Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.4.2016

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin (09) 156 11 faksi (09) 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja talousjohtaja Pekka Hänninen, puhelin (09) 1561 2209 pekka.hanninen@hsy.fi Copyright Kartat, graafit ja muut kuvat: HSY Valokuvat: HSY / Jarkko Niemi

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.4.2016 Toiminta Talousvettä tuotettiin tammi-huhtikuussa 31,6 miljoonaa m3. Koko vuoden vedentuotannon ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti 90,4 milj. m3. Koelaskutuksen ja alkuvuoden toteutuman perusteella laskutettavan vesimäärän ennustetaan olevan 73,2 milj. m3, joka jää hieman talousarviota pienemäksi. Laskutus seuraa viiveellä verkostoon pumpattua vesimäärää mm. vesimittarien luennasta ja laskutusrytmistä johtuen. Jätevesiä käsiteltiin yhteensä 50,4 milj. m3, joka oli -4,4 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa vähemmän edellisvuotta vähäsateisemmasta keväästä johtuen. Jätevesimäärän vuosiennuste on 136,8 milj. m3, 0,5 % talousarviota enemmän. Ennusteen tarkkuuteen vaikuttaa merkittävästi loppuvuonna toteutuvat sademäärät. Puhdistustulokset ovat olleet normaalilla tasolla. Raportointikaudella HSY:n asiakaskiinteistöillä tehtiin 2,6 miljoonaa astiatyhjennystä ja kuljettiin 80 000 tonnia jätteitä. Vuosiennusteen mukaan astiatyhjennyksiä tehdään 8,0 miljoonaa kappaletta ja kuljetettu jätemäärä 257 700 tonnia toteutuu talousarvion mukaisena. Vantaan energian jätevoimalaan toimitettiin energiahyödynnettävää jätettä yhteensä 80 900 tonnia. Vuosiennusteen mukaan voimalaan toimitetaan yhteensä talousarvion mukaisesti 226 500 tonnia jätteitä. Määriin ei sisälly tytäryhtiö Uudenmaan Woima Oy:n osuutta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin jätteitä yhteensä 97 300 tonnia. Vuosiennusteen mukaan käsiteltävä jätemäärä on yhteensä 294 100 tonnia. Vaikka jätemäärien ennustetaan toteutuvan talousarviota suurempina, erityisesti kaupan ja teollisuuden biojätteiden sekä jätepitoisen maan määrät jäävät ennakoitua pienemmiksi, mikä osaltaan vähentää käsittelymaksutuloja. Sortti-asemilla kävi 101 000 asiakasta, joka oli 4,2 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Vuositasolla asiakasmäärän ennustetaan olevan talousarvion mukaiset 357 000 asiakasta. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua mitattiin seitsemällä pysyvällä ja neljällä siirrettävällä mittausasemalla, joilla seurataan tärkeimpien kaupunki-ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Ilmanlaatutiedot esitetään reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilla ja ilmanlaatuportaalissa. Keväällä otettiin käyttöön uusi ilmanlaadun supermittausasema Helsingin Mäkelänkadulla. Mittausasemalla selvitetään erikoismittausten avulla liikenteen päästöjen vaikutusta kaupunki-ilman koostumukseen tarkemmin kuin missään muualla pääkaupunkiseudulla tai Suomen kaupungeissa. Henkilöstö Raportointikaudella toteutunut henkilöstömäärä henkilötyövuosina oli keskimäärin 740,0 htv, josta vesihuollossa 420,9 htv, jätehuollossa 122,6 htv, seutu- ja ympäristötiedossa 33,5 htv, tukipalveluissa 60,7 htv, asiakaspalvelussa 29,1 htv sekä johdon, ohjauksen ja kehittämisen yksiköissä 73,2 htv. Koko vuoden keskimääräiseksi henkilöstömääräksi ennustetaan noin 759 htv, kun henkilöstösuunnitelmassa suunniteltu taso on 768,5 htv. Tuloskehitys Tammi-huhtikuussa toimintatuottoja kertyi 114,8 miljoonaa euroa. Vuosiennusteen mukaan tuottoja kertyy 350,6 miljoonaa euroa, 0,7 miljoonaa talousarviota enemmän. Vesihuollon käyttö- ja perusmaksut ovat ennusteen mukaan jäämässä hieman talousarviota pienemmiksi, mutta liittymismaksut ylittävät talousarvion vilkkaasta rakentamisesta ja useista isoista kohteista johtuen. Jätteen käsittelymaksut jäänevät myös talousarviota pienemmiksi lähinnä jätepitoisen maan ja teollisuusbiojätteen ennakoitua alhaisemmista määristä aiheutuen. Myös energian myynnistä saatavat tulot jäävät mm. sähkön alhaisesta markkinahinnasta johtuen talousarviota pienemmiksi. Toimintakulut olivat 55,4 milj. euroa. Vuosiennusteessa toimintakulut 179,9 miljoonaa jäävät 2,1 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Palveluiden ostojen ennustetaan jäävän 1,7 miljoonaa ja materiaalihankintojen 0,6 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Säästöt syntyvät pääosin kevään suotuisista sääolosuhteista, puhdistettavan jäteveden ennakoitua pienemmästä volyymista ja tuotantopalvelujen päivitetyistä sopimushinnoista johtuen. Lisäkustannuksia on aiheutunut Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vaurioituneen kaasumoottorin korjauksesta. Nettorahoituskulut olivat 22,6 miljoonaa euroa. Niiden arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti 67,3 miljoonan suuruisina. Poistot olivat 31,1 miljoonaa euroa. Vuositasolla ne toteutunevat suunnilleen talousarvion mukaisina. Raportointikauden tulos ennen tilinpäätöseriä oli 6,4 miljoonaa ylijäämäinen. Vuosiennusteessa tulos on 10,6 miljoonaa ylijäämäinen, 3,1 miljoonaa talousarviota parempi. Investoinnit Tammi-huhtikuun investoinnit olivat yhteensä 37,6 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa, 36,0 miljoonaa oli vesihuollon verkostohankkeisiin ja Blominmäen jätevedenpuhdistamon louhintatöihin painottuvia investointeja. Vuosiennusteen mukaan investoinnit toteutunevat 161,0 miljoonan suuruisina, kun talousarviossa niihin varauduttiin 170,7 miljoonalla. Ennusteen mukaan vesihuollon verkostosaneeraukset ylittävät talousarvion, mutta eräiden runkojohtohankkeiden lykkääntyminen kompensoi ylitystä. Lisäksi Hiekkaharjun vesitornihankkeen siirtyminen vuosille 2017-2018 vähentää investointeja. Jätehuollossa vuoden 2017 lopulla valmistuvan Jorvaksen Sortti-aseman investoinnit etenevät hankesuunnitelman mukaisesti. Rahoitus Lainakanta 30.4. oli 1411,6 milj. euroa, josta jäsenkuntien perustamislainoja oli 1188,0 milj. Pitkäaikaiset rahoituslaitoslainat olivat yhteensä 223,6 miljoonaa. Raportointikaudella nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 30,0 milj. euroa. Maksuvalmius on ollut hyvä. Omavaraisuusaste raportointikauden lopussa oli 25,1 %.

Henkilöstöä koskevat tavoitteet Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. Houkutteleva työnantaja, jolla on hyviä suorituksia tavoitteleva muutoksiin kykenevä ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolojen määrä vähenee. Henkilöstön työhyvinvointi lisääntyy siten, että sairauspoissaolojen määrä vähenee vuoden 2014 tasosta (13,56 pv/palvelussuhdevuosi) 13 päivään/ palvelussuhdevuosi Esimiesten aktiivisuus työkykyyn ja työssä selviytymiseen liittyvien haasteiden puheeksiotossa sekä yhteistyössä työterveyshuollon ja HR:n kanssa. Työhyvinvointiohjelma päivitetään huomioiden työolojen riskien arvioinnin tulokset. Tuloksiin ja vaikutuksiin tähtäävä toimintakulttuuri Henkilöstön kokemus osaamisen kehittämisestä ja muutoskyvystä kehittyy positiiviseen suuntaan. Henkilöstösuunnitelma tukee päätöksentekoa määrällisen suunnittelun lisäksi myös siinä, että osaaminen kehittyy vastaamaan HSY:n tarpeita. Henkilöstön tyytyväisyys palkitsemiseen nousee lähelle vertailuryhmän tasoa. Henkilöstön kokemus johtamisja toimintakulttuurin kannustavuudesta paranee ja nousee vertailuryhmän tasolle. Henkilöstön kokemus esimiestyön laadusta paranee ja nousee vertailuryhmän tasolle. Vuonna 2015 käynnistyneet työolojen riskien arvioinnit (hyödyntäen henkilöstökyselyn tuloksia) terveyden ja turvallisuuden haittojen ja vaarojen tunnistamiseksi on toteutettu ja toimenpiteet työolojen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi on suunniteltu 100 %. Suunnitelmiin kirjattujen toimenpiteiden toteutusaste loppuvuonna 2016 on vähintään 80 %. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeet on kuvattu koulutussuunnitelmassa. Koulutussuunnitelman tekemisessä on hyödynnetty käytyjä kehityskeskusteluita Vuonna 2015 määritelty strategialähtöinen palkitsemisjärjestelmä on otettu käyttöön ja sen toimivuutta seurataan. Palkitsemisjärjestelmässä määritellään, mihin palkkataso on kytketty, miten palkka-kehityksestä huolehditaan, ketkä vastaavat ja päättävät mistäkin sekä miten järjestelmän toteutumista seurataan ja arvioidaan. Työhyvinvointiohjelmaan kirjatut johtamisen periaatteet on otettu aktiivisesti käyttöön. Esimiesten osaaminen kehittyy henkilöstön ja toiminnan johtamisessa. Esimiehet osallistuvat HSY:n esimiesten osaamispolun koulutuksiin vähintään 70 %:sti ja tyytyväisyys koulutussisältöihin on vähintään tasolla 3,5 (1-5). Henkilöstön tyytyväisyys johtamiseen ja esimiestyön laatuun paranee. Kehityskeskustelut käydään 100 %:sti. Työhyvinvointiohjelmaa hyödynnetään esimieskoulutuksissa sekä toiminnan suunnittelussa. Esimiehet vastaavat työolojen riskien arviointien toteutuksesta ja toimenpiteiden toteutuksesta. Johto seuraa ja kannustaa. Päivitetään HSY:n yleinen koulutussuunnitelma. Palkitsemisjärjestelmän toteutumista seurataan ja arvioidaan sen toimivuutta vuonna 2015 määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Johto vie johtamisen ja esimiestyön kehittämisen käytäntöön ja tuloskortteihin. Johtamisen periaatteet ovat mukana esimieskoulutuksissa. Johto kannustaa ja velvoittaa HSY:n järjestämiin esimiesten osaamispolun koulutuksiin. HR seuraa koulutustyytyväisyyttä. Esimiehet käyvät kehityskeskustelut ja panostavat niiden laatuun. Kehityskeskustelujen käymiseen esimiesvalmennukset. Toteutuu osittain. Osallistumisprosentti 63 % Koulutustyytyväisyys toteutuu. Laaditaan ohjeet kehityskeskustelun käymiseen.

Ympäristö Toimialojen ja tulosalueiden tavoitteista ympäristötavoitteet (esitetty myös asianomaisen toimialan/tulosalueen tavoitteissa) on yhdistetty HSY:n ympäristöryhmän valmistelemien kuntayhtymän yhteisten tavoitteiden kanssa muodostaen yhdessä HSY:n ympäristöohjelman vuodelle 2016. Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. Ympäristön tila on parantunut Jäteveden puhdistuksen fosforikuorma ei kasva ja typpikuorma pienenee 2 % vuoden 2012 tasosta. P 38 tn/v N 1200 tn/v Viikinmäen 9. linjan toiminnan optimointi, rejektiveden erilliskäsittelyn koeajot ja selvitystyöt, fosforinpoistoon kiekkosuodatuksen yleissuunnittelu. Neuvonnallinen kampanja eläinproteiinin kuluttamisen vähentämiseksi ja siten typpikuorman pienentämiseksi. Sekaviemäröidyn verkon jätevesiylivuotojen määrä pienenee vuoden 2013 tasosta. Määrä ei kasva lähtötasosta Viemäriverkostomallin rakentaminen ja kalibrointityön käynnistäminen. Sekaviemäriverkoston hulevesien eriyttämisen yleissuunnittelutyön toteuttaminen, mikä mahdollistaa ratkaisumallien selvittämisen ja mahdollisen toteuttamisen saneerausten yhteydessä. Tulvaluukkujen rakentamista jatketaan. HSY:n oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 6 % vuoden 2013 tasosta. Vähennetään jätteenkäsittelyn khk-päästöjä Jätevedenpuhdistuksen typpioksiduulipäästöjen vähentäminen pitkällä aikavälillä Jätteenkäsittelyn strategiset hankkeet Selvitetään aktiivilieteprosessin säätömahdollisuuksia typpioksiduuli-päästöjen vähentämiseksi. Pääkaupunkiseudun päästöt vähenevät ilmastostrategian mukaisesti 10 % vuoden 1990 tasosta. Edistetään mm. rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvan energian käyttöönottoa avoimen tietopohjan avulla Toteutetaan pääkaupunkiseudulle avoimeen dataan pohjautuva vähähiilisyyttä edistävä ympäristö- ja paikkatietopalvelu (IlmastoAtlas), mikäli tähän saadaan hankerahoitus. Kehitetään ja konseptoidaan kaupunkien valitsemia asemanseutuja Low Carbon District- alueina Laaditaan valittujen asemanseutujen vähähiilitiekartat, viedään tiekartat käytäntöön ja pilotoidaan uusia toimintamalleja, mikäli tähän saadaan hankerahoitus. Edistetään tiedon tuotannolla Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämistä vähäpäästöisiin valintoihin ohjaavaksi Kehitetään MAL-seurannan tiedontuotantoa uuden aiesopimuksen pohjalta ja tuotetaan Helsingin seudun asuntoraportti, jossa painotetaan energia- ja ilmastonäkökohtia. Opastetaan ja kannustetaan asukkaita, pk-yrityksiä ja taloyhtiöitä hiilijalanjäljen pienentämiseen Ilmastoinfon kampanjat ja tapahtumat asukkaille, yrityksille ja taloyhtiöille. Ekokompassi -palvelu pkyrityksille ja tapahtumille. Energiasuunta -energiakartoituspalvelu pienille yrityksille. Tuetaan pks-kaupunkeja toimenpiteissä, joilla ne vähentävät ilmansaasteille altistumista ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja Selvitetään tehokkaita toimenpiteitä pks-kaupunkien ilmansuojelusuunnitelmaa ja ympäristöohjelmia varten

Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. Ympäristön tila on parantunut Verkostoon pumpattu vesimäärä/asukas pienenee 1,5 % vuodessa Verkostoon pumpattu vesimäärä 217 l/as/pv Seurantatiedon tuottaminen. Älykäs paineenhallinta (paineenkorotus ja paineenalennus) otetaan osaksi uusien kohteiden suunnittelua ja nykyisten kohteiden saneeraussuunnittelua. Vuonna 2016 rakennetaan 50 kpl mittauspisteitä ja järjestelmästä saatua tietoa hyödynnetään vuotovesien vähentämisessä. Vedenjakelun ohjausjärjestelmään toteutetaan energiaa säästävä ja vuotoja vähentävä paineenkorotusasemien ohjaustapa. Sekajätteiden määrä/kotitalous pienenee 0,5 % vuodessa Sekajätteen määrä 175 kg/as Indikaattoritasot on määritelty sekajätetutkimuksen tietojen pohjalta, jatkossa käytetään toteumaan perustuvaa laskentatapaa. Lähtöluvut saattavat muuttua. Kiinteistöitäinen lasin ja metallin erilliskeräys laajenee ja tehostuu. Kiinteistöitäinen kartonginkeräys siirtyy HSY:n vastuulle ja tehostuu. Muovipakkausten erilliskeräys käynnistyy kierrätyspisteissä. Neuvonnalliset kampanjat ja tapahtumat lajitteluun liittyen. Kotitalouksien sekajätteen energiahyötykäyttöaste nousee yli 30 %:iin ja samalla myös materiaalihyötykäyttöaste kasvaa. Lasin, metallin ja kuitupakkausten määrä sekajätteessä pienenee. Sako- ja umpikaivo-lietteiden kuljetuksen järjestäminen Kokonaishyötykäyttöaste 82 % Materiaalihyötykäyttö 50 % Energiahyötykäyttöaste 32 % Materiaalihyötykäyttöasteen laskentatapa uudistuu, lähtöluvut muuttuvat. Sako- ja umpikaivolietteiden ensimmäinen kuljetusurakka-alue siirtyy HSY:n hoidettavaksi. Kirkkonummen uuden Sortti-aseman rakennustyöt on käynnistetty. Erilliskeräystä tehostetaan kiinteistöjen osalta. Neuvonnalliset kampanjat kuten Kiitos kun lajittelet ja Anna jotain muuta. Jatketaan asiakaskiinteistöjen selvitystyötä ja valmistaudutaan kuljetuslogistiikan muutoksiin. HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä Omassa toiminnassa kulutettu energiamäärä pienenee edelleen ja HSY:n tuottaman ja ostaman uusiutuvan energian määrä on vähintään yhtä suuri kuin käytetyn energian määrä. HSY kattaa vihreän sähkön alkuperätakuilla koko ostosähköä vastaavan määrän. Edistetään energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvan energian käyttöä ja vähennetään energiankulutusta energiatehokkain laitehankinnoin ja investoinnein. Alkuperätakuut katetaan suurelta osin oman tuotannon sertifikaateilla. GO-sertifioinnin lisäksi sähkölle hankitaan EKO-sähkö status. Energiankulutus on suurella painoarvolla laitehankintojen valintaperusteena. Tehostetaan uusituvan energian tuotantoa. Lisätään aurinkosähköllä tuotetun uusituvan energian määrää. HSY:n energiatehokkuussopimuksen mukainen energiansäästö/ tehostamistavoite 2800 MWh/vuosi. Hyödynnetään energiamittauksia. Käytetään tehokkaasti hyödyksi energiamittauksia prosessien ja kiinteistöjen energiankulutuksen vähentämisessä. Jätevesiprosessin energiatehokkuuden kehittäminen. Lisätään oman energian tuotantoa kaasumoottoreiden uusimisen, aurinkosähkön ja lämpötalouden hallinnan parantamisen kautta. Pienennetään prosessin sähkönkulutusta linkojen uusinnan ja ilmastuksen ohjauksen kehittämisen avulla.

Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani Ekotukitoiminnan tavoitteet Energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa laajenee koskemaan myös HSY:n palvelu- ja laitehankintoja. Oman toiminnan materiaalivirtojen järjestelmällinen seuranta aloitetaan. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus aloittaa toimintansa ja se vaikuttaa myönteisesti alueen materiaalivirtojen hyödyntämiseen. HSY:n avoimen datan suunnitelman mukaisesti lisää tietoja avataan muiden toimijoiden hyödynnettäväksi Ympäristövastuu hankinnoissa arvioidaan ja todennetaan systemaattisesti. Määritellään keskeiset ja suurimmassa osassa hankintoja todennettavissa olevat ympäristökriteerit, tavoitetasot ja elinkaarikustannukset. Energiatehokkuus huomioidaan soveltuvin osin HSY:n palvelu- ja laitehankinnoissa. Kehitetään materiaalivirtatietojen seurantaa ja aloitetaan järjestelmällinen raportointi osana ympäristövastuuraportointia. Tehdään Ekomoon liittyvät ensimmäiset yhteistyösopimukset. Julkaistaan Helsingin ympäristötilaston HSY:n aineistot, reaaliaikaiset ilmanlaatutiedot, HSY:n materiaalitase sekä energia- ja khk-päästötiedot avoimena datana HSY:lle keskeiset ja suurimmassa osassa hankintoja todennettavissa olevat ympäristökriteerit, tavoitetasot ja elinkaarikustannukset on määritelty. Seurataan TEM:n laatiman Energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa -oppaan kriteerien pohjalta laaditun HSY:n oman ohjeen noudattamista. Lasketaan ja tuotetaan HSY:n vuosittainen materiaalitase. Kehitetään materiaalivirtatietojen vertailtavuutta suhteessa vastaaviin kansainvälisiin kaupunkiseutuihin. Selvitetään yritysyhteistyöhön liittyvät toimintamallit. Tuotetaan HSY:n ympäristödata avoimena ja kehitetään tiedon julkaisemisen vuosikello. Reaaliaikaiset ilmanlaatutiedot avataan standardin mukaisessa rajapinnassa Seurataan ja jatkojalostetaan indikaattoreiden, tavoitetasojen ja elinkaarikustannusten toteutumista sellaisissa hankinnoissa, joihin ne soveltuvat. TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. Alkukartoitukset on tehty kaikissa toimipisteissä. Ekotukihenkilöt tekevät alkukartoitukset ja vievät alkukartoituslomakkeet Hessuun. Ekotukitoiminnan tunnetuksi tekeminen Hessuun tehdään juttuja ja uutisia ekotukitoiminnasta ja ekotukihenkilöistä. HSY:n neuvonnallisia kampanjoita tehdään sisäisesti näkyviksi omien ekotukihenkilöiden kautta. Ekotukihenkilöt esittelevät omissa ryhmä-, yksikkö- tai osastokokouksissa ekotukitoimintaan liittyviä asioita vähintään neljä kertaa vuoden aikana. Kestävän kehityksen sitoumukseen liittyvät tavoitteet TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. Jäteveden vesistöpäästöjen vähentämiseen tähtäävien prosessiratkaisujen testaaminen ja käyttöönoton edistäminen Rejektiveden erilliskäsittelyprosessin pilottikokeet. Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke. Viikinmäen puhdistamon fosforinpoiston tehostamisen yleissuunnitelma.

Ympäristöohjelman hankkeet Strateginen hanke Kuvaus hankkeesta TA2016 tavoite Toteutumisennuste 31.12. Blominmäen jätevedenpuhdistamo Kuormituksen kasvuun ja tiukentuviin lupavaatimuksiin vastaava uusi kalliopuhdistamo, joka korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon. Laitoslouhinnoista tehty 50 % Jätteenkäsittelytoiminnan muuttaminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta muodostuu monipuolisia jäte- ja muiden materiaalivirtojen käsittelyyn ja jalostamiseen keskittyvä energiatehokas Ekoteollisuuskeskus joka mahdollistaa alueen tehokkaan käytön ja tarjoaa alustan yritysyhteistyölle (Teolliset symbioosit) samalla, kun alue edelleen tuottaa kunnan vastuulle säädetyt jätteenkäsittely- ja loppusijoituspalvelut. Selvitetään yritysyhteistyöhön liittyvät toiminta- ja sopimusmallit ja tehdään Ekomoon liittyvät ensimmäiset yhteistyösopimukset kumppanuusyritysten kanssa. Ämmässuon biojätteenkäsittelyn lopputuotteiden materiaali- ja energiatehokkuuden optimointi Selvitetään ja käyttöönotetaan kokonaistaloudellisin ratkaisu alueen käsittelyprosesseissa syntyville biomassoille, joka optimoi ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen, korkealaatuisten multatuotteiden valmistuksen. Uuden biojätteenkäsittelylaitoksen lopputuotteiden hyödyntämisen tarkastelut ovat tehty ja päätetty jatkotoimenpiteistä. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu -hanke (REPA) REPA -hanke toteuttaa Tekesin hallinnoimaa Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa (2014-2017) edistämällä materiaali- ja energiatehokkuutta sekä terveellistä kaupunkiympäristöä HSY:n investoinneissa ja palveluissa. Ensimmäisen vaiheen projektit ovat toteutusvaiheessa ja pilotointeja on käynnistetty. Laaditaan seuraavan vaiheen (2017-2018) projektisuunnitelmat.

Vesihuolto Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. Ympäristön tila on parantunut Jäteveden puhdistuksen fosforikuorma ei kasva ja typpikuorma pienenee 2 % vuoden 2012 tasosta. P 38 tn/v N 1200 tn/v Viikinmäen 9. linjan toiminnan optimointi, rejektiveden erilliskäsittelyn koeajot ja selvitystyöt, fosforinpoistoon kiekkosuodatuksen yleissuunnittelu. Sekaviemäröidyn verkon jätevesiylivuotojen määrä pienenee vuoden 2013 tasosta. Määrä ei kasva lähtötasosta Viemäriverkostomallin rakentaminen ja kalibrointityön käynnistäminen. Sekaviemäriverkoston hulevesien eriyttämisen yleissuunnittelutyön toteuttaminen, mikä mahdollistaa ratkaisumallien selvittämisen ja mahdollisen toteuttamisen saneerausten yhteydessä. Tulvaluukkujen rakentamista jatketaan. Verkostoon pumpattu vesimäärä/asukas pienenee 1,5 % vuodessa 217 l/as/pv Seurantatiedon tuottaminen. Älykäs paineenhallinta (paineenkorotus ja paineenalennus) otetaan osaksi uusien kohteiden suunnittelua ja nykyisten kohteiden saneeraussuunnittelua. Vuonna 2016 rakennetaan 50 kpl mittauspisteitä ja järjestelmästä saatua tietoa hyödynnetään vuotovesien vähentämisessä. Vedenjakelun ohjausjärjestelmään toteutetaan energiaa säästävä ja vuotoja vähentävä paineenkorotusasemien ohjaustapa. Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu Jätevedenpuhdistuksen tavoitteet saavutetaan puhdistamoiden kuormituksen kasvusta huolimatta. Viemäritukosten määrä laskee alle 70 kappaleeseen vuodessa. 100 % Viikinmäen 9. linjan toiminnan optimointi < 70 kpl Viemäreiden suunnitelmallista painehuuhtelua tehostetaan ja painuneita viemäreitä saneerataan. Verkoston saneerausinvestointien kohdentaminen tehostuu siten, että vedenjakelun keskeytysten aika lyhenee vaikka saneerausinvestointien määrä ei kasva. < 14 min/as/v Verkostosaneeraukset toteutetaan investointibudjetin mukaisesti. HSY:n palvelut vastaavat asiakas-ryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut Asukkaiden kokemus juomaveden laadusta säilyy hyvänä Asukaskokemus juomaveden laadusta ja asiakastyytyväisyyskyselyn tulos säilyvät hyvinä. Veden laatua tarkkaillaan valvontatutkimusohjelman ja käyttötarkkailusuunnitelman mukaisesti. Verkostoon lähtevän veden laatu pidetään nykyisellä hyvällä tasolla.

Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella Vesihuollon toimintakulut/asukas laskevat tuottavuuden paranemisen ansiosta. Tavoiteindikaattorin mukaisena pois lukien uudet merkittävät, kustannuserät: oman tuotannon sähkövero, palopostien kunnossapito sekä Blominmäen maanvuokra. Parannetaan veden resurssitehokkuutta. Vanhankaupungin kemikaloinnin tehostaminen osana kapasiteetinnostohankkeiden käyttöönottoa. Pitkäkosken uuden korkeapaine-pumppauksen käyttöönotto. Seurantatiedon tuottaminen. Vesihuollon investointien tulorahoitus noudattaa 3/2015 päivitettyä talousmallia. Investointien tulorahoitus keskimäärin noin 60 % (Blominmäen investointi-kustannukset suurimmillaan TTS-kaudella) Talousmallista huolehtiminen ja investointien talouden seurannan tehostaminen. Vesitaksoja korotetaan reaalisesti korkeintaan hallitukselle esitettyjen talousmallien mukaisesti. Reaalikorotus 2,2 % + inflaatio Taksamäärittelyn koordinointi (taksaryhmä) ja talousmallin hyödyntäminen taksan mallinnuksessa. HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani Älykkäiden järjestelmien ja mittausmenetelmien käytön lisäämiseksi ja tehostamiseksi tehdään selvityksiä ja niiden perusteella käynnistetään pilottihankkeita. Selvitysten perusteella käynnistetty pilot-hankkeita. Vedenjakelun ohjausjärjestelmän täysimääräinen käyttö. Älykäsvesi-hankkeen mukaiset työpaketit tehty ja niihin liittyvät tavoitteet saavutettu. Esiselvityshankkeet etenevät olemassa olevien ja uusien kumppaneiden kanssa, Pilotointia tehdään esiselvitysten pohjalta, Älykäs Vesi - hankekokonaisuus etenee suunnitellusti, OSAPOL hanke yhteistyössä FMI:n kanssa etenee suunnitellusti. Vedenjakelun ohjausjärjestelmä käytössä koko HSYalueella. Älykäsvesi-hanketta viedään suunnitelman mukaan eteenpäin ja siihen on käytettävissä riittävät resurssit. Vesihuollon strategiset hankkeet Strateginen hanke Kuvaus hankkeesta TA2016 tavoite Toteutumisennuste 31.12. Vedenpuhdistuksen kapasiteetin nosto, Länsi- Espoon runkovesijohdot Seudullisen vedentuotannon ja -jakelun varmistamiseksi ja tehostamiseksi toteutettavia hankkeita. Vanhankaupungin kapasiteetin kasvattamisen urakat valmistuneet. Länsi-Espoon runkovesijohto otettu kokonaisuudessaan käyttöön. Blominmäen jätevedenpuhdistamo Kuormituksen kasvuun ja tiukentuviin lupavaatimuksiin vastaava uusi kalliopuhdistamo, joka korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon. Laitoslouhinnoista tehty 50 %

Jätehuolto Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. Ympäristön tila on parantunut Sekajätteiden määrä/kotitalous pienenee 0,5 % vuodessa 175 kg/as Indikaattoritasot on määritelty sekajätetutkimuksen tietojen pohjalta, jatkossa käytetään toteumaan perustuvaa laskentatapaa. Lähtöluvut saattavat muuttua. Kiinteistöittäinen lasin ja metallin erilliskeräys laajenee ja tehostuu. Kiinteistöittäinen kartonginkeräys siirtyy HSY:n vastuulle ja tehostuu. Muovipakkausten erilliskeräyskokeilu käynnistyy kotitalouskiinteistöillä vuoden 2016 aikana. Pakkausjäteasetukseen perustuva muovin keräys aloitetaan alueen kierrätyspisteissä. Kotitalouksien sekajätteen energiahyötykäyttöaste nousee yli 30 %:iin ja samalla myös materiaalihyötykäyttöaste kasvaa. Lasin, metallin ja kuitupakkausten määrä sekajätteessä pienenee. Kokonaishyötykäyttöaste 82 % Materiaalihyötykäyttö 50 % Energiahyötykäyttöaste 32 % Materiaalihyötykäyttöasteen laskentatapa uudistuu, lähtöluvut muuttuvat. Kirkkonummen uuden Sortti-aseman rakennustyöt on käynnistetty. Erilliskeräystä tehostetaan kiinteistöjen osalta (kts. edellä). Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen järjestäminen Sako- ja umpikaivolietteiden ensimmäinen kuljetusurakka-alue siirtyy HSY:n hoidettavaksi. Jatketaan asiakaskiinteistöjen selvitystyötä ja valmistaudutaan kuljetuslogistiikan muutoksiin. Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu Jätehuollon tyhjennysvarmuus paranee edelleen ja saavuttaa 97 %:n tason. 97 % Optimoidaan jätteenkuljetusten logistiikkaa ja parannetaan jätteenkuljetusurakoitsijoiden toimintaa. Tarkistetaan jätteenkuljetusurakoiden sopimusehtoja. HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut Asukkaiden tyytyväisyys jätehuollon palveluihin paranee edelleen. Tarjotaan asiakkaille parempia lajittelumahdollisuuksia. Laajennetaan kartongin, lasin ja metallin kiinteistökohtaista keräystä. Aloitetaan sako- ja umpikaivojen tyhjennyspalvelut. HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä Alueen materiaalivirtoja hyödyntävä Ämmässuon ekoteollisuuspuisto aloittaa toimintansa. Tehdään Ekomoon liittyvät ensimmäiset yhteistyösopimukset. Selvitetään yritysyhteistyöhön liittyvät toimintamallit. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella Jätehuollon toimintakulut/käsitelty jätemäärä laskevat tuottavuuden paranemisen ansiosta. 87 eur/tn Parannetaan kustannustehokkuutta kehittämällä kilpailutusta ja tarkastelemalla vaihtoehtoisia ratkaisuja investointien ja toiminnan kehittämisen osalta.

Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella Jätehuollon keskimääräinen investointien tulorahoitus on TTS-kaudella 100 %:n tasolla. Jätetaksoja korotetaan reaalisesti korkeintaan hallitukselle esitettyjen talousmallien mukaisesti. 100 % Parannetaan kustannustehokkuutta kehittämällä kilpailutusta ja tarkastelemalla vaihtoehtoisia ratkaisuja investointien ja toiminnan kehittämisen osalta. Jätetaksojen reaalinen korotus 0 % Parannetaan kustannustehokkuutta kehittämällä kilpailutusta ja tarkastelemalla vaihtoehtoisia ratkaisuja investointien ja toiminnan kehittämisen osalta. HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani Älykkäiden järjestelmien ja mittausmenetelmien käytön lisäämiseksi ja tehostamiseksi tehdään selvityksiä joiden perusteella käynnistetään pilottihankkeita. Jäteastioiden tunnistus ja punnituspilotti Jätesäiliöiden täyttöasteen seurantajärjestelmän pilotointi Yhteistyö kahden eri urakoitsijan, punnituslaite- ja järjestelmätoimittajan kanssa. Jätehuollon strategiset hankkeet Strateginen hanke Kuvaus hankkeesta TA2016 tavoite Toteutumisennuste 31.12. Jätteenkäsittelytoiminnan muuttaminen Ämmässuon biojätteenkäsittelyn lopputuotteiden materiaali- ja energiatehokkuuden optimointi Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksesta muodostuu monipuolisia jäte- ja muiden materiaalivirtojen käsittelyyn ja jalostamiseen keskittyvä energiatehokas Ekoteollisuus-keskus joka mahdollistaa alueen tehokkaan käytön ja tarjoaa alustan yritysyhteistyölle (Teolliset symbioosit) samalla, kun alue edelleen tuottaa kunnan vastuulle säädetyt jätteenkäsittely- ja loppusijoituspalvelut. Selvitetään ja käyttöönotetaan kokonaistaloudellisin ratkaisu alueen käsittelyprosesseissa syntyville biomassoille, joka optimoi ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen, korkealaatuisten multatuotteiden valmistuksen. Selvitetään yritysyhteistyöhön liittyvät toiminta- ja sopimusmallit ja tehdään Ekomoon liittyvät ensimmäiset yhteistyösopimukset kumppanuusyritysten kanssa. Uuden biojätteenkäsittelylaitoksen lopputuotteiden hyödyntämisen tarkastelut ovat tehty ja päätetty jatkotoimenpiteistä.

Seutu- ja ympäristötieto Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. Ympäristön tila on parantunut Pääkaupunkiseudun päästöt vähenevät ilmastostrategian mukaisesti 10 % vuoden 1990 tasosta. Edistetään mm. rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvan energian käyttöönottoa avoimen tietopohjan avulla Toteutetaan pääkaupunkiseudulle avoimeen dataan pohjautuva vähähiilisyyttä edistävä ympäristö- ja paikkatietopalvelu (IlmastoAtlas), mikäli tähän saadaan hankerahoitus Kehitetään ja konseptoidaan kaupunkien valitsemia asemanseutuja Low Carbon District- alueina Laaditaan valittujen asemanseutujen vähähiilitiekartat, viedään tiekartat käytäntöön ja pilotoidaan uusia toimintamalleja, mikäli tähän saadaan hankerahoitus Edistetään tiedon tuotannolla Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämistä vähäpäästöisiin valintoihin ohjaavaksi Kehitetään MAL-seurannan tiedontuotantoa uuden aiesopimuksen pohjalta ja tuotetaan Helsingin seudun asuntoraportti, jossa painotetaan energia- ja ilmastonäkökohtia. Tuetaan pks kaupunkeja toimenpiteissä, joilla ne vähentävät ilmansaasteille altistumista ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja. Selvitetään tehokkaita toimenpiteitä pks-kaupunkien ilmansuojelusuunnitelmia ja ympäristöohjelmia varten Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu Ilmanlaadun mittauksissa saavutetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu 98 %:n ajallinen kattavuus. Ajallinen kattavuus 98 % Tehostetaan jatkuvatoimisten ilmanlaadun mittauslaitteiden toiminnan etäseurantaa ja uuden tiedonkeruujärjestelmän hyödyntämistä. Toteutetaan suunnitellut laadunvarmistustoimet. HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani HSY:n avoimen datan suunnitelman mukaisesti lisää tietoja avataan muiden toimijoiden hyödynnettäväksi Älykkäiden järjestelmien ja mittausmenetelmien käytön lisäämiseksi ja tehostamiseksi tehdään selvityksiä ja niiden perusteella käynnistetään pilottihankkeita. Julkaistaan Helsingin ympäristötilaston HSY:n aineistot, reaaliaikaiset ilmanlaatutiedot, HSY:n materiaalitase sekä energia- ja khk-päästötiedot avoimena datana Edistetään asukkaiden, yritysten ja julkishallinnon yhteistyötä vähähiilisyystavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi Kehitetään ilmanlaadun seurantaa ja viestintää hyödyntämällä innovaatiokeskittymän yhteistyöverkostoa Tuotetaan HSY:n ympäristödata avoimena ja kehitetään tiedon julkaisemisen vuosikello. Reaaliaikaiset ilmanlaatutiedot avataan standardin mukaisessa rajapinnassa Rakennetaan ja aktivoidaan eri toimijoita yhdistäviä verkostoja ja järjestetään verkostotapaamisia ja innovaatiotyöpajoja, mikäli tähän saadaan hankerahoitus. Toteutetaan tutkimushankkeita (INKA ilma EAKR, REPA ilma) projektisuunnitelmien mukaisesti ja valmistellaan uusia hankkeita. Kehitetään ilmasto- ja ilmanlaatutiedon viestinnän vaikuttavuutta Otetaan käyttöön osallistavia viestintämenetelmiä (pehmo-gis, Twitter yms)

Asiakaspalvelu Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut Asiakasryhmäkohtaisia palvelukonsepteja otetaan käyttöön ja asiakaskohderyhmät ovat mukana palvelujen kehittämistyössä. Uusien palvelujen kehittämistyössä asiakaskohderyhmät mukana ja uudet vaikuttamiskanavat käytössä. Palvelut tuotteistettu ja palveluratkaisut eri asiakasryhmille määritelty, resursoitu ja vastuutettu. Toteutetaan suurasiakaskonseptin pilotti valikoiduille asiakkaille, joiden kanssa uutta mallia kehitetään sekä laaditaan toimenpidesuunnitelma uutta toimintamallia varten. Tuotteistetaan HSY:n palvelut uudesta näkökulmasta ja niiden pohjalta määritellään valituille asiakasryhmille omat palvelukonseptit. Laaditaan resursointi- ja organisointisuunnitelma. osittain. Etenee projektisuunnitelman mukaisesti. Sähköisten asiointipalvelujen käyttö lisääntyy merkittävästi siten, että puolet vesimittarin lukemailmoituksista ja jätepalvelutilauksista tehdään sähköisesti. 25 % vesimittarin lukemailmoituksista tehdään sähköisesti 45 % jätepalvelutilauksista tehdään sähköisesti Sähköisten palvelujen laatu käytettävyys paranee asiakastyytyväisyyskyselyssä mitattuna( "HSY:n internetasiointipalveluita on helppo käyttää") Kampanjoidaan aktiivisesti asian edistämiseksi, mm. muistutetaan asiakkaita asioimaan sähköisesti sekä tiedotetaan asiasta www.sivuilla Kehitetään asiakkaiden tunnistamisratkaisuja, jotka mahdollistavat monipuolisemman itsepalveluasioinnin verkossa Asiakastyytyväisyyskyselyllä mitattu asukkaiden arvio HSY:n kokonaisonnistumisesta paranee edelleen. HSY:n kokonaisonnistuminen, asukastyytyväisyyskyselyn tulos (asukkaiden antama vastaus) 3,75 asteikolla 1-5 Järjestetään koko HSY-tasoinen asiakaspalvelukoulutus (ASKO-mallin mukaisesti) Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella Hallinnon ja keskitetysti tuotettujen palvelujen tuotettavuus paranee siten, että niiden osuus HSY:n henkilövahvuudesta laskee alle 25 %:iin ja osuus toimintamenoista 10 %:iin Hallinnon ja keskitetysti tuotettujen palvelujen osuus henkilöstövahvuudesta ja toimintakuluista on pienempi kuin v. 2015. Laskutuksen prosesseja yhtenäistämällä ja kehittämällä saadaan laskutusta ja saatavien valvontaa tehostettua ja tuottavuutta parannettua. Sähköistä asiointia kehittämällä saadaan nykyiset resurssit monipuolisemmin hyödynnettyä eri asiakasryhmien tarpeita vastaavien palvelujen tarjoamiseen.

Tukipalvelut Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehok-kuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä Energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa laajenee koskemaan myös HSY:n palvelu- ja laitehankintoja. Energiatehokkuus huomioidaan soveltuvin osin HSY:n palvelu- ja laitehankinnoissa. Seurataan TEM:n laatiman Energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa -oppaan kriteerien pohjalta laaditun HSY:n oman ohjeen noudattamista. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella Hallinnon ja keskitetysti tuotettujen palvelujen tuottavuus paranee siten, että niiden osuus HSY:n henkilövahvuudesta laskee alle 25 %:iin ja osuus toimintamenoista 10 %:iin. Hallinnon ja keskitetysti tuotettujen palvelujen osuus henkilöstövahvuudesta ja toimintakuluista on pienempi kuin v. 2015. Hyödynnetään uusien tietojärjestelmien yhteensopivuutta (mm. hankinta, varastonhallinta, sähköinen arkistointi) toiminnan kehittämisessä ja kustannussäästöjen saavuttamisessa. Yhteisissä hankinnoissa pyritään kustannussäästöihin korkeatasoisella kilpailutuksella. (tukipalvelujen osalta) Uuden hankintajärjestelmän myötä hiotaan hankintoja koskevat raportit todentamaan kilpailutuksista saavutetut säästöt ja ympäristövaikutukset. HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani Innovatiivisuutta hankinnoissa ja sopimuksissa edistetään tiivistämällä yhteistyötä toimittajien kanssa ja selvittämällä eurooppalaisten vastaavien toimijoiden innovatiivisia ratkaisuja. Bonus-sanktio -menettely on lähtötasoa enemmän käytössä palveluhankinnoissa. Bonus-sanktio -menettely otetaan osaksi sopimusluonnoksia. Painotetaan HSY:n hankintojen innovatiivisuutta kiinteänä osana vuoropuhelua toimittajien kanssa. Ympäristövastuu hankinnoissa arvioidaan ja todennetaan systemaattisesti. Määritellään keskeiset ja suurimmassa osassa hankintoja todennettavissa olevat ympäristökriteerit, tavoitetasot ja elinkaarikustannukset. HSY:lle keskeiset ja suurimmassa osassa hankintoja todennettavissa olevat ympäristökriteerit, tavoitetasot ja elinkaarikustannukset on määritelty. Seurataan ja jatkojalostetaan indikaattoreiden, tavoitetasojen ja elinkaarikustannusten toteutumista sellaisissa hankinnoissa, joihin ne soveltuvat.

Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. Ympäristön tila on parantunut Pääkaupunkiseudun päästöt vähenevät ilmastostrategian mukaisesti 10 % vuoden 1990 tasosta. Opastetaan ja kannustetaan asukkaita, pk-yrityksiä ja taloyhtiöitä hiilijalanjäljen pienentämiseen Ilmastoinfon kampanjat ja tapahtumat asukkaille, yrityksille ja taloyhtiöille. Ekokompassi -palvelu pkyrityksille ja tapahtumille. Energiasuunta -energiakartoituspalvelu pienille yrityksille (Ilmastoinfo) Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella Hallinnon ja keskitetysti tuotettujen palvelujen tuottavuus paranee siten, että niiden osuus HSY:n henkilövahvuudesta laskee alle 25 %:iin ja osuus toimintakuluista 10 %:iin. Hallinnon ja keskitetysti tuotettujen palvelujen osuus henkilöstövahvuudesta ja toimintakuluista on pienempi kuin v. 2015. Kehitetään prosessien sujuvoittamista tukevia toimintamalleja ja työkaluja: Toimintajärjestelmässä tehdään suunnitelman mukaiset auditoinnit ja niiden edellyttämät korjaavat toimenpiteet. Riskienhallinnassa ja projektihallinnassa otetaan käyttöön prosesseja tukevat uudet ohjelmistot. (Kehittämisyksikkö) Tilauksesta maksuun -prosessin tehostaminen ostolaskujen käsittelyä edelleen automatisoimalla (Talousyksikkö) Henkilöstön osaamista kehitetään ja monipuolistetaan, mikä parantaa töiden sujuvuutta ja mahdollistaa mielekkäät tehtäväkokonaisuudet. (Talousyksikkö) Luottamuselinten valmistelu- ja sihteeritehtävien ja keskushallinnon lakiasioiden hoito sekä HSY:n lakiasiaintoimen koordinointi järjestellään uudelleen (Hallintoyksikkö) Edistetään sähköisten henkilöstöprosessien käyttöä Hertta-koulutusosiossa. (Henkilöstöyksikkö) Selvitetään kustannustehokkaat vaihtoehdot kilpailutusvuorossa oleville ostopalveluille. Käytetään ja kehitetään sähköisiä välineitä ja palveluja työn tehostamiseen ja asiakasneuvontaan ja viestintään. (Viestintä- ja neuvontayksikkö) HSY:n yhteisökuva on hyvä Myönteinen mielikuva HSY:stä ja luottamus HSY:n toimintaan lisääntyvät edelleen sekä asukkaiden että muiden asiakkaiden ja sidosryhmien piirissä. Toteutetaan v. 2015 laadittua yhteisökuvan kehittämisen ohjelmaa, Ohjelmassa on kuvattu, mistä osatekijöistä yhteisökuva rakentuu, millä toimenpiteillä siihen vaikutetaan ja miten vaikuttavuutta seurataan. Toteutetaan ohjelmassa esitetyt toimenpiteet. Tehdään mainetutkimus, jolla kartoitetaan sidosryhmien tyytyväisyyttä HSY:n toimintaan. Asukkaiden tyytyväisyyttä mitataan vuosittaisella asukastyytyväisyyskyselyllä.

Kuntayhtymän yhteisen T&K&I-toiminnan tavoitteet Strateginen päämäärä TTS2016-2018 tavoite TA2016 tavoite TA2016 toimenpiteet Toteutumisennuste 31.12. HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä Oman toiminnan materiaalivirtojen järjestelmällinen seuranta aloitetaan Kehitetään materiaalivirtojen seurantaa ja aloitetaan järjestelmällinen raportointi osana ympäristövastuuraportointia Lasketaan ja tuotetaan HSY:n vuosittainen materiaalitase. Kehitetään materiaalivirtojen vertailtavuutta suhteessa vastaaviin kansainvälisiin kaupunkiseutuihin. HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani T&K&I-hankkeiden osuus liikevaihdosta kasvaa T&K&I-hankkeiden osuus kasvaa 0,6 prosenttiin liikevaihdosta Rahoitusinstrumenttien järjestelmällinen seuranta. Innovaatiosalkun kehittäminen ja käyttöönotto uuden projektisalkkuohjelmiston yhteyteen. Kuntayhtymän yhteisen T&K&I-toiminnan strateginen hanke Strateginen hanke Kuvaus hankkeesta TA2016 tavoite Toteutumisennuste 31.12. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu -hanke (REPA) REPA -hanke toteuttaa Tekesin hallinnoimaa Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa (2014-2017) edistämällä materiaali- ja energiatehokkuutta sekä terveellistä kaupunkiympäristöä HSY:n investoinneissa ja palveluissa. Ensimmäisen vaiheen projektit ovat toteutusvaiheessa ja pilotointeja on käynnistetty. Laaditaan seuraavan vaiheen (2017-2018) projektisuunnitelmat.

HSY:N TULOSLASKELMA HSY:N TASE x 1000 euroa TOT ENN TA Ero TOT TP 1-4/2016 2016 2016 eur 1-4/2015 2015 TOIMINTATULOT 114 838 350 610 349 946 663 112 734 354 058 Myyntituotot 111 820 341 914 341 584 330 109 696 345 251 Kuntaosuudet 1 381 4 142 4 142 0 1 351 4 054 Muut tuotot 1 638 4 554 4 220 333 1 686 4 753 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 585 1 870 1 870 0 596 1 933 TOIMINTAMENOT -55 352-179 912-182 026 2 114-56 683-187 083 Henkilöstömenot -13 440-43 148-43 050-98 -13 409-43 230 Palvelujen ostot -29 942-97 233-98 966 1 732-31 529-100 319 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 224-27 781-28 365 584-8 374-27 052 Pakollisten varausten muutos -27-80 -80 0-27 -4 846 Muut toimintakulut -3 719-11 669-11 566-103 -3 343-11 636 TOIMINTAKATE 60 071 172 568 169 790 2 777 56 647 168 908 RAHOITUSTULOT JA -MENOT -22 565-67 349-67 349 0-22 502-66 283 VUOSIKATE 37 506 105 219 102 442 2 777 34 144 102 625 POISTOT -31 071-94 663-95 015 352-29 863-90 609 TILIKAUDEN TULOS 6 435 10 557 7 427 3 130 4 281 12 016 VARAUSTEN MUUTOKSET 205 614 614 0 205 614 TULOVEROT -115-497 -497 0-30 -791 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 6 525 10 674 7 544 3 130 4 456 11 840 x 1 000 euroa TOT TP TOT TP VASTAAVAA 1-4/2016 TP 2015 1-4/2016 TP 2015 VASTATTAVAA Pysyvät vastaavat 2 110 448 2 103 957 Oma pääoma 539 814 533 289 Aineettomat hyödykkeet 5 470 5 658 Peruspääoma 505 000 505 000 Aineelliset hyödykkeet 1 918 415 1 911 736 Muu oma pääoma 2 570 2 570 Edellisten tilikausien Sijoitukset 186 564 186 564 yli/alijäämä 25 718 13 879 Vaihtuvat vastaavat 56 824 46 464 Tilikauden yli/alijäämä 6 525 11 840 Vaihto-omaisuus 1 354 1 342 Poistoero ja varaukset 5 537 5 742 Saamiset 53 132 38 069 Rahat ja pankkisaamiset 2 339 7 052 Pakolliset varaukset 29 668 29 641 Vieras pääoma 1 592 253 1 581 749 Pitkäaikainen vieras pääoma 1 485 885 1 455 885 Lyhytaikainen vieras pääoma 106 368 125 864 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 167 272 2 150 421 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 167 272 2 150 421 Taseen tunnuslukuja 30.4.2016 TP 2015 Omavaraisuusaste, % 25,2 % 25,1 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % - 446,7 % Current Ratio 0,53 0,37 Quick Ratio 0,52 0,36 Lainakanta (x 1000 euroa) 1 411 624 1 433 842 HSY:N INVESTOINNIT Tuloslaskelman tunnuslukuja Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Vuosikate prosenttia keskimääräisistä poistonalaisista investoinneista 194,9 % 192,3 % 189,3 % 59,1 % 57,6 % 57,7 % x 1000 euroa TOT ENN TA ENN-TA TOT TOT 1-4/2016 2016 2016 eur 1-4/2015 2015 Vesihuolto 35 961 146 150 155 150-9 000 20 199 122 118 Jätehuolto 1 419 13 575 13 565 10 3 164 17 697 Seutu- ja ympäristötieto 0 210 210 0 24 255 Muut 183 1 015 1 819-804 213 891 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 37 562 160 950 170 744-9 794 23 600 140 961

VESIHUOLLON TULOSLASKELMA JÄTEHUOLLON TULOSLASKELMA x 1000 euroa TOT ENN TA Ero TOT TP 1-4/2016 2016 2016 eur 1-4/2015 2015 TOIMINTATULOT 79 520 244 237 243 137 1 100 76 308 240 150 Myyntituotot 78 690 242 369 241 269 1 100 75 370 238 179 Kuntaosuudet 0 0 0 0 0 0 Muut tuotot 830 1 868 1 868 0 938 1 971 x 1000 euroa TOT ENN TA Ero TOT TP 1-4/2016 2016 2016 eur 1-4/2015 2015 TOIMINTATULOT 34 477 103 359 103 970-611 35 541 110 637 Myyntituotot 33 882 101 310 102 080-770 34 864 108 258 Kuntaosuudet 0 0 0 0 0 0 Muut tuotot 595 2 049 1 890 159 677 2 379 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 585 1 870 1 870 0 596 1 933 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAMENOT -28 764-92 947-95 256 2 309-27 783-94 492 Henkilöstömenot -7 856-24 540-24 769 229-7 737-24 645 Palvelujen ostot -10 442-33 851-35 331 1 480-9 848-32 297 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 487-25 381-25 981 600-7 570-24 414 Pakollisten varausten muutos 0 0 0 0 0-4 766 Muut toimintakulut -2 979-9 175-9 175 0-2 628-8 370 TOIMINTAMENOT -26 853-85 077-85 216 139-28 865-90 600 Henkilöstömenot -2 084-6 763-6 882 119-2 174-7 310 Palvelujen ostot -23 698-74 837-75 035 198-25 580-78 595 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -623-1 922-1 883-39 -671-2 194 Pakollisten varausten muutos -27-80 -80 0-27 -80 Muut toimintakulut -421-1 476-1 336-140 -414-2 420 TOIMINTAKATE 51 340 153 160 149 751 3 409 49 120 147 591 TOIMINTAKATE 7 624 18 282 18 754-472 6 676 20 037 RAHOITUSTULOT JA -MENOT -21 033-64 833-64 833 0-21 048-63 143 RAHOITUSTULOT JA -MENOT -1 520-3 016-3 016 0-1 442-4 297 VUOSIKATE 30 307 88 327 84 918 3 409 28 072 84 448 VUOSIKATE 6 105 15 266 15 738-472 5 235 15 740 POISTOT -25 638-78 185-78 185 0-24 176-73 720 POISTOT -4 998-15 104-15 289 185-5 296-15 665 TILIKAUDEN TULOS 4 670 10 142 6 733 3 409 3 896 10 728 TILIKAUDEN TULOS 1 106 162 449-287 -62 75 VARAUSTEN MUUTOKSET 0 0 0 0 0 0 TULOVEROT -115-497 -497 0-30 -791 VARAUSTEN MUUTOKSET 205 614 614 0 205 614 TULOVEROT 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 4 555 9 645 6 236 3 409 3 865 9 937 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 311 776 1 063-287 143 689 Tuloslaskelman tunnuslukuja Tuloslaskelman tunnuslukuja Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 262,8 % 255,2 % 254,1 % Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 121,5 % 122,0 % 122,1 % Vuosikate prosenttia keskimääräisistä poistonalaisista investoinneista 53,9 % 51,8 % 51,6 % Vuosikate prosenttia keskimääräisistä poistonalaisista investoinneista 119,5 % 123,2 % 123,2 %