Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1
Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen tapa toimia Ulospäin näkyvä, helposti havainnoitavissa oleva Ohjaa käyttäytymistä ja suhtautumista ympäristöön 2
Mitä on temperamentti? Joukko suhteellisen pysyviä, synnynnäisiä taipumuksia, joista myöhemmin ympäristön vaikutusten muokkaamana kehittyy ihmisen persoonallisuus. Temperamentin lisäksi persoonallisuuteen vaikuttavat esim. kasvatus, yhteisön odotukset sekä kulttuurin normit ja arvostukset. 3
Ihmiset eroavat jo varhain Miten he osoittavat tunteitaan he jaksavat keskittyä samaan asiaan helposti he ovat häirittävissä aktiivisia he ovat he reagoivat uusiin tilanteisiin ja ihmisiin? 4
Temperamentti Koostuu useista piirteistä, joiden voimakkuus määrittää ihmisen temperamentin. Jokaiselta ihmiseltä löytyy kaikkia piirteitä, toisia vähemmän, toisia enemmän. 5
Hyvä vai huono temperamentti? Temperamenttipiirteitä ei voi määritellä hyviksi tai huonoiksi, vaan tämä riippuu aina tilanteesta. Toisessa tilanteessa jostain piirteestä on suuri hyöty, toisessa se tuottaa hankaluuksia. Ympäristö asettaa odotuksia, joihin tietynlainen temperamentti joko sopii tai ei sovi. 6
Temperamenttipiirteitä Lähestyminen ja välttäminen Sosiaalisuus Sopeutuvuus Emotionaalisuus Aktiivisuus Häirittävyys Sinnikkyys Sensitiivisyys Rytmisyys 7
1. Lähestyminen ja välttäminen Ihmisen ensimmäinen reaktio uuteen asiaan tai sosiaaliseen tilanteeseen Lähestyjä kiirehtii innokkaasti kohti uusia asioita ja kokemuksia. Vetäytyjä on varautunut ja haluaa tarkkailla tilannetta sivusta. Jos vetäytyminen liittyy sosiaalisiin tilanteisiin sitä kutsutaan usein ujoudeksi. 8
2. Sosiaalisuus Sosiaalinen ihminen nauttii muiden seurasta, asettaa sen yksinolon edelle, hakeutuu muiden seuraan ja tavoittelee ihmisten arvostusta. Vähemmän sosiaalinen ihminen on mielellään yksin, on itsenäinen, ei ole kiinnostunut jatkuvasti tapaamaan uusia ihmisiä tai solmimaan uusia ihmissuhteita. 9
Sosiaalisuus Viittaa nimenomaan haluun olla ihmisten kanssa, ei kykyyn Sosiaaliset taidot ovat siis eri asia. Sosiaaliset taidot kehittyvät oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena, ne eivät ole perinnöllisiä. 10
3. Sopeutuvuus Miten nopeasti ihminen sopeutuu muutoksiin ja uusiin asioihin? Korkeasti sopeutuva omaksuu helposti uusia asioita ja toimintatapoja, yllättävät muutokset eivät hermostuta. Matalasti sopeutuva haluaa pitäytyä tutussa ja turvallisessa. Kokee kaikki muutokset (pienetkin) vaikeiksi huolimatta siitä, mihin ne johtavat. 11
4. Emotionaalisuus Korkeasti intensiivisen tunteet kuohuvat ja näyttäytyvät muita ihmisiä voimakkaampina, on äänekäs ja dramaattinen, suru on syvää ja ilo huikeaa auringonpaistetta. Matalasti intensiivisen tunneilmaisut ovat hiljaisia, rauhallisia ja kontrolloituja. Tunnetilat eivät usein näy ulospäin. Hillittyä käytöstä arvostetaan, toisaalta vaikeat tunnetilat saattavat jäädä muilta huomioimatta. 12
Emotionaalisuus Taipumus positiiviseen tai negatiiviseen mielialaan Optimismi, iloisuus, hyväntuulisuus, huolettomuus Pessimismi, huolestuneisuus, alakuloisuus, ärtyneisyys 13
5. Aktiivisuus - Paljonko ihminen käyttää energiaa toimintaansa? Näkyy tavassa puhua, syödä, liikkua, tervehtiä, kävellä Korkeasti aktiivinen on jatkuvasti liikkeessä, vilkas (joskus jopa levoton), innostuu helposti, kiinnostus elämää kohtaan. Ei tarkoita aikaansaamista, vaan nimenomaan tapaa toimia. Matalasti aktiivisen toimii hitaammin, haluaa ennemmin puuhastella rauhassa kuin säntäillä uusien ärsykkeiden ja virikkeiden perässä. Ei tarkoita aloitekyvyttömyyttä tai vähäistä energiaa, vaan hidasta tapaa tehdä asioita. 14
6. Häirittävyys Korkeasti häiriintyvä keskeyttää helposti sen, mitä on tekemässä, koska huomio suuntautuu herkästi toisaalle. Huomaa ympäristössä pienetkin asiat. Huono keskittymiskyky, mutta hyvä havainnointikyky. Matalasti häiriintyvä ei huomaa syventyessään johonkin mitään ympäröivästä maailmasta. Loistavan keskittymiskyvyn kääntöpuolena on, että tuijottaa liian kapeasti yhteen asiaan kykenemättä huomioimaan ympäristöä. 15
7. Sinnikkyys Korkeasti sinnikäs ei halua jättää mitään tehtävää kesken. Auttaa selviytymään opiskelu- /työelämän tehtävistä hyvin, mutta näyttäytyy joskus jääräpäisyytenä. Matalasti sinnikäs vaihtaa nopeasti tehtäviä, kun edellinen alkaa turhauttaa tai kyllästyttää. Luovuttaminen ja lyhytjännitteisyys huonoja puolia, toisaalta helpottaa asiasta toiseen siirtymistä. Myöntyvyys ja mielipiteiden joustavuus. 16
8. Sensitiivisyys Korkeasti sensitiivinen reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin vahvasti. Huomaa pienimmätkin äänet, hajut, makuerot; tulee helposti kylmä tai kuuma. Aistii nopeasti muiden tunnetilat ja on siksi sosiaalisesti lahjakas ja empaattinen, välillä tulkitsee toisen sanoja turhan herkästi. 17
Sensitiivisyys Matalasti sensitiivinen ei häiriinny helposti, kestää nälkää, kylmyyttä ja kuumuutta. On helppo ulkoisista ärsykkeistä huolimatta syventyä omiin puuhiinsa. Ei aisti herkästi toisen ihmisen tunnetiloja, minkä takia saattaa olla joskus epäkohtelias 18
9. Rytmisyys Korkeasti rytmisellä on tarkka sisäinen kello, nukkuu ja syö säännöllisesti. Arki on järjestelmällistä ja organisoitua. Esim. vuorotyö ei sovi hyvin. Matalasti rytmisellä toiminnasta puuttuu ennustettavuus. Nukkuu ja syö milloin sattuu. Toisaalta on joustava, josta on hyötyä sosiaalisissa tilanteissa. 19
Oman temperamentin tunteminen lisää itsetuntemusta ja antaa pohjan vahvalle identiteetille ja oman elämän hallinnalle. auttaa ymmärtämään miksi koen asiat tietyllä tavalla. helpottaa toimimista joissain tilanteissa. auttaa hyväksymään oman itseni tällaisena, ilman painetta muuttaa itseäni. 20
Temperamentti on taipumus, omaan käyttäytymiseen voi vaikuttaa! Temperamentti on yksilöllinen taipumus, valmius tai tyyli, joka säilyy läpi elämän. Sen ilmiasu ja ilmaiseminen muuttuu kehityksen, kasvamisen ja oppimisen myötä. Taipumus ja seuraus ovat eri asioita taipumus herää itsestään, käytöksen ihminen päättää itse. 21