Toimintakertomus 2014 1. PERUSOPETUS... 3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS... 4 1.2 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO... 4 1.3 AVUSTAJAPALVELUT... 7 1.

Toimintakertomus 2014 1. PERUSOPETUS... 3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS... 4 1.2 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO... 4 1.3 AVUSTAJAPALVELUT... 7 1.4 VÄESTÖVASTUUMALLI... 7 1.5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA JA DIGITAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT... 7 1.6 KEHITTÄMISHANKKEET... 8 1.7 KOULURAKENTAMINEN JA KOULUKORJAUKSET... 9 1.8 KESTÄVÄ KEHITYS... 10 1.9 KANSAINVÄLISYYS... 11 1.10 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 11 1.11 PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA... 12 1.12 PÄIVÄ- JA LOMA-AJAN HOITO... 13 1.13 KOULUN KERHOTOIMINTA... 13 1.14 SIIRTYMINEN TOISELLA ASTEELLE JA KOULUTUSTAKUU... 14 2. LUKIOKOULUTUS... 15 2.1 YHTEISHAKU JA OPISKELIJAVALINTA... 16 2.2 ESPOON LUKIOT JA OPISKELIJAT... 16 2.3 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN... 17 2.4 SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO... 17 2.5 KANSAINVÄLISYYS... 18 2.6 JATKO-OPINTOIHIN HAKEUTUMINEN... 18 2.7 OPISKELIJAHUOLTO TOISELLA ASTEELLA... 19 3. TAITEEN PERUSOPETUS... 20 3.1 KAUPUNKI VASTAA TAITEEN PERUSOPETUKSESTA... 21 3.2 HENKILÖSTÖ JA OPPILASMÄÄRÄT... 21 3.3 RAHOITUS JA LUVAT... 22 3.4 VARHAISKASVATUSYHTEISTYÖ... 23 3.5 YHTEISTYÖ KOULUJEN KANSSA... 23 3.6 ARVIOINTI JA KEHITTYMINEN... 23 4. HENKILÖSTÖ... 25 4.1 ORGANISAATIO... 25 4.2 HENKILÖSTÖ... 26 4.3 KUNTA10-TULOKSET... 27 4.2 JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN... 28 4.4 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 28 4.5 TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA JA TYÖNOHJAUS... 30 5. STRATEGISET TULOSTAVOITTEET JA TALOUS... 31 5.1 STRATEGISET TULOSTAVOITTEET... 31 5.2 TALOUS... 32 6. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA... 35 7. KOULUJEN JOHTOKUNNAT... 36

2

1. PERUSOPETUS Osaava espoolainen 2020 Oppiva, luova ja osaava ihminen pystyy toimimaan tuntemattomassa tulevaisuudessa. Espoossa valmistaudutaan ottamaan uudet opetussuunnitelmat käyttöön 1.8.2016. Opetussuunnitelma uudistuksen keskiössä on pedagogisen toimintakulttuurin muutos perinteisten toimintatapojen muuttamisen ja digitalisaation kautta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö muuttui ja tuli voimaan 1.8.2014. Suurin muutos on siirtyminen ennaltaehkäisevään työskentelytapaan. Tämä toteutetaan yhteisöllisenä oppilashuoltotyönä. Lisäksi kouluissa toteutetaan lähinnä oppilashuoltohenkilöstön toimesta tapauskohtaista tai yksilötasoista oppilashuoltoa. Eheä oppimispolku Hyvinvoiva oppija elämän eri vaiheissa ja tilanteissa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Opetustoimessa valmisteltiin väestövastuumallia, jonka mukaisesti jokainen espoolainen koulu vastaa oman koulualueensa yleisopetuksen, tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaiden opetuksesta. Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa oleville varmistetaan jatkopaikka tiiviissä yhteistyössä. Oppilaaksioton prosessissa kokeiltiin keväällä 2014 aluepäälliköiden varaan rakennettua aikaisempaa keskitettyä mallia, mutta kesäkuussa päätettiin palata takaisin aikaisempaan rehtorin ratkaisuun perustuvaan malliin. Aluepäälliköt valvovat, että kaupungin linjaukset ja oppilaiden tasavertaisuus toteutuu koulukohtaisessa oppilaaksiotossa. Vastuullinen johtajuus Yksin ja yhdessä vastuu yhteisten tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2014 suuria muutoksia perusopetuksen osalta oli linjaorganisaation luominen ja aluepäälliköiden nimittäminen. Osana oppilashuollon lain uudistusta perustettiin Lasten- ja nuorten hyvinvoinninohjausryhmä. Ryhmä koordinoi perusopetuksen aluepäälliköiden johdolla alueellisia Lasten- ja nuorten hyvinvointiryhmiä. Näiden ryhmien tehtävänä on tuottaa tietoa ohjausryhmälle alueidensa erityistarpeista sekä toimia yhteistyöeliminä alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ryhmät edistävät myös SITO:n toimijoiden alueellista yhteistoimintaa. Perusopetuslinjan johtamista kehitettiin osana opetustoimen pilottina toteutettua kaupungin johtamisen kehittämisen projektia. Toimintaa kuluneena vuonna on erityisesti ohjannut opetustoimen tarinasta tuloskorttiin valittu tavoite korostaa koulun johtamisessa tapaa, jossa rehtorit ja koulunjohtajat johtavat kouluaan kehittämään oppilaiden osallisuutta omaan oppimiseen ja sen tapoihin. Koulun johto ohjaa koko henkilökuntaa käymään oppilaiden kanssa säännöllistä yksilö- ja ryhmätasoista keskustelua oppimaan oppimisesta näin lisäten oppilaiden tietoisuutta kunkin yksilöllisistä tavoista oppia. 3

Perusopetus vuonna 2014 Espoossa on 78 suomenkielistä peruskoulua, joista alakouluja on 46, yläkouluja 17, yhtenäisiä peruskouluja 13 ja erityiskouluja 2 ja sairaalakoulu. Espoon suomenkielisissä peruskouluissa opiskeli 23 841 oppilasta, joista yläkoulun oppilaita oli 6 982 ja erityisluokissa opiskelevia oppilaita 1871 (tilanne 20.9.2014). Espoon suomenkielisissä peruskouluissa oli vuoden 2014 lopussa vieraskielisiä oppilaita ja opiskelijoita yhteensä 3534. Alakouluissa opiskeltiin vieraina kielinä englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa, espanjaa ja venäjää. Vieraan kielen opetus alkoi yleensä 3. luokalla, mutta joissakin kouluissa kieleen tutustuttiin jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Espoossa on painotettua opetusta kuudessa alakoulussa ja kuudessatoista yläkoulussa. 3. luokalta alkavaa painotettua opetusta on musiikissa viidessä koulussa ja matemaattisluonnontieteellisissä aineissa yhdessä koulussa. Yläkouluissa painotettua opetusta annetaan musiikissa, liikunnassa, tanssissa, matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa, informaatioteknologiassa, kuvataiteessa ja ilmaisutaidossa. Kielikylpyopetusta annettiin Päivänkehrän, Westendinpuiston ja Soukan alakouluissa sekä Espoonlahden ja Haukilahden yläkouluissa. Kaksikielistä (suomi-englanti) opetusta annettiin Niittykummun, Jalavapuiston ja Tähtiniityn alakouluissa, Kilonpuiston yhtenäiskoulussa sekä Kuitinmäen yläkoulussa. Englanninkielistä peruskouluopetusta annettiin Komeetan ja Postipuun alakouluissa ja Espoo International yläkoulussa. Suomenkielistä esiopetusta järjestettiin 2178 lapselle 98 päiväkodissa ja 14 koulussa suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimesta. Lisäksi opetustoimen toteuttamassa esiopetuksessa oli 802 lasta 24 koululla. Kuljetuskustannukset olivat yhteensä noin 5 084 851 euroa, joka on 473 000 euroa enemmän kuin vuonna 2013. 1.1 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS Esi- perus- ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat uudistuvat syksyllä 2016. Valtioneuvosto hyväksyi uuden valtakunnallisen perusopetuksen tuntijaon 28.6.2012 ja Opetushallitus on antanut perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelmanperusteet 22.12.2014. Uuden opetussuunnitelman perusteiden uudistusprosessille asetettu tavoite on luoda paremmat edellytykset kestävälle tulevaisuudelle, koulun kasvatustyölle ja kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle. Tämä merkitsee koulun kehittämistä sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä. Uudessa opetussuunnitelmassa keskiössä on oppiminen. Se korostaa oppilaiden omaa aktiivista roolia oppijana, oppimisen iloa ja vuorovaikutustaitoja. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja laaja-alaisen osaamisen painottuminen opetuksessa edellyttävät opettajilta entistä enemmän yhteistyötä ja koulun pedagogiseen toimintakulttuurin kehittämistä uuden opetussuunnitelman suunnassa. Opetussuunnitelman teemoihin orientoivat OPS-treffit järjestettiin kaikille opettajille ja rehtoreille alueittain. OPS 2016 -huone avattiin Fronterissa ja se toimii opetussuunnitelmaa koskevien asioiden tiedotus- ja keskustelupaikkana. 1.2 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut esiopetuksesta toiselle asteelle. Lain tavoitteena on turvata oppilaiden 4

tarvitsemien oppilashuoltopalvelujen saatavuus ja laatu sekä tarjota matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään ja yhteisöllisyyttä tukevaan oppilashuoltotyöhön. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. Laki korostaa myös monialaista yhteistyötä. Oppilaitosyksiköissä oppilashuolto on kaikkien yhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Tämän lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon kuuluu kouluterveydenhuollon palvelut, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen oppilashuolto. Lain myötä oppilaitosten oppilashuollon rakenteet ovat muuttuneet oleellisesti. Yksiköissä toimii kaksi eri oppilashuollollista ryhmää. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Se luo rakenteet oppilashuollon toiminnalle, laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä vastaa suunnitelman toteutumisesta. Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi, kun asia vaatii erityisosaamista. Asian käsittely yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu oppilaan ja opiskelijan suostumukseen. Lisäksi koulussa kokoontuu oppimisen tuen ryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä oppimisen tukeen liittyviä asioita. Yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon prosessien kuvaus aloitettiin syksyllä. Uuden lain tuomat velvoitteet tulevat muuttamaan toimintakulttuuria, rakenteita ja toimintatapoja. Muutoksen toteuttaminen vie aikaa. Uuden lain mukaan oppilaalla on oikeus päästä keskustelemaan psykologin ja kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tilanteissa keskustelumahdollisuus tulee järjestää jo samana tai seuraavana työpäivänä. Keskustelu on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella. Tämä tuo paineita oppilashuollon palveluissa pysyä määräaikojen puitteissa. Siksi syksyllä on aloitettu määräaikojen seuranta ja asia on kirjattu myös Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tuloskorttiin. Haasteeseen vastataan kehittämällä matalan kynnyksen sähköisiä palveluita, joiden avulla kyetään pitämään huolta lakiin säädettyjen määräaikojen toteutumisesta. Koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelman pohjaa kehitettiin. Uusi lainsäädäntö lähtee siitä että Espoon kaupunki vastaa alueellaan toimivien oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluista. Suunnitelmia ja neuvotteluita käytiin sosiaali- ja terveystoimen, ammattioppilaitosten ja yksityisten koulujen kanssa. Omnian seitsemän kuraattoria siirtyivät Espoon kaupungin työntekijöiksi 1.1.2015 lähtien. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tuottaa kuraattori- ja psykologipalvelut esiopetuksesta toiselle asteelle. Poikkeuksena on esiopetuksen psykologipalvelut, joista vastaa sosiaali- ja terveystoimen Lasten terapiapalvelut. Yksityisten oppilaitosten kanssa käydään vielä neuvotteluja oppilasja opiskelijahuoltopalvelujen järjestämisestä. Oppilas- ja opiskelijahuollon lain koulutusta on kevään ja syksyn aikana kohdennettu rehtoreille ja oppilashuollon ammattihenkilöille. Oppilas- ja opiskelijahuollon toteutumista tullaan arvioimaan säännöllisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii kaupunkitasoisena oppilas- ja opiskelijahuoltotyön johtoryhmänä. KOULUKURAATTORIPALVELUT Suomenkielisissä peruskouluissa on 32 koulukuraattoria, joista 4 toimii aluekuraattorina. Kunkin koulu- ja aluekuraattorin toimialueena oli 2-3 koulua. 5

Koulukuraattorin tehtävät liittyvät sekä yhteisölliseen että yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön. Tehtävät sisältävät asiakastyötä, opetussuunnitelman mukaista oppilashuoltotyötä sekä monialaista yhteistyötä koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Koulukuraattorin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psykososiaalista hyvinvointia, myönteistä kokonaiskehitystä sosiaalityön keinoin sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Esiopetuksen kuraattoripalvelut hoidetaan jatkossa entisin resurssein, mikä tuo esiopetusyksiköiden runsaan lukumäärän, oppilasmäärän lisäyksen sekä lain mukaisen määräaikojen noudattamisen osalta haastetta toteuttaa tasapuolisia ja laadukkaita oppilashuoltopalveluja eri yksiköissä. KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Suomenkielisissä peruskouluissa on 32 psykologia, joista 5 toimii aluepsykologina. Kunkin koulu- ja aluepsykologin toimialueena oli 2 4 koulua. Koulupsykologin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden saavuttamista. Käytännössä koulupsykologin tehtävänkuva muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu asiakastyötä, konsultaatiota, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä sekä yhteistyötä kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa. Kuraattorin ja psykologin keskimääräinen oppilasmäärä Espoossa Kuraattorit Psykologit Espoo Perusopetus Lukiot Perusopetus Lukiot 2013-2014 782 2289 782 1526 2012-2013 770 2338 770 1558 Työn kohteet lukuvuonna 2013-2014 Kuraattorit Psykologit Perusopetus Lukiot Perusopetus Lukiot Oppiminen 3,4 % 2,6 % 23,5 % 6,7 % Käyttäytyminen 29,8 % 24,0 % 19,4 % 11,5 % Tunne-elämä 16,9 % 12,4 % 28,2 % 58,5 % Perhe 15,1 % 38,1 % 6,53 % 9,1 % Sosiaaliset suhteet 26,9 % 18,6 % 7,4 % 8,8 % Koulunkäyntijärjestelyt 8 % 4,4 % 15,1 % 5,5 % TERAPIAPALVELUT Suomenkielisen opetuksen toimintaterapeutit (2) ja musiikkiterapeutti työskentelevät Kilon, Veräjäpellon ja Ruusutorpan kouluilla. Terapioihin ohjaudutaan oppilashuoltoryhmän, opettajien, vanhempien, kouluterveydenhuollon tai muiden yhteistyötahojen kautta. 6

1.3 AVUSTAJAPALVELUT Perusopetuslain mukaan vammaisille tai muille erityistä tukea tarvitseville oppilaille järjestetään opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut. Espoossa työskenteli vuonna 2014 noin 509 koulunkäyntiavustajaa, joista vakinaisia koulunkäyntiavustajia, kehitysvammaisten hoitajia tai autististen lasten koulunkäyntiavustajia oli yhteensä 265. Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta tilattiin koko lukuvuodeksi 244 koulunkäyntiavustajaa. Koulunkäyntiavustajapalveluita myönnettiin 12 280 viikoittaista työtuntia, joista noin 12 000 tuntia jaettiin laskennallisesti erityisluokille ja koulukohtaisena avustajapalveluna. Perusopetuksen iltapäivätoimintaan myönnettiin avustajapalvelua 280 viikoittaista työtuntia. 1.4 VÄESTÖVASTUUMALLI Kevään 2014 aikana valmisteltiin väestövastuumallia, jonka mukaisesti jokainen espoolainen koulu vastaa oman koulualueensa yleisopetuksen, tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaiden opetuksesta. Koulut saavat tarvittavat resurssit oppilaiden opetuksen järjestämiseksi lähikoulussa. Vaikeimmin kehitysvammaisten ja autististen oppilaiden resurssointi hoidetaan samaan tapaan kuin ennenkin. Lukuvuoden 2015 2016 oppilaaksiotto toteutetaanvuosiluokkien 1-2 ja 7-8 osalta väestövastuumallin mukaisesti ja muiden vuosiluokkien osalta vaiheittain. Alkuvuodesta 2014 nimitettiin työryhmä valmistelemaan resurssointimallia. Peruskoulujen tuntilaskelmiin ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppilaaksiottoprosessiin tehtiin väestövastuumallin edellyttämät muutokset työryhmän valmistelun ja peruskoulujen rehtoreiden antamien palautteiden ja kehittämisideoiden perusteella. Peruskoulujen rehtoreille ja erityisopettajille, oppilas- ja opiskeluhuoltohenkilöstölle sekä varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestettiin syyskuussa 2014 neljä alueellista samansisältöistä koulutusta, joissa eri toimijat perehdytettiin väestövastuumallin mukaiseen resurssointimalliin ja oppilaaksiottoon. Lisäksi laaja-alaisille erityisopettajille järjestettiin koulutusta. Lukuvuoden 2015 2016 väestövastuumallin mukaista resurssointimallia ja oppilaaksiottoa arvioidaan kevätkauden 2015 aikana eri toimijoilta kerättävien palautteiden ja kehittämisideoiden perusteella. Väestövastuumalliin tehdään tarvittaessa muutoksia. 1.5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA JA DIGITAALISET OPPI- MISYMPÄRISTÖT Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 179 300 euroa valtionavustusta perusopetuksen opettajien pedagogiseen ICT-ohjaukseen, jota toteutetaan vertaisohjauksen toimintamallilla kaikissa peruskouluissa. Tämän Espoossa LOISTO-hankkeena toteutettavan osaamisen kehittämisen toimintamallin tavoitteena on tukea kouluyhteisöjen osaamisen kehittämistä kouluissa havaittujen ja määriteltyjen osaamisen kehittämistarpeiden perusteella. Keskitettyä opettajien tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen osaamisen kehittämistä tuettiin edelleen vahvasti keskitetyllä koulutustarjonnalla sekä alueellisilla ja koulukohtaisilla täydennyskoulutustoiminnoilla. Erityisesti vahvistettiin alueellisten ja koulukohtaisten koulutusten toteuttamista. 7

Uusina pedagogisina toimintamuotoina olivat mobiilien päätelaitteiden käyttö opetuksessa sekä opiskelun tukena sekä tablettien hyödyntäminen oppilaiden ja opiskelijoiden aktivoimisessa. Täydennyskoulutuksen uutena toimintamuotona valmisteltiin MOOC-tyyppisten osaamisen kehittämisen menetelmien käyttöä. Rehtoreille ja koulun johtoryhmille suunnattu muutos- ja kehittämisjohtamista tukeva Osaamisen johtamisella ammatilliseksi oppimisyhteisöksi -koulutukseen osallistui 25 koulun edustajat. Syksyllä 2014 käynnistyneet valmennusryhmät ovat tämän valmennusohjelman viimeiset kouluryhmät. Seuraavan valmennusmuodon suunnittelu käynnistyy vuoden 2015 alusta. Espoon opettajat osallistuivat marraskuussa ensimmäistä kertaa valtakunnalliseen OPEKAosaamiskartoitukseen. Kartoitukseen osallistui noin 1 200 opettajaa. Kartoituksen tulosten perusteella espoolaisten opettajien osaaminen on keskimäärin selvästi valtakunnallista tasoa kehittyneempää. Koulujen sisäinen, koulujen välinen ja Espoon alueiden välinen osaamistaso on eriytynyt ja eriytymässä. Espoo on mukana valtakunnallisen oppilaiden OPPIKAosaamiskartoitustyövälineen kehitystyössä, joka toteutetaan Opetushallituksen tuella ja Tampereen kaupungin koordinoimana. OPPIKA-kartoitustyöväline on tarkoitus valmistua vuoden 2015 aikana ja sitä pilotoidaan Espoossa keväällä 2015. Espoon kaupunki hankki loppuvuodesta 2014 kaikkien opettajien käyttöön digitaaliset työvälineet. Laitteiden jakelu ja käyttöönotto käynnistyi vuoden 2015 alusta. Vuoden 2014 aikana varustettiin viimeisetkin perusopetuksen oppimistilat nykyaikaisella oppimisteknologialla, joten tällä hetkellä kaikki perusopetuksen tilat on varustettu. Samalla toteutettiin elinkaarimallin mukaisia laitevaihtoja mm. vanhimpien dataprojektoreiden osalta. Pienryhmätiloja ei ole varustettu keskitetysti. Sähköisen oppimisympäristön Fronterin käyttöä laajennettiin ja syvennettiin. Uusina toiminnallisuuksina on kehitetty kaikille oppilaille tarkoitettua dialogista tavoite- ja arviointityökalua ja sen käyttöä. Sitä on kehitetty ja pilotoitu kolmen koulun verkostona. Kaikille huoltajille suunnattua HuoltajaFronter-toiminnallisuutta kehitettiin. Sen käyttöönottoa laajennetaan vuoden 2015 aikana. 1.6 KEHITTÄMISHANKKEET Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen rahoittamia hankkeita Perusopetusryhmien pienentäminen (OKM) Vuodelle 2014 avustusta saatu 3 347 700. Avustusta on käytetty resurssiopettajien palkkaamiseen niihin ryhmiin, joissa oppilasmäärä on suuri ja joissa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita. Koulutuksellista tasa-arvoa edistävät toimenpiteet (OKM) Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 20 koululle on saatu 1,7 miljoonaa euroa vuosille 2013 2014. Tällä rahoituksella koulut ovat voineet palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminnan kehittäminen (OPH) Rahoitusta saatiin 230 000 euroa, hankkeessa on mukana 90 % alakouluista ja 60 % yläkouluista. Yhteistyötä tehtiin Wau ry:n kanssa tukemalla hankerahoituksella sen järjestämiä matalankynnyksen liikuntakerhoja. 8

Euroopan Unionin kotouttamisrahasto tukee Agora Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi koulussa -hanketta 155 000 eurolla. Tavoitteena on lisätä kielitietoisuutta ja monilukutaitoa sekä kehittää työvälineitä katsomusdialogin edistämiseen kouluissa. Espoo on mukana valtakunnallisessa Helsingin yliopiston koordinoimassa Innokas - hankkeessa. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja innovatiivisen koulun kehittämiseen. Liikkuva koulu (OPH) Liikkuva koulu hankkeessa oli mukana 21 peruskoulua eli kahdeksan koulua enemmän kuin edellisenä vuonna. Hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana. Hankkeessa on yhteistyötahona Espoon Liikuntatoimi ja Tilakeskus -liikelaitos. Kielenopetuksen kehittämisessä jatkui pääkaupunkiseudun yhteinen Yksi maailma monta kieltä kehittämishanke. Hanketta koordinoi Helsinki. FIS Steps on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke, jonka tavoitteena on kehittää englanninkielisen opetuksen laatua ja uusia pedagogisia innovaatioita sekä perehtyä englanninkieliseen oppimateriaaliin. Autismiopetuksen fyysisten ympäristöjen ja turvallisuuden kehittämiseen on saatu hankerahoitusta. Hankkeessa on pilottikouluna Niittykummun koulu. Kestävän kehityksen RCE -toimintaan liittyen on saatu rahoitusta OPEDUCA projektiin. Hankkeessa on luotu materiaaleja opettajille työelämän näkökulmasta. Projektissa on mukana Etelä- Tapiolan lukio. Osaava espoolainen - Oppiva Espoo ohjelma edistää digitaalisten oppimisympäristöjen vahvaa hyödyntämistä opetuksessa. Pilotointi kouluissa on alkamassa. Microsoft tukee hanketta. Osaava -opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämishanke Pääkaupunkiseudun yhteisen Osaava- opetushenkilöstön täydennyskoulutushankkeen rahoitus on kohdennettu tietoyhteiskuntaosaamiseen, opetuksen ja johtamisen laadun parantamiseen sekä opetussuunnitelmatyöhön orientoivaan koulutukseen. Espoolla on ollut käytössä rahoitusta 76 000 euroa. Lisäksi suomenkielisessä opetuksessa on koulujen omia hankkeita, joihin ne ovat saaneet ulkopuolista rahoitusta Euroopan Unionilta tai suoraan Opetushallitukselta 1.7 KOULURAKENTAMINEN JA KOULUKORJAUKSET Opinmäen oppimiskeskuksen rakentaminen jatkui. Auroran vanha koulu puretaan ja tilalle rakennetaan uusi koulu ja päiväkoti. Projekti alkoi syksyllä 2014 ja valmistuu kesällä 2016. Auroran koulun opetus järjestetään Järvenperän koulun yhteyteen sijoitettavissa siirtokoulutiloissa hyödyntäen samalla Järvenperän koulun vapaata kapasiteettia. Kirstin ja Veräjäpellon kouluissa koettiin sisäilmaongelmia ja kouluille tilattiin väliaikaiset, siirtokelpoiset tilat peruskorjauksen tai korvaavan uudisrakennuksen suunnittelun ja toteuttamisen ajaksi. Kirstin koulun peruskorjaus on aikataulutettu vuosille 2015 2017. Siirtokelpoiset tilojen valmistuminen viivästyi ja ne saatiin käyttöön helmikuussa 2015. Veräjäpellon koulussa siirtokoulujen tilat valmistuivat vuoden 2014 lopussa. 9

Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus alkoi. Tapiolan koulu ja lukio toimivat väliaikaisissa tiloissa, lukio Spondalta vuokratuissa tiloissa Kerassa ja Tapiolan koulun opetus järjestetään Otaniemessä Miestentiellä peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Espoon Viherlaakson yläkoulu ja lukio kärsivät sisäilma- ja kosteusongelmista. Viherlaakson koulun opetus järjestetään väistökoulun tiloissa osoitteessa Lukionahde 1. Viherlaakson lukio toimii väistötiloissa Kutojantiellä Kilossa peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Lintuvaaran koulua peruskorjataan ja laajennetaan. Lintuvaaran koulun 5. ja 6. luokat toimivat Lintumetsän koulussa ja esiluokan ja vuosiluokkien 1-4 opetus järjestetään siirtokelpoisissa koulutiloissa. Peruskorjaus valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Karakallion koulun peruskorjaus valmistui kesällä 2014 ja otettiin koulukäyttöön syyslukukauden 2014 alussa. Mainingin koulun peruskorjaus alkoi vuoden 2014 alussa ja kestää arviolta kesään 2015 saakka. Mainingin koulun peruskorjauksen aikana vuosiluokat 1-6 toimivat entisen Mårtensbron koulun tiloissa ja vuosiluokat 7-9 toimivat Saunalahden koulun tiloissa peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Karhusuon koulun tilanahtautta helpotettiin vuokraamalla siirtokelpoinen rakennus koulu- ja esiopetustiloiksi. 1.8 KESTÄVÄ KEHITYS Espoon keskeisiä tavoitteita on toimia sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti. Espoon kaupunki on perustajajäsen kestävän kehityksen koulutuksen RCE (Regional Centre of Expertise) Espoo verkostossa ja sitoutunut edistämään kestävän kehityksen kasvatusta osana kestävän kehityksen koulutuksen RCE-verkostoa. Espoon kaupungin kestävän kehityksen kehittämisohjelma tukee myös kestävän kehityksen kasvatustyötä Espoossa. Kaupungin eri toimijoiden kestävän kehityksen kasvatuksen yhteistyötä on edistetty Toimekkaat - työryhmässä. Toiminnan tueksi on laadittu Kestävän kehityksen kasvatus selonteko. Kestävän kehityksen välttämättömyys ja ekososiaalinen sivistys nousevat esiin perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa. Perusopetuksen tavoitteena on avata näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. Tavoitteena on, että kestävä kehitys on luonteva osa kaikkien oppiaineiden opetusta ja että kestävä kehitys on osa koulujen toimintakulttuuria. Opetussuunnitelmaan on kirjattu, että koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. Opetussuunnitelmien kuntatason linjauksissa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen laajassa merkityksessä eli mukana ovat ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Koulujen lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan kestävän kehityksen kehittämiskohde, jota koulu toteuttaa. Vuosi vuodelta koulu rakentaa kestävän kehityksen toimintaansa ja sitä kautta kouluun syntyy kestävän kehityksen ohjelma, jossa kuvataan miten kestävää kehitystä koulussa toteutetaan. Koulujen kestävän kehityksen toimintaan antaa tukea kestävän kehityksen konsultoivat opettajat sekä heidän apunaan ympäristöalan erikoisammattitutkinto koulutukseen osallistuvat 10

opettajat. Kestävä kehitys on pysyvä koulutusteema, josta tarjotaan täydennyskoulutusta. Kouluille on järjestetty ekotukikoulutukset alueittain ja tavoitteena on, että kouluissa on vähintään kaksi koulutettua ekotukihenkilöä, joista ainakin yksi on opettaja. Kouluille kestävän kehityksen kehittämistyössä ovat apuna esimerkiksi Keke koulussa - materiaali, Vihreä lippu -ohjelma, jonka avulla voi saada ulkoisen tunnuksen, Kukko 2012- kummikoulutoiminnan aineistot tai Okka-säätiön materiaalit, joiden avulla koulu voi sertifioitua. 1.9 KANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyyttä toteutetaan kouluissa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Peruskoulujen ja opetussuunnitelmissa kulttuuri-identiteetti, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ovat keskeisiä aiheita. Myös Espoon laaja kieliohjelma tukee oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälistymistä. Suomen osallistuminen tutkimusohjelma PISAan (Programme for International Students Assessment) yhdessä OECD:n muiden jäsenmaiden kanssa tuo tärkeää kansainvälistä vertailutietoa opetuksen kehittämiseen. Monet koulut osallistuivat vuoden aikana mm. eurooppalaisten koulujen yhteistyötä edistäviin Erasmus-projekteihin sekä muihin kansainvälisiin projekteihin. Peruskoulujen yhteistyömaita ovat mm. Kanada, Ranska, Ruotsi, Unkari, Japani, Venäjä ja Viro. Espoolaisissa kouluissa kävi vuoden aikana runsaasti kansainvälisiä vieraita tutustumassa PISA -tutkimuksissa menestyneeseen suomalaiseen opetukseen. Lukuvuoden 2013 2014 aikana Espoon kaupungin kouluissa ja lukioissa kävi lähes 180 vierailijaryhmää yhteensä 41 eri maasta. Pääsääntöisesti vierasryhmät olivat opetushallituksen tai opetus- ja kulttuuriministeriön välittämiä. Espoo on jäsenenä koulutusalan verkostossa nimeltä International Associaton of Educating Cities. 1.10 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Espoon suomenkielisissä peruskouluissa oli vuoden 2014 lopussa vieraskielisiä oppilaita ja opiskelijoita yhteensä 3534. Vieraskielisten oppilaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 418 oppilaalla. Lisäksi suomenkielisessä perusopetuksessa on yhteensä runsaat 1 400 monikielisten perheitten tai suomalaisten paluumuuttajaperheitten lasta, joiden virallinen äidinkieli on suomi, mutta jotka tarvitsevat samanlaisia tukitoimia kuin vieraskieliset lapset. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeli vuoden 2014 lopussa 545 oppilasta. Peruskoulussa toimi vuoden 2014 lopussa 17 alakoulun ja 8 yläkoulun erillistä perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmää, joissa opiskeli yhteensä 241 oppilasta. 204:lle valmistavan opetuksen tukea tarvitsevalle jonkin verran suomea puhuvalle oppilaalle järjestettiin valmistavaa opetusta inklusiivisesti omissa lähikouluissa. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyviä maahanmuuttajien määräaikaista tukea tarvitsevia oppilaita oli vuoden 2014 lopussa 714 oppilasta. Näistä 30 oppilasta opiskeli Mainingin koulussa erillisissä maahanmuuttajien pienryhmissä puutteellisen koulunkäyntitaustan vuoksi. Loput opiskelivat perusopetuksen ryhmissä omissa lähikouluissa. Suomi toisena kielenä -opetukseen osallistui vuoden 2013 lopussa 3 591 peruskoulun oppilasta. Opetukseen osallistuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 479 oppilaalla. 11

Maahanmuuttajien äidinkielen opetusta ja suomenkielisten/ruotsinkielisten lasten ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta annettiin 38 eri kielessä. Lukion maahanmuuttajien äidinkielen kursseja järjestettiin 9 eri kielessä. Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistui yhteensä 3026 oppilasta, yli 500 oppilasta enemmän kuin vuonna 2013. Eniten oppilaita osallistui venäjän (631), somalin (353), arabian (287), englannin (261) ja viron (205) kielen opetukseen. Opetusta antoi 56 opettajaa. Oman äidinkielen opetukseen ilmoittautuminen tapahtui sähköisesti Wilman kautta. Kehittämistyö Valmistavassa opetuksessa ja suomi toisena kielenä -opetuksessa pedagogiset asiantuntijat konsultoivat kouluja ja perehdyttivät uusia opettajia. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajille järjestettiin perehdyttämiskoulutusta ja säännöllisiä tapaamisia, joissa hiottiin toimintatapoja ja vaihdettiin kokemuksia. Maahanmuuttajien äidinkielen opettajille opettajista muodostettu tieto- ja viestintätekniikkatiimi järjesti koulutuksia sähköisten opetusvälineiden käytöstä oman äidinkielen opetuksessa. Kaikki päätoimiset oman äidinkielen opettajat käyttävät opetuksessa tablettitietokoneita. Farsin/darin kielen, venäjän kielen, viron kielen ja albanian kielen opettaja toimivat myös osa-aikaisena kulttuuritulkkina. Koulut kokivat kulttuuritulkin osallistumisen haasteellisiin huoltajaneuvotteluihin erittäin hyödylliseksi Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue toteuttaa 1.1.2014 30.6.2015 EU:n Kotouttamisrahaston rahoituksella hankkeen Agora - Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi koulussa. Hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaiden ja opettajien kielitietoisuutta kehittämällä ja vakiinnuttamalla kielitietoisia työtapoja ja samanaikaisopetusta suomeksi ja omalla äidinkielellä sekä kehittää työvälineitä katsomusdialogin edistämiseen kouluissa. Hankkeen puitteista järjestettiin peruskoulun opettajille seminaareja ja työpajoja, kokeiltiin katsomusdialogin toteuttamista peruskouluissa, samanaikaisopetusta alakouluissa ja kielitietoista opetusta yläkouluissa. Opetushallituksen tuella jatkettiin kehittämishanketta romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen. Romanin kielen opettaja antoi tukiopetusta muutamassa koulussa ja tuki mm. huoltajia yhteistyössä koulujen kanssa. Romanioppilaiden perusopetuksen kehittäminen jatkuu. Mainingin, Leppävaaran ja Tiistilän koulussa jatkoi kehitysyhteistyöjärjestön Planin Matkalla - hanke, jossa tavoitteena on parantaa oppivelvollisuusikänsä loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden nuorten ja heidän vanhempiensa mahdollisuuksia osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Osallistujien kanssa työskennellään nuorten ja vanhempien ryhmissä: niissä tutustutaan ja syvennytään suomalaiseen arkeen, harrastus- ja vapaaajantoimintaan, jatko-opiskeluun sekä työelämään. Mainingin koulu valittiin Planin Matkalla - hankkeen Vuoden kouluksi. 1.11 PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Perusopetuksen iltapäivätoimintaa tarjottiin suomenkielisten koulujen 1 2-luokkalaisille ja ylempien luokka-asteiden erityistä tukea tarvitseville oppilaille 15 oppilaan normaalikokoisissa ja 7 oppilaan pienennetyissä ryhmissä. Pienennetyt ryhmät koostuivat pääsääntöisesti erityisen tuen oppilaista. Toimintaa toteutettiin koulujen tiloissa sekä koulujen välittömässä läheisyydessä olevissa erillisyksiköissä. Erityisen tuen oppilaat osallistuivat joko oman koulunsa tai kotinsa lähellä olevaan iltapäivätoimintaan. Lukuvuonna 2013 2014 iltapäivätoiminnan piirissä aloitti 3802 oppilasta, joka oli 632 oppilasta enemmän kuin lukuvuoden 2012-12

2013 alussa. Lukuvuoden 2014 2015 iltapäivätoiminnassa aloitti 3363 oppilasta, joista 260 oli erityisen tuen päätöksen omaavia oppilaita. Keväällä 2014 huoltajille annettiin mahdollisuus jättää hakemus ja saada päätös iltapäivätoiminnasta sähköisesti Wilman kautta. Hakuaikana 16.4. 12.5.2014 saapui 3689 hakemusta. Sähköisen päätöksen valitsi 3160 huoltajaa ja kotiin postitettavan 529 huoltajaa. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö koordinoi ja valvoo perusopetuksen iltapäivätoimintaa sekä tekee iltapäivätoiminnan lapsivalinnat. Lukuvuonna 2014 2015 kaupunki aloitti oman toiminnan pilotin Koulumäen ja Saunalahden kouluissa. Lisäksi iltapäivätoimintapalvelua tuotti 28 yksityistä palveluntuottajaa, jotka olivat yrittäjiä tai yhdistyksiä. Vuonna 2014 valmisteltiin ja päivitettiin perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen perusteita sekä palveluntuottajien valintakriteereitä ja avustuksen periaatteita, jotka vietiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätettäväksi marraskuussa 2014. Uudistetut perusteet ovat voimassa 1.8.2015 kuitenkin siten, että lukuvuoden 2015 2016 lapsivalinnat tehdään jo uudistetuin perustein. 1.12 PÄIVÄ- JA LOMA-AJAN HOITO Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa päätettiin marraskuussa 2013 kehitysvammaisten ja autististen lasten aamu-, iltapäivä- ja lomahoidon toteuttamisesta Sivistystoimessa. Aamu- ja iltapäivähoito siirtyi Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toteutettavaksi 1.8.2014 alkaen ja loma-ajan hoito vuoden 2014 talvilomasta alkaen. Kehitysvammaisten ja autististen lasten opetuksessa työskentelevät koulunkäyntiavustajat työskentelivät myös kyseisten oppilaiden aamu- ja iltapäivähoidossa. Noin 200 oppilaalla on oikeus aamu- ja iltapäivähoitoon sekä loma-ajan hoitoon. 1.13 KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminta on lapsen ja nuoren kasvua tukevaa tavoitteellista vapaa-ajan toimintaa, jota koulut voivat halutessaan järjestää. Koulun kerhotoiminta tukee osaltaan koulun kasvatus- ja opetustyötä ja se kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Toiminnan tavoitteina ovat luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen ja terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Koulun kerhotoimintaan osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Vuonna 2014 yli 88 % Espoon peruskouluista järjesti koulun kerhotoimintaa valtion erityisavustuksen tuella. Kouluilta saatujen suunnitelmien mukaan alakoulujen kerhoihin osallistui noin 6 000 oppilasta. Yläkoululaisille suunnatuissa kerhoissa oli noin 1300 osallistujaa. Valtion erityisavustuksen ja koulun oman rahoituksen lisäksi koulut järjestivät koulun kerhotoimintaa muun muassa vanhempainyhdistysten, seurakuntien sekä koti- ja kouluyhdistysten tuella. WAU ry järjesti koulun kerhotoiminnassa matalan kynnyksen liikuntakerhoja lähes 20 koululla. 13

1.14 SIIRTYMINEN TOISELLA ASTEELLE JA KOULUTUSTAKUU Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Vailla opiskelupaikkaa oleville varmistetaan jatkopaikka tiiviissä yhteistyössä. Kesällä 2014 yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jäi Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten peruskoulujen oppilaanohjaajilta kerättyjen tietojen mukaan noin 150 nuorta, kun vuotta aiemmin ilman paikkaa jääneitä nuoria oli noin 300. Yhteishaun pisteytyksen muutos toi edun suoraan peruskoulusta hakeneille. Lisäksi aloituspaikkojen lisäykset helpottivat koulutukseen pääsyä. Kaikki ilman paikkaa jääneet ohjattiin etsivän nuorisotyön piiriin. Kesän hakujen ja varasijapaikkojen täyttämisen jälkeen valtaosa sai lukuvuoden alussa paikan tutkintoon johtavasta koulutuksesta, kymppiluokilta, valmistavista koulutuksista tai työpajoilta. Toisen asteen tiedottamisessa ja markkinoinnissa tehtiin yhteistyötä Omnian, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa. Yhteistyössä tehtiin Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot -opas ja Yhteishaun jälkeen -esite. Tammikuussa 2014 järjestettiin tiedotustilaisuus huoltajille yhteishausta. Tilaisuudessa esiteltiin peruskoulun jälkeisiä jatkokoulutusvaihtoehtoja peruskoulun päättöluokkalaisille sekä heidän huoltajilleen. Lisäksi lukiot järjestivät oppilaille tiedotustilaisuuksia tammi-helmikuun aikana. 14

2. LUKIOKOULUTUS Osaava espoolainen 2020 Oppiva, luova ja osaava ihminen pystyy toimimaan tuntemattomassa tulevaisuudessa. Keskeisiä kehittämiskohteita vuonna 2014 olivat sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen ja sähköinen oppiminen sekä lukioiden kansainvälisyyden lisääminen. Kolmessa lukiossa pilotoitiin sähköistä ylioppilaskoeympäristöä ja kaikissa lukioissa lisättiin sähköisten kokeiden järjestämistä. Kaikille lukio-opettajille järjestettiin aineryhmäkohtainen koulutuspäivä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja sähköisiin kokeisiin liittyen. Lukioiden kansainvälinen yhteistyö on ollut vilkasta. Shanghai-yhteistyön merkeissä kuuden espoolaisen lukion rehtorit vierailivat Shanghaissa keväällä, ja vaihto-opiskelijatoimintaa edistetään kuluvana lukuvuonna. Kaiken kaikkiaan Espoon lukioista on tehty ulkomaille yli 40 matkaa, joissa opiskelijoita on ollut yli 500. Matkat ovat suuntautuneet yli 20 eri maahan. Espoolaislukiolaisia oli vaihdossa ulkomailla syksyllä 2014 yhteensä 85. Eheä oppimispolku Hyvinvoiva oppija elämän eri vaiheissa ja tilanteissa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Opiskelijan aktiivinen rooli oppimisensa kehittämisessä nostettiin lukiolinjalla yhdeksi kehittämiskohteeksi. Tavoitteena on, että opiskelijoilla on yhä parempi mahdollisuus antaa palautetta saamastaan opetuksesta. Opiskelijakuntien ja lukiolinjan yhteistyötä tiivistettiin. Lukiolinjan päällikkö ja suunnittelija tapasivat joulukuussa 2014 lukioiden opiskelijakuntien ja nuorisovaltuuston edustajia. Jatkossa tapaamisia järjestetään kahdesti vuodessa ja opiskelijakuntien edustajia pyydetään mukaan lukiolinjan kehittämistyöhön. Vastuullinen johtajuus Yksin ja yhdessä vastuu yhteisten tavoitteiden toteutumisesta. Lukiolinja aloitti toimintansa 1.1.2014. Lukiolinjan päällikkö toimii lukioiden rehtoreiden esimiehenä. Lukiolinjalla kehitetään Espoon lukiokoulutusta kokonaisuutena sekä tuetaan rehtoreita kunkin lukion toiminnan kehittämisessä. Vuoden 2014 aikana lukiolinjalla rakennettiin johtamisjärjestelmää, johon kuuluu lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen lukiokoulutukselle sekä toiminnan arvioinnin kehittäminen. Espoossa on 11 suomenkielistä päivälukiota, ruotsinkielinen lukio sekä yksi aikuislukio. Espoon suomenkielisissä päivälukioissa on 4 565 opiskelijaa (tilanne 20.9.2014). Suomenkielisissä päivälukioissa oli 1453 aloituspaikkaa Lukiopaikkoja varattiin 61,5 % ikäluokasta Espoolaislukioon tarvittiin vähintään 7,5 keskiarvo Espoossa on kaksi erityistehtävän lukiota, kaksi IB-linjaa, kuusi lukiolinjaa ja kolme painotusta Opettajia suomenkielisissä päivälukioissa on noin 300. Espoon aikuislukio siirtyi hallinnollisesti osaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaa vuoden 2015 alusta alkaen.

2.1 YHTEISHAKU JA OPISKELIJAVALINTA Kevään 2014 yhteishaussa Espoon suomenkielisiin lukioihin oli 1600 ensisijaista hakijaa, mikä on 1,9 % vähemmän kuin vuonna 2013. Perusopetuksen päättävään ikäluokkaan suhteutettuna hakijoita oli kuitenkin edellisvuotta enemmän. Ensisijaisten hakijoiden määrä lukioiden aloituspaikkoja kohden oli 1,10 kun se vuotta aiemmin oli 1,12. Aloituspaikkoja suomenkielisiin lukioihin lukuvuodelle 2014 2015 oli 1453. Lukion aloituspaikkoja varattiin 61,5 %:lle ikäluokasta, mikä oli prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2013. Päästäkseen espoolaiseen lukioon opiskelijan lukuaineiden keskiarvon tulee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tekemän linjauksen mukaan olla vähintään 7,00. Lopulliset sisäänpääsykeskiarvot vaihtelevat vuosittain hakijamäärän mukaan. Vuonna 2014 matalin sisäänpääsykeskiarvo tulosten julkistamisen aikaan oli 7,5. Keskiarvorajat nousivat edellisvuodesta kuuden lukion yleislinjalla ja viiden lukion erityislinjalla. Korkein alin keskiarvoraja 9,33 oli Etelä-Tapiolan lukiossa. Yhteishaku lukioihin järjestettiin ensi kertaa uuden valtakunnallisen Opintopolku-palvelun kautta. 2.2 ESPOON LUKIOT JA OPISKELIJAT Kaikissa Espoon lukioissa on laadukas yleislinja sekä osassa lukiolinja, painotus tai opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Erityisen koulutustehtävän lukioissa opiskelijat voivat jättää pois joitakin valtakunnallisia pakollisia kursseja ja valita tilalle lukion erityistehtävän mukaisia opintoja. Erityislukioihin ja lukiolinjoille opiskelijat valitaan erityisten valintakriteerien perusteella. Lukioiden painotukset näkyvät muun muassa syventävien ja soveltavien kurssien määrässä. Painotuksiin ei ole erillisiä valintakriteereitä. Lukio Erityinen koulutustehtävä, lukiolinja, painotus Opiskelijamäärä 1. Espoon yhteislyseon lukio yleislukio ja jalkapallolinja 335 2. Espoonlahden lukio yleislukio ja kielipainotus 558 3. Etelä-Tapiolan lukio yleislukio, talous- ja yhteiskuntatieteiden 479 painotus, IB-linja (erityislukio) 4. Haukilahden lukio yleislukio ja urheilulinja 344 5. Kaitaan lukio yleislukio ja kuvataidelinja 329 6. Kuninkaantien lukio yleislukio ja it- ja mediapainotus 539 7. Leppävaaran lukio yleislukio ja urheilulinja 348 8. Olarin lukio yleislukio ja matematiikka- ja luonnontiedelukio 362 (erityislukio) 9. Pohjois-Tapiolan lukio yleislukio ja ilmaisutaidon ja mediakasvatuksen 408 linja 10. Tapiolan lukio yleislukio ja musiikkilukio (erityislukio) 517 11. Viherlaakson lukio yleislukio ja taidelinja 346 Suomenkieliset päivälukiot yhteensä 4 565 12. Mattlidens gymnasium yleislukio ja IB-linja 514 20.9.2014 16

Syyskuun 2014 tilastointipäivänä Espoon lukiolaisista vieraskielisiä oli 5,1 % ja ulkopaikkakuntalaisia 10,6 %. Tyttöjen osuus oli 52,3 % ja neljännen vuosikurssin opiskelijoiden 5,1 % (sisältää myös 3,5 vuodessa valmistuvat). Lukuvuonna 2013 2014 lukiokoulutuksen keskeytti noin 150 henkilöä eli hieman yli 3 % opiskelijamäärästä. Lukiolaisista 1,3 % ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 2.3 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä toteutetun organisaatiouudistuksen myötä lukiolinja aloitti toimintansa 1.1.2014. Lukiolinja vastaa lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä yhdessä lukioiden rehtoreiden kanssa. Lukiolinjalla kehitetään Espoon lukiokoulutusta kokonaisuutena sekä tuetaan rehtoreita lukion toiminnan kehittämisessä. Vuoden 2014 aikana lukiolinjalla rakennettiin johtamisjärjestelmää, johon kuuluu lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen lukiokoulutukselle sekä toiminnan arvioinnin kehittäminen. Lukiokoulutuksen kehittäminen pohjautuu opetussuunnitelman lisäksi opetustoimen tarinaan sekä keskeisiin lukiolinjalla yhteisesti määriteltyihin laajempiin kehittämiskokonaisuuksiin. Opetustoimen tarinassa mainittu tavoite opiskelijan aktiivisesta roolista oppimisensa kehittämisessä on nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi. Tavoitteena lukiolinjalla on, että opiskelijoilla on yhä parempi mahdollisuus antaa palautetta saamastaan opetuksesta. Keskeisiä kehittämiskohteita lukuvuonna 2014 2015 ovat sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen ja sähköinen oppiminen sekä lukioiden kansainvälisyyden lisääminen. Lisäksi tärkeinä kehittämiskohteina ovat korkeakoulu- ja työelämäyhteyksien tiivistäminen, opiskelijoiden osallisuuden parantaminen, lukioiden viestinnän ja näkyvyyden lisääminen sekä uuden opiskelijahuoltolain toteuttaminen. Opiskelijakuntien ja lukiolinjan yhteistyötä tiivistettiin vuoden 2014 aikana. Lukiolinjan päällikkö ja suunnittelija tapasivat joulukuussa 2014 lukioiden opiskelijakuntien ja nuorisovaltuuston edustajia. Jatkossa tapaamisia järjestetään kahdesti vuodessa ja opiskelijakuntien edustajia pyydetään mukaan lukiolinjan kehittämistyöhön. 2.4 SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö valmistautui vuoden 2014 aikana ylioppilastutkinnon sähköistämiseen pilotoimalla erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa sähköinen koe. Espoon yhteislyseon ja Etelä-Tapiolan lukioissa rakennettiin sähköinen koeympäristö saliratkaisuna ja Espoonlahden lukiossa luokkaratkaisuna. Pilotoinnissa oli suomenkielisen opetuksen lisäksi mukana mm. sivistystoimen tietohallinto, Svenska bildningstjänster, Kuntien Tiera Oy, ylioppilastutkintolautakunta (YTL) sekä palveluntoimittajia. Sähköisiä kokeita järjestettiin syyslukukauden ensimmäisellä koeviikolla hyödyntäen YTL:n kehittämää Digabi-käyttöjärjestelmää sekä Espoon Fronter-oppimisympäristö. Opiskelijat tekivät sähköisiä kurssikokeita noin 10 eri aineessa. Tärkeää pilotoinnissa oli testata erilaisia teknisiä ratkaisuja, koeympäristön rakentamista ja purkamista sekä itse koetilannetta, jossa käytettiin kymmeniä tietokoneita, kytkimiä ja satoja metrejä sähköjohtoja ja verkkoliikennekaapeleita. Noin 240 opiskelijalta sekä yli 10 opettajalta kerätyn palautteen perusteella pilotointi onnistui erittäin hyvin. Keskeinen osa sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista on sähköisen oppimisen ja arvioinnin lisääminen lukio-opiskelussa sekä siihen liittyvä opettajien koulutus. Marraskuussa 17

järjestettiin kaikkien lukio-opettajien yhteinen koulutuspäivä, jossa opettajat saivat jakaa kokemuksia sähköisten kokeiden järjestämiseen liittyen. Mukana oli myös YTL:n eri jaostojen edustajia. Lisäksi syyslukukauden alussa lukio-opettajilla oli mahdollisuus osallistua Fronterissa tehtävään webinaariin, jossa teemana oli sähköiset kokeet ja mm. Fronterin testityökalun harjoittelu. Lukiot tilasivat tarpeidensa mukaan Fronterilta myös räätälöityä koulutusta. Vuoden 2015 aikana sähköisen ylioppilastutkinnon vaatima koeympäristö rakennetaan myös muihin Espoon lukioihin. 2.5 KANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyyden toteuttaminen on keskeinen osa Espoon lukioiden kehittämistä. Kulttuuriidentiteetti, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ovat vahvasti korostettuina lukioiden opetussuunnitelmissa. Myös Espoon laaja kieliohjelma tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä. Lukioiden yhteistyö Shanghain kanssa tiivistyi vuoden 2014 aikana. Kuuden espoolaisen lukion rehtorit vierailivat Shanghaissa keväällä. Vierailun aikana tutustuttiin omaan kumppanuuskouluun ja sovittiin yhteistyön käynnistämisestä. Matkalla rehtorit vierailivat myös Tongjin ja Shanghain yliopistoissa tavoitteenaan tutustua jatko-opiskelumahdollisuuksiin suomalaisen lukiokoulutuksen jälkeen. Kaikilla espoolaisilla lukioilla on syksystä 2013 alkaen ystävyyslukiot Shanghaissa. Espoon lukioissa on käynyt lukuvuoden 2013 2014 aikana yhteensä 33 ulkomaalaista vierailijaryhmää. Vierailijoita on saapunut Kiinasta, Etelä-Koreasta, Bahamalta, Japanista, Singaporesta, Australiasta, Saksasta, Norjasta, Hollannista, Espanjasta, Turkista, Isosta- Britanniasta, Yhdysvalloista, Italiasta. Ulkomailta saapuneita vaihto-opiskelijoita oli Espoon lukioissa syksyllä 2014 yhteensä 20. Espoon lukioista on tehty ulkomaille yli 40 matkaa, joissa opiskelijoita on ollut yli 500. Matkat ovat suuntautuneet yli 20 eri maahan. Espoolaislukiolaisia oli vaihdossa ulkomailla syksyllä 2014 yhteensä 85. Yhteydenpito ystävyyskoulujen kanssa on tiivistä. Lukioissa on järjestetty oppiainerajat ylittäviä, esimerkiksi kieltä ja kulttuurintuntemusta yhdistäviä kursseja. Joihinkin kursseihin on yhdistynyt opintomatkoja ulkomaille. Espoon lukioista on tehty ulkomaille yli 40 matkaa, joissa opiskelijoita on ollut yli 500. Matkat ovat suuntautuneet yli 20 eri maahan. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitetun lukioon valmistavan koulutuksen oli määrä alkaa Leppävaaran lukiossa lukuvuonna 2014 2015. Ryhmää ei kuitenkaan saatu perustettua vähäisen hakijamäärän vuoksi. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön Kansainvälisen toiminnan opas valmistui syyskuussa 2014. Oppaassa linjataan kansainvälisen toiminnan ohjaus ja tavoitteet sekä ohjeistetaan kouluja kansainvälisyyden edistämisessä. Kansainvälisen toiminnan tavoitteet kirjataan vuosittain tulosyksikön tuloskorttiin sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmiin. 2.6 JATKO-OPINTOIHIN HAKEUTUMINEN Espoon lukioista siirrytään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin aktiivisemmin kuin keskimäärin Uudellamaalla. Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun mukaan Espoon suomenkielisistä päivälukioista sijoittui valmistumisvuonna 2012 jatko-opintoihin 35,7 % (ruotsinkielinen 18

Mattlidens gymnasium mukaan luettuna 36,1 %). Koko Uudellamaalla vastaava osuus on 32,7 %. Jatko-opiskelijoista 50,4 % sijoittui yliopistoon, 21,2 % ammattikorkeakouluun, 6,6 % ammatilliseen koulutukseen ja 21,8 %:n sijoittuminen ei ollut luokiteltavissa. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat edelleen lukiossa opiskelevat (syksyn ylioppilaat) sekä lukion jälkeen tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa tai ulkomailla opiskelevat. Naispuoliset lukiolaiset sijoittuivat vuonna 2012 miehiä useammin jatko-opintoihin (ero 1,2 %-yks.). Naisia sijoittui enemmän ammatilliseen koulutukseen sekä ammattikorkeakouluihin, kun taas miehiä meni enemmän yliopistoon. 2.7 OPISKELIJAHUOLTO TOISELLA ASTEELLA LUKIOKURAATTORIPALVELUT Lukiokuraattoreita on 3, joista 1 aloitti aluekuraattorin toimessa 1.8.2014 lähtien. Heillä on vastuullaan kullakin 3-4 lukiota. Ammattioppilaitos Omnian 7 opiskelijakuraattoria siirtyy 1.1.2015 lähtien Espoon kaupungin työntekijöiksi. Lukion ja ammattioppilaitoksien kuraattoripalvelut tulevat muodostamaan 2. asteen opiskeluhuollollisten palvelujen kokonaisuuden. Lukiokuraattorin työssä painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessa tuessa. Lukiokuraattori ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaista hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Itsenäistyvän nuoren tukeminen sekä nuoren taloudelliset ja sosiaaliset tarpeet ovat lukiokuraattorin erityisosaamista. Tavoitteena on yhdessä opiskelijan kanssa arvioida muutoksen tarvetta tämän toimintatavoissa, sosiaalisissa suhteissa, asuinoloissa, elintavoissa. Osallisena Suomessa - projektin kuraattorin työ päättyi keväällä. LUKIOPSYKOLOGIPALVELUT Lukiopsykologeja on 3 ja heillä on vastuullaan kullakin 3-4 lukiota. Joulukuussa kaupunginhallitus hyväksyi 2 psykologin uutta toimea sijoitettavaksi 2. asteelle. Lukion ja ammattioppilaitoksien psykologipalvelut tulevat muodostamaan 2. asteen opiskeluhuollollisten palvelujen kokonaisuuden. Lukiopsykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on opiskelijoiden myönteisen nuoruusiän kehityksen, toimintakyvyn ja mielenterveyden tukeminen. Lukiopsykologin asiakastyön periaatteita ovat luottamuksellisuus ja opiskelijalähtöinen yhteistyö. 19

3. TAITEEN PERUSOPETUS Osaava espoolainen 2020 Oppiva, luova ja osaava ihminen pystyy toimimaan tuntemattomassa tulevaisuudessa. Taiteen perusopetus on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista koulutustoimintaa. Tavoitteellisena ja elinikäiseen taideharrastukseen rohkaisevana koulutusmuotona taiteen perusopetuksen oppilaitokset, oppimäärät ja taidelajit edistävät oppimista, luovuutta ja osaamista. Taiteen perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen suunnittelu on alkanut Opetushallituksessa. Eheä oppimispolku Hyvinvoiva oppija elämän eri vaiheissa ja tilanteissa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Elinikäistä ja eheää oppimispolkua edesauttaa taiteen perusopetuksen oppilaitosten yhteistyö. Oppilaitokset tekevät yhteistyötä keskenään sekä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tavoitteena on kehittää tavoitteellisen taideharrastuksen mahdollisuuksia oppijan lähiympäristössä. Myös lukioyhteistyötä on kehitetty. Vastuullinen johtajuus Yksin ja yhdessä vastuu yhteisten tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2014 organisaatiouudistuksessa taiteen perusopetus siirtyi suomenkieliseen opetusja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen. Taiteen perusopetuksen oppilaitosten rehtorien kanssa pidetään säännöllisesti rehtoritapaamisia. Syksyllä 2014 niihin kutsuttiin kaikkien taiteen perusopetuksen oppilaitosten rehtorit. Keväällä 2014 yhdeksän taiteen perusopetuksen oppilaitosta kirjoitti Espoo-tarinaan pohjautuen Taiteen perusopetuksen tarinan. 16 oppilaitosta Taiteen perusopetuksessa opiskeli 20.9.2014 yhteensä 9 602 lasta ja nuorta, joista 8 310 oli espoolaisia. Kevätlukukaudesta 2014 (20.1.2014) espoolaisten oppijoiden määrä kasvoi 1 408 oppijalla. Oppilaitoksissa toimi syyslukukaudella 2014 päätoimisena 198 opettajaa. Sivutoimisesti niissä työskenteli 228 opettajaa. Lasten ja nuorten osuus on 95 % kaikista Taiteen perusopetuksen oppijoista, mukaanlukien varhaiskasvatuksen ja aikuisosastojen oppilaat. Espoossa taiteen perusopetusta annetaan arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityötaiteessa, musiikissa, sirkustaiteessa, tanssitaiteessa ja teatteritaiteessa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta myönsi 10.12.2013 Espoon kaupungin toiminta-avustusta ja muita tukia yhdeksälle espoolaiselle taiteen perusopetuksen oppilaitokselle yhteensä 4 219 541.