Somaattisen sairauden poissulkeminen



Samankaltaiset tiedostot
Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Psykoositietoisuustapahtuma

Mielenterveyden häiriöt

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Kerronpa tuoreen esimerkin

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Psyykkinen toimintakyky

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Skitsofrenia ja C.S. Peirce

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Muistisairaudet

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Melu (buller, noise)

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

Lapsen vai aikuisen ongelma?

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Kertausta aivovammojen oireista

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

PSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA

Mielenterveys voimavarana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Psykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Muistisairaana kotona kauemmin

Tuettava kriisissä Eija Himanen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Mielenterveys voimavarana

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Lapsen haastava käyttäytyminen.

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Lataa Potilasopetus ensipsykoosipotilaan hoidossa - Nina Kilkku. Lataa

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Vastuuhenkilö: Laadittu:

Psykoosin arviointi. sairastu koskaan varsinaiseen psykoosisairauteen.

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Transkriptio:

Psykoosit

Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä on totta ja mikä ei häiriöitä havainnoissa, ajattelussa, käsityksissä omasta itsestä ja ulkopuolisesta maailmasta aistiharhat, harhaluulot vastaaminen yksinkertaisiin kysymyksiin ei toimi / epäjohdonmukaista esim. mikä sinun nimesi on

Psykoosit erilaisia kesto vaihtelee tunne-elämä ja käyttäytyminen muuttuu (energisyys apaattisuus) pelokas, ahdistunut, kiihtynyt, masentunut yleisimmät skitsofrenia ja päihdepsykoosit

Somaattisen sairauden poissulkeminen psykoottisia oireita voivat aiheuttaa: somaattiset sairaudet (esim. temporaaliepilepsia, aivokasvain, aivovamma, keskushermoston tulehdukset, kilpirauhasen toimintahäiriöt, raskasmetallimyrkytykset) Delirium (päihteiden käytön äkillisen keskeyttämisen seuraus: orientaation pettäminen, näköharhat, sekavuus; voinnin nopea vaihtelu) (Käypähoito)

Skitsofrenia halkaistu mieli ei jakautunut persoonallisuus pirstoutunut mieli: ajatukset, tunteet, pyrkimykset ei normaalilla tavalla vuorovaikutuksessa keskenään > ei muodosta ihmisen toimintaa ohjaavaa johdonmukaista kokonaisuutta www.apuaskitsofreniaan.fi www.kaypahoito.fi

Oireet oireet vaikuttavat ajatteluun, tunne-elämään ja käyttäytymiseen positiiviset oireet (terveeseen mieleen nähden ylimääräisiä ) näkö-, kuulo-, haju-, makuharhat, harhaluulot ilmenevät monissa eri muodoissa (vainoharhaisuus, telepaattiset ajatukset, suuruusharhat, uskonnolliset harhat, tieteiskuvitelmat, yliluonnollisiin kykyihin liittyvät harhat) käyttäytymisen hajanaisuus kognitiiviset oireet sekasortoiset ajatukset, lauseiden katkeilu

Oireet negatiiviset oireet (puutteita terveeseen mieleen nähden) tahdottomuus, tunteiden latistuminen, eristäytyminen perheenjäsenistä/ystävistä, unirytmin muutokset, epäsosiaalinen käyttäytyminen toimintakyvyn lasku, esim. työkyvyn tai koulumenestyksen heikkeneminen aloitekyvyn puute, passiivisuus (voidaan pitää saamattomuutena tai laiskuutena) puheilmaisun niukkuus kyvyttömyys tuntea mielihyvää

Skitsofrenia on monimuotoinen sairaus paranoidinen skitsofrenia (yleisin, nuoret & aikuiset; vainoharhat, kuuloharhat) hebefreeninen skitsofrenia (alkaa nuorella iällä, ennen 25. v.; vaikea muoto, huono ennuste, eristäytyminen, tunteiden latistuminen, ajatushäiriöt) katatoninen skitsofrenia (psykomotoriikan häiriöt, asentojäykkyydet, harvinainen) erilaistumaton skitsofrenia (ei mikään yllämainituista, oireet tyypillisiä skitsofrenialle)

Sairastuminen alttius stressi malli perinnöllinen alttius (vahva); varhainen keskushermoston häiriö sisäinen / ulkoinen stressi (aikuistuminen, parisuhde, elämänkulkuun, kasvamiseen; päihteiden liikakäyttö, keskushermostovamma) häiriö välittäjäaine dopamiinin erityksessä Hoitoennuste riippuu sairauden muodosta ja miten varhaisessa vaiheessa oireet tunnistetaan.

Psykoosiin sairastuneen auttaminen Tärkeää jatkuvuus, samuus ja toistuvuus ei liikaa virikkeitä ja muutoksia, uusia asioita pitää valmistella pitkään Haavoittuvuudelta suojaaminen autetuksi tuleminen Turvassa oleminen kunnioitetuksi tuleminen Ajan antaminen ja vierihoito Hyväksyminen, ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisessa auttaminen selkeä viestintä Jäsentäminen: aika, tapahtumien järjestys, tilat, joissa tapahtumat esiintyvät tärkeitä minuuden kokemiselle selkeys ja konkreettisuus Perheen ja läheisten tukeminen voimavaroja Tasavertaisuus, arvostus, ihmisyys ja ihmislähtöisyys lääkehoidon seuranta

Arjen vaikeudet skitsofreniassa Ajattelu ja havaitseminen Pakonomaiset ajatukset Vaikeus erottaa aistihavaintoja, omia ajatuksia ja kuvitelmia toisistaan Kielen ymmärtämisen häiriöt Käsitteellisen ajattelukyvyn häiriöt keskittymiskyvyn ja muistin häiriöt Ele- ja ilmekielen ymmärtämättömyys Oman kehonkuvan hahmottamisen häiriöitä