9 Amitecin projekteissa ruostumaton teräs kohtaa korkean hygieniatason ja pitkälle viedyn automaation. 11 Vientitakuu kattaa sekä kaupallisia että poliittisia riskejä. nro 3 2014 Päättäjä Miki Kuusi Suomalaisten ongelma on, että olemme liian täydellisyydenhakuisia ja kärsimättömiä. Valmista pitäisi olla heti. 6 Suunnannäyttäjä Framery Oy Äänen eristäminen ja vaimentaminen ovat kaksi eri asiaa. Frameryn onneksi moni ei tätä ymmärrä. 3 www.finnvera.fi
Pääkirjoitus Virtaa! Valtakunnallisten yrittäjäpäivien teema on tänä vuonna virtaa! Jokainen joutuu joskus miettimään, mistä saisi virtaa tai oikeammin energiaa omaan tekemiseen tai jaksamiseen. Monille yrittäjille yksi virran lähde on Valtakunnalliset yrittäjäpäivät. Siellä osallistutaan liittokokoukseen, kuunnellaan alustuksia, verkostoidutaan ja luodaan uusia kontakteja sekä myös rentoudutaan. Useat hakevat ja saavat uutta virtaa vaihtamalla tehtäviä tai työpaikkaa. Finnverassa on meneillään kenties historiamme suurin asiakaspalvelurakenteen uudistaminen. Keskitämme osaamista ja järjestelemme osaa toiminnoista uudelleen. Vastaamme näin entistä paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin. Siirrämme osan aiemmin aluekonttoreissa käsitellyistä asioista palvelukeskukseen. Palvelemme myös kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä jatkossa yhdessä yksikössä. Finnveran toimipisteet säilyvät ennallaan, mutta aluerakenne tiivistyy seitsemään alueeseen. Ajatusten, ideoiden ja verkostojen virtaa tarvitaan myös, kun on kyse yrityksen perustamisesta, kasvusta tai esimerkiksi uusien markkinoiden valtaamisesta. Finnvera voi rahoituksellaan olla näissä tilanteissa monin tavoin mukana yhdessä pankkien kanssa silloin, kun hankkeissa nähdään menestymisen mahdollisuuksia. Uutta virtaa mahdollistavat myös uudet rahoitusvälineemme LetsGrow -rahoitusohjelma ja pk-yritysten joukkovelkakirjalainojen merkintämahdollisuus. Lisäksi Finnvera valmistelee yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa pk-rahoituksen laajentamista EU:n pk-määritelmää suurempien yritysten käyttöön. Kari Villikka johtaja, Finnvera Oyj Puhelinkopissa ovi on iso haaste, sillä se painaa paljon ja kopin rakenteet ovat kevyet. Puhelinkoppien matka kaduilta toimistoihin Teekkarit tekivät sen taas: puhelinkopit hävisivät kadunkulmista ja ilmestyivät toimistoihin. Framery Oy:n tiloissa Tampereen Hervannassa on tohina päällä. Nyt työn alla ovat koppitilaukset Japanista ja Yhdysvalloista. teksti Riitta Ekholm kuvat Sarri Kukkonen Tarina ei mene ihan pilkulleen näin, mutta viimeiset puhelinkopit kaduilta katosivat samoihin aikoihin, kun Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat Samu Hällfors ja Vesa-Matti Marjamäki oivalsivat, mitä avokonttoreista puuttuu. Oli vuosi 2009. Teekkaripoikien kesätyöpaikassa softatalossa esimies ravasi ympäri avokonttoria ja puhui puhelimessa kantavalla äänellä. Kun Vesa-Matti siitä hänelle huomautti, vastaus oli: Rakenna tänne sitten puhelinkoppi. Ensimmäiset kaksi puhelinpömpeliä valmistuivat Vesa-Matin isän autotallissa. Heti alussa oli selvää, että emme ole pystyttämässä kahden tai kymmenen hengen firmaa. Liikevaihdossa tähtäin on kymmenessä miljoonassa eurossa, ei miljoonassa, sanoo tuotekehityksestä vastaava Hällfors. Kun Framery Oy vuonna 2010 perustettiin, maailmassa ei ollut puhelinkoppimarkkinoita, ei ainuttakaan kilpailijaa. Edelleen yhtiö on markkinajohtaja maailmassa. Vähän tuurillakin huomattiin megatrendi monitoimitila-ajattelussa, missä Suomi on aikalailla kärjessä. Keskustelu avotoimistoista kävi vilkkaana, mutta ongelmiin ei ollut ratkaisua. Siihen saumaan iskimme. Puhelinkoppien tekeminen on teknisesti äärimmäisen haastavaa, vaikka sitä on vaikea uskoa. Äänen eristämi- Suunnannäyttäjä Framery Oy Äänieristettyjä puhelinkoppeja globaalisti Liikevaihto noin 1, 5 miljooonaa euroa Henkilöstöä 10 www.framery.fi nen ohuissa rakenteissa ei Hällforsin mukaan monelta onnistu. Tässä me olemme tosi hyviä. Akustiikka on taitolaji Äänen eristäminen ja vaimentaminen ovat kaksi eri asiaa. Frameryn onneksi moni ei tätä ymmärrä. Hällfors vääntää rautalangasta: äänen vaimentaminen on sitä, että se ei kaiu eikä kimpoa takaisin pinnasta. Eristämisellä puolestaan estetään äänen pääseminen läpi eli sen täytyy kimmota. Vaikea rasti on, että näiden molempien ominaisuuksien pitää toimia samanaikaisesti kymmenen senttimetrin paksuisessa rakenteessa. Puhelinkopin on oltava siro ja pieni, helposti koottava ja siirrettävä. Sisäakustiikkaan perehtyminen oli luontevasti Hällforsin heiniä. Lukioajan kesistä isän rakennesuunnittelufirmassa jäi kipinä suunnittelutyöhön. Alussa meillä ei ollut mitään käsitystä, mistä lähteä liikkeelle. On 2 info 3 2014 3
Suunnannäyttäjä Vaikka tuotannosta valtaosa menee vientiin, valmistus on säilynyt Suomessa. Yhdysvaltojen ja Japanin lisäksi puhelinkoppeja viedään muiden muassa Pohjoismaihin, Isoon-Britanniaan, Saksaan sekä Intiaan. Suunnannäyttäjä ollut iso opettelu löytää ja hankkia oikeanlainen materiaali. Olemme kuitenkin onnistuneet toteuttamaan puhelinkopin, jossa rakenteet ovat ohuet mutta kestävät. Puhelinkopin kehittäminen myyntikuntoon maksaa kaksi miljoonaa euroa, jos lähtee puhtaalta pöydältä. Isoille toimijoille se ei ole paljon, mutta eivät ole saatavatkaan. Tunkua markkinoille ei ole paljoa ollut. Twitter ja moni muu Tamperelaisen yrityksen osaamiseen uskoo myös Twitter, joka otti yhteyttä Frameryyn, kun se oli uudistamassa toimitilojaan avokonttoreiksi. Äänieristettyjä puhelinkoppeja on nyt toimitettu New Yorkin, Washingtonin, Chicagon ja San Franciscon toimistoihin. Kävimme New Yorkin toimistossa tekemässä pieniä viilauksia koppeihin. Avotoimistossa oli hiirenhiljaista. Ihmiset istuivat pitkissä tupapöydissä vastakkain. Puhelinkoppeihin oli pitkät jonot, kertoo Hällfors. Yhdysvaltojen ja Japanin lisäksi puhelinkoppeja viedään muiden muassa Pohjoismaihin, Isoon-Britanniaan, Saksaan sekä Intiaan. Framery räätälöi kopit asiakkaiden brändien mukaisiksi. Vaikka tuotannosta valtaosa menee vientiin, valmistus on säilynyt Suomessa. Tuotekehityksestä, markkinoinnista ja myynnistä vastaavat kymmenkunta hervantalaista teekkaria ja diplomi-insinööriä. Päätä seinään Päätä on Hällforsin mukaan hakattu seinään monta kertaa ja vähältä piti -tilanteita on riittänyt. Iso vuori töitä ilman, että huippua näkyy, on uuvuttanut niin, että usko on meinannut mennä. Ensimmäiset vuodet perustajakaksikko hoitikin koko paletin myynnistä valmistukseen. Metson kiinteistöpäällikkö katsoi pitkään kun samat junnut, jotka olivat onnistuneet myymään yhtiölle puhelinkopit, saapastelivat sisään myös asentamaan ne, naurahtaa Hällfors. Hän mainitsee kaksi asiaa, jotka yrityksessä tehdään nyt toisin. Framerylla rekrytoidaan tulevaan tarpeeseen, ei olemassa olevaan. Tuli tehtyä hätiköityjä päätöksiä kiireen keskellä. Toinen virhe oli myydä ensin ja valmistaa sitten. Siinäkin kiire pukkasi päälle. Hyvä selusta toiminnalle on ollut yhtiön hallitus, joka on onnistuttu kokoamaan verkostoitumalla. Sitä kautta Framery on napannut osaajia joukkoonsa. Rahoituksen saamisessa on Finnveralla ollut keskeinen rooli. Hällfors muistelee, miten he eivät ensin opiskelijoina tahtoneet saada pienlainaa. Vastasimme, että saatamme näyttää opiskelijoilta, mutta oikeasti olemme yrittäjiä. Frameryn tämän vuoden liikevaihto liikkuu puolentoista miljoonan paikkeilla, ja sitä on tarkoitus kasvattaa tasaisesti. Kovaääninen esimies synnytti kimmokkeen puhelinkopin rakentamiseen. Framery Oy perustettiin. 2012 Perustajakaksikolla Samu Hällforsilla (kuvassa) ja Vesa- Matti Marjamäellä oli yhteisiä projekteja jo ennen Frameryn perustamista. Twitter löysi Frameryn. 2018 Enkelisijoitus ja Tekesin kanssa Framery toimittaa globaalisti 2010 2013 t&k projekti. Isot kaupat toiminnallisia tilatuotteita. Electroluxin kanssa. Yhtiö on edelleen markkinajohtaja alalla. 4 info 3 2014 5
Päättäjä Päättäjä Lapin Loskasta Euroopan Slush Slushin kansainväliseen menestykseen uudistanut Miki Kuusi kertoo oppineensa, että kaikki lähtee pienestä. Tärkeintä on tehdä ja mennä eteenpäin. Laatu paranee matkan varrella. teksti Marita Kokko kuva Kirsi Tuura Sanottua Meillä on eniten insinöörejä väkilukuun nähden heti Etelä-Korean jälkeen. He ovat kehittäneet ratkaisuja matkapuhelimen mahdollistavasta gsm-teknologiasta aina Linuxiin, jolla pyörii puolet internetistä. Meillä on osaamista, mutta kysymys on, miten se ilmenee. Piilaaksokin on käynyt todella monta aaltoa läpi, mutta osaaminen on aina mahdollistanut uuden tekemisen. Siksi luotan Suomenkin tulevaisuuteen pitkällä aikavälillä. M iki Kuusi tekee työtä tunteja laskematta. Hän puhuu työstään tarttuvan innostuneesti, niin kuin häntä kuunnelleet ovat ennalta hehkuttaneetkin. Suomalaisten ongelma on, että olemme liian täydellisyydenhakuisia ja kärsimättömiä. Valmista pitäisi olla heti. Don t worry, be crappy, kuten Mårten Mikkos, yritysjohtaja Piilaaksosta, neuvoo. Pienestä alkoi myös Slush. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin vuonna 2007 Lapissa vielä suomalaisella nimellä Loska. Helsinkiläiset startup-yrittäjät halusivat luoda suomalaisesta talvesta ja hyisestä säästä kilpailuedun, jolla erottua. Kasvun kynnykselle tapahtuman johdattivat tapaamiset sattumalta. Pari vuotta Aalto-yliopistossa opiskellut Miki Kuusi oli lähtenyt mukaan rakentamaan Aalto-kasvuyrittäjyysliikettä. Keväällä 2011 joukko järjesti Finlandia-talossa superpäivän, jossa puhujina olivat Jorma Ollila, Björn Wahlroos ja Risto Siilasmaa. Nuorta voimaa Tapahtuman jälkeen Kuusi kahvitteli startup-valmentajan kanssa ja kysyi, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Koutsi totesi, että Suomesta puuttui kansainvälinen sijoittajatapahtuma. Olemme vain viiden miljoonan ihmisen maa, joten tapahtumalle ei ole riittävää yleisöä. Mutta tehtäisiinkö Itämeren pohjukan parhaista firmoista sijoittajatapahtuma? Kuusi tarttui haasteeseen parikymppisen innolla. Seuraavat kahvit Kuusi joi Peter Vesterbackan kanssa. Hän kertoi Rovio-miehelle, joka kuului Slushin perustajiin, että aaltolaiset järjestävät kansainvälisen sijoittajatapahtuman. Koska Angry Birds oli jo vahvasti siivillään, Vesterbacka lupasi aaltolaisille Slushin. Takana sattui istumaan Atte Hujanen, joka totesi, että joukkoon tarvitaan vielä henkilö, joka osaa myös järjestää tapahtuman. Hän on vuodesta 2011 ollut tapahtuman tuottaja ja Kuusen pari järjestelyissä. Vuonna 2011 Slush kokosi jo 1 500 osanottajaa. Vaikka kansainvälisiä sijoittajia ja toimittajia oli vain muutama, se oli alan suurin tapahtuma Pohjoismaissa, osanottajilleen lähes uskonnollinen kohtaaminen. Nyt viimein alkaisi tapahtua. Vuosi 2012 toi paikalle myös median ja sijoittajat. Miki Kuusi buukkasi kahdeksan eurooppalaisen ja amerikkalaisen kovan luokan sijoittajan kanssa skype-tapaamisen. Kerroin, ettei tämä ole voittoa tavoitteleva konferenssi, vaan haluamme auttaa näitä firmoja ja luoda Pohjoismaihin paremman ekosysteemin. Kun julkaisimme nämä kahdeksan sijoittajaa alkusyksystä 2012, lähti lumipalloefekti liikkeelle. Tapahtumasta tuli Euroopan suurin sijoittajatapahtuma. Median kiinnos- tusta lisäsivät Supercellin ja Rovion menestys sekä Jolla, joka julkaisi puhelimensa Slushissa. Teknologian Cannes Viime vuonna oli 7 000 kävijää, tänä vuonna tapahtuma kasvaa jälleen. Keräämme enemmän dataa osallistuvista yrityksistä kuin yksikään muu tuntemamme tapahtuma. Sen avulla teemme laajaa matchmakingia yritysten ja sijoittajien välillä. Kohtaamisia tuli viime vuonna noin 2 000, mistä Slushin tekijät ovat ylpeitä. Tänä vuonna niitä on vielä enemmän. Kasvu sinänsä on työkalu, mutta uniikki kokemus ja kansainvälisesti arvostetut ihmiset paikan päällä ovat kaksi tekijää, joista emme tingi. Slush-tiimi koostuu kolmesta joukosta. Yksi niistä on vapaaehtoinen opiskelijavoima, josta osa saa palkkaa voidakseen keskittyä tähän tehtävään. Oman joukkonsa ovat koonneet festivaalijärjestäjät. Kolmas ryhmä ovat sarjayrittäjät ja sijoittajat, jotka auttavat lainaamalla kokemustaan. Visiomme on tehdä Helsingistä ja Suomesta samanlainen paikka teknologiayrityksille ja kasvulle kuin esimerkiksi Cannes videolle ja elokuvalle tai Milano muodille. En tiedä, onko se mahdollista, mutta sitä kohti mennään. Tällä alalla ei vielä ole pääkaupunkia. Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä tiimistä, ja hyvällä tiimillä saa paljon aikaiseksi. Slushissa onnistuneinta on tekevän porukan fiilis. Se heijastuu myös tapahtumasta ulospäin. Tavoitteenamme on vaikuttaa myös pohjoismaiseen ja erityisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Haluamme nostaa esiin roolimalleja, muuttaa asenne- ja kulttuuriilmapiiriä sekä luoda kansainvälisen liiketoiminnan kulttuuria. 6 info 3 2014 7
Aloittava yritys Vientikauppa Maitoa kello viiden teehen Amitec Oy toimittaa rullakkojen pakkaus- ja käsittelyjärjestelmän maailman suurimpaan meijeriin Englantiin. teksti Matti Välimäki kuvat ja video Juuso Paloniemi Palvelukeskus osaksi asiakaspalvelua teksti Terhi Kannisto kuva Thinkstock Finnvera palvelee koko maassa Sähköinen asiointi osoitteessa online.finnvera.fi Puhelinpalvelu 029 460 2580 029 460 2581 (ruotsiksi) 029 460 2582 (englanniksi) 15 toimipistettä ympäri Suomen Verkkosivut www.finnvera.fi sekä Finnvera Facebookissa ja Twitterissä Syyskuun alussa perustettu palvelukeskus on osa Finnveran uutta ja entistä virtaviivaisempaa asiakaspalvelua. Yksikkö on perustettu asiakaspalvelun tueksi, ja sinne on siirretty joitakin aiemmin aluekonttoreissa hoidettuja tehtäviä. Tehtävien keskittämisellä haetaan pitkällä tähtäimellä hyvin tavoitettavissa olevaa, laadukasta asiakaspalvelua, toimintamallien ja -prosessien yhdenmukaisuutta sekä tehokkuutta. Palvelukeskuksessa hoidetaan pienyritysasiakkuuksia, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksen nostoon liittyviä tehtäviä sekä erilaisia muutostilanteita asiakkaiden rahoituksessa. Palvelukeskus toimii osana Finnveran koko maan kattavaa asiakaspalvelua. Palvelukeskuksen kanssa asiointi hoituu parhaiten sähköisen asioinnin kautta osoitteessa online.finnvera.fi. Toimipisteet 15 paikkakunnalla säilyvät ennallaan, ja puhelinpalvelu neuvoo rahoituksen hakemisessa sekä sähköisen hakemuksen täyttämisessä kuten aiemminkin. Asiantuntijana palvelukeskuspäällikkö Ritva Reittu Finnvera Haluamme kasvaa maltillisesti. Perheyhtiössä ei hätäillä, vaan kvartaali kestää 25 vuotta, sanoo Raine Kuusisto. Laitilalaisessa teollisuushallissa rullakkojen pakkauskoneisiin tehdään viimeisiä sähkö- ja automaatiotöitä. Koeajojen jälkeen laitteet voivat aloittaa matkansa Vakka-Suomesta kohti Englannin Aylesburya, maailman suurinta tuoretuotteita käsittelevää meijeriä. Amitecin toimitusjohtaja Raine Kuusisto kertoo, että Englantiin on lähtenyt jo monta toimitusta. Kokonaisuudessaan yhtiön Arla Foodsille valmistama rullakkojen pakkaus- ja käsittelyjärjestelmä on käytössä viimeistään marras-joulukuussa. Tällöin sen kautta kulkee huikeat miljardi litraa maitoa vuodessa. Kehittämämme pitkälle automatisoitu järjestelmä on maailman ehdotonta huippua. Kun prosessia voidaan sen avulla nopeuttaa kaksi sekuntia per kone per rullakko, niin vuositasolla puhutaan valtavista säästöistä. Järjestelmä, samoin kuin koko Arlan uusi meijeri, on myös hyvin ympäristöystävällinen. Linjastoissa on energiatehokas servo-ohjaus. Kun rullakot siirtyvät linjalla ylätasolta alas, niin jarrutusenergia otetaan talteen. Amitec Oy Materiaalinkäsittelyyn, prosessiputkituksiin sekä huoltoon erikoistunut teknologiayritys Toimipisteet Laitilassa, Järvenpäässä ja Kauhajoella. Virossa tytäryhtiö Amitec Project Au. Henkilöstöä noin 160 Liikevaihto noin 21 miljoonaa euroa www.amitec.fi 8 info 3 2014 9
Vientikauppa Viejäyrityksen rahoitus: Finnvera voi taata vientikaupan ennakkomaksuja antamalla vastatakauksen pankille tai/ja Vastaajana tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnveran viennin rahoitus -yksiköstä Vientitakuut rahoittaa yhdessä pankin kanssa valmistusaikaista käyttöpääomatarvetta Ulkomaisen ostajan rahoitus: Finnvera voi myöntää vientiluotolle vakuuden ja Suomen Vientiluotto voi rahoittaa luoton pankki järjestää vientiluoton ja neuvottelee luottosopimuksen sekä hallinnoi luottoa vientiluoton tulee olla OECD-ehtoinen, laina-aika vähintään 2 vuotta, käteisosuus vähintään 15 % ja lyhennykset 6 kk:n välein Vientitakuut viejän turvana Vientitakuilla viejät ja viennin rahoittajat voivat suojautua ulkomaiseen asiakkaaseen liittyviltä luottotappioilta. Vientitakuilla voidaan kattaa niin kaupallisia kuin poliittisiakin riskejä. teksti Terhi Kannisto kuva Finnvera Finnvera hoitaa rahoitusneuvottelut ostajan pankin kanssa pk-yrityksen puolesta Mihin tarkoitukseen vientitakuut ovat? Ruostumatonta terästä, hygieniaa ja automaatiota Amitecin tarina alkaa Rainen isän, Aimo Ami Kuusiston vuonna 1984 perustamasta, teollisuuden laiteasennuksiin ja kunnossapitoon erikoistuneesta Laitilan Asennus Ky:stä. Eri vaiheiden kautta yritys on kasvanut noin 160 henkilöä työllistäväksi Amitec Oy:ksi, jonka ydinosaamista ovat materiaalinkäsittely, prosessiputkitukset sekä huolto ja kunnossapito. Amitecin projekteissa ruostumaton teräs kohtaa korkean hygieniatason ja pitkälle viedyn automaation. Keskeisiä etappejamme matkan varrella ovat olleet sekä järvenpääläisen elintarviketeollisuuden materiaalinkäsittelyratkaisuihin erikoistuneen Elopak Materiaalinkäsittelyosaston ja kauhajokelaisen, automaatioalalla vahvan Done Logisticsin ostaminen. Ilman meitä niiden toiminta olisi siirtynyt ulkomaille. Konserni toimi pitkään kahden yhtiön, Amitecin ja Amipacin voimin, mutta tänä vuonna ne fuusioitiin yhteen. Kumppaneiden toiminnan tehostamista Nykyään puolet Amitecin liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta. Vahvoja vientimaita ovat esimerkiksi Norja ja Englanti, mutta yhtiön laitteistoja on toimitettu Tahitille asti. Keskeisiä valttejamme on, että toimimme niin materiaalinkäsittelyn, tuotantoprosessien kuin huollonkin alalla. Elintarviketeollisuus tarvitsee näitä kaikkia. Kuusiston mukaan yritys pyrkii luomaan myös aitoja kumppanuussuhteita. Ideanamme on miettiä keinoja, joilla voisimme tehostaa asiakkaidemme liiketoimintaa. Käytännössä tarjoamme heille usein asioita, joita he eivät osaa vielä edes pyytää. Hätäilemättä hyvää tulee Kuusiston mukaan Arla-kaupan myötä Amitec siirtyy astetta isompaan sarjaan. Hän on kiitollinen Finnveran antamasta taustatuesta. Ilman Finnveran antamia vakuuksia kauppaa ei olisi syntynyt. Urakkasumma vastasi suuruudeltaan vuoden liikevaihtoamme. Omat valmiutemme eivät riittäneet, sillä meillä on jatkuvasti käynnissä myös muita projekteja. Finnvera on hoitanut rahoitusasioitamme muutenkin, esimerkiksi taannoisen Järvenpään kiinteistökauppamme yhteydessä. Amitec on nyt mukana auttamassa brittejä saamaan maitoa kello viiden teehensä. Mitä seuraavaksi? Haluamme kasvaa maltillisesti. Perheyhtiössä ei hätäillä, vaan kvartaali kestää 25 vuotta. Huolehdimme siitä, että toimintamme on jatkossakin kannattavaa, Raine Kuusisto painottaa. Katso video osoitteessa: www.finnvera.fi Eeva-Maija Pietikäinen: Vientitakuilla viejät ja viennin rahoittajat voivat suojautua luottotappioilta, joita voi syntyä, kun ulkomaiselle asiakkaalle myönnetään maksuaikaa. Ulkomaiselle asiakkaalle on helpompi järjestää tarvittaessa myös rahoitus vientituotteen hankkimista varten, kun Finnvera kattaa luottoriskit. Mitä asioita tulee ottaa huomioon vientitakuisiin liittyen? E-MP: Finnvera myöntää takuita luottokelpoisiin maihin ja tutkii ostajien ja takaajien luottokelpoisuuden. Lisäksi huomioidaan muun muassa taattavien hankkeiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Vientikaupassa tulee myös toteutua niin sanottu suomalainen intressi, sillä Finnveran palveluilla edistetään suomalaista vientiä. Suomalaista intressiä voidaan tarkastella kotimaisuusasteen lisäksi muun muassa sen perusteella, onko viejä Suomessa rekisteröity yhteisö, perustuuko hanke suomalaiseen suunnitteluun tai osaamiseen tai hyödyttääkö vientitoimitus taloudellista kehitystä Suomessa. Lisäksi on otettava huomioon EU:n valtiontukisäännöt, joiden vuoksi Finnvera voi kattaa alle kahden vuoden maksuajan riskejä EU-maissa ja muissa teollisuusmaissa erittäin rajoitetusti. Jos vientiluoton takaisinmaksuaika on 2 vuotta tai enemmän, on luoton oltava OECDvientiluottosopimuksen mukainen. Millaisia riskejä vientitakuilla voi kattaa? E-MP: Luottoriskit voivat olla kaupallisia eli ostajaan liittyviä, kuten konkurssi tai maksuhaluttomuus, tai poliittisia eli ostajan maahan liittyviä. On hyvä muistaa, että Finnveran korvauksen edellytyksenä on selvä ja riidaton saatava. Jos ostaja ei ole tyytyväinen toimitukseen, pitää asia selvittää viejän ja asiakkaan kesken. Milloin ja miten vientitakuuta haetaan? E-MP: Vientitakuuta kannattaa hakea siinä vaiheessa, kun perustiedot kuten ostaja, viennin arvo, kohdemaa ja maksuaika kaupasta ovat selvillä. On tärkeää myös tietää, onko rahoittaja mukana hankkeessa, vai myöntääkö viejä itse ostajalle maksuaikaa. Vientitakuuta voi hakea Finnveran sähköisessä asioinnissa, osoitteessa online.finnvera.fi tai verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Lisätietoja: www.finnvera.fi > Vienti ja kansainvälistyminen 10 info 3 2014 11
Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Vaihde 029 460 11 Puhelinpalvelu 029 460 2580 Sähköposti etunimi.sukunimi@finnvera.fi Pääkonttorit Helsinki Kuopio Toimipisteet Helsinki Joensuu Jyväskylä Kajaani Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Tarvitseeko yrityksesi tietoja viennin rahoituksen vaihtoehdoista? Tutustu Vientikaupan rahoitus -ohjelmaamme www.finnvera.fi! Syksyn hakuaika päättyy 31.10.2014. Edustusto Pietari Julkaisija: Finnvera Oyj, Eteläesplanadi 8 (PL 1010), 00101 Helsinki Toimitus: Tuula Surkka, puh. 029 460 2423 Osoitteenmuutokset: osoite@finnvera.fi Taitto: Alma 360 Painopaikka: Erweko Oy Jakelu: Yritykset ja sidosryhmät