Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos / Anna-Leena Riitaoja / 14.6.2013 1



Samankaltaiset tiedostot
ArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.

Keskustelua oppilaiden osallisuudesta

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 6

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta

Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus

Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö

OPS -työskentely. Rehtoreiden talvipäivät Lehmonkärki. Rehtoreiden talvipäivät

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA. Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu seminaarit lukuvuonna

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Toimivan oppilaskunnan hallituksen valinta kuinka temppu tehdään?

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa

INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset

Rajattomasti kestävä kehitys

SIMO JANUARY 08, 2015

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna Maija Federley Tutkija

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

PROSESSIMALLI FLEXI: THL:N KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN OSANA KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ARKEA

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Koulut oppimisen ympäristöinä TkT, arkkitehti Aija Staffans Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

OPPILASKUNTAKANSIO SASTAMALAN KAUPUNKI

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

MLL. Tukioppilastoiminta

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, kasvatustieteiden koulutusohjelmat lukioaineittain

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi!

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA

TAUSTAA IIN OPETUSALUEJAON NYKYMALLI TARKASTELUNÄKÖKULMAT

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Osallisuussuunnitelma

KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Mitä ne täällä tekee?

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

Lataa Värit pintaa syvemmältä - Martti Huttunen. Lataa

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Yleistä kanditutkielmista

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

Auroran opsstrategia

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, hyvien arvosanojen (L, E tai M) suhteelliset osuudet aloittain

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, laudaturien suhteelliset määrät aloittain

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Osallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle

Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, erinomaiset arvosanojen (L tai E) suhteelliset määrät aloittain

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, hyvien arvosanojen (L, E tai M) suhteelliset osuudet aloittain

Transkriptio:

Käsityksiä marginalisaatiosta ja osallisuudesta koulussa: neuvottelua toiminnan ja muutoksen mahdollisuuksista oppilaiden ja henkilökunnan välillä? (PeCMaBE) Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto 14.6.2013 1

Tutkimusryhmä Gunilla Holm, kasvatustieteen professori, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Fred Dervin, kasvatustieteen professori, Opettajankoulutuksen laitos, Helsingin yliopisto Anna-Leena Riitaoja, post doc -tutkija, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Ina Juva, tohtorikoulutettava, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Syksystä 2013 alkaen: Kim Strandberg, tohtorikoulutettava, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto 14.6.2013 2

Miten koulut instituutioina tuottavat marginalisaatiota? Tutkimuksessamme tarkastelemme, miten koulu instituutiona ymmärtää marginalisaatioprosessin ja kuinka se tulee osallistuneeksi marginalisaation tuottamiseen tai voi vastaavasti toimia sen ehkäisemiseksi. 14.6.2013 3

Lähtökohtia Kouluilla on ajateltu olevan positiivinen rooli marginalisaation ehkäisyssä ja sen purkamisessa Tutkimuksemme lähtökohtana ovat oppilaiden käsitykset marginalisaatiosta Tähän mennessä aihetta on tarkasteltu pääasiassa työmarkkinoille siirtymisen näkökulmasta 14.6.2013 4

Pyrimme tukemaan oppilaiden mahdollisuuksia voimaantua, jotta he voivat muuttaa omaa asemaansa koulussa sekä tuntea osallisuutta kouluyhteisössä. Pyrimme myös tukemaan opettajien osallistumista marginalisaatiota vähentäviin muutosprosesseihin. Osallisuus (belonging) 14.6.2013 5

Tutkimuksen tavoitteet Miten koulu instituutiona ymmärtää marginalisaatioprosessin ja miten se tulee osallistuneeksi marginalisaation tuottamiseen tai voi vastaavasti toimia sen ehkäisemiseksi? Miten rehtoreiden, opettajien ja koulun muun henkilökunnan käsitykset, orientaatiot, odotukset ja toiminta voivat sekä tuottaa että estää marginalisaatiota? Marginalisaatiota koulussa ja koulukasvatuksessa on moniulotteinen ilmiö, jossa ei ole kysymys ainoastaan tietyistä oppilasryhmistä. 14.6.2013 6

Tutkimuskysymykset 1) Miten oppilaat jäsentävät omia ja muiden oppilaiden marginalisaation, ulkopuolisuuden ja osallisuuden kokemuksia? 2) Kuinka koulun henkilökunta jäsentää ja rakentaa marginalisaatiota koulussa? 3) Millä tavoin opettajat ja koulun henkilökunta tietoisesti tai tietämättään myötävaikuttavat oppilaiden marginalisaatioon ja tuottavat sitä stereotyyppisten odotusten, orientaatioiden, asenteiden ja toiminnan kautta? 4) Kuinka rehtorit, opettajat, muu henkilökunta, vanhemmat ja oppilaat voivat toimia yhdessä muuttaakseen koulussa havaittua marginalisaatiota? 14.6.2013 7

Tutkimusasetelma Kaksi yläkoulua (Helsingissä) Etnografinen tutkimusote Menetelminä osallistuva havainnointi ja haastattelut, pienryhmäkeskustelut (ns. focus groups), oppilaiden ottamat valokuvat ja heidän kirjoittamansa sähköiset lokit tai paperimuotoiset päiväkirjat Yhteistoiminnallinen tutkimus Tutkimus jakaantuu kahteen vaiheeseen Kansainvälinen ohjausryhmä 14.6.2013 8

Tutkimusprojekti on osa pohjoismaista kasvatustieteellistä huippututkimuksen keskusta (Nordic Centre of Excellence in Education) Tutkimuskeskuksen nimi on Justice through Education Keskus toimii Helsingin yliopistossa ja sitä johtaa Gunilla Holm. 14.6.2013 9

Odotettavissa olevat tulokset ja niiden merkitys Tutkimus tuottaa uuden näkökulman marginalisaation ilmiöön Oppilaiden näkökulma <> Opettajien ja henkilökunnan näkökulma Oppilaiden tuottama aineisto: Kuinka koulu instituutiona luo tilanteita, jotka marginalisoivat oppilaita? Mahdollisia esiin nousevia tekijöitä Suoritusodotukset, rangaistustoimenpiteet, monenlainen ja moniperustainen syrjintä Marginalisaation yksityiskohtainen tarkastelu ja sen osatekijöiden vertaileminen Moniulotteinen ja kattava kuva marginalisaation ja osallisuuden ilmiöistä 14.6.2013 10

Tulosten merkitys tutkimuskouluille Tulokset antavat opettajille ja muulle henkilökunnalle uutta tietoa marginalisoiduista oppilaista ja heidän kokemistaan marginalisaation muodoista. Samalla paikannetaan jo olemassa olevia tapoja sekä etsitään uusia keinoja, joilla voidaan lisätä osallisuutta kouluyhteisössä. 14.6.2013 11