Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 1 / 77 Kokoustiedot Aika 08.02.2016 maanantai klo 13:00-14:40 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman, saapui klo 13.06 44 käsittelyn aikana Mari Anthoni, saapui klo 13.05 44 käsittelyn aikana Christina Gestrin Maria Guzenina Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen, saapui klo 13.08 44 käsittelyn aikana Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen, poistui klo 14.33 64 käsittelyn aikana Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Sirpa Hertell Marika Niemi valtuuston I varapuheenjohtaja, saapui klo 13.20 46 käsittelyn aikana valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo 13.10 44 käsittelyn päätyttyä Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja, poistui klo 14.32 64 käsittelyn aikana Juha Metso perusturvajohtaja, saapui klo 13.05 44 käsittelyn aikana Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, saapui klo 13.15 46 käsittelyn aikana Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Matti Franck ICT-johtaja, poistui klo 14.15 Teemu Haapalehto maahanmuuttoasioiden päällikkö, poistui klo 13.50 Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 2 / 77 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 15.2.2016 15.2.2016 Laura Kiijärvi Mikko Hintsala Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 19.2.2016 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 3 / 77 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 40 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 41 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 42 Eronpyyntö maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja 6 täydennysvaali (Kv-asia) 43 1-5 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien 8 ohjelmasuunnitelmien seuranta II / 2015 (Kv-asia) 44 6-9 Vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) 11 45 Valtuustoaloite Espoon ryhtymisestä pikaisiin toimiin 14 turvapaikanhakijoiden auttamiseksi (Kv-asia) 46 Lausunnon antaminen valtion vuosille 2016-2019 laaditun 16 kotouttamisohjelman luonnoksesta 47 Lausunnon antaminen kotoutumisen edistämisestä 27 säädetyn lain muuttamisesta 48 Lausunnon antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle 28 valituksesta, joka koskee valtuuston päätöksiä metron jatkeen rakennustöiden osoittamisesta Länsimetro Oy:lle, takauksen myöntämistä ja investointirahaston varojen käyttöä jatkon rahoitukseen 49 10 Espoon kaupungin tietoturvapolitiikka (Pöydälle 18.1.2016) 30 50 11 Kuutoskaupunkien luottamushenkilöjohdon tapaaminen 32 Helsingissä 15.-16.3.2016 51 Culminatum Innovation Oy Ltd:n osakkeiden 34 alaskirjaaminen 52 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakkeiden 36 merkitseminen 53 12 Kaupungin tilaaja-tuottajamallin purkamiseen ja toimintojen 39 uudelleen järjestelemiseen liittyvät virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset teknisessä ja ympäristötoimessa 54 Espoon tasa-arvotoimikunnan opintomatka 41 55 Valtuuston 25.1.2016 päätösten laillisuusvalvonta 42 56 Päihdeasiain neuvottelukunnan kokoonpanon 43 muuttaminen 57 Vanhusneuvoston varajäsenen eronpyyntö ja 45 täydennysvaali 58 Valtuustoaloite espoolaisten ja Espoossa työssäkäyvien 46 asettamisesta etusijalle kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa 59 13 Kiinteistö Oy Ankkurin osakkeiden myynti 49 60 Lausunnon antaminen Helsingin uuden yleiskaavan 52 ehdotuksesta 61 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 57 valituksesta, joka koskee asiakaspalvelujen yhdistämistä ja vakanssien siirtämistä teknisen ja ympäristötoimen toimialalla 62 14 Medi-It Oy:n osakkeiden ostaminen 62 63 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 67 64 15 Nuorisovaltuuston nimeäminen toimikaudeksi 2016-2017 74
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 4 / 77 40 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 4.2.2016 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 5 / 77 41 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Mikko Hintsala.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 6 / 77 5271/2015 00.00.01.00 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 5 25.1.2016 42 Eronpyyntö maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy eron Veera Ruoholle Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen jäseneksi Jukka Kilven (PS) toimikauden 2013 2016 loppuun saakka. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Uudenmaan liiton valtuuskunnan jäsen Veera Ruoho (PS) on pyytänyt eroa maakuntavaltuuston jäsenyydestä. Perussopimuksen mukaan, mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimivalta Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenten nimeämisissä on valtuustolla. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto 25.1.2016 5 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy eron Veera Ruoholle Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen jäseneksi Jukka Kilven (PS) toimikauden 2013 2016 loppuun saakka. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 7 / 77 Tiedoksi - Uudenmaan liitto - Jukka Kilpi - Veera Ruoho
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 8 / 77 5349/2013 00.01.02 43 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien seuranta II / 2015 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Mari Immonen, puh. 050 525 2706 Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Päivi Hoverfält, puh. 050 358 6356 Viula Pakka, puh. 050 544 6038 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II/2015 tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 seuranta 2 Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 seuranta 3 Kilpailukyky innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 seuranta 4 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 seuranta 5 Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 seuranta Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 9 / 77 Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien tilannetta hyötytavoitteittain, poikkihallinnollisen yhteistyön toteutumista ja määrärahan käyttöä vuoden 2015 osalta. Lisäksi esitetään uudet vuonna 2016 käynnistyvät projektit ja toimenpiteet sekä vuodelta 2015 jatkuvat projektit ja toimenpiteet. Seuraavassa on ohjelmittain mainittu vuoden 2015 loppupuolen keskeisiä toimenpiteitä ja tuloksia. Elinvoimaa ikääntyville ohjelma Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma on tavoittanut laajasti ikääntyneitä. Ohjelma aloitti Elinvoimaa ikääntyville -teemaliitteen julkaisun Länsiväylälehdessä kolme kertaa vuodessa. Lisäksi ohjelmassa luotuja Seniorin infokortteja lähetettiin kaikille 65 vuotta täyttäneille espoolaisille rokotuskampanjakutsun yhteydessä. Omaishoitajille kohdistetut ja räätälöidyt Intoa Elämään -hyvinvointikurssit koettiin hyödyllisiksi ja ne saivat erittäin myönteistä palautetta omaishoitajilta. Kestävän kehityksen ohjelma Espoon ilmastotoimenpiteiden 2016 2020 valmistelu on edennyt, ja ne tuodaan päätöksentekoon kevään aikana. Pitkäjänteinen työ sähköisen liikenteen edistämiseksi on aloitettu sitoutumalla latausasemien hankintaan metron liityntäliikenteessä. Tuhansia asukkaita on osallistunut kestävän kehityksen työhön kestävän elämäntavan ja Lähiluonto-vuoden projektien, tapahtumien ja talkoiden kautta. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Espoo Innovation Garden on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Euroopan vetovoimaisimmista innovaatiokeskittymistä, mitä Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä korkean osaamisen yritysten sijoittumispaikkana vahvistaa. Kaupunkimarkkinoinnissa ollaan hyvässä vauhdissa, erityisesti kansainvälisen markkinoinnin osalta. Yrittäjyysmyönteisyyttä parannettiin yrittäjyyskasvatuksen, alkavien yritysten neuvonnan, hankinta- ja muiden yritystilaisuuksien sekä matalan kynnyksen tilojen merkittävän kasvun kautta. Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman hyötytavoitteista painottui nuorten työttömyyden vähentäminen. Ohjaamo Espoon monialaiset
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 10 / 77 palvelut avautuivat nuorille syksyllä, jonka aikana palveluita käytti jo lähes viisisataa nuorta. Valmisteilla on Monik ry:n kanssa Urax-hanke, jonka tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten nuorten auttaminen työelämään. Sekä nuorten työttömyys että asunnottomuus vähenivät loppuvuodesta, mutta radikaali muutos turvapaikanhakijatilanteessa vaikuttaa tulevaisuudessa myös näiden hyötytavoitteiden toteutumiseen. Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmassa kohennettiin espoolaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia monin konkreettisin toimin. Esimerkiksi kaupungin esimiehille koottiin tietopaketti helpottamaan vapaaehtoisten ottamista mukaan toimintaan. Suvelassa kokeiltu osallistuvan budjetoinnin peli Budjetoi puisto voitti Vuoden laatuinnovaatio 2015 -kilpailun julkisen sektorin sarjan. Jotta myös vähiten osallistuvien mahdollisuudet vaikuttaa paranisivat, aktivoitiin maahanmuuttajanaisia toistensa vertaisohjaukseen ja palvelutalojen vanhuksia ja henkilökuntaa kehittämään lähiympäristöään. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 11 / 77 249/2015 02.02.02 44 Vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 6 Tilinpäätöksen ennakkotieto 2015 7 Konserniseuranta tammi-joulukuu 2015 8 Pöytäkirjamerkinnät 2015 9 Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen 2015 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2015 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta on tehty. Kirjaamatta olevat poistot alentavat tilikauden tulosta, mutta ne ovat arvioitu kokonaislukuihin. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 21.3.2016 kaupunginhallituksessa ja 23.5.2016 valtuustossa. Tilinpäätösennuste Vuoden 2015 vuosikate tulee olemaan noin 155 milj. euroa ja suunnitelmapoistot 125 milj. euroa. Tilikauden tulos noin 30 milj. euroa. Tulos toteutui alkuperäistä talousarviota parempana johtuen kiinteistöveron alarajan korotuksesta ja ennakoitua paremmista rahoitustuotoista. Rahoitustuotot ovat useana vuonna parantaneet kaupungin tulosta, koska rahastoja on purettu ja vanhat tuotot ovat realisoituneet. Kuluvan sekä tulevien vuosien osalta vastaavia tuloutuksia ei ole enää tulossa. Toimintakatetta pystyttiin hieman parantamaan alkuperäisestä talousarviosta. Osaltaan toimintakatteen paraneminen johtui tiukemmasta menokehityksestä, mutta pääosin siitä, että vuoden 2015 talousarvio osoittautui väljemmäksi kuin mitä valmisteluvaiheessa arvioitiin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 12 / 77 Vuosikate 155 milj. euroa on 25 milj. euroa alle 180 milj. euron vuosikatetason, mikä on kuvannut investointihankkeiden vaatimaa kestävää rahoitustasapainoa. Alhaisen vuosikatteen lisäksi kaupungin investointitaso on ollut ennätyksellisen korkea ja kasvanut vuosittain. Talouden epätasapaino on syntynyt siitä, että investointimenot ovat liian korkeat kaupungin tuloihin ja vuosikatteeseen nähden, mikä on johtanut velanottoon. Verorahoitus Vuoden 2015 loppuun mennessä verotuloja tilitettiin yhteensä 1 393,8 milj. euroa, mikä on noin 61 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 161,3 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 24,3 milj. euroa eli 2,1 prosenttia. Yhteisöverotilitykset olivat 136,2 milj. euroa, mikä on 15,2 milj. euroa eli 12,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöveroa tilitettiin 96,4 milj. euroa, mikä on 21,7 milj. euroa eli 29 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöveron tilityksen kasvuun syynä oli vuoden 2015 alussa voimaan tullut kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotus. Valtionosuudet olivat 30,1 milj. euroa. Espoon verotulojen tasaus muille kunnille oli edelleen merkittävä, noin 160 milj. euroa. Summa vastaa n. 2,5 kunnallisveroprosenttiyksikön kertymää. Käyttötalous Toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) toteutui alkuperäistä talousarviota parempana, mutta heikkeni reilut 16 milj. euroa edellisestä vuodesta. Toimintakate kertoo siitä, että toiminnasta saatavat tulot kattavat yhä pienemmän osan toiminnasta syntyvistä menoista. Tämä asettaa suurempaa tarvetta verokertymän kasvamiselle, jotta sillä voidaan rahoittaa myös kaupungin mittavat investoinnit. Talouden tasapainottamiseksi käyttötalousmenoja ja investointeja on onnistuttava karsimaan. Kaupungin ulkoiset toimintatulot olivat 299,5 milj. euroa ja ne kasvoivat n. 29 milj. euroa edellisvuodesta. Kaupungin ulkoiset toimintamenot olivat 1 718,2 milj. Toimintamenot kasvoivat yhteensä 90 milj. euroa ja huomioitaessa valmistus omaan käyttöön -erä, oli kasvu 45 milj. euroa. Henkilöstömäärä ja henkilöstökustannukset pysyivät hallinnassa kasvaneesta palvelutarpeesta huolimatta. Sen sijaan palveluiden ostot kasvoivat huomattavasti nopeammin ja niiden tuottavuuteen sekä sisältöihin tulee vaikuttaa nykyistä enemmän, jotta menokehitystä voidaan hallita.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 13 / 77 Investoinnit ja lainakehitys Kaupungin investointeja toteutettiin 361 milj. eurolla, kun talousarviossa oli varauduttu lähes 453 milj. euroon. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 315 milj. euroa, kasvua edellisvuoteen noin 55 milj. euroa (huomioitu tekniset omaisuusjärjestelyt ja rahoitusosuudet). Länsimetron valtionavustukset metroyhtiölle kanavoidaan kaupungin investointien kautta (läpilaskutusperiaatteella) ja valtionosuuksia kirjattiin vuodelle 2015 noin 27,2 milj. euroa kun talousarviossa oli varauduttu 59,1 milj. euron läpilaskutukseen. Metron I-osan valtionosuuskatto on saavutettu ja IIvaiheen valtionosuuslaskutus alkaa vuonna 2017. Vuonna 2015 käytettiin koko 269 milj. euron lainanottovaltuus. Tämän lisäksi purettiin rahastoja 40 milj. eurolla. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 503,4 milj. euroa. Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-tarinan vuoden 2015 tulostavoitteet toteutuivat pääasiassa hyvin. Tulostavoitteita oli yhteensä 31, joista 19 toteutui ja yhdeksän tulostavoitteen osalta tavoitteeseen ei täysin päästy. Kolmen tulostavoitteen toteutuminen on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Toimintaympäristö Espoon väkiluku oli ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 alussa noin 270 000 asukasta. Edellisten vuosien tapaan maahanmuutto ja sen tuoma syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Vuoden 2015 väestönkasvu oli n. 4 500 asukasta eli 1,7 prosenttia. Vuoden 2015 lopulla Espoon työttömyysaste oli 10,9 prosenttia ja työttömiä oli 14 904. Koko maan työttömyysaste oli 14,4 prosenttia. Espoon työttömyysaste kasvoi vuodentakaisesta yhden prosenttiyksikön. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä reilut 1 400 ja viime vuosien kasvu on taittunut. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 6 025 eli 40,4 prosenttia työttömistä. Pitkäaikaistyöttömistä 26 prosenttia on korkeasti koulutettuja ja 30 prosenttia maahanmuuttajia. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen voimakkaasti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 14 / 77 3959/2015 05.11.00 45 Valtuustoaloite Espoon ryhtymisestä pikaisiin toimiin turvapaikanhakijoiden auttamiseksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Teemu Haapalehto, puh. 046 877 3200 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Inka Hopsun ja Mikael Erikssonin ym. 7.9.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon ryhtymisestä pikaisiin toimiin turvapaikanhakijoiden auttamiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Valtuustoaloite 7.9.2015 Selostus Inka Hopsu, Mikael Eriksson ja 38 muuta valtuutettua vaativat 9.9.2015 jättämässä valtuustoaloitteessaan, että kaupungin tulisi selvittää pikaisesti kaikki mahdolliset turvapaikanhakijoiden hätämajoitustiloiksi sopivat tilat sekä selvittää mahdollisuus avata Espooseen vastaanottokeskus kaiken ikäisille turvapaikanhakijoille. Lisäksi aloitteen mukaan kaupungin tulee etsiä tapoja koota yhteen myös muita toimijoita turvapaikanhakijoiden auttamiseksi sekä varattava riittävästi voimavaroja ja etsittävä uusia tapoja kotouttamiseen ja kielikoulutukseen. Syksyn 2015 aikana Luona Oy on perustanut Espooseen vastaanottokeskukset Otaniemeen (toiminta käynnistynyt 16.9.2015), Siikajärvelle (4.10.2015) ja Nihtisiltaan (15.10.2015). Tammikuun 2016 näissä kolmessa keskuksessa oli noin 1300 asukasta, joista noin 100 oli huoltajiensa kanssa yhdessä Suomeen saapuneita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Espoon kaupungin ylläpitämässä, yksin maahan saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikössä oli tammikuun 2016 puolessavälissä kirjoilla noin 270 nuorta. Nuorista noin 100 on majoitettuna eri puolilla Suomea sijaitseviin kansanopistoihin ja hiukan yli 50 on yksityismajoituksessa. Maahanmuuttoviraston kanssa on sovittu, että kansanopistoihin majoitetut nuoret siirretään mahdollisimman pian kirjoille kansanopistojen läheisyydessä sijaitseviin vastaanottoyksiköihin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 15 / 77 Lisäksi syksyn aikana Espooseen on perustettu neljä yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikköä. Niiden toiminnasta vastaavat Helsingin Diakonissalaitos, Pelastakaa Lapset Ry, A-klinikkasäätiö sekä SOS-lapsikyläsäätiö. Yhteensä näiden yksiköiden kapasiteetti on 174 paikkaa. Kaupunki on sopinut Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n kanssa siitä, että yhdistys koordinoi vapaaehtoistyöntekijöiden ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden järjestöjen panosta turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Kaupungin vuoden 2016 talousarviossa on sekä sosiaali- ja terveystoimen että sivistystoimen puolella varauduttu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden palvelutarpeisiin. Poikkihallinnollinen Osallistuva Espoo -kehitysohjelma on hyväksynyt Omaehtoisen kotoutumisen tuki -toimenpiteen, jolla edistetään kotoutumista mm. järjestöyhteistyön keinoin. Kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä mm. työ- ja elinkeinohallinnon kanssa sen varmistamiseksi, että kotouttamiseen ja kielikoulutukseen löytyisi paitsi riittävästi resursseja, myös uudenlaisia toimintatapoja. Aikuisten maahanmuuttajien kohdalla kotoutumiskoulutus järjestetään lain mukaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena koulutuksena. Sen rahoituksesta ja järjestämisestä vastaa työ- ja elinkeinohallinto. Saatavilla olevien tietojen mukaan vuonna 2016 koulutukseen käytettävissä olevat resurssit ovat Uudenmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksessa suurin piirtein vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2014 Uudenmaan TE-toimiston espoolaiset maahanmuuttaja-asiakkaat odottivat ensimmäiseen koulutukseen pääsyä 6,7 kuukautta. Vuoden 2015 odotusajoista ei ole vielä tietoa saatavilla. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 16 / 77 144/2016 05.11.00 46 Lausunnon antaminen valtion vuosille 2016-2019 laaditun kotouttamisohjelman luonnoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Teemu Haapalehto, puh. 046 877 3200 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa valtion kotouttamisohjelman luonnoksesta vuosille 2016-2019 seuraavan lausunnon: Valtion kotouttamisohjelman luonnoksen mukaan Suomen vieraskielisen väestö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Samaan aikaan Espoon vieraskielisten kaupunkilaisten määrä on lähes nelinkertaistunut. Espoossa oli vuoden 2015 alussa yli 35 000 vieraskielistä kaupunkilaista. Vertailun vuoksi on hyvä todeta, että Suomen kunnissa oli keskimäärin vuonna 2014 noin 17 000 asukasta. Vieraskielisten osuus espoolaisista oli viime vuoden alussa 13,3 prosenttia. Osuus on noussut viime vuosina noin prosenttiyksikön vuodessa. Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä harjoittaman tuloksellisen kotouttamispolitiikan painoarvoa nostaa tulevina vuosina erityisesti se, että pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuuden työikäisestä väestöstä ennustetaan kasvavan hyvin nopeasti. Tuoreen, Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaiseman seudullisen vieraskielisen väestön kasvuennusteen mukaan vuonna 2030 vieraskielisen työikäisen väestön määrä kohoaa jo lähes 250 000 henkeen. Tämä olisi jo neljännes koko seudun työikäisestä väestöstä, mikäli seudun väestökasvu kehittyisi keväällä 2015 laaditun ennusteen mukaan. Yhteensä Espoossa ennustetaan olevan neljäntoista vuoden kuluttua noin 84 000 vieraskielistä kaupunkilaista. Väestönmuutoksen mittakaavan ja merkityksen hahmottamista auttaa sen toteaminen, että jos ennuste toteutuu, on Espoossa vuonna 2030 enemmän maahanmuuttajia kuin Joensuun, Vaasan, Hämeenlinnan, Rovaniemen tai Seinäjoen kaupungeissa on nykyisin asukkaita. Myös pienin nyt kaavailluista maakunnista jäänee reilun kymmenen vuoden sisällä toiseksi vieraskielisten espoolaisten määrälle. Puolet Suomen maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla, mutta heidän kotoutumisensa ja työllistymisensä ovat koko valtakunnan näkökulmasta merkittäviä kysymyksiä. Jos maahanmuuttajien työttömyys pysyy nykyiseen tapaan noin 2,5 kertaa yleistä työttömyysastetta korkeammalla tasolla samaan aikaan kuin heidän osuutensa seudun työikäisestä väestöstä nousee neljäsosaan, tulee alueen verokertymä suhteellisesti heikkenemään, mikä vaikuttaa sekä julkishallinnon kykyyn
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 17 / 77 vastata alueen kasvavan väestön palveluista että kykyyn maksaa verotulojen eroihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Ohjelmaluonnoksessa todetaan, että maahanmuuttajien määrä ja osuus Suomen väestöstä on edelleen pieni EU-vertailussa. Tämä on totta, mutta ohjelmaluonnoksessakin todetun maahanmuuttajaväestön keskittymisen takia kotoutumispolitiikassa onnistumisen merkitys avautuu heikosti valtakunnallisten väestötietojen pohjalta. Jos valtionhallinto ottaa nykyisen kotoutumispolitiikan puutteen erityisesti rahoituksen osalta vakavasti vasta maahanmuuttajien väestöosuuden noustessa valtakunnallisessa tarkastelussa EU:n keskitasolle tai sen yli, on se pääkaupunkiseudun ja Espoon kannalta liian myöhäistä. Valtion kotouttamisohjelman resursointi, kotouttamiskoulutus ja tutkintokoulutus On hyvä, että valtion kotouttamisohjelmassa todetaan maahanmuuttajien keskittyvän Suomessa, kuten muuallakin maailmassa suurille kaupunkiseuduille. Tähän liittyen ohjelmaluonnoksessa todetaan, että maahanmuuttajien määrän kasvaessa kotoutumiskoulutuksen määrärahat ovat olleet erityisesti pääkaupunkiseudulla riittämättömiä. Lisäksi tekstissä todetaan, että maahanmuuttajien työllistämisen nopeuttamisella on erityistä painoarvoa pääkaupunkiseudulla, jossa 23 prosenttia TEtoimistojen asiakkaista on ulkomaalaisia ja joka viides pitkäaikaistyötön on vieraskielinen. Ilman näiden lukujen esiin nostamista kotoutumispolitiikan kehittämisellä ei olisi realistista pohjaa. Espoon kaupungin onkin helppo yhtyä valtion kotouttamisohjelmassa näkemyksiin siitä, että Suomen talouskasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta investoiminen maahanmuuttajien kotoutumiseen on merkittävässä roolissa. Espoon kaupunki on monia muita kuntia huomattavasti riippuvaisempi kuntalaisten ja yritysten maksamista verotuloista. Vuoden 2016 talousarviossa 75 prosenttia kaupungin tuloista tulee tulo-, yhteisö- ja kiinteistöverosta. Valtionosuuksien osuus budjetista on vain 3 prosenttia, mikä johtuu siitä, että Espoo on maksanut Suomen muille kunnille verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta noin 170 miljoonaa euroa vuodessa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kun Espoon työikäisistä on melko pian neljäsosa maahanmuuttajia, on maahanmuuttajien nykyistä parempi ja nopeampi työllistyminen jatkossa ensiarvoisen tärkeä kysymys kaupungin rahoituspohjan kannalta. Onkin vaikea ymmärtää, miksi valtio ei ole halukas kotouttamisohjelmassa kuvatulla tavalla investoimaan kotoutumiseen. Tärkein yksittäinen kotoutumispolitiikan väline aikuisten maahanmuuttajien kohdalla on työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus, joka painottuu hyvin voimakkaasti suomen kielen opettamiseen maahanmuuttajille. Lain mukaan (2010/1386, 21 ) kotoutumiskoulutus järjestetään pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena, jonka järjestäminen ja rahoitus kuuluvat valtion vastuulle. Vuonna 2014 TE-toimiston maahanmuuttaja-asiakkaat odottivat Uudenmaan ELY-keskuksesta saatujen tietojen mukaan ensimmäiseen kielikoulutukseen pääsyä keskimäärin 6,7 kuukautta. Vuoden 2015 odotusaikoja koskevaa tietoa ei ole vielä saatavilla. Vuosina 2006 2011 oli
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 18 / 77 lakiin kirjattu tavoite, jonka mukaan koulutukseen tulisi päästä kahdessa kuukaudessa. Kielikoulutukseen pääsemisen odotusajat ovat olleet Espoossa kestämättömällä tasolla. Myös valtion kotouttamisohjelman luonnoksessa todetaan kotoutumiskoulutusten odotusaikojen olevan edelleen kriittinen kohta kotoutumisprosessissa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kun merkittävä osa vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista saa myönteisen oleskelulupapäätöksen vuoden 2016 aikana, kohdistuu kotoutumiskoulutukseen ennennäkemätöntä kysyntää. Kotoutumisohjelmaluonnoksen mukaan työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettuun kotoutumiskoulutukseen on osallistunut viime vuosina noin 13 000-14 000 opiskelijaa vuodessa. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan noin kolmasosa vuoden 2015 hakijoista voisi saada oleskeluluvan. Jono kielikoulutukseen on siis ollut kestämättömällä tasolla jo pitkään ja koulutuksen kohderyhmä kasvaa oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän kasvun takia tuhansilla maahanmuuttajilla. Aiemmin oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ovat muuttaneet eri puolilta Suomea sijaitsevista vastaanottokeskuksista lähinnä suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2014 oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista 20 prosenttia tuli oleskeluluvan saatuaan espoolaiseksi. Samaan aikaan valtion kotouttamisohjelman luonnoksessa puhutaan kotoutumiskoulutukseen satsaamisesta investointina, mutta tosiasiallisesti koulutukseen on vuonna 2016 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) alueella käytettävissä vähemmän rahaa kuin vuonna 2015. Viime vuonna Uudenmaan ELY-keskus osti kotoutumiskoulutusta 22 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna koulutuksen ostamiseen on budjetoitu Uudellamaalla 27 miljoonaa euroa, mutta koska ko. koulutus on ensimmäistä kertaa arvonlisäveron piirissä, on koulutusten ostoon tosiasiallisesti käytettävissä 20,52 miljoonaa euroa. Kotoutumiseen investoinnin sijaan valtio ostaa ennennäkemättömän koulutustarpeen tullessa vastaan kotoutumiskoulutusta selvästi aiempaa pienemmällä summalla. Aiemman jonotilanteen, oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden määrän rajun kasvun ja maahanmuuttajaväestön pääkaupunkiseudulle keskittymisen takia kotoutumiskoulutuksen resurssit tulisi Uudellamaalla kaksinkertaistaa. Kotoutumiskoulutuksen lisäksi valtion kotouttamisohjelmassa olisi tärkeää linjata tutkintokoulutuksen kehittämistä niin, että se tukisi maahanmuuttajien kotoutumista ja kohentaisi ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden kouluttamiseen tehdyn koulutusinvestoinnin tuottavuutta erityisesti korkeakoulutuksessa. Nyt huomattava osa Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaisista opiskelijoista lähtee opintojen jälkeen maasta tai työllistyy osaamistaan vastaamattomiin tehtäviin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen sisäänpääsyn kielitaitovaatimukset sulkevat suuren osan maahanmuuttajanuorista ulos ja ilman ammattikoulutusta ei voi rakentaa kestävää työuraa. Opetus- ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 19 / 77 kulttuuriministeriön asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa (4/2013, 24 ) säädetään, että hakija voidaan jättää valitsematta, jos hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. Käytännössä sisään pääsemisen mahdollisuuksia määrittää se, saavuttaako hakija valtakunnallisessa kielikokeessa tason B 1.2. Espoon keskeisimmän ammatillisen koulutuksen tarjoajan, Omnian koulutuskuntayhtymän kohdalla noin 20 25 prosenttia vieraskielisistä hakijoista karsiutuu pois puutteellisen kielitaidon takia. Heille ei juuri ole mielekkäitä, kestävän työuran mahdollistavia koulutuspolkuja tarjolla. Karsivien kielitestien sijaan vieraskielisten hakijoiden sisäänpääsyä ammatillisiin opintoihin pitäisi kielitaitovaatimusten osalta helpottaa niin, että samalla varmistettaisiin tutkintorakenteita uudistamalla sekä resurssiohjauksella riittävien kieliopintojen kytkeminen ammattitaidon opiskelun rinnalle. Näin opiskelijoilla olisi mahdollisuus saavuttaa sekä ammatilliset että kielelliset valmiudet pärjätä Suomen työmarkkinoilla. Tarve uudistukselle on ilmeinen. Jo vuonna 2010 oli nuorisotakuun taustalla olleen Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän tekemän selvityksen mukaan vieraskielisten nuorten riski päätyä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle viisinkertainen äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuviin nuoriin verrattuna. Ammatillisen koulutuksen osalta valtion kotouttamisohjelmassa olisi hyvä ottaa kantaa siihen, miten nuorisotakuun käynnistämisen yhteydessä aloitetun Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) jättämä aukko kotoutumisen edistämisessä paikataan, kun NAO-koulutuksen rahoitusta ajetaan alas. Omnian NAO-koulutuksissa opiskelijavirtauma oli viime vuonna 628. Omnian NAO-koulutuksissa 141 opiskelijaa on suorittanut koko tutkinnon ja 839 opiskelijaa on suorittanut tutkinnon osan. Koulutus on keskittynyt hyvin työllistäville aloille (hoiva-avustaja, kalusteasentaja, asiakaspalvelija) ja vieraskielisten opiskelijoiden osuus opiskelijoista on ollut jopa 30 prosenttia. Puolelta pääkaupunkiseudun työttömiltä nuorilta puuttuu ammatti. Maahanmuuttajien yliedustus on tässä joukossa moninkertainen. Kaikilla ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla, myös vieraskielisillä tutkintolinjoilla, tulisi olla mahdollisuus saavuttaa Suomen työmarkkinoilla vaadittavat kielelliset valmiudet. Ammattikorkeakoululain lähtökohtana on työelämän tarpeisiin vastaaminen. Monilla aloilla, joilla ammattikorkeakoulut tarjoavat englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia (kuten sairaanhoitajakoulutus), on suomen kielen osaaminen tosiasiallisesti välttämätöntä koulutusta vastaavan työn saamiseksi Suomen työmarkkinoilta. Ongelmaan tulee etsiä ratkaisuja tutkintorakenteiden uudistamisen ja koulutuksen rahoituksen kehittämisen kautta. Muuttuneen maahanmuuttajatilanteen vuoksi korkeatasoiset, suomalaiset koulutusrakenteet ja tutkintopolut ovat liian kalliita ja hitaita huolehtimaan kaikista uusista kotoutumista ja työelämään pääsemistä odottavista tulijoista. Uusissa koulutus- ja kotouttamisratkaisuissa huomiota tulee kiinnittää osaamisten kartoittamiseen, koulutuksien sisältöihin ja laajuuksiin siten, että koulutuskokonaisuuksista voidaan rakentaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 20 / 77 opiskelijan näkökulmasta mielekkäitä (esim. vahva kielten opetus ja muut perusvalmiudet, kädentaidot ja ammatilliset opinnot sekä yhteiskuntaan kotouttavat elementit). Samalla täytyy huolehtia siitä, että koulutuksen laadusta ei tingitä ja koulutuksen järjestäjillä on riittävät resurssit tuottaa edelleen korkeatasoisia pedagogisia koulutus- ja kotouttamispalveluita. Toinen keskeinen resursointiin liittyvä ongelma valtion kotouttamisohjelman luonnoksessa on se, että kotoutumispolitiikan pulmiin etsitään jälleen kerran ratkaisuja erilaisten hankerahoitusten ja mallien kehittämisen kautta. Kuntien ja muiden keskeisten kotouttamispolitiikan toimijoiden kannalta on turhauttavaa, että valtio ei ole halukas luomaan maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen pysyviä rakenteita ja rahoituskanavia. Hankerahoituksen toistuva hakeminen sitoo myös huomattavan paljon kotoutumistoimien kehittämisresursseja, koska usein hankkeiden hakuprosessit sekä raportointi- ja hallintomenettelyt ovat tavattoman raskaita. Turhautumista aiheuttaa myös se, että jo vuosien ajan erilaisten hankerahoitusten avaamisen yhteydessä on väläytelty valtion pyrkimyksiä vakinaistaa hankkeissa koeteltuja toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä, mutta tällaista vakinaistamista tai juurruttamista ei juuri ole tapahtunut. Kaikkein ilmeisin esimerkki tällaisesta kehittämistyöstä, jolla ei saada aikaan pysyviä kotouttamispolitiikan parannuksia, oli vuosina 2011 2013 toteutettu Osallisena Suomessa -kokeilu, josta säädettiin lailla kotouttamislain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lakiuudistusta koskeneessa hallituksen esityksessä todettiin kokeilun aikana ja sen päätyttyä arvioitavan kokeiltavien mallien vaikuttavuus- ja kustannustehokkuutta suhteessa silloiseen järjestelmään. Tulosten perusteella oli hallituksen esityksen mukaan tarkoitus arvioida kotoutumiskoulutuksen rahoituksen, hallinnoinnin ja sisältöjen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet tavoitteena aiempaa tarvelähtöisempi, tehokkaampi, vaikuttavampi ja kustannustehokkaampi kotoutumiskoulutus. (HE 185/2010). Kotouttamispolitiikasta eduskunnassa vastaava hallintovaliokunta ilmaisi omassa lausunnossaan huolensa siitä, että onnistuneiden uusien kotoutumiskoulutuspalvelumuotojen jatkuvuus ja rahoitus hankekauden jälkeen on jätetty avoimiksi. (HaVM 26/2010). Kolme vuotta Osallisena Suomessa -kokeilun päättymisen jälkeen hallintovaliokunnan huolen on helppo todeta olleen aiheellinen. Vaikka kokeilun takana oli kokeilulainsäädännön kautta eduskunnan arvovalta, ei kokeilujen pohjalta ole juuri syntynyt uusia rakenteellisia ratkaisuja tai pysyviä rahoituskanavia kokeiluissa syntyneiden palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi. Hankerahoituksesta puhumisen sijaan valtion kotouttamisohjelmassa tulisikin olla luonnostekstissä esiintyvien, sinänsä kannatettavien tavoitteiden toteuttamiseksi realistiset resurssit ja suunnitelma pysyvien rahoitusmallien luomisesta. Maahanmuutto on pysyvä ja kasvava ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotoutumispolitiikkaa ei voida loputtomasti kehittää ensisijaisesti silppumaisen hankerahoituksen turvin. Osallisena Suomessa -kokeilussa kehitettiin mm. hiukan ennen oppivelvollisuusiän päättymistä Suomeen muuttaneiden nuorten
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 21 / 77 mahdollisuuksia suorittaa perusopintojen oppimäärä oppivelvollisuusiän päättymisen jälkeen. Kolme vuotta kokeilun päättymisen jälkeen vaikeuttavat rakenteelliset ja lainsäädännölliset esteet valitettavasti edelleen monien maahanmuuttajanuorten mahdollisuutta suorittaa perusopetuksen oppimäärä loppuun. Keskeisin ongelma on, että 17 vuotta täytettyään nuoret siirtyvät TE-toimiston asiakkaiksi ja heidän omaehtoista opiskeluaan voidaan tukea enimmillään 24 kuukautta opintojen muodostamaa kokonaisuutta kohden (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012, luku 6 5 ). Opiskelijat, joilla on puutteellinen koulunkäyntitausta, eivät saa suoritettua perusopintoja tässä 24 kuukauden enimmäisajassa. Tämä merkitsee sitä, että ko. nuoret eivät pääse toisen asteen koulutukseen ja jäävät helposti pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen järjestämiseen tulee kiireesti etsiä kestävä ratkaisu opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistion (2014:23) ehdotusten pohjalta. Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantaminen ja pääkaupunkiseudun kokeilu maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi Maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi aiotaan valtion kotouttamisohjelman luonnoksen mukaan toteuttaa kokeilu pääkaupunkiseudulla. Kokeilu jatkaisi kahdella edellisellä hallituskaudella metropolipolitiikan aiesopimusten muodossa aloitettua valtion ja seudun kuntien yhteistyötä. Ajatus on kannatettava. Pääkaupunkiseudun kaupungit vaativat tämän yhteistyön jatkamista hallitusohjelmavaatimuksissaan. Kokeilun sisältöä koskevat, ohjelmaluonnokseen kirjatut alustavat ajatukset ovat oikeansuuntaisia ja tervetulleita. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat jo pitkään toivoneet mm. työharjoitteluiden järkevämpää hyödyntämistä ja ammatillisesti painotettua kielikoulutusta tukemaan maahanmuuttajien työllistymistä. Kokeiluun varatut resurssit ja ohjelmaluonnoksesta välittyvä valtionhallinnon käsitys kunnallisesta itsehallinnosta sen sijaan herättävät vakavia kysymyksiä. Jo ensimmäisessä aiesopimuksessa, joka oli voimassa vuosina 2010 2012, oli valtion panostus sopimuksen toimeenpanoon 2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion kotouttamisohjelman luonnoksen mukaan pääkaupunkiseudun työllisyyspilotin toteuttamiseen kohdennetaan työ- ja elinkeinoministeriön budjettimomentilta 1,2 miljoonaa euroa. Valtion panostus olisi siis vuonna 2016 alle puolet siitä, mitä se oli vuonna 2010. Samaan aikaan maahanmuuttajien määrä Espoossa on lähes kaksinkertaistunut. Valtion kotouttamisohjelman luonnoksessa ilmoitetaan kokeilua koskevien neuvottelujen lopputulos myös kaupunkien rahoitusosuuden osalta. Tämä on yllättävää, sillä Espoon kaupunki ei ole vielä saanut kutsua ensimmäiseenkään asiasta käytävään neuvotteluun. Ohjelmaluonnoksessa todetaan, että kokeiluun osallistuvien kuntien rahoitusosuus on 1,2 miljoonaa euroa. Espoon kaupunki katsoo, että työja elinkeinoministeriön tulisi kunnioittaa kuntien itsehallintoa. Perustuslain
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 22 / 77 121 :n mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Työnantajien mukaan maahanmuuttajien palkkaamisen keskeisin este on työnhakijoiden puutteellinen kielitaito. Työllistymisen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen saatavuudesta huolehditaan. Kotoutumiskoulutusta ja sen resursseja on käsitelty yllä. Elinkeinopolitiikka ja kotoutumispolitiikka Valtion kotouttamisohjelman luonnoksen mukaan tavoitteena on, että maahanmuuttajien kotoutumistoimet nähdään yhä kiinteämmin osana Suomen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä kehityspolitiikan keinovalikoimaa. Näkemys on tervetullut ja se vastaa Espoon yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa viime vuosina esittämiä näkemyksiä. Vaikka työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kotouttamispolitiikan koordinoinnin lisäksi mm. innovaatio- ja elinkeinopolitiikasta, ei ministeriön eri osastoilla ole ollut koherenttia käsitystä näkemystä näiden politiikkalohkojen liittymäkohdista tai niiden muodostaman kokonaisuuden edellyttämistä toimenpiteistä. Tilannetta kuvaa hyvin se, että valtion kotouttamisohjelmaluonnoksen mukaan kotoutumisen edistäminen on horisontaalinen politiikan alue, joka koskee useita politiikan sektoreita, keskeisimmin varhaiskasvatus-, koulutus-, asumis-, työ-, sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Listassa ei nosteta esiin elinkeino- tai kilpailukykypolitiikkaa. Espoon kaupunki katsoo, että kotoutumispolitiikan hallinnollisissa ratkaisuissa ja valmistelutyössä tulisi ottaa huomioon selvästi nykyistä vahvemmin myös elinkeinopoliittisia näkökulmia. On yllättävää, että näin ei ole jo tehty, vaikka esimerkiksi erittäin merkittäviksi yhteisöverojen maksajiksi viime vuosina nousseet peliteollisuuden kärkiyhtiöt ovat hyvin riippuvaisia Suomeen muuttaneiden maailmanluokan osaajien taidoista. Toinen esimerkki kotoutumisen ja elinkeinopolitiikan yhtymäkohdista voisi olla se, mikä merkitys Suomessa asuvien osaavien kiinalaisten panoksella voi olla suomalaisten yritysten kilpaillessa maailman toiseksi suurimmaksi kansantaloudeksi kasvaneen Kiinan markkinoilla. Kiina on ulkoministeriön mukaan Suomen nopeimmin kasvava markkina-alue ja Suomen kolmanneksi suurin vientimaa EU:n ulkopuolella. Vuonna 2014 maahanmuuttoviraston myönteisistä oleskelulupapäätöksistä tehtiin 28 prosenttia opiskelun perusteella. Kaikista myönteisistä oleskelulupapäätöksistä neljänneksi yleisin hakijoiden kotimaa oli Kiina (1 606 myönteistä päätöstä). Kiinalaisten oleskeluluvista 53 prosenttia myönnettiin oleskelun perusteella. Vuonna 2013 Venäjän (2 816 henkilöä) jälkeen Suomen korkeakoulujen yleisin ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden kansalaisuus oli Kiina (2 147 henkilöä). Työ- ja elinkeinoministeriön ministeriön tulisi paitsi muodostaa selvä näkemys yksikkörajat ylittävistä kotoutumispolitiikan ja elinkeinopolitiikan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 23 / 77 mahdollisuuksista ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä, myös huolehtia konserniohjauksen keinoin siitä, että ministeriön näkemys näkyy mm. Tekesin ja Finpron yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevissa käytännön toimissa. Kuntien ja valtion yhteistoiminta kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa Valtion kotouttamisohjelman luonnoksessa kuvataan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtymistä kuntalaisiksi. Kiintiöpakolaisten kohdalla lain kuvaama kuntaan osoittamisen prosessi (2010/1386, 5 luku) toimii kohtuullisesti. Sen sijaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla lain mukaisella kuntaan osoittamisen prosessilla ei juuri ole tekemistä sen kanssa, miten ko. ryhmään kuuluvat henkilöt tulevat espoolaisiksi. Esimerkiksi vuonna 2014 espoolaisiksi tulleista, kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneista 374 henkilöistä noin 13 prosenttia tuli kuntalaiseksi lain kuvaamalla tavalla. Lähes kaikki heistä olivat kiintiöpakolaisia. Vastaanottokeskuksesta oleskeluluvan saatuaan Espooseen muutti samana vuonna 273 turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saanutta henkilöä. He muodostivat viidesosan kaikista vuonna 2014 Suomesta oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista. Kotouttamisohjelman luonnoksessa todetaan, että kuntaan osoittamisen malli ei ole kaikilta osin toiminut kiitettävästi. Espoon kaupungin näkökulmasta malli on oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla lakannut olemasta. Niin sanotun kuntapaikan saaneista kiintiöpakolaisista valtio maksaa saman korvauksen kuin oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista, mutta korvausaika on jälkimmäisen ryhmän osalta vuoden lyhyempi, eli kolme vuotta. Koska lain kuvaamaa kuntaan osoittamisen prosessia ei ole onnistuttu toimeenpanemaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla, kohtelee korvauskäytäntö suhteellisesti epäedullisemmin niitä kuntia, jotka kantavat suurimman vastuun kuntaan osoittamisen järjestelmän toimimattomuudesta. Vuonna 2016 on kuntiin siirtymässä ennenäkemätön määrä oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Suomeen saapui vuoden 2015 aikana noin kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita tyypilliseen tasoon verrattuna. Tämän kohderyhmän kohdalla toimimaton kuntaan osoittamisen järjestelmä, oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden taipumus muuttaa suurimpiin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudun vaikea asuntotilanne muodostavat vuonna 2016 hyvin hankalan yhtälön. Valtion kotouttamisohjelman luonnoksessa arvioidaan, että tässä tilanteessa asunnottomuuden lisääntyminen on mahdollista. Espoon kaupungin näkökulmasta arvio tuntuu varovaiselta. On huolestuttavaa, että kuntaan osoittamisen onnistumisen mittariksi on ohjelmaluonnoksessa nostettu vain odotusaika muutettaessa vastaanottokeskuksesta kuntaan oleskeluluvan saamisen jälkeen. Toimimattomaan kuntaan osoittamiseen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 24 / 77 kytkeytyvän maahanmuuttajien asunnottomuuden kasvun seuraaminen tulisi ottaa myös onnistumisen mittariksi. Kuntaan osoittamisen kehittämiseksi tulisi ohjelmaluonnoksessa mainittujen keinojen lisäksi korottaa kunnille maksettavia laskennallisia korvauksia kansainvälistä suojelua saavien vastaanottamisesta. Näin mukaan vastaanottoon voitaisiin kannustaa kuntia, joiden alueella sijaitsee vapaana olevia, valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja. Tämä voisi ehkäistä pääkaupunkiseudulla asuvien maahanmuuttajien asunnottomuuteen odotettavissa olevaa kasvua. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien asunnottomuutta tulee torjua myös 29.1.2016 julkaistun, ympäristöministeriön johdolla työskennelleen asuntotarjontatyöryhmän raportin ehdotuksen mukaan. Ehdotuksen toimenpiteet tulisi sisällyttää valtion kotouttamisohjelmaan. Valtio maksaa kunnille laskennallisia korvauksia kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Tällä hetkellä valtion maksamat laskennalliset korvaukset kunnille ovat 6 845 euroa vuodessa alle 7-vuotiaasta ja 2 300 euroa vuodessa 7 vuotta täyttäneestä henkilöstä. Kuntaliiton mukaan varsinkin maassaolon alkuvaiheessa maahanmuuttajien palvelemiseen käytetään aikaa ja henkilöresursseja noin 1,5 2 -kertaisesti kantaväestöön verrattuna. Laskennallisten korvausten taso määriteltiin vuonna 1993. Sen jälkeen laskennallisia korvauksia on korotettu kaksi kertaa. Vuonna 2010 korvauksia korotettiin kymmenellä prosentilla ja vuonna 2011 korotettiin yli 7-vuotiaista maksettavaa korvausta kymmenellä prosentilla. Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan kuntien sosiaalitoimen kustannukset ovat vuosina 1993-2014 nousseet 75,9 %. Jotta korvaustaso vastaisi vuoden 1993 jälkeen tapahtunutta kustannusten nousua sosiaalitoimessa, tulisi laskennallisten korvausten alle 7-vuotiaiden osalta olla 10 946 euroa vuodessa ja 7 vuotta täyttäneiden osalta 3 342 euroa vuodessa. Hintaindeksin mukainen nousu kuvaa ansiotasoindeksin ja inflaation mukaista nousua. Todellisuudessa kuntien kustannukset ovat sosiaali- ja terveystoimessa nousseet tätä enemmän, kun otetaan huomioon palvelujen laadullinen ja määrällinen muutos. Esimerkiksi päivähoitopaikan nettokustannukset kunnalle yhtä hoidettavaa alle 3- vuotiasta lasta kohden kokopäivähoidossa ovat vuodessa noin 15 400 euroa ja yli 3-vuotiasta lasta kohden noin 9 400 euroa vuodessa. Laskennallisten korvausten lisäksi kunnat saavat valtiolta erityiskustannusten korvausta enintään kymmeneltä vuodelta mm. huomattavista sairaanhoitokustannuksista, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa jo Suomeen saapuessaan, sekä lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä. Myös tulkkauskustannukset korvataan. Nämä korvaukset maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Kuntien toimintamahdollisuuksien kannalta on tärkeää, että erityiskustannusten korvaukset säilytetään erillisenä korvausjärjestelmänä. Erityinen kysymys kuntaan osoittamisen kannalta on yksin alaikäisenä Suomesta turvapaikkaa hakeneiden lasten ja nuorten tilanne. Yhteensä Suomeen saapui vuonna 2015 noin kymmenen kertaa enemmän
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 25 / 77 turvapaikanhakijoita kuin edellisinä vuosina. Yksin maahan tulleiden alaikäisten määrä noin viisitoistakertaistui edelliseen vuoteen nähden. Viime vuoden aikana Suomesta turvapaikkaa yksin hakeneet alaikäiset saanevat oleskelulupapäätökset 2016 juhannukseen mennessä. Jos aiempi maahanmuuttoviraston linja jatkuu, saavat lähes kaikki heistä myönteisen päätöksen. Vuonna 2015 yksi sadasta alaikäisenä ilman huoltajia turvapaikkaa hakeneesta sai maahanmuuttovirastolta kielteisen päätöksen. Syksyn 2015 Espoon kaupunki kantoi suurimman vastuun yksin maahan tulleiden, alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Kaupungin oman, noin 20 vuotta toimineen alaikäisten vastaanottoyksikön käyttöaste oli korkeimmillaan noin 1 500 prosenttia. Espoon kaupungin oman yksikön lisäksi neljä eri yleishyödyllistä toimijaa perusti Espooseen syksyn aikana oman alaikäisten vastaanottoyksikön. Espoon kaupunki ilmaisee huolensa siitä, että oleskeluluvan kevään 2016 aikana saavien nuorten kuntiin osoittamiseksi ei ole riittäviä ratkaisuja näköpiirissä. Lain mukaan (2010/1386, 27 ) ilman huoltajaa maassa asuvan lasten ja nuorten hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa tai tuetun perhesijoituksen avulla taikka muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Perheryhmäkotien tyypillisen kapasiteetin huomioiden voi arvioida, että Suomeen tarvittaisiin jopa 150 uutta perheryhmäkotia kevään 2016 aikana, mikäli alaikäisten hoivasta halutaan huolehtia lain kuvaamalla tavalla. Espoon kaupungin Uudenmaan ELYkeskukselta ja työ- ja elinkeinoministeriöltä saamien tietojen mukaan nyt on näköpiirissä vain joidenkin yksittäisten uusien yksikköjen avaaminen. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä säädetyn lain mukaan (2010/1386, 28 ) yksinomaan kunta voi perustaa perheryhmäkodin ja tehdä siitä sopimuksen valtionhallinnon, eli ELY-keskuksen kanssa. Espoon kaupunki katsoo, että akuuttiin perheryhmäkotien puutteeseen voidaan vastata vain, jos lakia muutetaan kiireellisesti niin, että valtio voi sopia perheryhmäkotien perustamisesta suoraan esimerkiksi lastensuojelujärjestöjen kanssa, jotka nykyisen lainkin puitteissa tosiasiallisesti ovat monien perheryhmäkotien operaattoreita. Mikäli kuntia halutaan jatkossakin pitää keinotekoisesti sopijaosapuolena valtionhallinnon ja lastensuojelujärjestöjen välissä, ei perheryhmäkotien tarpeeseen ole mahdollista löytää riittäviä ratkaisuja vuoden 2016 aikana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Valtion kotouttamisohjelman luonnos 12.1.2016 Selostus Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt (TEM/55/00.06.02/2016) Espoon kaupungin lausuntoa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä säädetyn lain mukaisen (1386/2010, 34 ) valtion kotouttamisohjelman