Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

Transkriptio

1 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja monet osapuolet antoivat siitä lausuntonsa. Sen jälkeen neuvoston työvaliokunta on jatkanut työtä. Neuvosto käsitteli virkarakennetta koskevaa oheista esitystä ja asettui sen kannalle. Neuvosto palaa asiaan, kun uusi palkkausjärjestelmä on otettu yliopistoissa käyttöön. Lähetämme esityksen tiedoksenne. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO Puolesta Tapio Markkanen Pääsihteeri JAKELU Yliopistot

2 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO FINLANDS UNIVERSITETSREKTORERS RÅD ESITYS YLIOPISTOJEN OPETUS- JA TUTKIMUSVIRKOJEN NIMIKKEIKSI JA NIMITTÄMISMENETTELYKSI 1. TASO Edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa. TOHTORIKOULUTETTAVA Nimitetään aina määräajaksi, periaate säädöstasolle. YLIOPISTO-OPETTAJA (poikkeaminen tutkintovaatimuksista taiteellisin perustein) Käytetään perusopetuksen antamiseen esim. taideaineissa, arkkitehtuurissa ja kielten opetuksessa eli aloilla, joissa väitteleminen ei ole kovin yleistä ja joissa on tarvetta päätoimisille opettajille. Mahdollisesti osa ajasta varataan oman jatkotutkinnon tekemiseen. Nimitetään pääsääntöisesti määräajaksi. TUTKIJA Tehtävään kuuluu pääosin tutkimustyö, mahdollisesti oman jatkotutkinnon tekeminen ja osallistuminen opetukseen. Palkka voidaan maksaa joko toimintamenorahoituksella tai täydentävällä rahoituksella. Nimitetään pääsääntöisesti määräajaksi. 2. TASO (POST DOC VAIHE) Tämä taso edellyttää aina tohtorin tutkintoa. TOHTORIASSISTENTTI Täyttö määräajaksi, 3-5 vuodeksi, määräaikaisuus asetukseen. YLIOPISTOTUTKIJA Lisäisi uramahdollisuuksia tähän tasoon virkapuolelle. Täytetään pääsääntöisesti määräajaksi, mahdollista myös pysyvästi, maininta asetukseen. 1

3 3. TASO Edellyttää pääsääntöisesti tohtorin tutkintoa sekä lisäpätevöitymistä joko post doc - vaiheen tehtävissä tai muissa vaativissa opetus- ja asiantuntijatehtävissä. Poikkeaminen vain taiteellisen pätevyyden, erittäin hyvän perehtyneisyyden ja syntyperäisten ulkomaalaisten osalta (poikkeamat säädöksissä). Nimitetään pääsääntöisesti pysyvästi tai määräajaksi perustellen, maininta säädöstasolle. Vanhempi tutkija on muista poiketen pääsääntöisesti määräaikaisesti nimitetty. YLIOPISTONLEHTORI KLIININEN OPETTAJA OPETTAVA TUTKIJA VANHEMPI TUTKIJA 4. TASO PROFESSORI, jonka täytöstä on oma lainsäädäntönsä. TUTKIMUSJOHTAJA Professori nimitetään pysyvästi tai määräajaksi perustellen. Tutkimusjohtaja nimitetään pääsääntöisesti määräajaksi. Tarkoituksena on, että kaikista edellä olevista viroista säädetään korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä annetussa asetuksessa. Määräajaksi nimittämisestä säädetään yliopistoasetuksessa. Tutkijan virkojen nimikkeiden ottaminen samaan asetukseen ja järjestelmään perinteisten opettajan virkojen kanssa korostaa virkojen läheistä yhteyttä ja tuo lisää mahdollisuuksia tutkijoiden urakiertoon. Samalla se parantaa määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan tutkimushenkilöstön tilannetta. Omaa virkaehtosopimusta näiden virkojen osalta ei enää tarvita, kun otetaan käyttöön uusi palkkausjärjestelmä. Tasojen 3 ja 4 täytöissä suositellaan käytettäväksi asiantuntijamenettelyä kunkin yliopiston oman käytännön mukaisesti myös muissa kuin professorinimityksissä. Asetusluonnoksesta on poistettu yliopettajan, lehtorin, apulaisopettajan, yliassistentin ja assistentin virat, joiden käytöstä esitetään luovuttavaksi virkojen vapautuessa kunkin yliopiston oman aikataulun mukaisesti. 2

4 ASETUSMUUTOKSET: Asetus korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä annetun asetuksen 3 :n ja 6 :n muuttamisesta 3 Yliopistonlehtorilta, opettavalta tutkijalta, kliiniseltä opettajalta, tohtoriassistentilta, yliopistotutkijalta ja vanhemmalta tutkijalta vaaditaan soveltuva tohtorin tutkinto. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi päätetään, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Yliopistonlehtorilta, opettavalta tutkijalta ja kliiniseltä opettajalta vaaditaan aina hyvä opetustaito. Muuhun 1 momentissa mainittuun virkaan kuin tohtoriassistentin, yliopistotutkijan ja vanhemman tutkijan virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Yliopistonlehtorin virkaan, joka on tarkoitettu syntyperältään ulkomaalaiselle, voidaan nimittää tehtäväalaan erittäin hyvin perehtynyt hakija, vaikka hän ei ole suorittanut 1 tai 2 momentissa tarkoitettua tutkintoa. 4 Seuraavilta yliopistonlehtoreilta ja yliopisto-opettajilta vaaditaan sen lisäksi, mitä 3 :ssä säädetään: 1) yliopistonlehtorilta tai yliopisto-opettajalta, jonka virka on tarkoitettu syntyperältään ulkomaalaiselle, että hänellä on opetettava kieli äidinkielenään tai sivistyskielenään taikka että hän muuten hallitsee sitä kuten äidinkieltään tai sivistyskieltään; 2) saamen kielen yliopistonlehtorilta tai yliopisto-opettajalta, että hänellä on saame äidinkielenään tai että hän muuten hallitsee saamea kuten äidinkieltään; 3) muulta kielen yliopistonlehtorilta tai yliopisto-opettajalta, että hän hallitsee opetettavan kielen erittäin hyvin; ja 4) opettajankoulutukseen kuuluvaa opetusharjoittelua ohjaavalta yliopistonlehtorilta tai yliopisto-opettajalta opetustyön teoreettinen ja käytännöllinen tuntemus. 5 Tohtorikoulutettavalta, yliopisto-opettajalta ja tutkijalta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. 6 Ennen kuin musiikin ja kuvataiteen alojen, taideteollisen alan ja teatteri- ja tanssitaiteen alan yliopistonlehtorin tai yliopisto-opettajan virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan 3 :n 1 ja 2 momentissa tai 5 :ssä säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot ja riittävä opetustaito. 3

5 Asetus yliopistoasetuksen 9 :n muuttamisesta 9 Virat, joihin nimitetään määräajaksi Tohtorikoulutettavan, yliopisto-opettajan, tutkijan, tohtoriassistentin, yliopistotutkijan, vanhemman tutkijan ja tutkimusjohtajan virat täytetään määräajaksi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Yliopisto-opettajan, tutkijan, yliopistotutkijan, vanhemman tutkijan ja tutkimusjohtajan virat voidaan täyttää erityisestä syystä myös pysyvästi. Yliopistonlehtorin, kliinisen opettajan ja opettavan tutkijan virkaan nimitetään pysyvästi tai määräajaksi. Virkaan voidaan nimittää määräajaksi, jos se on määritelty vaihtuva-alaiseksi tai määräaikaisuuden perusteena on uuden viran tehtäväalan vakiintumattomuus taikka määräaikaisuudelle on muu valtion virkamieslain (750/1994) 9 :n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy. 4