Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma ja alueen jäsenkunnat n ky Porokatu 39 D /pth
2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen vuosina... 4 2.1 Osaamisen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet... 4 2.2 Lisä- ja täydennyskoulutuksen prosessi... 4 2.3 Osaamisen kehittämisen menetelmiä... 6 3. Palveluiden kehittäminen ssä... 7 4. Henkilöstön osaamistarpeet... 10 4.1 Osaamisen arviointi... 10 4.2 Perusterveydenhuollon osaamistarpeet... 11 4.3 Erikoissairaanhoidon osaamistarpeet... 13 5. Alueellisen osaamisen kehittämisen kokonaisuudet ja teemat... 14 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö n alueella... 17 6.1 Henkilöstötarpeen ennakointi osana osaamisen kehittämistä... 17 6.2 Henkilöstörakenne ja henkilöstön eläköityminen vuoteen 2035... 18 LIITTEET... 19 n ky
3 1. Johdanto Alueellisella osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan niitä osaamisen kehittämisen toimia, joilla pyritään tukemaan palveluissamme tarvittavaa osaamista. Palvelujärjestelmän kehittämisen rinnalla on tarkasteltava myös henkilöstön nykyistä osaamista ja mitä osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa. Alueellisen osaamisen kehittämisen suunnittelun pohjan muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2017 2020 ja henkilöstön osaamisen arviointitiedot alueemme organisaatioista. Tässä alueellisessa osaamisen kehittämisen suunnitelmassa kuvataan osaamisen kehittämisen kokonaisuudet ja teemat vuosille 2017 2020. Osaamisen kehittämistä tuetaan keskitetysti organisoidulla ja toteutetulla osaamisen arvioinnilla ja järjestämällä osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Keskitetysti järjestetyllä alueellisella osaamisen kehittämisen toimenpiteillä mm. koulutuksella pyritään kohdentamaan alueen osaamisen kehittämistä todelliseen tarpeeseen. Alueellisella suunnittelulla ja koulutustoiminnalla tuetaan alueen organisaatioiden omaa osaamisen kehittämistä ja koulutussuunnittelua. Osaamisen kehittämisen vuosittaisista teemoista käydään keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon esimiesten kanssa sisältöjen tarkentamiseksi. n osaamisen kehittämisen tiimi laatii alueellisen osaamisen kehittämisen suunnitelman ja suunnittelee stä toteutuvaa alueellista koulutusta yhteistyössä sairaalan erikoisalojen kanssa. ssä järjestetään usean organisaation yhteisiin osaamisvajeisiin täydennyskoulutusta ja perehtymisjaksoja sairaalan eri yksiköissä. Osaamisen kehittämistä suunnitellaan ja koordinoidaan myös muiden tahojen kanssa kuten alueen oppilaitosten, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kanssa. Henkilöstötarpeen ennakointi kuuluu osaltaan osaamisen ennakointiin. Henkilöstön eläköitymistä seurataan ja tietoja käsitellään ennakointiverkostoissa. Ennakointitoiminnan kehittämisessä ollaan myös aktiivisesti mukana, jotta turvaamme riittävän osaamisen myös jatkossa. Osaamisen kehittämisen suunnitelma hyväksytään Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmässä. Teemojen sisältöjä tarkennetaan osana koulutussuunnittelua vuosittain ja koulutuskalenteri julkaistaan n sivuilla. n ky
4 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen vuosina 2.1 Osaamisen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteena on alueellisen osaamisen kehittämisen toimenpitein tukea palvelujärjestelmän kehittämistä ja ammattilaisten osaamista koko alueella. Erilaisten osaamisen kehittämisen menetelmin (alueellinen koulutus, verkkoopiskelu, simulaatiot, työkierto ja perehtymisjaksot) pyritään vastaamaan kattavasti ja keskitetysti alueella esiin tulleisiin osaamistarpeiden vajeisiin. Toimenpiteet: - vuosittainen osaamisen kehittämisen suunnittelu ja alueellisen koulutuskalenterin rakentaminen ssä yhteistyössä eri tahojen kanssa - kumppanuussopimusten mukainen yhteistyö oppilaitosten kanssa - koulutustarpeiden ilmaiseminen vuosisuunnitelmia varten - osallistuminen opetussuunnitelmien ja täydennyskoulutusten suunnitteluun - osaamisen kehittämisen toiminnan arviointi yhteistyössä eri tahojen kanssa 2.2 Lisä- ja täydennyskoulutuksen prosessi Alueellisessa osaamisen kehittämisessä on otettu käyttöön vuonna 2014 alueellinen lisä- ja täydennyskoulutuksen prosessi. Prosessi lähtee liikkeelle osaamistarpeiden ja muutosvaateiden kartoittamisella, jatkuu aineiston analysoinnilla ja päätöksenteolla ja päättyy toteutukseen ja arviointiin. Prosessin toteutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen kuntien ja oppilaitosten kanssa. Lisä- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa huomioidaan terveydenhuollon valtakunnallisen kehittämisen tuomat muutosvaateet ja osaamistarpeet, terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitut tavoitteet, alueellisesta palveluketjutyöstä nousevat tarpeet sekä ammattilaisten osaamistarpeet. ssä laaditaan alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma, jossa määritellään osaamisen kehittämisen kannalta keskeiset kokonaisuudet ja teemat suunnittelukaudelle. Teemat valitaan tarkastelemalla palveluiden kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti. Alueellisen osaamisen kehittämisen toimenpiteillä vastataan niihin osaamistarpeisiin, jotka esiintyvät suurella määrällä ammattihenkilöitä ja organisaatioita sekä osaamiskuilu on riittävän suuri. järjestää koulutusta ja muuta osaamisen kehittämistä erikoissairaanhoidon osaamisella. Muilta osin koulutustarpeet ilmaistaan alueen oppilaitoksille ja muille yhteistyökumppaneille. Vuosittaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman tarkentamisesta keskustellaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon vastaavien esimiesten kanssa. Organisaatiokohtaisissa osaamisen kehittämisen suunnitelmissa voidaan hyödyntää organisaatiokohtaisten osaamiskartoitusten tuloksia. Kartoitustulosten yhteenvedot ovat saatavilla Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä tai n osaamisen kehittämisen tiimiltä. n ky
5 n ky
6 2.3 Osaamisen kehittämisen menetelmiä Osaamisen kehittämisen menetelmiä on monenlaisia ja tarkoituksenmukainen menetelmä valitaan tarkemman koulutussuunnittelun yhteydessä yhteistyössä koulutuksen tarjoajan kanssa. Yksittäisten koulutuspäivien lisäksi järjestetään tarvittaessa laajempia koulutuskokonaisuuksia osaamisen kehittämisen turvaamiseksi. Pitkien välimatkojen vuoksi koulutuksiin osallistuminen pyritään mahdollistamaan omalta paikkakunnalta käsin esimerkiksi etäyhteyksin. Osaamisen kehittämisessä hyödynnetään verkkokoulutusta, Oys-erva-alueen, aluehallintoviranomaisten, yliopistojen ja oppilaitosten koulutustarjontaa sekä hankkeissa järjestettävää koulutusta. Verkkokoulutuksen osalta on käytössä mm. Medieco Oy:n kautta tarjottavat koulutukset ja Graniten tietosuoja-tietoturva ja potilasturvaportin Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutukset sekä Duodecimin Oppiportti. Osaamisen kehittämisen menetelminä voidaan hyödyntää myös organisaatioiden ja yksiköiden välistä työn varjostamista, työkiertoa, perehtymisjaksoja eri yksiköissä sekä simulaatio-oppimista. Hyvien käytäntöjen oppiminen muista työyksiköistä vaatii etukäteen tehtävää suunnittelua, jossa määritellään oppimiselle tavoitteet, käytännön toteutus ja arviointi sekä käytäntöjen jalkauttamissuunnitelma oppijan omaan työyksikköön. n ky
7 3. Palveluiden kehittäminen ssä Vuosina 2017 2020 alueellisen osaamisen kehittämisen suunnitelma rakentuu terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa palveluiden järjestämisen ja kehittämisen teemoiksi valittujen asiakasprosessien pohjalta. Osaamisen kehittäminen tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Taulukko 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman asiakasprosessien tavoitteet Asiakasprosessi Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut Ikäihmisten palvelut Tavoitteet Ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen, alueellinen neuvonta ja palveluohjauksen kehittäminen, vanhemmuuden tukeminen, etä- ja virtuaalipalveluiden tukeminen, lasten- ja nuorisopsykiatrian osaamisen vahvistaminen koko alueelle Psykiatrian sairaansijojen vähennys, esh:n ja pth:n avohoidon yhteistyön lisääminen, perus- ja erityisosaajien työn kehittäminen, joustava konsultaatio, asumispalveluiden kehittäminen, digitaalisten palveluiden hyödyntäminen Palvelujärjestelmän alueellinen integraatio, kotihoidon kehittäminen, kotikuntoutuksen kehittäminen Sairauksien ehkäisy ja hoito Vammaisten palvelut Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Päivystykset ja ensihoito Tukiprosessit Väestön hyvinvoinnin edistäminen, yhtenäiset käytännöt sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoidon porrastuksen ja uusien yhteistyömallien käyttöönotto, digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen hoidossa ja neuvonnassa Monipuolisten asumispalveluiden kehittäminen, osallisuutta tukevien palveluiden kehittäminen ja toimintakyvyn edistäminen, vaativan kehitysvammaja autismikuntoutuksen kehittäminen, vammaisen henkilön somaattisen ja psykiatrisen hoidon prosessin ja vastuutahojen selkeyttäminen Kuntoutusta tukevan työotteen edistäminen hoito- ja hoivapalveluissa, osastokuntoutuksen kehittäminen, kotikuntoutuksen kehittäminen, kuntoutusohjauksen, alueellisen apuvälinekeskustoimintamallin ja organisaation rakentaminen Päivystysasetuksen muutoksiin varautuminen mukaan lukien suun terveydenhuollon päivystys ja sosiaalipäivystys, potilastietojen sujuva käytettävyys, itsehoitopalveluiden ja väestöinformaatioin kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen, lähipalveluiden vahvistaminen ja päivystysosaamisen lisääminen kehittämällä ja yhtenäistämällä hoidon tarpeen arviointia, kotiin vietävien palveluiden tehostaminen, säännöllisen hoidon ja hoivan piirissä olevien Välinehuolto: alueellinen välinehuollon ohjanta ja tuki laatustantardien ja yhteisten käytäntöjen varmistamiseksi. Koulutuksen ja säännöllisten kuntakäyntien ohella tarvittaessa tuen antaminen sekä perehdyttäisjaksot Lks:n välinehuollossa. n ky
8 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Saamenkieliset palvelut Lääkehuolto: Lks:n sairaala-apteekin tuki terveyskeskusten itsenäisille lääkekeskuksille. Kuvantaminen: selvitys :n ja Rovaniemen kaupungin kuvantamispalveluiden yhdistämisestä, ostopalveluiden yhteishankinta Laboratoriopalvelut: Kuntien siirtyminen porrastetusti NordLabiin, tietojärjestelmien yhteensovittaminen Materiaalihankinnat: alueellisten hankintojen prosessin selkeyttäminen, logistiikan kokonaisprosessin tehostaminen Sote-järjestämislain edellyttämän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen prosessin kehittäminen, kuntien hyvinvointikertomusten kattava, yhdenmukainen käytön tuki, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteiden määrittely ja keinot Saamenkielinen väestö saa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut omalla äidinkielellään. 2 Vuoden 2015 aikana kahdeksan työryhmää selvitti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä ja samalla innovoitiin uusia palvelukokonaisuuksia n alueella. Ryhmissä todettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarjonta on laajaa ja usein asiakkaalle jää epäselväksi keneen tulee ottaa yhteyttä tai kuka tarjottavaa palvelua koordinoi. Näkemyksenä oli, että palveluohjauksen ja neuvonnan keinoin voidaan tukea asiakasta etenemään oikean palvelun piiriin, varsinkin ikäihmisten palveluissa sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Palveluneuvontaa ja ohjausta lähdetään kehittämään koko maakunnassa suunnitteilla olevissa ikäihmisten ja lasten ja perheiden kärkihankkeissa. Osaamisen kehittämisen keinoja työstetään yhdessä hanketoimijoiden kanssa. Aikuisten psykososiaalisten palveluiden osalta ollaan rakentamassa yhtenäistä palvelurakennetta sisältäen aikuisten sosiaalipalvelut, päihdehuollon ja päihdehoidon palvelut sekä kaikki mielenterveyspalvelut ja psykiatrian. Palveluajattelun perustan on asiakkaan oma toimijuus ja sen vahvistaminen sekä aina tarpeen mukaan kasvava ja kutistuva yhteistyörihmasto asiakkaan tukena. Asiakkaille suunnataan myös digitaalisia palveluita ja niistä löytyviä omahoito-ohjeita ja nettiterapioita. Palvelurakenne muotoutuu osaltaan ammattilaisten välisenä monitoimijaisena yhteistyönä ja edellyttää mielenterveys- ja päihdetietoutta ammattilaisilta koko palvelujärjestelmässä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kehittämisen suuntana on tarjota vanhemmuuden ja kasvatuksen tuen palvelut matalan kynnyksen palveluina. Osaamisen kehittämisen kannalta on keskeistä vahvistaa lasten ja nuorisopsykiatrista osaamista koko alueella. Hanketoimintana on LastenKaste- hankkeessa on kehitetty alueellista lastensuojelumallia, jota parhaillaan jalkautetaan toimintaan. ssä on ollut mahdollista myös käydä perehtymisjaksolla synnytys- ja naistentautien yksikössä. 2 saamenkielisten palveluiden tavoitteet kuvattu tarkemmin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa n ky
9 Ikäihmisten palveluiden kehittämisessä on lähivuosina keskeistä ikäihmisten kotona asumisen tukeminen. Ennaltaehkäisevällä työllä ja varhaisella puuttumisella toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemiseen sekä erilaisin kotiin tuotettavien palveluiden avulla pyritään turvaamaan ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta palvelujärjestelmän kehittäminen edellyttää näkemystä vanhenevasta ihmisestä sekä hänen palvelu- ja hoidon tarpeistaan. Hoidon tarpeen arviointi ja konsultaatiot tulevan tiiviimmäksi osaksi kotiin vietävää työtä. Kotiin tuotettavat palvelut lisäävät erilaisten sähköisten palveluiden käyttöönottoa, mikä edellyttää myös ammattilaisilta uudenlaista osaamista. Ikäihmisten palvelukokonaisuutta lähdetään kehittämään maakunnallisesti kärkihankkeen turvin. Pääpaino kärkihankkeessa on kotihoidon kehittämisessä. Hanke tukee myös osaamisen kehittämistä palveluiden kehittämisen rinnalla. Rovaniemen kaupungilla on geriatrista erityisosaamista tuottava ikäosaamiskeskus. Ikäosaamiskeskuksen kautta tarjotaan myös koulutusta ikääntymiseen ja muistisairaan hoitoon liittyen. Päivystysaikaisen toiminnan järjestäminen on suuressa muutoksessa tulevien lainsäädäntömuutosten myötä. Päivystystoiminta tulee keskittymään, jolloin ensihoidon ja terveyskeskusten rooli korostuu päivystysaikaisessa työssä. Hoidon tarpeen arviointia ja päivystysosaamista on tuettava niin yhteispäivystyksessä, terveyskeskuksissa kuin myös palveluasumisen ja kotihoidon piirissä. Vammaisten palveluissa kehittämisen keskiössä ovat laitoshoidon vähentäminen ja asuntotarjonnan monipuolistaminen sekä osallisuutta tukevien palveluiden kehittäminen sekä yleisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttämisen tukeminen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä kuntoutuksen merkitys korostuu. Varhaisella toimintakyvyn tukemisella ja tehokkaalla, oikein ajoitetulla kuntoutuksella voidaan vähentää raskaampien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Yhä useammat kuntoutujat tarvitsevat sekä sosiaalisen että lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ja monialaista tukea. Kuntoutuksen toteuttamisessa tarvitaan suunnitelma kuntoutuksen järjestämisestä, arvioinnista ja seurannasta. Kuntoutumista tukevan työotteen tulee olla osa kaikkea palvelutoimintaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen osalta tavoitteet tähtäävät tulevaan sote-palvelurakennemuutokseen valmistautumiseen. Tavoitteena on palvelurakenteen keventäminen, asiakkaan ja potilaan oman vastuun lisääntyminen sekä hyvinvointi- ja terveysvajeiden ennaltaehkäiseminen ja eri väestöryhmien hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Asetetut tavoitteet edellyttävät hyvinvointi- ja terveystiedon keräämistä ja hyödyntämistä sosiaali- ja terveys palveluissa. Hyvinvointikertomus toimii kunnille tukena hyvinvointitiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä. Sähköiset hyvinvointikertomukset on laadittu suurimmassa osassa kuntia, mutta laadintaan ja hyödyntämiseen tarvitaan alueellista yhtenäistä tukea. Saamenkielisten palveluiden osalta tullaan kaikissa palveluissa huomioimaan palveluiden saatavuus saamenkielellä. Saamenkielisiä palveluita tarjottaessa on huomioitava myös kulttuuriset erityispiirteet. n ky
10 4. Henkilöstön osaamistarpeet 4.1 Osaamisen arviointi n jäsenkunnissa toteutettiin terveydenhuollon henkilöstön osaamiskartoitus perusterveydenhuollossa vuonna 2013 haastattelemalla esimiehiä C & Q Systems oy:n kehittämällä menetelmällä. Kartoituksen yhteydessä esimiehet arvioivat ammattiryhmäkohtaisesti henkilöstön osaamisalueet ja osaamisen tason. Menetelmän avulla esimies arvioi ammattiryhmittäin oman yksikön henkilöstön osaamista. Esimies osallistuu osaamisen arvioinnin haastatteluun käytyään kehityskeskustelut henkilöstönsä kanssa. Osaamisen arviointi tehdään oheisen kysymyspatteriston mukaisesti: 1. Organisaatiossa tällä hetkellä edellytettävä osaaminen 2. Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen 3. Nykyisen henkilöstön välittömät lisäosaamistarpeet 4. Rekrytoitavilta edellytettävä osaaminen 5. Tutkintoihin johtavan koulutuksen tarve 6. Alihankinta- ja tilapäistyövoiman tarve 7. Työssäoppijoilta edellytettävä osaaminen 8. Vastavalmistuneiden rekrytoitujen osaamispuutteet 9. Eläköityminen 1-5 vuotta ja 6-8 vuotta Osaamistarpeiden merkitystasot priorisoidaan organisaatioiden menestyksellisyyden näkökulmasta asteikolla 5 1. Ammattiryhmän osaamisen nykytasot arvioidaan asteikolla 5 1 5: Erittäin hyvä (kaikki osaavat erinomaisesti) 4: Hyvä (osataan riittävästi) 3: Kohtalainen (jonkin verran puutteita osaamisessa) 2: Tyydyttävä (paljon puutteita osaamisessa) 1: Heikko (ei juurikaan osaamista) Tieto osaamisesta on kirjattu C & Q tietojärjestelmään. Osaamistiedosta tehdään järjestelmän avulla näkyvää ja tarvittavan osaamisen arviointi on helpompaa. Alueellinen osaamisrekisteri mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen koko alueella. Tietoa voidaan hyödyntää organisaatiokohtaisessa osaamisen kehittämisessä, osana alueellista osaamisen kehittämistä (alueellisen täydennyskoulutuksen suunnittelu) sekä yhteistyössä oppilaitosten kanssa tutkintojen sisältöjen kehittämisessä sekä henkilöstötarpeen ennakoinnissa. Alueellisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta tarkastelussa on huomioitu ne osaamistarpeet, jotka esiintyvät suurella määrällä ammattihenkilöitä ja osaamiskuilu on riittävän suuri, -1.00. Välittömät lisäosaamistarpeet tarkoittavat niitä osaamisia, joihin on järjestettävä täydennyskoulutusta heti. Osaamistarpeet tulee käsitellä myös organisaatiokohtaisesti ja kartoituksen tuloksia voi hyödyntää organisaatioiden koulutussuunnitelmissa. n ky
11 4.2 Perusterveydenhuollon osaamistarpeet Hoitohenkilöstön osalta tällä hetkellä edellytettävässä osaamisessa ilmeni seuraavat merkittävimmät osaamisen kuilut ammattiryhmittäin: Sairaanhoitajat peruslääkityksen hallintataidot omaisten, läheisten, perheen huomiointi ja yhteistyötaidot heidän kanssaan vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot tiimityöskentelytaidot Lähihoitajat peruslääkityksen hallintataidot kuntouttavan työotteen osaaminen, motivointi ja kannustus omaisten, läheisten, perheen huomiointi ja yhteistyötaidot heidän kanssaan vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot potilasasiakirjojen käsittelyyn ja kirjaamiseen liittyvä osaaminen haavanhoidon perustaidot ravitsemustietous, ravitsemuksen perusteiden tuntemus, ravitsemussuositusten hallinta tietous dementoivista sairauksista tiimityöskentelytaidot Terveydenhoitajat asiakkaan itsehoidon opetus ja ohjaus, osallistaminen ja vastuuttaminen vanhemmuuden tukeminen ihmissuhdetaidot, sosiaaliset taidot, ihmisten kohtaamistaidot työperäisen stressin ja paineen sietokyky vuorovaikutus- ja viestintätaidot erityisen tuen tarpeen ja toimintarajoitteiden tunnistaminen muutosvalmius, muutoksen sietokyky Fysioterapeutit apuvälinepalvelujen tuntemus kartoitus vielä kesken Röntgenhoitajat vuorovaikutus- ja viestintätaidot potilaan säteilysuojeluun liittyvä osaaminen n ky
12 Välittömiä lisäosaamistarpeita, joihin tulee heti järjestää osaamisen kehittämisen menetelmiä olivat samoilla ammattiryhmillä Sairaanhoitajat Kuntouttavan työotteen osaaminen, motivointi, kannustus Terveydenhoitajat Terveysalan säädösten, lakien, määräysten ja ohjeiden tuntemus Neuropsykiatriaan liittyvä osaaminen Työparityöskentelyyn liittyvä osaaminen Lähihoitajat Kuntouttavan työotteen osaaminen, motivointi, kannustus Aseptisen työskentelyn hallinta, aseptiikan hallinta Potilasasiakirjojen käsittelyyn ja kirjaamiseen liittyvä osaaminen Näytön vastaanottamisen hallinta Haavanhoidon perustaidot Fysioterapeutit Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen Kartoitus on vielä kesken Röntgenhoitajat Tietotekniikan kehityksessä mukana pysyminen Tulevaisuuden osaamistarpeiksi nousivat: Sairaanhoitajat Tietotekniikan kehityksessä mukana pysyminen, uusien ohjelmistojen ja teknologioiden omaksuminen Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen, itsensä kehittämishalu, ajan tasalla pysyminen Terveydenhoitajat Tietous monimuotoisista perherakenteista Kulttuurien tuntemus, monikulttuurisuusosaaminen Lähihoitajat Verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaaminen Kuntouttavan työotteen osaaminen, motivointi, kannustus Tietous dementoivista sairauksista, muistisairauksista Saattohoitotaidot Peruslääkityksen hallintataidot Fysioterapeutit Tietotekniikan kehityksessä mukana pysyminen, uusien ohjelmistojen ja teknologioiden omaksuminen Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen, itsensä kehittämishalu, ajan tasalla pysyminen Röntgenhoitajat Tietotekniikan kehityksessä mukana pysyminen, uusien ohjelmistojen ja teknologioiden omaksuminen Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen, itsensä kehittämishalu, ajan tasalla pysyminen n ky
13 4.3 Erikoissairaanhoidon osaamistarpeet ssä osaamistarpeet on yhdistetty yksiköiden koulutussuunnitelmista, joihin esimiehet ovat keränneet kehityskeskusteluissa ja osaamiskartoituksissa esiin tulleet koulutustoiveet ja osaamistarpeet vuodelle 2017. Moniammatillinen koulutustyöryhmä yhdistää yleisimmät osaamistarpeet sairaanhoitopiirin strategisiin painopistealueisiin. Tästä syntyy n osaamisen kehittämisen suunnitelma, jonka yhteistyöryhmä käsittelee. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirissä toteutetaan osaamistarvekartoitus vuoden 2017 aikana ja tiedot tallennetaan C & Q-järjestelmään. Joka vuosi jatkuvat koulutusteemat ovat mm. lääkehoito, ensihoito, tietosuoja-tietoturva ja potilasturvallisuus. Nämä koulutukset toteutuvat pääosin verkkokoulutuksien avulla. Säteilysuojelu, kivunhoito, haavanhoito sekä infektioiden torjunta, aseptiikka ja käsihygienia koulutukset toteutetaan luentotyyppisinä koulutuksina vähintään kerran vuodessa videoyhteyksiä hyödyntäen. Alkusammutuskoulutus, hätäensiapu sekä elvytyskoulutus toteutuvat harjoitteluna paikan päällä. Vuodelle 2017 henkilöstön osaamistarpeista nousseet yleisimmät koulutusteemat kaikille ammattiryhmille ovat seuraavia: esimies-johtamiskoulutus työhyvinvointi, oman jaksamisen tukeminen alkusammutus, palo-pelastus turvallisuus: potilasturvallisuus, työturvallisuus riski, työsuojelu aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen ammattieettisyys Potilaan hoitoon osallistuvien ammattiryhmien yleisimmät osaamistarpeet hallittu fyysinen rajoittaminen, väkivalta-uhkatilanteiden kohtaaminen palliatiivinen hoitotyö, saattohoito elvytys, kriittisesti sairaan potilaan -koulutus hoitotyön päivä, hoitotyön laatu Rafaela huume- ja päihdekoulutus, vieroitushoito, opioidikorvaus, päihdepsykiatria leposide ergonomia opiskelijaohjauksen peruskoulutus henkisen traumaosaamisen lisääminen psykiatrisen päivystyspotilaan hoidon tarpeen arvioinnin lapsipotilaan hoito, lapsipotilas päivystyspotilaana kipsaus ja immobilisaatiotaidot n ky
14 5. Alueellisen osaamisen kehittämisen kokonaisuudet ja teemat Alueellisessa osaamisen kehittämisen kokonaisuudet vuosille 2017 2020 nousevat alueen palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Palveluiden kehittäminen vaatii erilaisia osaamisen kehittämisen toimia tuekseen ja yhteistyötä oppilaitosten sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Palvelujärjestelmän kehittämiseksi ollaan käynnistämässä laajoja maakunnallisia hankkeita, joihin osaltaan sisältyy ammattilaisten osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Taulukossa kuvataan osaamisen kehittämisen kokonaisuudet ja niihin liittyvät tarkennetut teemat. Välittömiin lisäosaamistarpeisiin pyritään vastaamaan jo vuoden 2017 aikana. Useat teemat ovat jatkuvia ja ne on aikataulutettu koko suunnittelukaudelle. Taulukkoon on merkitty n järjestämät koulutukset ja avoimien teemojen osalta suunnittelua tehdään eri tahojen kanssa. Toteuttajat ja sisällöt tarkentuvat vuosittain ja ovat nähtävillä n koulutuskalenterista. n ky
15 Kokonaisuus Teema Aikataulu Toteuttaja Aikuisten psykososiaaliset Päihdetietous 2017 palvelut Mielenterveystietous Hyvinvoinnin ja terveyden Ryhmänohjaus edistäminen Hyvinvointikertomuksen laadinnan tu- keminen Johtaminen ja yhteistyö Johtamiskoulu Muutosvalmennus Työhyvinvointi Vuorovaikutus ja viestintä Työparityöskentely Tiimityöskentely Toimintaa ohjaavat lait ja asetukset Ikäihmisten palvelut Tietous dementoivista sairauksista Hoidon tarpeen arviointi ja konsultointi kotihoidossa ja palveluasumisessa Etäteknologian hyödyntäminen palveluissa Saattohoitotaidot Päivystykset ja ensihoito Hoidon tarpeen arviointi ja konsultointi Akuuttisairaanhoito ja triageosaaminen 2017 2017 2017 2018 2017-2020 2017-2020 2017-2018 2018-2019 Poske Avoin Lapin Liitto Avoin Avoin Avoin Ikäosaamiskeskus Rovaniemi Toimiva kotihoito Lappiin hanke Toimiva kotihoito Lappiin hanke Avoin Avoin Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Saamenkieliset palvelut Sairauksien ehkäisy ja hoito Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Vanhemmuuden tukeminen 2017-2018 Lape-hanke (Poske) Perehtymisjaksot synnytys- ja naistentautien yksikössä Tietous monimuotoisista perherakenteista 2018-2019 Avoin Monikulttuurisuusosaaminen 2018-2019 Avoin Saamen kieli ja kulttuuri Avoin Erikoisalojen yhteiset alueelliset koulutukset Perehtymisjaksot sairaalan eri yksiköissä Kivunhoito Haavanhoito Aseptinen työskentely Infektioiden hoito Neuropsykiatriaan liittyvä osaaminen Ravitsemustietous Kuntoutusta tukeva työote Apuvälinepalveluiden tuntemus 2017 2020 2017 2018 2018-2019 Vammaisten palvelut Vammaisen henkilön kohtaaminen 2018-2019 Avoin Tiedon hallinta ja Rakenteinen kirjaaminen Avoin digitalisaatio Potilasasiakirjojen käsittely Avoin Tietotekniikan kehityksessä mukana pysyminen Avoin Tukipalvelut Perehtymisjaksot sairaalan välinehuollossa Turvallisuus Aggressiivisesti/haastavasti käyttäytyvän asiakkaan kohtaamistaidot 2017 Potilasturvallisuus mm. Haipro 2017-2020 Lääketurvallisuus mm. Lääkehoitosuunnitelman päivitys 2017-2020 n ky
16 Laiteturvallisuus Avoin Kokonaisuus Teema Aikataulu Toteuttaja Verkko- ja monimuotooppiminen Lääkehoito Medieco Säteilysuojelu Medieco Ensihoito Medieco Potilasturvallisuus taidolla Potilasturvaportti Tietoturvan- ja tietosuoja Granite Oppiportti Duodecim Opiskelijaohjaus Ppshp ja Medieco Muuta Lähihoitajaopiskelijoiden näyttöjen vastaanottamisen hallinta Lapin ammattiopisto Peruslääkityksen hallintataidot 2017 Avoin Erityisen tuen, tarpeen ja toimintarajoitteiden tunnistaminen Avoin n ky
17 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö n alueella 6.1 Henkilöstötarpeen ennakointi osana osaamisen kehittämistä Terveydenhuoltolain 35 :n mukaan perusterveydenhuollon yksikön tehtävänä on huolehtia henkilöstötarpeen ennakoinnista terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta. Haastavaksi lakisääteisen tehtävän hoitamisessa on osoittautunut ennakointitiedon keräämisen vaikeus. Haasteeseen lähdettiin hakemaan ratkaisua yhteisellä kehittämishankkeella. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti vuonna 2015 kehitettiin osaamisen kehittämisen toimintamallia n, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeen aikana syntyi verkostomainen osaamisen kehittämisen toimintamalli. Osaamisen arviointi ja määrittely tapahtuu yhteistyössä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa ja perustuu kumppanuussopimustoimintaan. Osaamisen arvioinnissa ja määrittelyssä hyödynnetään C & Q Systems oy:n menetelmää ja tiedot tallennetaan C & Q järjestelmään, jolloin tiedot ovat hyödynnettävissä sekä sote- että koulutusorganisaatioilla. Järjestelmään kerätään myös henkilöstötarpeen määrällinen ennakointitieto. Verkostomaista yhteistyötä osaamisen kehittämiseksi kehitetään yhteistyössä verkoston osapuolten kesken. Sosiaalialan osaamisen kehittämiseksi Lapissa toimii Sociopolis- hanke 2015 2017 välisenä aikana. Hanke toteutetaan Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on luoda tutkimus-, osaamis-, ja innovaatiokeskittymä sosiaalialalle, parantaa sosiaalialan korkeakoulutuksen laatua sekä rakentaa tutkimuksellista ja systemaattista tiedontuotantoa. Sosiaalialan henkilöstön osaamisen ennakoinnin ja kehittämisen toimista sovitaan hanketyön edetessä. Osaamisen kehittämiselle on asetettu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa vuosille 2017 2020 seuraavat kokonaistavoitteet: Osaamisen ennakointi- ja arviointitiedon kerääminen, hyödyntäminen yhteistyössä ennakointitahojen kanssa sekä osaamisen kehittäminen Verkostomaisen osaamisen kehittämisen toimintamallin konkretisointi ja yhteistyön tiivistäminen alueen toimijoiden kesken Osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintamallin laajentaminen alueen organisaatioihin, mallin uudelleen arviointi ja tarkennukset Yhteinen ymmärrys ja käytännöt osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen Sosiaalialan osaamisen ennakointi- ja arviointimenetelmän kehittäminen ja yhtenäistäminen terveydenhuollon toimintamallin kanssa Osaamisen arviointijärjestelmän hankinnan suunnittelu ja käyttöönotto Kokonaistavoitteiden toteutumiseksi lähdetään kehittämään toimia verkostomaisen osaamisen kehittämisen toimintamallin suuntaisesti yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa. n ky
18 6.2 Henkilöstörakenne ja henkilöstön eläköityminen vuoteen 2035 Tiedot n alueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön eläköitymisestä vuosina 2016 2035 pyydettiin valtakirjamenettelyllä Kevalta syksyllä 2016. Arviossa on huomioitu vanhuuseläkkeet, osatyökyvyttömyyseläkkeet ja täydet työkyvyttömyyseläkkeet. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia on ollut 31.12.2013 yhteensä 4946 henkilöä. Eläköityminen on tasaista vuoteen 2025, jonka jälkeen eläköityminen kääntyy laskuun. Suurissa ammattihenkilöryhmissä Lapin alueella järjestetään koulutusta hyvin ja eläkepoistumaan esimerkiksi sairaanhoitajien ja lähihoitajien osalta pystytään ammatillisen koulutuksen keinoin vastaamaan kattavasti. Haasteellisempaa on rekrytoida osaajia pienissä ammattihenkilöryhmissä kaupunkialueiden ulkopuolelle. Liitteessä on kuvattu kaikki eläkkeet ammattihenkilöryhmittäin vuoteen 2035. Alle viiden henkilön ammattiryhmät on poistettu taulukosta. Eläköitymistietoja on kerätty myös osaamisen arvioinnin yhteydessä. Osaamisen ennakointitietoa ja henkilöstön eläköitymistietoa käsitellään ennakointiverkostoissa tutkintojen sisältöjen suunnittelemiseksi ja määrien ennakoimiseksi. n ky
LIITTEET Liite 1. Eläköitymien n alueen työnantajat 2016 2035 1 (3) Vakuutetut 2016-2020 2021-2025 2026-2030 2031-2035 31.12.2013 Kaikki yhteensä 4946 970 934 731 534 Terveydenhuollon johtajat 14 2 4 4 1 Vanhustenhuollon johtajat 18 2 7 4 1 Sosiaalihuollon johtajat 24 7 4 7 2 Yleislääkärit 120 16 10 10 10 Ylilääkärit 74 19 17 12 9 Erikoislääkärit 85 8 5 5 12 Ylihoitajat 9 2 2 1 1 Osastonhoitajat 83 28 21 9 6 Hammaslääkärit 65 11 11 11 9 Ravitsemusalan erityisasiantuntijat 15 4 2 2 2 Kuulontutkijat ja puheterapeutit 18 2 2 3 1 Psykologit 25 4 2 3 2 Sosiaalityöntekijät ym 101 19 17 16 10 n ky Porokatu 39 D /pth
20 Vakuutetut 31.12.2013 2016-2020 2021-2025 2026-2025 2031-2035 Sosiaalityön erityisasiantuntijat 38 8 9 5 4 Laborantit ym. 26 8 7 4 1 Lääketieteellisen kuvantamis- ja laitetekniikan asiantuntijat 42 11 8 4 3 Farmaseutit 12 2 2 2 1 Sairaanhoitajat 1035 144 171 165 148 Terveydenhoitajat 190 34 30 26 20 Kätilöt 51 8 10 7 8 Suuhygienistit 21 7 4 2 2 Fysioterapeutit 101 17 22 16 12 Ensihoitajat 38 8 6 7 5 Toimintaterapeutit 11 1 1 1 2 Sosiaalialan ohjaajat 120 21 29 19 14 Työn-ja askartelunohjaajat 35 9 7 5 3 2 (3) n ky
21 3 (3) Vakuutetut 2016-2020 2021-2025 2026-2025 2031-2035 31.12.2013 Mielenterveyshoitajat 69 18 16 8 5 Kehitysvammaisten hoitajat 139 31 25 17 12 Sosiaalialan hoitajat 34 7 7 6 4 Lähihoitajat 1392 262 273 213 150 Henkilökohtaiset avustajat 95 19 18 18 12 Hammashoitajat 78 17 19 14 9 Välinehoitajat 40 9 11 7 5 Apteekkien lääketyöntekijät 8 1 1 2 0 Hierojat ja kuntohoitajat 17 6 3 2 0 Sairaala- ja laitosapulaiset 508 136 106 62 33 n ky