajat. Laadittu aineisto Toimenpidekortin mukaisesti onnettomuuksien ehkäisyn Toimenpidekortti laadittu, työ etenee. Turvallisuusviestintää toteutetaan turvallisuusviestintäsuunnitelman mukaisesti samoilla periaatteilla ja sisällöillä koko pelastuslaitoksen alueella. Turvallisuusviestintäsuunnitelmaan perustuen on annettu sisäistä koulutusta, jotta turvallisuusviestinnän tehtävät selkeytyvät, toteutus yhdenmukaistuu ja vaikuttavuus paranee. Haja-asutusalueiden omatoimista varautumista Omavalvontaa on suoritettu tehostetaan yhdistämällä valvonnan ja valvontasuunnitelman mukaisesti. turvallisuusviestinnän menetelmiä ja välineitä. Valmistellaan toteutusohjeet kolmelle tärkeimmälle turvallisuusviestintämenetelmälle. Pasi Nuutinen Turvallisuusviestinnän prosessiryhmä. Omavalvonnan suorittaminen. Janne Rautasuo Valvontatoiminnan prosessiryhmä, tukipalvelut Laadit toteutusohjeet Suoritettu omavalvonta Toimenpidekortin mukaisesti onnettomuuksien ehkäisyn Toimenpidekortti laadittu, työ etenee. Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn Omavalvonta käynnistetty. 3.3 Palontutkinta Palontutkinnalla saavutettuja tuloksia on Palontutkinnan ja pelastustoiminnan Laaditaan esiselvitys pelastuslaitoksen hyödynnetty onnettomuuksien ehkäisytyössä ja arvioinnin prosessit on yhteen sovitettu niin laadunarviointijärjestelmästä. pelastustoiminnassa. että ne muodostavat pelastustoiminnan pohjan pelastustoiminnan laadunarviointijärjestelmälle. Tuomas Pälviä, Stig Granström Tuomas Pälviä, Stig Granström, osaamisen kehittämisen ja laadunarvioinnin prosessikuvausryhmä Esiselvitys laadunarviointijärjestelmästä Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Tavoite ei toteudu. Toteutuksesta oli sovittu opinnäytetyönä mutta elokuussa saadun tiedon mukaan tekijä siirtyy virkavapaalle. Korvaavaa järjestelyä ei ehditä toteuttamaan. Tavoite toteutetaan vuonna 2016 osana strategisen johtamisen prosessia.
3.4 Valvontatehtävät Valvontasuunnitemassa on kuvattu Valvontasuunnitelman mukaiset valvontatoiminnan suorittaminen ja palotarkastukset on suoritettu. suunnitelma on päivitetty vuosittain tai tarpeen mukaan. Suoritetaan valvontasuunnitelman mukaiset palotarkastukset Palvelutuotannon palopäälliköt ja johtavat palotarkastajat Palotarkastuksia tekevä henkilöstö Suoritetut palotarkastukset Kuukausittain palvelutuotannon Kolme kertaa vuodessa johtoryhmä kaksi kertaa vuodessa johtokunta Toteutumista on seurattu kuukausittain palvelutuotannon ssä. Henkilömuutosten ja -vaihdosten aiheuttamat muutokset on huomoitu mahdollisuuksien mukaan. Valvontatoiminta on laadukasta ja sen vaikuttavuutta ja laatua mitataan. Laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi on kehitetty ja otettu käyttöön työkaluja. Otetaan käyttöön valvontatoiminnan laadun itsearviointityökalu Janne Rautasuo, Anu Puttonen Valvontatoiminnan prosessiryhmä Käytössä oleva itsearviointityökalu Toimenpidekortin mukaisesti onnettomuuksien ehkäisyn Työkalu laadittu ja otetaan käyttöön 2016 valvontatoiminnan laadunhallintaa. 3.4.2. Kemikaalivalvonta Vaarallisten kemikaalien lupakäsittely sekä tarkastus- ja valvontatoimet on tehty vaarallisten kemikaalien varastointia ja käsittelyä harjoittavissa kohteissa. Kemikaalivalvonnan osaamista on lisätty sisäisellä koulutuksella ja osallistumalla ulkopuolisiin koulutuksiin Katso kohta 3.1. 3.4.3. Muu valvonta Erheellisten paloilmoitusten määrää suhteutettuna paloilmoitinten määrään on vähennetty 20 % vuosittain. Erheellisten paloilmoituksen vähentämisen prosessi on valmis. Kuvataan prosessi ja määritetään resurssit toimintaan Nina Piela-Tallberg Toiminnalle perustettava prosessiryhmä/tiimi Valmis prosessikuvaus Toimenpidekortin mukaisesti onnettomuuksien ehkäisyn Erheellisten paloilmoitusten vähentämisen prosessi on kuvattu resurssien käytöstä sovittu osin. Poistumisturvallisuusselvitysvelvolliset kohteet ovat laatineet poistumisturvallisuusselvitykset ja ryhtyneet toimenpiteisiin riittävän turvallisuustason varmistamiseksi. Poistumisturvallisuusselvitysten käsittely on yhdenmukaista valtakunnallisen ohjeistuksen kanssa. Valmistellaan valtakunnallisen ohjeistuksen mukainen käsittelyprosessi poistumisturvallisuusselvityksille. Marcus Hindersson, Janne Rautasuo, Nina Piela-Tallberg Palotarkastajat Valmis prosessikuvaus Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn Poistumisturvallisuusselvitysten käsittely on ohjeistettu ja koulutettu tämäntyyppisten kohteiden valvontaa tekevälle henkilöstölle.
3.5 Nuohous Mahdollinen nuohouspalveluiden Strateginen linjaus nuohouksen järjestämistapa pelastuslain 59 mukaisesti on järjestämistavasta on laadittu. arvioitu. Laaditaan esitys nuohoustoiminnan järjestämisestä Tuomas Pälviä Tuomas Pälviä Laaditty esitys Ei toimenpiteitä toistaiseksi. 4. Pelastustoiminta 4.1 Toimintavalmius 4.1.1 Pelastusmuodostelmat, niiden johtaminen ja toimintakyky Pelastuslaitoksen päätoimisen pelastushenkilöstön minimivahvuus 24/7 on 4+12+40=56. Pelastusyksiköiden Pelastuslaitos järjestää toimintansa niin, että yksiköiden jatkuvaa valmiutta ylläpidetään mainitulla minimivahvuus on 1+3 savusukellusvalmiudella miehistövahvuudella mahdollisimman ja raivausyksikön minimivahvuus on 1+2. vähäisellä ylityöllä. Raivausyksikön valmius järjestetään mahdollisuuksien mukaan siten, että miehistövahvuus on 1+2. Todennäköisesti ensimmäisenä kohteessa olevien sopimuspalokuntien pelastusyksiköiden minimivahvuus on 1 + 3 savusukellusvalmiudella. Pelastuslaitoksella on normaalioloissa kyky johtaa yhtä pelastuskomppanian tasoista tehtävää tai kolmea pelastusjoukkueen tasoista tehtävää. Lisäksi varaudutaan kahden tunnin sisällä johtamaan yhtä pelastuskomppanian tasoista tehtävää tai kolmea pelastusjoukkueen tasoista tehtävää. Tarpeelliset menetelmäohjeet ja kohdekorttia yksityiskohtaisemmat pelastustoiminnan kohdesuunnitelmat on tehty merkittävimmistä riskikohteista. Sivutoimisen henkilöstön miehittämien pelastusyksiköiden toimintaedellytyksiä ja valmiutta parannetaan koulutuksella ja rekrytoinnilla. Ns. kevytyksikön käyttömahdollisuuksia henkilöstövahvuudella 0+2 on lähdetty selvittämään. Tuetaan todennäköisesti ensimmäisenä kohteessa olevien sopimuspalokuntien kykyä huolehtia valmiudestaan ja parantaa valmiuttaan. Pelastustoiminnan johtajien työtehtävien kierto on suunniteltu ja ryhdytty toteuttamaan siten, että päivystävät palomestarit pystyvät johtamaan pelastustoimintaa koko pelastuslaitoksen alueella. Johtamiskoulutusta ja harjoituksia on järjestetty vuosittain päätoimiselle, sivutoimiselle ja sopimuspalokuntien henkilöstölle. Koulutusta toteutetaan yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Pelastuslaitos on analysoinut erikseen niiden onnettomuustyyppien tarpeet, jotka vaativat eritysjärjestelyitä ja on laatinut sen perusteella tarpeelliset onnettomuustyyppikohtaiset menetelmäohjeet. Kohdesuunnitelmien tekemisen tarve on analysoitu ja noin 30 suunnitelmaa on tehty. Työvuorojen vahvuuksia suunnitellaan ja seurataan, poikkeamiin reagoidaan ennakoivasti. Ohjataan aktiivisesti sivutoiminen henkilöstö vapaaehtoisen koulutusjärjestelmän mukaisille kursseille ja jatketaan rekrytointia. Laaditaan projektikuvaus ja käynnistetään selvitystyö. Seurataan palokuntien toimintakykyä ja tarvittaessa ohjataan palokunnan toimintaa sekä parannetaan mahdollisia kalustopuuteita tehokkaalla kaluston kierrättämisellä. Pelastustoiminnan johtajien kiertoa toteutetaan ja sitä seurataan. Toteutetaan pelastuslaitoksen koulutussuunnitelmaa yhteistyössä muiden viranomaisten ja pelastusliittojen kanssa. Sivutoimisille ja sopimuspalokuntien yksikönjohtajille järjestetään koulutustilaisuuksia. Analysoidaan tarpeet menetelmäohjeiden tekemiselle ja tehdään menetelmäohjeet ohjeiden mukaisesti. Kaj Artela, Pekka Hynynen Olli Ryhänen, Niko Mättö, Pekka Hynynen Päivystävät palomestarit, Raimo Rasijeff, Marko Danielsson, Jari Sopen-Luoma ja Tero Kähkönen, Jani Kankainen Paloesimiehet ja päivystävät palomestarit Toteutunut vahvuus, ylitöiden määrä Toimenpideohjelman toteutumista ja toimintavalmiutta Työvuorossa päivittäin neljä kertaa vuodessa vastuuhenkilö sekä pelastustoiminnan ja palvelutuotannon Seurantaa tehty päivittäin päivystävien palomestareiden toimesta. Vuosiseurantaa tehty Rescueplannerilla. Vahvuustyöryhmä on kokoontunut 10 kertaa, Neljä kertaa jolloin vuodessa on tehty pelastustoiminnan tarvittavat Hangon sivutoimisten rekrytointi on parantunut ja toimintaohjelmaa on Stig Granström Pelastuslaitos Valmis selvitys Neljä kertaa vuodessa pelastustoiminnan Palokuntien päälliköt, vastuuhenkilöt, Clas Tallberg, Olli Ryhänen, Toni Teperi ja Pekka Hynynen Sopimuspalokunnat ja pelastuslaitos Toimenpideohjelman toteutumista ja toimintavalmiutta Toimenpidekortti on laadittu. Työ Käynnissä. Kaj Artela ja Heikki Kervinen Päivystävät palomestarit Kierron toteutus Mika Mäkelä, Toni Pyökäri, Ari Mattila, Pekka Hynynen ja Heikki Kervinen Stig Granström Riskianalyysin perusteella määritellään Stig Granström kriteerit kohdesuunnitelmien tekemiselle ja tehdään kohdesuunnitelmat ohjeiden mukaisesti. Pelastuslaitos ja sopimuspalokunnat Päivystävät päälliköt, vastuuhenkilöt Päivystävät palomestarit, vastuuhenkilö Toteutunut koulutus Hyväksytyt suunnitelmat Valmiit kohdesuunnitelmat Työ on aloitettu. Koulutusta on järjestetty. Tarve on arviotu ja suunnitelmat ovat työn alla. Toimenpidekortti on laadittu ja kriteerit kohdesuunnitelmien tekemiselle on työn alla.
4.1.2 Toimintavalmiusaika Eri riskiluokan alueet tavoitetaan pelastusyksiköillä ja pelastustoiminta aloitetaan seuraavasti: Puutteet ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajassa on analysoitu ja on ryhdytty tarpeellisiin toimenpiteisiin. - I riskiluokan alueella 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikön on onnettomuuspaikalla kuuden (6) Liikenneolosuhteissa ja infrassa olevat minuutin kuluessa siitä, kun se on ongelmakohdat on selvitetty ja niitä on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on ryhdytty poistamaan. myös, että 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 13 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. Analysoidaan selvitetyt puutteet ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin toimintavalmiuden ja turvallisuustason parantamiseksi osana strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessia. Selvitetään kyselytutkimuksella mahdolliset ongelmakohdat ja laaditaan suunnitelma ongelmien ratkaisemiseksi. Stig Granström, Heikki Kervinen, Pekka Hynynen, Tuomas Pälviä J-P Laakso, Tuomas Pälviä, Pekka Hynynen ja Heikki Kervinen Paloesimiehet Tehty analyysi ja toteutetut toimenpiteet Pelastuslaitos, sopimuspalokunnat kunnat ja ely -keskus Ratkaistut ongelmat Toimenpidekortti on tehty ja työ on aloitettu. Kysely on tehty. - II riskiluokan alueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että 90 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 14 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 16 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. -III riskiluokan alueella 90 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että 90 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 22 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 24 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen.
- IV riskiluokan alueella toiminta voi käynnistyä edellä esitettyä hitaammin kuin I ja III riskiluokissa. Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 on kyseisillä alueilla kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö on kohteessa kullekin riskiruudulle asetetun tavoitteen mukaisesti vähintään 50 %:ssa tehtävistä.
Päätoimisen henkilöstön miehittämien pelastusyksiköiden lähtöaika kiireellisiin tehtäviin on enintään 60 sekuntia ja sivutoimisen henkilöstön miehittämien pelastusyksiköiden lähtöaika kiireellisiin tehtäviin on enintään 8 minuuttia. Sopimuspalokuntien pelastusyksiköiden lähtöaika on eri riskiluokan alueiden tavoitteiden ja voimassaolevien sopimusten mukainen. Lisäveden saanti on turvattu ensimmäisen säiliöyksikön avulla I ja II riskiluokan alueilla viimeistään 20 minuutin kuluttua hälytyksestä ja III riskiluokan alueilla viimeistään 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. Sopimuspalokuntien pelastusyksiköiden lähtöajat on järjestetty riskialueiden tavoitteiden mukaisesti. Alueella on vuorokauden ympäri yksi säiliöyksikkö välittömässä valmiudessa ja 14 säiliöyksikkö sopimuspalokuntien miehittämä voimassa olevien sopimuksen mukaisesti. Selvitetään syyt palokuntien lähtöaikaviiveisiin ja lähtöaikoja pyritään parantamaan tavoitteiden ja sopimusten mukaiseksi. Tuetaan Tuorilan VPK:n toimintaa ja paloasemahankettaniin, että se pystyy luomaan tarvittavan valmiuden. Vastuuhenkilöt, palokuntien päälliköt ja Pekka Hynynen Palokuntien päälliköt ja Pekka Hynynen Pelastuslaitos, sopimuspalokunnat ja hätäkeskus Sopimuspalokunnat ja pelastuslaitos Lähtöajat, korjaavat toimenpiteiden toteutus Säiliöyksiköiden toimintavalmiusajan ja sopimuksen mukaisen lähtöajan toteutuminen. Palolokuntien lähtöaikoja on seurattu ja käyty aktiivinen keskustelu lähtöajoista sopimuksen mukaisesti. Tuorilan VPK:n valmius toteutunut ja paloasemahanke käynnissä. 4.1.3 Vesipelastus Ei erillisiä tavoitteita vuodelle 2015 4.1.4 Vaarallisten aineiden torjunta Kemikaalivahinkojen torjunta on järjestetty siten, että: Pelastusyksiköiden valmius vaarallisten aineiden torjuntaan on menetelmäohje kemikaalivahinkojen torjunnasta mukainen. Pelastusyksikkö pystyy tiedusteluun, hengenpelastukseen, nopeaan rajoittamiseen ja varoittamiseen 10 minuutin sisällä, Yhteistyötä pääkaupunkiseudun evakuointiin sekä eristämiseen 20 minuutin pelastuslaitosten kanssa kehittämällä sisällä hälytyksestä I ja II riskiluokan alueilla yhteistä valmiutta vaarallisten aineiden TOKEVA 2012 ohjeen kalustotason 1 torjunnassa on jatkettu. mukaisesti. Pelastusmuodostelmat pystyvät kolmen (180 min) tunnin ajan TOKEVA 2012 ohjeen kalustotason 2 ja 3 mukaisiin tehtäviin 60 minuutin sisällä hälytyksestä. Ryhdytään tarvattiviin toimenpitesiin pelastusyksiköiden valmiuden saamiseksi vaarallisten aineiden torjunnassa menetelmäohjeen mukaiseksi. Henkilöpuhdistuslinjan valmiutta kehitetään KUP:n ja Kaartin jääkärirykmentin kanssa yhteistyössä. Pekka Hynynen, Antti Lallukka Pelastuslaitos Torjuntavalmius on menetelmäohjeen mukainen. Antti Lallukka, Pekka Hynynen ja Hekki Kervinen Pelastuslaitos ja puolustusvoimat Rakennettu valmius. Kerran vuodessa pelastustoiminnan Pelastusyksiköiden torjuntavalmius on menetelmäohjeen mukainen. KUP:lla on valmius tuottaa yhdessä kaartin jääkärirykmentin kanssa puhdistuslinja. Torjuntatoimet ja kalusto TOKEVA 2012 - ohjeen tasolle 4 on kehitetty yhteistyössä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kanssa. 4.1.5 Maanalaiset tilat Pelastustoimintaan osallistuvien yksiköiden ja pelastustoiminnan johtajien osaamistasot on määritelty. Pelastustoimintaan osallistuvien yksiköiden ja pelastustoiminnan johtajien osaamistasot on määritelty ja koulutus järjestetty sen mukaisesti. Määritellään suorituskyky- ja osaamisvaatimukset pelastustoiminnan yksiköille ja pelastustoiminnan johtajille. Koulutus järjestetään vaatimusten mukaisesti. Janne Rautasuo, Heikki Kervinen, Riku Rantala ja Stig Granström Länsimetron projektiryhmä Osaamistasot on määritelty ja koulutus järjestetty Toimenpidekortti on tehty ja työ on aloitettu. Logistiikka, viestiyhteydet ja palokaasujen Menetelmäohjeet pelastustoiminnasta hallinta on suunniteltu, ohjeistettu ja toteutettu maanalaisissa tiloissa on laadittu ja yhteistyössä pääkaupunkiseudun vahvistettu yhteistyössä naapurialueiden pelastuslaitosten kanssa. kanssa. Valmistellaan ohje yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Janne Rautasuo, Heikki Kervinen ja Riku Rantala Länsimetron projektiryhmä Vahvistetut ohjeet Ohjeet on työn alla.
4.1.6 Korkeat rakennukset Toimintavalmius on suunniteltu ja rakennettu yhteistyössä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kanssa yhteistyössä. Pelastustoiminnan järjestäminen Valmistellaan loppuun menetelmäohje ylikorkeissa ja suurissa rakennuksissa sekä pelastustoiminnan järjestämisestä rakennelmissa on suunniteltu ja ohjeistettu yhteistyössä naapurialueiden kanssa. yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Nostolavayksiköiden valmiuden tarve ja puutteet on selvitetty tavoitteiden sekä riskien mukaisesti ja sen perusteella on ryhdytty tarpeellisiin toimenpiteisiin. Selvitetään alueelliset puutteet ja suunnitellaan korjaavat toimenpiteet turvallisuustason saavuttamiseksi. Aija Röynä, Veikko Lehtovirta, Tero Kähkönen, Riku Rantala ja Stig Granström Tuomas Pälviä, Pekka Hynynen ja Stig Granström Pelastuslaitos Valmis menetelmäohje. Kerran vuodessa pelastustoiminnan Toimenpidekortti on tehty ja menetelmäohje on työn alla. Pelastuslaitos Tehty selvitys ja toimenpiteet. Toimenpidekortti on tehty ja työ on aloitettu. Ihmisten pelastamista ja sammutustyön tehostamista varten on miehitettynä jatkuvasti vähintään kolme puomitikasyksikköä. Pelastuslaitoksen puomitikkaan kuljettajien Järjestetään kuljettajien testaajien koulutus Mika Mäkelä, Pekka Hynynen Pelastuslaitos Toteutettu koulutus ja testit osaaminen on todennettu määräajoin. ja testaukset. ja palvelutuotannon Puomitikkaiden kuljettajien osaaminen on todennettu. 4.1.7 Jälkivahinkojen torjunta Ei erillisiä tavoitteita vuodelle 2015 4.1.8 Kalusto ja varusteet Pelastuskaluston ja varusteiden tarpeet ja toimintakykyvaatimukset on määritelty siten, että ne vastaavat toiminta-ympäristöä ja ovat toiminta-kuntoisia. Käytössä on riittävä reservi. Sopimuspalokuntien kalusto ja varusteet ovat palokunta-sopimuksien mukaisia. Pelastuskaluston suorituskykyvaatimukset on määritelty. Pelastuskaluston ja varusteiden käyttökuntoa on seurattu suunnitelmallisesti siten, että henkilöstö kykenee suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti ja turvallisesti muuttuvassa toimintaympäristössä. Määritellään pelastuskaluston Jyrki Lehtonen, Stig Granström, suorituskykyvaatimukset ja kuvataan Pekka Hynynen, Clas Tallberg, hankinta- ja ylläpitoprosessi. Suunnitellaan Kalle Ristola ja Stig Saarinen järjestelmä käyttökunnon ylläpitämiseksi. Pelastuslaitos Tehty suunnitelma Kerran vuodessa pelastustoiminnan Toimenpidekortti on laadittu, prosessi on kuvattu ja työ suorituskykyvaatimusten laatimiseksi on aloitettu. 4.2 Öljyvahinkojen torjunta Pelastuslaitos pystyy omatoimisesti tai yhteistyökumppaneidensa kanssa sijoittamaan ja ankkuroimaan 12 tunnissa yhteensä vähintään noin viisi kilometriä meri- ja rannikkopuomia. Öljyvahinkojen torjuntatyön prosessi on kuvattu ja öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on päivitetty. Öljyntorjunnan yhteistoimintatahot on kartoittettu ja yhteistyön tavoista on sovittu. Kuvataan öljyvahinkojen torjuntatyön Raimo Rasijeff, Stig Saarinen, prosessi ja päivitetään öljyvahinkojen Stig Granström, Toni Teperi torjuntasuunitelman. Kartoitetaan koko alueelta öljyntorjunnan yhteistoimintatahot ja sovitaan yhteistyön tavoista. Pelastuslaitos ja yhteistoimintatahot Kuvattu öljyvahinkojen torjuntatyö prosessi ja päivitetty öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Kartoitus koko alueen öljyntorjunnan yhteistoimintatahoista ja sovittu yhteistyö. Kerran vuodessa pelastustoiminnan Öljyvahinkojen torjuntatyö prosessi on kuvattu ja öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on päivitetty. Kartoitus alueen öljyntorjunnan yhteistoimintatahoista on aloitettu. Naapuripelastusaluetta pystytään avustamaan siten, että 24 tunnin kuluessa vahingosta kohdealueella on ankkuroituna meri- ja rannikkopuomia noin 10 kilometriä. Naapurialueiden avustamistoimenpiteet on Suunnitellaan naapurialueiden suunniteltu yhteistyössä Varsinais-Suomen avustamistoimenpiteet yhteistyössä ja Helsingin pelastuslaitosten kanssa. Varsinais-Suomen ja Helsingin pelastuslaitosten kanssa. Raimo Rasijeff, Stig Saarinen, Stig Granström Pelastuslaitos ja naapuripelastuslaitokset Suunniteltu yhteistyössä Varsinais- Suomen ja Helsingin pelastuslaitosten kanssa. Kerran vuodessa pelastustoiminnan Toimenpidekortti on laadittu. Pelastuslaitos on järjestänyt maalla tapahtuvan öljyntorjunnan siten, että öljynvuoto pystytään tukkimaan, öljyn leviäminen pystytään estämään ja öljy kyetään keräämään talteen. Öljyvahinkojen torjuntatyön prosessi on kuvattu ja öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on päivitetty. Maaöljyvahinkojen torjuntatyö on järjestetty menetelmäohje öljyvahinkojen torjunnasta mukaisesti. Kuvataan öljyvahinkojen torjuntatyön prosessi ja päivitetään öljyvahinkojen torjuntasuunitelman. Toteutetaan maaöljyvahinkojen torjuntatyö menetelmäohje öljyvahinkojen torjunnasta mukaisesti. Toni Teperi, Pekka Hynynen, Stig Saarinen Pelastuslaitos Kuvattu öljyvahinkojen torjuntatyö prosessi ja päivitetty öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Maaöljyvahinkojen torjuntatyö on järjestetty menetelmäohje öljyvahinkojen torjunnasta mukaisesti. Kerran vuodessa pelastustoiminnan Öljyuvahinkojen torjuntasuunitelma on tehty ja öljyntorjuntaharjoitus on järjestety.
4.3 Varautuminen häiriötilanteisiin 4.3.1 Luonnononnettomuudet Ei erillisiä tavoitteita vuodelle 2015 4.4 Poikkeusolot ja väestönsuojelu 4.4.1 Poikkeusolot Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa on Poikkeusolojen uhkienarviointi on huomioitu poikkeusolot ja suunnitelma on ajan päivitetty. tasalla. Poikkeusolojen järjestelyt on suunniteltu eri viranomaisten ja tahojen kanssa yhteistyössä. Kiinteä väestöhälytinjärjestelmä väestön varoittamiseksi vaara- ja onnettomuustilanteessa on mitoitettu uhkien suhteen riittäväksi sekä tarkoituksenmukaiseksi. Väestönhälytinjärjestelmää on ryhdytty kehittämään suunnitelman mukaisesti. Laaditaan poikkeusolojen uhkienarviointi vuonna 2014 naapuripelastuslaitosten kanssa määriteltyjen yhtenäisten suunnitteluperusteiden pohjalta. Aloitetaan väestöhälytinjärjestelmän kehittämissuunnitelman toteuttaminen. Anssi Kuhlman, Stig Granström Pelastuslaitos Laadittu uhkien arviointi Toimenpidekortti on tehty ja työ on aloitettu.uhka-arviotyö yhteistyössä puolutusvoimien kanssa on kesken 18.9.2015 Anssi Kuhlman, Stig Granström Pelastuslaitos Toteutuksen arviointi Väestönhälytinjärjestelmän kehittämissunnitelma on laadittu ja vahvistettu, suunnitelman toteuttaminen on aloitettu. 4.4.2 Väestönsuojelutilanteet Ei erillisiä tavoitteita vuodelle 2015
5. Ensihoito Ensihoitopalvelut on järjestetty yhteistoimintamallisena koko alueella viimeistään 1.1.2018 alkaen. Pelastuslaitoksen tuottamat ensihoitopalvelut on järjestetty yhteistoimintasopimuksen ja sairaanhoitopiirin laatiman ensihoidon palvelutasopäätöksen sekä ensihoidon vastuulääkärin ohjeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiiri sekä pelastuslaitos arvioivat ja suunnittelevat yhteistyössä ensihoidon tulevaisuuden resurssitarpeet. Pelastuslaitos huolehtii sopimusten mukaisesti ensivastetoiminnasta alueella, ja ensivastetoimintaa on kehitetty yhteistyössä sairaanhoitoalueiden kanssa. Ensihoitotoiminta on vakiinnetettu Länsi- Lusa-projektin Uudenmaan sairaanhoitoalueelle. Jorvin ja arviointi.yhteistoimintasopimuksen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden mukaisen toiminnan seuranta ja ohjaus. toimintojen ja käytännöt sovitettu yhteen. Kalusto- ja hoitovälinehankintojen sekä Ensihoitopalvelu tuotetaan tilauskäytäntöjen ja hoito-ohjeiden kustannustehokkaasti yhdenmukaistaminen. Yhteistoimintasopimuksen mukaisella tavalla. Riittävien pelastuslaitoksen ensihoitoresurssit on varmennettu Jorvin sairaanhoitoalueella. Ensivasteen koulutus on säännöllistä ja toteutettu koulutusohjelman mukaan. Ensihoidon kenttäjohtajatoimintaa sekä perusja hoitotason ensihoitoa kehitetään yhteistyössä sovitettu yhteen ja henkilöstö on Nykyiset ja uudet hoitokäytännöt on sairaanhoitopiirin kanssa. perehdytetty sekä otettu käyttöön. Ensihoidon laadunhallinnan ja Laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta on potilasturvallisuuden suunnitelma on laadittu, kehitetty vuosittain jo laaditun ja sen avulla asetetaan toiminnan konkreettiset suunnitelman mukaisesti. tavoitteet. Säännöllinen toimipaikkakoulutus ja sairaanhoitopiirin järjestämä koulutus ovat käytössä, ja osaamista mitataan eri menetelmin. Säännöllinen työnohjaus- ja defusingjärjestelmä on käytössä. Ensihoidon koulutus on toteutettu koulutusohjelmien mukaan. Yksikkö- ja vakanssien perustamis- sekä Juha Karhu määrärahaesitykset vuodelle 2016. Pyritään siihen että on perustettu uusi perustasoinen 12 h ensihoitoyksikkö Jorvin alueelle 1.1.2016 alkaen. Koulutusohjelmat on laadittu Jorvin,.Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueille. Sopimuspalokuntiin otetaan käyttöön samanlainen koulutusjärjestelmä, mikä on käytössä Jorvin sairaanhoitoalueella. Riittävä ensihoitohenkilöstön perhedytys ja toiminnan ohjaus. Terhi Virtanen, Juha Karhu, Veli-Pekka Ihamäki, Lauri Jaakkola Juha Karhu,Pekka Hynynen, Lauri Jaakkola. Pelastuslaitos Toimintatilastot. Raportit. Yhteistoimintasopimus. Laaditut toimintaohjeet. Pelastuslaitos, sairaanhoitopiiri. Toimintatilastot. Palvelutasopäätös. Yhteistoimintasopimus. Pelastuslaitos Ensihoidon vastuulääkärit. Toimintatilastot. Koultuksen seurantaraportit. Osaamisen mittaaminen. Ensivastesopimukset. sekä Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen Länsi-Uudenmaan pelatuslaitos on tehnyt HUS:n kanssa sopimukset ensihoitopalvelujen järjestämisestä yhtesityömallisena Jorvin alueella 2013 alkaen sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 2015 alkaen. Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa pyritään sopimaan toiminnasta yhteistoimintamallisena vuoden 2017 loppuun mennessä. Toimintakäytäntöjä sekä välineistöä että on yhdenmukaistettu sekä Jorvin että Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueilla. Ensihoitopalvelu on tuotettu sopimusten ja palevultasopäätösten mukaisesti sekä ensihoidon vastuulääkäreiden ohjeisiamalla tavalla.uusi 24 h / 7 H+P ensihoitoyksikkö otettiin valmiuteen 1.12.2015 alkaen Jorvin alueelle.. Sopimusten mukaisesta toiminnasta on huolehdittu ja toimintaa on kehitetty yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa.sopimuspalokuntiin on otettu käyttöön yhdenmukainen koulutusjärjestelmä. Juha Karhu, Lauri Jaakkola Pelastuslaitos, sairaanhoitopiiri. Tavoitteet on saavutettu.. Toimintaa on kehitetty yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Edetään toimenpiteissä vuoden 2015 osalta Terhi Virtanen Pelastuslaitos Laatu- ja potilasturvallisuuden laaditun suunnitelman mukaan suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Koulutusohjelmat on laadittu. Noudatetaan ensihoidon laadun ja potilasturvallisuuden suunnitelman tavoitteita osaamisen hallinnnan osalta. Ensihoitotyötä tekeville henkilöille on Ryhmätyönohjauksen toteuttaminen järjestetty säännöllistä työnohjausta ja koko työvuoroittain. Defusing-istuntojen henkilöstölle defusing-istuntoja tarpeen järjestäminen tarpeen ja annetun ohjeen mukaan. mukaan. Samuli Juntunen Juha Karhu Pelastuslaitos. Ensihoidon vastuulääkärit. Pelastuslaitos ja ryhmätyönohjaus ostopalveluna. Defusingistunnot tarvittaessa ostopalveluna, Tavoitteet on saavutettu. Koulutuksen seurantaraportit.osaamisen mittaaminen. Työnohjaus- ja defusing-järjestelmät ovat käytössä.toimintatilastot. Kerran vuodessa ensihoidon Toiminnassa on edetty laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelman mukaisella tavalla. Kaksi kertaa vuodessa ensihoidon ja palvelutuotannon kerran vuodessa johtoryhmä. Säännöllinen toimipaikkakoulutus on käytössä. Osaamista on mitattu mm. teoriatentein sekä käytännön testein.simulaatiokoulutusjärjestelmä on käytössä ja toteutunut. Kaksi kertaa vuodessa ensihoidon ja palvelutuotannon kerran vuodessa johtoryhmä. Yksilötyönohjausta on mahdollisuus saada mm. työterveydenhuollon kautta. LUP:n defusing-istuntojen vetäjäkoulutus toteutettiin syksyn 2015 aikana ja defusing-järjestelmä on uudella tavalla käytössä 1.1.2016 alkaen Hiklu-yhteistyö huomioiden.
6. Toimintakyvyn mahdollistaminen 6.1. Jatkuvuuden turvaaminen Pelastuslaitoksen perustehtävät ja Polttoaine- ja vara-osahuollon järjestelyt on Aloitetaan vuonna 2014 jatkuvuuden välttämättömät tukitoiminnot on turvattu siten, suunniteltu häiriötilanteiden varalle. turvaamisen työpajoissa tunnistettujen että perustehtävät pystytään hoitamaan avaintoimintojen uhkien kriittisimpien mahdollisimman hyvin kaikissa tilanteissa. hallintatoimenpiteiden toteuttaminen johtoryhmän linjausten mukaisesti. Pekka Hynynen, Anssi Kuhlman, Jyrki Lehtonen Pelastuslaitos Toiminnan arviointi ja tukipalveluiden kerran vuodessa johtoryhmä Järjestetty työpajat kriittisimpien prosessien (ict ja viesti, kiinteistöt ja kalusto) suhteen. Pidetty johtoryhmälle työpajat. Toimenpiteiden toteutus vastuutettu osittain. 6.2. Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Pelastuslaitoksella on käytössään osaamisen johtamista varten toimiva järjestelmä. Osaamista on kehitetty suunnitelmallisesti vuosittain laaditun henkilöstön koulutusohjelman ja kehityskeskusteluissa laadittavien henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien mukaisesti. Sopimuspalokuntien hälytysosaston jäsenille on tehty osaamiskartoitus Käydään kehityskeskustelut kaikkien työntekijöiden kanssa ja laaditaan henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat kehityskeskusteluissa. Kuvataan vuoden 2015 aikana osaamisen johtamisen prosessi. Lauri Jaakkola, lähiesimiehet Pekka Hynynen, Terhi Pidetyt kehityskeskustelut, kuvattu Virtanen, Tuomas Pälviä, Anssi prosessi Kuhlman Perustettu osaamisen hallinnan prosessiryhmä. Sujuvoitettu koulutusten suunnittelua koko talon yhteisellä koulutuskalenterilla. Toteutetaan osaamiskartoitus Pekka Hynynen Sopimuspalokuntien päälliköt Tehty kartoitus Osaamiskartoitus on tehty ja palokunnille on lähetetty palaute. Työpaikan ilmapiiri on avoin, luottavainen ja arvostava. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien henkilöstö on motivoitunutta, voi hyvin ja heillä on tehtävien edellyttämä osaaminen ja työkyky. Pelastushenkilöstön fyysisen työkyvyn testaaminen on säännöllistä ja tehdään valtakunnallisen testausjärjestelmän mukaisesti. Laaditaan toteutussuunnitelma harjoitusalueista ja koulutuspaikoista vuoden 2015 loppuun mennessä. Suoritetaan testit Mika Eilola Testaajat Tehdyt testit ja palvelutuotannon Laaditaan suunnitelma Jaakko Niskala, Pekka Hynynen Ari Mattila, Mika Mäkelä, Toni Pyökäri Laadittu suunnitelma Testit suoritettu valtakunnallsien suositusten ja ohjeistusten mukaisesti. Toteuttamissuunnitelman laatiminen on viivästynyt. Työterveyshuollon kanssa on selvitetty liikunnanohjaajan palvelujen käyttöön saantia päätoimisesti. Sovitaan käytännöistä työterveyshuollon kanssa. Eilola, Ihamäki Kaj Artela, Tehi Nurmela Toteuma Kaksi kertaa vuodessa palvelutuotannon kerran vuodessa johtoryhmä Espoon työterveyshuollon johdolla LUP henkilöstön työterveyshuollot ovat kokoontuneet säännöllisesti sopimaan käytännöistä. Sairauslomat ovat vähentyneet ja työtapaturmia on vuonna 2018 nolla kappaletta. Työmatkatapaturmat ovat vähintään puolittuneet vuoden 2012 tasosta. Työterveyshuollon kehittämiseksi on laadittu suunnitelma Palveluliiketoimen työhyvinvointi- ja esimiesohjelman (PATE) mukaisia toimenpiteitä on toteutettu. Laaditaan suunnitelma Mika Eilola Espoon työterveyshuolto, palveluntuottajat Toteutetaan PATE-toimenpiteitä Kaj Artela Työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamiehet Tehty suunnitelma Toteutettujen toimenpiteiden seuranta Työterveyshuollon kehittämissuunnitelma on tehty käsitelty johtoryhmässä Pelastuslaitoksen urakierto on joustavaa ja tukee työssä jaksamista. Kehitetään urakiertoa ja vaihtoehtoisia työtehtäviä pelastuslaitoksen sisällä. Vaihtoehtoisia työtehtäviä määritellään tarpeen ja tilanteen mukaan Mika Eilola Pelastuslaitos Tehdyt ratkaisut Osa-aikainen työeläke on tullut käyttöön myös vuorotyössä olevilla
Henkilöstöasioiden käsittelyn prosessit ovat toimivia ja työnjako selkeä. Henkilöstöasioiden käsittely on kuvattujen prosessien mukaista ja prosessit on yhteen sovitettu sekä vastuutettu. Henkilöstöasioiden prosessit selkiytetään, rajapinnat yhteensovitetaan kumppanien kanssa. Paula Kantis, Lauri Jaakkola Yhteistyökumppanit (Espoon kaupunki), nimetyt vastuuhenkilöt, Miia Laitinen Kuvatut prosessit Henkilöstöasioiden prosesseja ja rajapintoja selkiytetty ja selkiytetään edelleen yhteistyössä kumppanien kanssa.
6.3. Toiminnan arviointi ja laadun parantaminen Pelastuslaitoksella on käytössä yhtenäinen järjestelmä toiminnan arvioimiseksi ja laadun parantamiseksi. Prosessiryhmien toimintaa on tuettu tarvittaessa Viestitään prosessien kuvaamisesta sekä sen ohjeistuksesta. Järjestetään työpajoja liittyen prosessien kuvaamiseen. Tuetaan prosessiryhmien toimintaa tarvittaessa. Anssi Kuhlman, Miia Laitinen, Matias Luostarinen Prosessiryhmät Järjestetyt työpajat, kuvatut prosessit Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Prosessien kuvaamisessa on tuettu, prosessijohtamisen ohjetta laaditaan. 6.4. Kuntien toimintojen tukeminen Pelastuslaitos on tukenut kuntia niin, että Pelastuslaitos on järjestänyt kootusti kunnat kykenevät tunnistamaan alueelliset valmiussuunnitteluseminaarit varautumistarpeensa, havaitsemaan toiminnan kuntien tekniselle ja ympäristötoimelle, riskit ja uhkamallit, reagoimaan sosiaali- ja terveystoimelle sekä tarkoituksenmukaisesti toimenpiteitä vaativissa sivistystoimelle. tilanteissa sekä kehittämään oma-aloitteisesti varautumistaan. Jatketaan sivistystoimen valmiussuunnitteluseminaaria. Sosiaali- ja terveystoimen osalta seminaareja ei järjestetä. Terhi Virtanen, Tommi Karlsson Kehittämisyksikkö, pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt seminaarit, saatu palaute Sivistystoimen seminaari päättyi keväällä 2015.Sosiaalitoimen seminaari ei toteudu 2015, seurataan sote-uudistuksen tilannetta. 6.5. Toimitilat Pelastuslaitoksen käytössä olevien tilojen ja pelastustoimen käytössä olevien sopimuspalokuntien tilojen määrä ja sijainti ovat tarkoituksenmukaiset ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja ne täyttävät toiminnalliset vaatimukset. Toiminnassa on otettu huomioon kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI). Keskuspaloaseman rakentamisessa ja sinne sijoittuvassa tilannekeskuksen turvallisuustasossa otetaan huomioon tarvittavat vaatimukset. Erja Koponen Pelastuslaitoksen asiantuntijat, suunnittelijat Tehty suunnitelma mm. tehty Erican turvallisuustasovaatimusten edellyttämät muutokset laitehuoneen rakenteisiin Riskialueiden kehittymisselvitykseen ja paloasema 2035 raporttiin pohjautuva suunnitelma paloasemien tarpeista ja sijoituksesta on tehty. Jatkuvuudenhallinta on huomioitu kriittisten toimitilojen osalta. Tehdään suunnitelma yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Järjestetään työpaja palvelualueiden jatkuvuudenhallinnan työpajoissa havaittujen hallintatoimenpiteiden yhteensovittamiseksi. Aloitetaan toimenpiteiden toteutus. Stig Granström, Juha Karhu, Erja Koponen Erja Koponen, palvelualueiden edustajat, Terhi Virtanen Palomestarit Tehty suunnitelma Toimenpidekortti on tehty ja työ aloitettu 2014. Paloasemaverkoston suunnitteluprosessi ja vaiheiden kuvaus on tehty. Pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt työpajat, laadittu aikataulu Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Työpaja pidettiin syyskuussa, pohdittiin hallintatoimenpiteet ja vastuut.. 6.6. Kunnossapito ja logistiset toiminnot Kunnossapito on kehitetty käyttövarmuutta painottavaan ennakoivaan kunnossapitoon ja kunnonvalvontaan sekä laatujärjestelmä on käytössä. Kunnossapidon tietojärjestelmä on käytössä. Otetaan kunnossapidon tietojärjestelmä käyttöön vaiheittain. Jyrki Lehtonen Korjausmestari, palomestarit Käyttökokemukset järjestelmästä Kaksi kertaa vuodessa tukipalvelujen Vikailmoitusmenettely ja työmääräykset ovat käytössä. Jatkuvuudenhallinta on huomioitu kunnossapidon osalta. Järjestetään työpaja palvelualueiden jatkuvuudenhallinnan työpajoissa havaittujen hallintatoimenpiteiden yhteensovittamiseksi. Aloitetaan toimenpiteiden toteutus. Jyrki Lehtonen, palvelualueiden edustajat, Terhi Virtanen Pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt työpajat, laadittu aikataulu Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Työpaja pidettiin syyskuussa, pohdittiin hallintatoimenpiteet ja vastuut..
6.7. Tietojärjestelmät ja tietoliikenneverkot Käytössä on toimintakykyinen ja kustannustehokas tietojärjestelmien kokonaisuus. Pelastuslaitos on mukana Espoon kaupungin ICT-toimintamallin mukaisen toiminnan kehittämisessä. Pelastuslaitos on osallistunut pelastustoimen valtakunnallisten tietojärjestelmien ja tietoliikenteen kehittämiseen. Osallistutaan EspooICT toimintamallin mukaiseen kehittämiseen Espoon tietohallinnon kanssa. Koordinoidaan LUP:n osallistumispanosta, seurataan kehittämistä ja välitetään tietoa LUP:n sisällä. Saara Karvo, Kimmo Markkanen Saara Karvo, Kimmo Markkanen, Pentti Karhu Tilanneyksikkö Tehty arviointi Tilanneyksikkö, nimetyt asiantuntijat Tehty arviointi Tiivistä yhteistyötä yhteyshenkilön kanssa ajankohtaisista asioista. Osallistuttu järjestelmäkehitystyöhön ja valtakunnallisiin tapaamisiin. Tietojärjestelmien toimintakyky ja tietoturva on varmistettu. Järjestelmät ovat ajanmukaisia, helppokäyttöisiä ja toimintaan sopivia Tietoturvassa on otettu huomioon viranomaisvaatimukset ja riittävä tietosuojan taso Espoon kaupungin ja valtion sääntelyn mukaisesti. Jatkuvuudenhallinta on huomioitu kriittisten tietojärjestelmien osalta. Peken käyttö on laajennettu mahdollistamalla käyttö Espoon verkossa olevilla työasemilla. Selvitetään pelastuslaitosten yhteisiä tietoturvalinjauksia ja laaditaan käyttöönoton runkoaikataulu sekä tarvittavat toimenpidesuunnitelmat vuodelle 2015. Järjestetään työpaja palvelualueiden jatkuvuudenhallinnan työpajoissa havaittujen hallintatoimenpiteiden yhteensovittamiseksi. Aloitetaan toimenpiteiden toteutus. PeIP palomuurien käyttöönoton viimeistely. Saara Karvo Kimmo Markkanen, Saara Karvo, palvelualueiden edustajat, Terhi Virtanen Tieto ja- viestijärjestelmien koordinoinnin prosessiryhmä Tehty toimenpidesuunnitelma Tietoturvatyöstä tiedotettu ohjausryhmien foorumissa. Pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt työpajat, laadittu aikataulu Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Työpaja järjestettiin toukokuussa, toimenpiteet toteutuksessa. Saara Karvo Tilanneyksikkö Toteutunut ratkaisu Työn alla. 6.8. Tilannekuvan ja viestijärjestelmien ylläpitäminen Pelastuslaitoksella on ajatasainen tilannekuva sekä sen ylläpitämiseeen ja jakamiseen tarvittavat viesti- ja tietoliikennejärjestelmät. Tilannekeskus hoitaa pelastuslaitokselle kuuluvat, aiemmin hätäkeskuksen hoitamat tehtävät ja osaltaan pitää yllä hätäkeskuksen tietojärjestelmää. Tilannekeskuksen tehtävät tunnistetuissa onnettomuustyypeissä ja häiriötilanteissa on määritelty vuoden 2015 loppuun mennessä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta koskevat tiedot on siirretty uuteen hätäkeskusjärjestelmään (ERICA) Onnettomuustyyppikohtaiset ohjeet. Päivi Koskela Pelastuslaitos Tehdyt ohjeet Kerran vuodessa pelastustoiminnan Hankitaan tarvittava portaali-liittymä ja syötetään tiedot. Ohjeiden valmistelu on kesken, valmiitakin ohjeita on. Päivi Koskela, Pentti Karhu Tilannekeskus, Tilanneykikkö Tehty ratkaisu. Valmistelu kesken vielä valtakunnallisestikin. Hälytysjärjestelmän tiedot ovat ajan tasalla. Hälytysjärjestelmän kokonaisuus on tarkastettu Hälytysjärjestelmän kuvauksen päivitys. Päivi Koskela, Pasi Mälkiä Tilanneyksikkö Päivitetty kuvaus Kerran vuodessa pelastustoiminnan Tietojen osalta järjestelmä on päivitetty. Tilannekeskus kerää tilannekuvaan tarvittavia tietoja ja välittää niitä koko pelastuslaitosta ja kaikkia sen alueen kuntia hyödyttäen. Kehitetään tilannekuvan hallintaan ja jakamiseen sekä keräämiseen tarvittavia menetelmiä. Tilannekuvan prosessi on kuvattu. Päivi Koskela; Heikki Kervinen, Terhi Virtanen, Martti Sneck Pelastuslaitos, Kunnat, yhteistyökumppanit Kuvattu prosessi Menetelmät on työn alla TIKE:n suorituskykyvaatimusten kautta. 7. Toimintatapa ja johtaminen 7.1. Pelastuslaitoksen suunnitelmat ja ohjeet Pelastuslaitoksen suunnitelmat ja ohjeet ovat ajan tasalla ja vastaavat muuttunutta toimintaympäristöä. Suunnitelmat ja ohjeet on laadittu ennakoivasti ja hyvässä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Suunnitelmien laatimisen prosessi kuvattu ja aikataulutettu hyvän valmistelun takaamiseksi. Kuvataan suunnitelmien laatimisen prosessi, jossa otetaan huomioon valmisteluun osallistumismahdollisuudet tarvittavassa laajuudessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kartoitetaan suunnitelmien ja ohjeiden aiheet ja voimassaolo ja kumotaan Paula Kantis Pentti Karhu, ohjeiden laatijat Päivitetyt ohjeet Kaksi kertaa vuodessa t kerran vuodessa johtoryhmä Suunnitelmia ja ohjeita on päivitetty, vanhentuneet ohjeet kumottu.
7.2. Viestintä Viestintä on avointa, oikea-aikaista, todenmukaista ja ymmärrettävää. Se vastaa asiakkaan tarpeita ja monikulttuurisuus on otettu huomioon. Viestinnän painopistealueet, resurssit ja vastuut ovat määritelty. Jatkuvasti muuttuvaa mediakenttää ja Jatkuva yhteydenpito ja yhteiset tilaisuudet uusien tekniikoiden tuomia yhteistyökumppaneiden kanssa. mahdollisuuksia tavoittaa tehokkaammin Tarvittaessa yhteistoimintasopimukset. asiakkaat ja oma henkilökunta on seurattu. Ulkoisen viestinnän prosessikuvaukset. Tuotetaan materiaalia usealla kielellä. Sekä ulkoista että sisäistä viestintää on kehitetty avoimemmaksi ja yhteistyöhakuisemmaksi. Valmistellaan Pelastuslaitosten yhteistä viestintäopasta, jonka periaatteiden mukaan mekin toimimme. Martti Sneck, Susanne Vuorinen Tike, tilanneyksikkö, pelastustoiminnan johtajat, muut henkilöt, joille on määritelty vastuita ko asioissa Martti Sneck Susanne Vuorinen, Pali ja Espoon kaupunki viestintähenkilöt Tilastot ja mittarit yhteisistä tilaisuuksista ja toimitetuista viesteistä Yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys Palautteet Toimimme myös Espoon kaupungin ja Pelastustoimen viestintäoppaan mukaisesti. Lisäksi olemme laatineet omia ohjeitamme. Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Pelastustoiminnan johtajille pidetty koulutusta ja opastettu ohjeiden mukaiseen onnettomuusviestintään. Sisäisestä viestinnästä on pidetty koulutusta (mm. paloesimiehet). Ylläpidetään tilastoja jaseurataan palautteita. Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Painopistealueet ja vastuut on määritelty resurssien mukaan.yhteistoiminta turvallisuusviestinnässä.toimimme ohjeiden ja suunnitelmien mukaisest. Internet, sosiaalinen media ja muut sähköiset palvelut ovat tukeneet asiakkaiden omatoimisuutta myös turvallisuusasioissa ja näitä on hyödynnetty sisäisessä viestinnässä. Jatkuvasti muuttuvaa mediakenttää ja Kehitetään sosiaalisen median käyttöä uusien tekniikoiden tuomia viestinnässä, etenkin mahdollisuuksia tavoittaa tehokkaammin turvallisuusviestinnässä. Seurataan asiakkaat ja oma henkilökunta on seurattu. kehitystä ja aktivoidaan henkilöstöä. Sharepointin ja muiden järjestelmien tehokas hyödyntäminen sisäisessä viestinnässä. Sisäisen viestinnän prosessikuvaus. Martti Sneck, Susanne Vuorinen SOME- ryhmä, Tike, turvallisuusviestijät Tilastot, tykkääjät, seuraajat, palaute Toiminta prosessikuvausten mukaista Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä. Omavalvonta tukee omatoimisuutta ja sähköisten palveluiden käyttöä. Internetsivuja päivitetään säännöllisesti. Sisäisessä viestinnässä käytetään aktiivisesti ja säännöllisesti Avackia ja Lynciä (viikkoinfo ym). Tykkääjät ja seuraajat ovat lisääntyneet 7.3. Kumppanuudet ja yhteistyö Pelastuslaitos on tehostanut toimintaansa lisäämällä ja parantamalla kumppanuuksia sekä yhteistyötä. Paloriskiasuntojen hoitamisen osalta on tehostettu yhteistyötä. Pelastuslaitos on tehnyt tarpeelliset Yhteistoimintasopimukset on tehty yhteistoimintasopimukset tai muistiot Helsingin, Keski-Uudenmaan, Kantayhteistyötahojensa kanssa ja toiminta on niiden Hämeen ja Varsinais-Suomen mukaista. pelastuslaitosten kanssa yhteistoimintasopimukset pelastustoiminnan lisäksi kaikesta muustakin yhteistoiminnasta. Valmistellaan yhteistoimintamalli eri Pasi Nuutinen viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa paloriskiasuntojen osalta Espoossa. Pasi Nuutinen, Janne Rautasuo, Aija Röynä Valmis yhteistoimintamalli Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn Aineisto valmisteltiin pitkälle vuonna Tehdään tarvittavat sopimukset. Veli-Pekka Ihamäki Olli Pietikäinen, Tuomas Pälviä Valmis yhteistoimintasopimus Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski- Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten (HIKLU) yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin 16.12.2015.
7.4. Prosessit Jokainen työntekijä mieltää prosessien mukaisen toiminnan kokonaisuuden ja ymmärtää tehtävänsä sekä vastuunsa siinä. Prosessityötä ohjaavia ohjetta prosessien kuvaamisesta sekä laitostason prosessien koordinointisuunnitelmaa on päivitetty jatkuvasti. Prosessien johtamisosion liittäminen ohjeeseen toimintavasta, johtamisesta ja esimiestyöstä. Prosessiverkon sekä koordinointisuunnitelman päivittäminen. Terhi Virtanen, Matias Luostarinen (Miia Laitinen) Prosessiryhmät Päivitetyt ohjeet, prosessiverkko sekä koordinointisuunnitelma Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Toimenpidekortti laadittu ja prosessityön johtamisen ohjeen laadinta käynnistetty. Prosessien mukaisella toiminnalla on Pelastuslaitos on kuvannut prosessinsa parannettu palvelua suhteessa asiakkaisiin sekä yhdenmukaisesti ja ohjatusti. prosesseilla tuetaan käytettävää organisaatiomallia. Viestitään prosessien kuvaamisesta sekä Terhi Virtanen, Matias sen ohjeistuksesta. Järjestetään tarvittaessa Luostarinen (Miia Laitinen) työpajoja liittyen prosessien kuvaamiseen. Tuetaan prosessiryhmien toimintaa tarvittaessa. Prosessiryhmät Järjestetyt työpajat Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Toimenpidekortti laadittu. Järjestetty koulutustilaisuudet, prosessiryhmiä on tuettu. 8. Kustannukset ja palvelutason riskienhallinta 8.1. Kustannukset Palvelutasopäätöskaudella 2014 2017 kustannukset on pidetty vuoden 2013 mukaisella tasolla (noin 65 / asukas), edellyttäen että toimintaympäristössä ei tapahdu sellaisia ennakoimattomia muutoksia joita ei ole kohtuudella voitu ottaa huomioon palvelutasopäätöstä laadittaessa. Palvelutasopäätöksen mukainen pelastustoimen kehittäminen on toteutettu kustannustehokkaasti huomioiden toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvat ennakoimattomat muutokset, joita ei ole voitu ottaa huomioon palvelutasopäätöstä laadittaessa. Toimintaympäristön arviointi ja tarvittavat toimenpide-esitykset. Kimmo Markkanen Prosessien omistajat Kustannukset /asukas. Kolme kertaa vuodessa johtoryhmä Kaksi kertaa vuodessa johtokunta Tilinpäätös 2015: Pelastustoimi 64 /asukas Ensihoito (Jorvi) 14 /asukas Ensihoito (LUSA) 84 /asukas.