ARVIOINTIKERTOMUS 2008 NOKIAN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNTA 12.5.2009
1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Nokian kaupungin tarkastuslautakunta on suorittanut sille lain ja valtuuston hyväksymän tarkastussäännön mukaan kuuluvat tehtävät ja esittää kuntalain 71 :n tarkoittamana arviointikertomuksenaan toimintavuodelta 2008 seuraavaa: Nokian kaupungin kaupunginvaltuusto valitsi 10.1.2005 pitämässään kokouksessa tarkastuslautakunnan toimikaudeksi 2005 2008. Tarkastuslautakuntaan valittiin seuraavat henkilöt: - Jarmo Kork, puheenjohtaja (henkilökohtainen varajäsen Tauno Miettinen) - Rauli Virolainen, varapuheenjohtaja (Seija Sorsa) - Kirsti Kivipuro (Anu Järvensivu-Koski) - Markku Niskanen (Jorma Välimäki) - Eero Siukola (Eero Seppänen) - Jenni Valtakari (Marjatta Ainasoja) ja - Tuula Ylinen (Maria Nieminen). Maria Nieminen (varajäseneksi Veera Honka-Nissi) valittiin Tuula Ylisen tilalle tarkastuslautakunnan jäseneksi kaupunginvaltuuston kokouksessa 28.11.2005. Jyrki Käkönen valittiin Marjatta Ainasojan tilalle tarkastuslautakunnan varajäseneksi kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.6.2007. Jäsen Jenni Valtakari ei ole osallistunut tarkastuslautakunnan arviointitoimintaan kalenterivuoden 2008 aikana. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Kork valittiin (kv 12.1.2009 5) kaupunginhallituksen jäseneksi, minkä seurauksena hän tuli esteelliseksi toimimaan tarkastuslautakunnassa. Tämän johdosta varapuheenjohtaja Rauli Virolainen toimi tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimikauden loppuun. Tarkastuslautakunta on toiminut hyväksymänsä työohjelman mukaisesti. Lautakunta piti vuoden 2008 aikana 12 ja lisäksi vuoden 2009 alussa kaksi kokousta, jotka kohdistuivat tarkasteluvuoteen 2008. Tarkastuslautakunta käsitteli järjestäytymiskokouksessaan (tammikuussa 2005) mm. kaupungin tilintarkastusyhteisön valintaa. Tarkastuslautakunta esitti tilintarkastusyhteisöksi Oy Audiator Ab:tä, jonka kaupunginvaltuusto valitsi toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastajaksi kokouksessaan 7.2.2005. Tarkasteluvuonna 2008 tilintarkastajina ovat toimineet JHTT Jorma Kesä (vastuullinen tilintarkastaja), JHTT Sami Salonen ja KTM Hanna Kuhanen. Tarkastuslautakunnan kokouksissa on kuultu eri palveluyksiköiden viranhaltijoita toiminnan organisoinnista, tavoitteiden asettelusta ja niiden toteutumisesta sekä sisäisen valvonnan järjestelyistä. Vuoden 2008 ja alkuvuoden 2009 kokouksissa on ollut kuultavina seuraavien toimielinten/palvelukeskusten edustajia: - kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) - hallintokeskus (talousjohtaja ja elinkeinopäällikkö) - kasvatus- ja opetuskeskus (koulutoimenjohtaja ja varhaiskasvatuksen päällikkö) - tekninen toimi (teknisen lautakunnan puheenjohtaja, teknisen keskuksen johtaja ja tilapalvelupäällikkö) - perusturvakeskus (perusturvajohtaja ja talouspäällikkö) 2
Tutustumiskäyntejä tehtiin tarkasteluvuoden aikana Toriaseman, nuorisotoimen, Lauttalan päiväkodin, Vihnuskodin ja Koskenmäen koulun tiloihin. Tilintarkastajat ovat antaneet lautakunnalle kokouksissa suullisia ja kirjallisia raportteja sekä kirjallisena vuodelta 2008 tilintarkastajan toimintakertomuksen. Lautakunnan jäsenet ovat seuranneet työnjakonsa mukaisesti lautakuntien toimintaa lukemalla järjestelmällisesti niiden pöytäkirjat. Kaupunginhallitus on antanut valtuustolle kahdesti tarkasteluvuoden 2008 aikana osavuosikatsauksen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Osavuosikatsaukset ovat kohdistuneet tammi kesäkuulle ja tammi syyskuulle. Kaupunginhallitus on osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä mm. päättänyt, että se esittää osavuosikatsauksen edelleen tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle. Osavuosikatsaukset on käsitelty tarkastuslautakunnan kokouksissa. Tarkastuslautakunta käsitteli 9.8.2005 ( 23) lautakunnan jäsenten esteellisyydet. Tämän seurauksena tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Kork ei ole osallistunut teknisen lautakunnan alaisen toiminnan arviointiin ja jäsen Kirsti Kivipuro ei ole osallistunut kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen toiminnan arviointiin arviointivuoden 2008 aikana. Tarkastuslautakunnan esittelijänä vuoden 2008 loppuun asti toimi puheenjohtaja Jarmo Kork. Vuoden 2009 alusta alkaen esittelijänä on toiminut varapuheenjohtaja Rauli Virolainen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä ja asiain valmistelijana on toiminut avustava tilintarkastaja, JHTT Sami Salonen. 3
2. Edellisten vuosien arviointikertomusten johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Arviointikertomuksen käsittelyn suhteen toimintatapana Nokialla on, että palvelukeskukset antavat vuosittain vastineensa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havainnoista. Tarkastuslautakunta on aiempina vuosina kiinnittänyt huomiota siihen, että joidenkin palvelukeskusten vastineet ovat olleet ylimalkaisia eikä niissä ole haluttukaan ottaa kantaa tarkastuslautakunnan tekemän havainnon sisältöön. Tarkastuslautakunta vaatii, että palvelukeskukset tuovat selkeästi esiin parannus- /muutosehdotuksensa tarkastuslautakunnan havaintoihin liittyviin asioihin. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota useita vuosia arviointikertomuksissaan siihen, että päivähoidon maksujen määrittäminen tulisi toteuttaa keskitetysti päivähoitotoimistossa eikä päiväkodeissa. Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan kasvatus- ja opetuskeskus suhtautuu myönteisesti päivähoitomaksujen keskittämiseen, mutta sille ei ole myönnetty resurssia asian korjaamiseen. Tarkastuslautakunta pitää edelleen suositeltavana, että päivähoidon maksujen määrittäminen keskitettäisiin päivähoitotoimistoon, jotta kuntalaisten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu maksujen määrittämisessä toteutuisi mahdollisimman hyvin. Tarkastuslautakunta on edelleen sitä mieltä, että maksujen määrittämisen keskittämisellä varmistetaan paremmin mm. - kuntalaisten tasapuolinen kohtelu - salassa pidettävien asiakirjojen asianmukainen käsittely (asiakirjojen säilytystilat ja arkistointikäytännöt päivähoidon toimipisteissä eivät ole välttämättä yhtä helposti toteutettavissa kuin päivähoitotoimistossa) - päivähoitohenkilöstön ajankäytön suuntaaminen hallinnollisen byrokratian sijasta päivittäisen hoitotoiminnan hyväksi. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt useita vuosia huomiota liikunta- ja nuorisokeskuksen jatkuviin talousarvioylityksiin. Tarkastuslautakunta toteaa myönteisenä tosiseikkana, että liikunta- ja nuorisokeskus saavutti taloudellisen tavoitteensa toimintakatteella mitattuna. 4
3. Arvio asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta 3.1. Toimintakertomuksessa raportoitujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta Suositusten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin taloudellisesta asemasta ja sen kehittymisestä sekä selvitykset asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Henkilöstöraportti vuodelta 2008 oli tarkastuslautakunnan käytettävissä arviointikertomusta laadittaessa. Siinä oli myönteisenä asiana todennettavissa edelleen aleneva kokoaikaisen henkilökunnan sairauslomapäivien määrä (vuonna 2008 19,16). Tarkastuslautakunta kiinnitti huolestuneena huomiota siihen, että henkilökunnan työpaikkaterveydenhuollosta vastaavan Työterveyspalvelu Viisarin kustannukset ovat nousseet merkittävästi jo vuodesta 2006 alkaen. Tämän havainnon perusteella kustannuskehitykseen tulisi kiinnittää huomiota. Kaupunginvaltuuston asettamat talouden kokonaistavoitteet saavutettiin (tehtyjen muutosten jälkeen) tilivuoden aikana. Tämä selviää seuraavasta taulukosta, jonka tiedot perustuvat Tilinpäätös 2008 -asiakirjan talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailuun. Taulukko 1. Tietoja talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailusta (Nokian kaupungin tilinpäätös 2008) TILINPÄÄTÖS 2008 TA 2008 TA-muutokset TA muutosten Toteutuma Poikkeama jälkeen Toimintatuotot 53 257 811 147 000 53 404 811 55 380 626 1 975 815 Toimintamenot -172 911 844-4 782 450-177 774 294-174 861 518 2 912 776 Toimintakate -119 734 033-4 635 450-124 369 483-119 480 893 4 888 590 Verotulot 101 200 000 101 200 000 100 151 478-1 048 522 Vuosikate 6 278 537-4 635 450 1 643 087 5 578 276 3 935 189 Tilikauden tulos -2 202 940-4 635 450-6 838 390-2 930 118 3 908 272 Tilikauden ali-/ylijäämä -2 202 940-4 635 450-6 838 390-2 631 626 4 206 764 Vuosikatteelle oli alkuperäisessä talousarviossa asetettu tavoitteeksi 6,3 milj. euroa. Talousarviomuutosten jälkeen vuosikatteelle asetettu tavoite putosi 1,6 milj. euroon. Vuosikate toteutui 5,6 milj. eurona eli yli 3,9 milj. euroa suurempana kuin mitä oli budjetoitu. Merkittävimpänä syynä tähän ylitykseen oli muiden toimintamenojen alittuminen lähes 2,2 milj. eurolla arvioidusta. Myös muita toimintatuottoja kirjattiin yli 1,3 milj. arvioitua enemmän. Tilikauden tulokseksi muodostui 2,9 milj. euroa ja se ylitti arvion n. 3,9 milj. eurolla. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 2,6 milj. euroa. Toimintamenot alittuivat arvioidusta yli 2,9 milj. euroa, mutta ovat kahdessa vuodessa kasvaneet lähes 30 miljoonaa euroa (2006: 147,6 milj. euroa, 2007: 161,0 milj. euroa). vuoteen 2007 verrattuna toimintamenot kasvoivat siis lähes 14 miljoonaa euroa (8,6 %). Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen palvelukeskuksittain esitetään yksityiskohtaisesti tilinpäätösasiakirjassa. Näiden palvelukeskuskohtaisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan myöhemmin kappaleessa 3.2. Tunnuslukuja esitetään tilinpäätösasiakirjassa vuodesta 2005 lähtien ja ne koskevat sekä suoritetavoitteita että tehokkuutta, laajuutta ja voimavaroja. Niissä toiminnoissa, joista tunnuslukuja on esitetty, lukija saa riittävästi tietoja toiminnan laajuudesta ja tehokkuudesta sekä niiden muutoksista. 5
3.2. Muiden toimintakertomuksessa raportoitujen tavoitteiden toteutuminen Yleisiä havaintoja Tarkastuslautakunta on arviointivuoden aikana kiinnittänyt keskeisesti huomiota kaupungin käytössä oleviin kiinteistöihin/tiloihin. Tarkastelu on kohdentunut sekä kaupungin omistamien että kaupungille vuokrattujen kiinteistöjen/tilojen käyttöön. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin tilojen suhteen tulisi tehdä selkeä arviointi-/toimenpidesuunnitelma. Nykyisten tilojen osalta, oli ne sitten kaupungin omia tai kaupungille vuokrattuja, tulisi täsmällisesti selvittää: - mikä on niiden käyttötarkoitus? - kuka on kyseisen tilan käyttäjä? - kuinka paljon tilaa käytetään? - onko tilaa mahdollista hyödyntää yhteiskäytössä? Tarkastuslautakunta edellyttää, että kukin palvelukeskus selvittäisi osaltaan tilojensa nykytilanteen ja tehtyjen selvitysten perusteella ryhdyttäisiin tarvittaviin toimenpiteisiin asian suhteen. Tarkastuslautakunnalle tehdyn selvityksen perusteella kaupungin ATK-kustannukset olivat vuonna 2008 yli kolme miljoonaa euroa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan palvelukeskusten tulisi selvittää tietojärjestelmiensä käytön laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä vertailla kustannusten suuruutta ympäristökuntiin. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota keskeisesti sisäisen tarkastuksen organisoitumiseen Nokian kaupungissa. Nykykäytäntö kaupungissa on se, että sisäisen tarkastuksen keskeinen toteuttamisvastuu on kaupungin johtoryhmällä. Johtoryhmä laatii vuosittain tarkastussuunnitelman, jossa tarkastuskohteet on vastuutettu johtoryhmän jäsenille. Kalenterivuoden aikana tekemistään tarkastuksista johtoryhmän jäsenet laativat vuosittain kirjallisen raportin. Toimintatapa on päätetty 9.9.2002 ( 322) kaupunginhallituksessa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Nokian kokoisessa (yli 30 000 asukasta) kaupungissa tulisi harkita sisäisen tarkastuksen toteuttamista - omana, erillisenä toimintona (ei oman viran ohessa toteutettuna) - yhteistyössä jonkun muun kunnan/muiden kuntien kanssa - erillisenä ostopalveluna Sisäisen tarkastuksen toteuttaminen em. vaihtoehtoja hyväksikäyttäen ei vähentäisi palvelukeskusten esimiesten velvollisuutta ylläpitää riittävää ja toimivaa sisäistä valvontaa tulosyksikössä ja toimintaprosesseissa. Tässä yhteydessä tarkastuslautakunta haluaa korostaa sisäiseen valvontaan liittyvää terminologiaa, jota voi kuitenkin useissa tapauksissa pitää veteen piirrettynä viivana. Perinteisen ajattelutavan mukaan sisäinen valvonta on johtamisen ja riskienhallinnan apuväline, joka jakaantuu seuraavasti: - sisäinen tarkkailu, joka on ensisijaisesti esimiesten vastuualue - sisäinen tarkastus, jota toteutetaan toimivan johdon alaisuudessa ja - seuranta, joka on kunnallishallinnossa keskeisesti toimielinten ja luottamushenkilöiden suorittamaa. Tarkastuslautakunta näkee, että esimiesten vastuulle jäisi selkeästi sisäisen tarkkailun toimivuus yksiköissä. Sen perusteella varmistuttaisiin siitä, että yksikön toimintarutiineissa olisi si- 6
sällytettynä jatkuva varojen käytön ja toimintojen kontrollointi. Sisäinen tarkkailu kytkeytyy palvelukeskusten työrutiineihin, joilla pyritään omaisuuden turvaamiseen, virheiden ehkäisemiseen, toimintaohjeiden noudattamiseen, kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden lisäämiseen sekä taloudellisuuden edistämiseen. Sitä luodaan mm. tehtävien, valtuuksien ja vastuun jakamisella sekä työ- ja menetelmäkuvauksilla. Sisäinen tarkastuksen tulisi olla aktiivista, systemaattista (vuosittaiseen suunnitelmallisuuteen perustuvaa) ja julkista tarkastustoimintaa kaupunginjohtajan alaisuudessa. Sen tehtäviin kuuluisi hallinto- ja talousprosessien tarkastaminen sekä osallistuminen riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallinnon kehittämiseen. Tehtäviensä suorittamiseksi sisäinen tarkastaja: varmistaisi osaltaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta, varmistaisi osaltaan kaupunginhallituksen antamien säännösten noudattamisesta, tarkastaisi organisaation ja sisäisen valvonnan toimivuutta, tukisi esimiehiä heidän suorittaessaan jatkuvaa valvontaa omissa yksiköissään, valvoisi muutoin toiminnan ja päätöksenteon säädöstenmukaisuutta, sekä valmistelisi tilinpäätökseen liitettävää selontekoa sisäisen valvonnan ja konserniohjauksen asianmukaisuudesta. Kaupunginhallituksen alainen toiminta Hallintokeskus Yleisenä havaintona hallintokeskuksesta tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota hallintokeskuksen sekavaan ja lisäinformaatiota kaipaavaan tapaan esittää tietojaan. Hallintokeskus esittää taloutta koskevia tietoja hallintopalveluista, kehittämis- ja elinkeinopalveluista, ruokapalveluista, luottamustoimesta ja aluepelastuslaitoksesta sekä lopuksi hallintokeskuksen yhteenlasketut tuotto-, kulu ja toimintakatetiedot. Sekavuutta ns. tavallisessa lukijassa saattaa aiheuttaa se, että yhteissummiin huomioidaan ainoastaan hallintopalveluiden, kehittämis- ja elinkeinopalveluiden sekä ruokapalveluiden tiedot. Vastaavasti ns. tilinpäätösasiakirjan peruslukija saattaa jäädä kaipaamaan selittäviä tietoja luottamustoimea ja aluepelastuslaitosta koskien, koska niistä on kuitenkin aiheutunut vuoden 2008 aikana merkittäviä kulujakin. Mihin minun veroeurojani on käytetty?!? Palkkahallinnossa on otettu tarkasteluvuoden aikana käyttöön Populus-ohjelmisto. Sen toimivuudessa on ollut puutteita ja ohjelmisto mm. antaa kaupungin opetushenkilöstölle palvelussuhteen alkamisajankohdaksi sen päivämäärän, jolloin henkilön viimeisin sisäinen siirto on tehty. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ohjelmisto tulee saattaa ajan tasalle eikä sen tulisi sisältää antaa asiakirjoihin virheellisiä tietoja. Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Kaupungin osuus Tapsan Tahtien toteutuneista kokonaismenoista vuonna 2008 oli 111 070 euroa, minkä seurauksena budjetoitu nettomeno ylittyi 40 220 eurolla. Tämä kompensoitiin elinkeinopalvelujen muilla säästötoimenpiteillä. Tarkastuslautakunta korostaa, että laaditussa budjetissa on pysyttävä. Tapsan Tahdit on tärkeä tapahtuma kaupungin imagon kehittämisessä, mutta niiden järjestäminen ei välttämättä kuulu kaupungin toimialaan. Ulkopuolinen toimija voisi järjestää tilaisuudet kaupungin myöntäessä niille tukea avustuksien muodossa. 7
Perusturvakeskus Lähipalvelut Hammashoitopalveluissa kiireettömän hoidon jonotusaika on säilynyt hoitotakuun puitteissa (6 kk), mutta se on edellyttänyt vuokrahammaslääkäreiden käyttöä ja näin lisännyt kustannuksia. Ensiavun lääkärikäynnit ovat edelleen lisääntyneet, tosin aluevastaanotoillakin käynnit ovat lisääntyneet lähes 5 %. Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet on varsin hyvin saavutettu paitsi hammashuollossa ja vammaispalveluissa. Lähipalveluiden toimintakate ylittyi 3,3 %. Perhepalvelut Lastensuojelun sijaishuollon tarve on huomattavasti kasvanut, jonka vuoksi sijaishuollon ostopalvelut aiheuttivat kustannusten ylittymisen n. 156 000 eurolla, alkuperäisestä talousarviosta jopa 656 000. Toimeentulon toteumassa on n. 121 % ylitystä, johtuen muun muassa täysin tulottomien asiakkaiden määrän lisääntymisestä ja elinkustannusten noususta. Sosiaalitakuun toteutuminen toteutui lokakuun loppuun asti, mutta marraskuussa talouden alkava taantuma aiheutti asiakasmäärän lisääntymistä ja käsittelyaika ylitti aiemman 7 päivän käsittelyajan. Vanhuspalvelut Tehokkuus/taloudellisuustavoitteissa vuodeosasto 2:n hoitopäivän kustannus ylitti talousarvion 18 %. Tavoite, jossa 90 95% vanhuksista asuisi omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, osalle heistä tarjottavien tukipalvelujen avulla, toteutui melko hyvin. Tavoitteena on ollut suorittaa vanhuspalvelujen piiriin kuulumattomille 30 %:lle yli 80- vuotiaille ennalta ehkäisevänä toimenpiteinä kotikäyntejä kotona asumisen edistämiseksi. Se toteutui vain osin, mutta tämä tärkeä toiminta on kuitenkin hyvässä alussa. Vanhuspalvelujen kotihoidon jatkon osalta on pyritty muuan muassa tehostettuun palveluasumisen mahdollistamiseen, mutta hoitopaikkoja on ollut liian vähän tarpeeseen nähden. Näin ollen ovat vuodeosastolla hoitoajat pidentyneet. Vanhuspalvelut ovat kokonaisuudessaan pystyneet alittamaan toimintakatteen kolmella prosenttiyksiköllä. Erityispalvelut Kaikkien tekonivelleikkausta odottavien potilaiden jonotusaika oli alle 6 kk. Erikoislääkäripoliklinikan, leikkausosaston ja terveyskeskuksen vuodeosasto 1:n kustannukset ylittyivät. Toimintakate ylittyi kuitenkin vain 0,5 %. Vuoden 2007 alusta tapahtunut terveys- ja sosiaalikeskuksen yhdistyminen on varsin hyvin onnistunut. Perusturvakeskuksella ei ollut merkittäviä poikkeamia myönnetyistä määrärahoista. 8
Vaikka voimakas väestönkasvu tasaantuukin, ihmisten ikääntyminen aiheuttaa haasteita perusturvakeskuksen tulevalle toiminnalle. Kasvatus- ja opetuskeskus Kasvatus- ja opetuskeskuksen toiminnassa on organisaation osalta siirrytty aluemalliin 1.8.2008 alkaen. Varhaiskasvatus toimii tällä hetkellä jo kolmella alueella: Pohjois-, Keski- ja Etelä-Nokialla. Sen sijaan perusopetuksen osalta organisaatio hakee vielä muotoaan ja se on tähän mennessä toiminut kahden alueen (Emäkoski ja Nokianvirta) mallin mukaan. Kummallekin alueelle on nimetty omat koordinaattorit. Perusopetuksessa budjetoi itselleen vuodelle 2008 erittäin haastavasti taloudellisuustavoitteen kustannusten toteutumiselle eli 5 524 /oppilas. Toteutuma oli kuitenkin 6 450 /oppilas (2007: 6 051 /oppilas). Lukion osalta vastaavat luvut olivat: TA2008 6 412 /oppilas, TOT2008 oli 6 837 /oppilas (TOT2007: 6 464 /oppilas). Keskukselle oli asetettu tavoitteeksi vuodelle 2008 talousarvion rakenteen kehittäminen siten, että talousarvion valmistelu ja seuranta mahdollistuisi säännöllisenä toiminnan osana. Tavoite jäi toteutumatta ja siirtynee vuodelle 2009. Yhtenäinen peruskoulu Nokialla ei ole toteutunut kuin osittaisena hallintoratkaisuna, johtuen koulujen rakennusten tilantarpeiden puutteista. Rakennukset ovat hajallaan eri puolilla kaupunkia pieninä yksiköinä. Tuleva Harjuniityn yhtenäiskoulu aloittanee tässä suhteessa uuden ajan. Henkilökunnan kehityskeskustelut ja kehittämissuunnitelmat ovat jääneet toteutumatta pääosin resurssipulasta johtuen. Lukion osalta yo-kirjoituksissa saavutettiin vuoden 2007 tavoitetaso. Työväenopiston osalta opetustunnin bruttomeno ( /opetustunti) nousi merkittävästi ollen 76,40 (2007: 65,44 ). Perusopetuksessa työn alla oleva erityisopetuksen kehittämis- ja uudistustyö on varsin haasteellinen tehtävä tuleville vuosille. Ilahduttavaa on, että kaupungin ja seurakunnan välinen yhteistyö kerhotoiminnan osalta on tiivistynyt. Päiväkodissa päivähoidon hoitopäivän hinta on ollut 57,39 (2007: 57,97 ). Tulevaisuuden haasteet keskus kohtaa merkittävässä resurssipulassa. Kasvatus- ja opetuslautakunnan alainen toiminta pysyi talousarviossa eikä ylityksiä syntynyt. Toteutuma budjettiin nähden oli 97,9 %. Kulttuurikeskus Tarkastuslautakunta iloitsee kulttuurikeskuksen osalta yleisesti siitä, että kohtuullisen vähäisillä resursseilla on saatu paljon aikaan erilaisina tapahtumina ja näyttelyinä. Avustukset muodostavat kulttuurikeskuksen toiminnassa vain pienen menoerän, mutta silti avustusten jakoperiaatteet olisi suositeltavaa tuoda kaikkien tietoon. Tarkastuslautakunnan tiedossa ei ole, että avustusten jakoperiaatteita olisi määritelty. Tarkasteluvuoden aikana kulttuurikeskuksen tehtäväksi tuli museotoimi, johon ei ollut talousarviossa varauduttu. Museotoimella ei ole kaupungilla yhtään virkaa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan museotoimelle tulee osoittaa varoja, mikäli kaupunki aikoo pitää museotoimen alle kuuluvan omaisuutensa kunnossa. 9
Kulttuuritoimi on pitkään esittänyt sähköisen kuva-arkiston tarvetta. Sen saaminen kulttuuritoimen käyttöön mahdollistaisi nyt epämääräisessä järjestyksessä olevan aineiston järkevän tallentamisen ja käytön. Tekninen keskus Teknisen keskuksen toiminnan osalta tarkastuslautakunta ihmettelee leasing-autojen käytön vuosittaista lisääntymistä. Tarkastuslautakunnan arviointikäyntien yhteydessä on saatu Kuntaliiton laskelmia siitä, että oman auton käyttö tulee pitkässä juoksussa useita kymmeniä prosentteja halvemmaksi kuin leasing-auton käyttö. Tästä huolimatta liisaaminen on Nokialla yleistynyt. Tarkastuslautakunta ihmettelee, että mihin näin voimakas leasing-autojen käyttö perustuu? Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan suurena puutteena on havaittavissa valmiiksi myyntikuntoon rakennettujen teollisuustonttien puute Nokialla. Tämä puute on ajankohtainen nyt ja lähitulevaisuudessa, mikäli asialle ei tehdä mitään. 10
3.3. Strategian toimeenpano ja toteutuminen Kaupungin strategisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 28.11.2005 pidetyssä kokouksessa Strategia Nokia 2016 -asiakirjan. Vuoden 2008 talousarvioasiakirjan mukaan strategian tarkastelunäkökulmat olivat: - talous - prosessit ja rakenteet - palveluiden asiakasvaikuttavuus sekä - henkilöstö ja osaaminen Jokaiselle tarkastelunäkökulmalle määriteltiin menestystekijät, joissa tulisi onnistua, jos kaupunki aikoisi kehittyä strategian mukaisesti. Seurantajärjestelmänä käytetään nk. tasapainoisen onnistumisen (balance scorecard) menetelmää, jolla varmistetaan tarkastelunäkökulmien monipuolisuus. Tarkastelunäkökulmien menestystekijät olivat vuotta 2007 koskien seuraavat: Talous 1. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti 2. Yritysten toimintaedellytykset Prosessit ja rakenteet 3. Kaupungin oman palvelurakenteen uudistaminen 4. Prosessien suorituskyky Palveluiden asiakasvaikuttavuus 5. Toimivat lähipalvelut 6. Asukkaiden elinympäristö Henkilöstö ja osaaminen 7. Uudistuminen ja työkyky 8. Osaamisvaateisiin vastaaminen Menestystekijöitä on asetettu siis yhteensä kahdeksan kappaletta ja kullekin niille määriteltiin johtamisen kohteet, jotka toimivat menestystekijän saavuttamisen mittareina. Näiden mittareiden kuvaamalle toiminnalle määriteltiin tavoitetasot talousarviovuodelle sekä vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat vuositavoitteen toteutumisesta. Menestystekijät ja niiden mittarit sekä tavoitetasot olivat valtuustoon nähden sitovia. Niiden toteutumisesta on tehty selkoa vuoden 2008 tilinpäätöksessä. Menestystekijät olivat samat vuonna 2008 kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan johtamisen kohteet ovat pääsääntöisesti muuttuneet edellisestä vuodesta. 11
4. Muut toiminnan ja talouden arvioinnit 4.1. Kokonaistalouden arviointi Kokonaistalouden arviointi on perustunut kuntatalouden keskeisten taloudellisuusmittareiden analyysiin ja vertailuun Tampereen ympäristökuntiin. Arviointikertomuksessa tuodaan esiin joitakin keskeisiä tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman tunnuslukuja. Tunnuslukujen tulkinnassa on käytetty lähteenä julkaisua Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalli, Suomen Kuntaliitto 2001 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 1. Vuosikate/poistot, % ja vuosikate /asukas. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2007 2008 Tuloslaskelman tunnusluvut 600,0 550,0 546 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 244 224 293 268 226,0 319 358 330 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas 200,0 180 150,0 100,0 97,6 102,3 123,3 138 68,5 65,6 96,1 145,6 121,3 145,4 50,0 0,0 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/poistot Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Kunnan tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä, mikäli tunnusluvun arvo on 100 %. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. 12
Nokian kaupungin vuosikate heikkeni vuoteen 2007 verrattuna merkittävästi. Vuonna 2007 vuosikate oli 8,2 milj. euroa, kun se vuoden 2008 tilinpäätöksessä oli pudonnut 5,6 milj. euroon. Käyttöomaisuuspoistot pysyivät vuoden 2007 tasolla eli ne olivat 8,5 milj. euroa. Tämän seurauksena tunnusluku heikentyi Nokialla 96,1 %:stä 65,6 %:een. Nokian tunnusluku on selkeästi heikoin Tampereen ympäristökunnista. Pirkkalalla on tällä tunnusluvulla mitattuna paras tilanne, tunnusluvun arvo on 226,0 %. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukaskohtainen vuosikate oli Nokialla 180 /asukas. Tunnusluku on jatkanut heikentymisen linjalla (2007: 268 /asukas ja 2006: 287 /asukas). Muissa Tampereen ympäristökunnista tunnusluku parani vuoteen 2007 verrattuna, parhaat tunnusluvut olivat Pirkkalassa (2008: 546) ja Ylöjärvellä (2008: 358). Kaavio 2. Tilikauden tulos, milj.. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2007 2008 Tilikauden tulos, milj. 10,0 8,0 8,5 6,0 4,0 2,7 Tilikauden tulos, milj. 2,0 1,1 1,5 1,7 0,0-2,0-0,1 0,1-1,1-2,9-0,3 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi -4,0 Tilikauden tulos oli 2,93 miljoonaa euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 2,63 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 ylijäämää kertyi 0,24 miljoonaa euroa ja vuoden 2006 ylijäämä oli 0,73 miljoonaa euroa. 13
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 3. Investointien tulorahoitus, % ja kassan riittävyys, pv. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2007 2008 Rahoituslaskelman tunnusluvut 80,0 70,0 64,9 70,7 60,0 50,0 49,3 45,9 49,8 40,0 30,0 38 37,1 41 32,1 26,4 26 40,3 25 30 43,7 26 30 Investointien tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv 20,0 10,0 11 11 6 0,0 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku oli vuonna 2007 Tampereen ympäristökunnista paras Pirkkalassa (2008: 70,7 %; Lempäälä 2008: 64,9 %). Nokialla tunnusluku jatkoi heikkenemistään ja oli vuonna 2008 26,4 % (2007: 40,3 %). Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, että monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Tässä yhteydessä toteutetun esitystavan informaatioarvoon tulee suhtautua varauksella, koska tunnusluku ilmaisee yhden yksittäisen hetken (31.12.) tilanteen. Informaatioarvoa voitaisiin parantaa esim. esittämällä tunnuslukua kuukausittaisena lukusarjana. 14
Kaavio 4. Lainanhoitokate. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2007 2008 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,5 1,6 1,5 1,6 1,6 1,2 Lainanhoitokate 1,0 1,0 1,0 0,5 0,0 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Nokian tunnusluku oli vuonna 2007 paras (2007: 2,0) Tampereen ympäristökunnista, mutta vuonna 2008 se on ympäristökuntien heikoin (2008: 1,2). Ylöjärvellä ja Lempäälässä tunnusluku oli vuonna 2008 1,6. 15
TASEEN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 5. Omavaraisuusaste, %, suhteellinen velkaantuneisuus, % ja lainakanta 31.12., milj.. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2007 2008 Taseen tunnusluvut 80,0 70,0 60,0 58,3 64,5 64,9 62,5 60,6 67,1 58,0 63,0 55,8 55,156,5 59,6 50,0 52,0 49,0 51,3 44,7 40,0 40,7 34,5 34,7 36,8 37,2 42,441,8 33,6 35,7 34,7 Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus-% Lainakanta 31.12., milj. 30,0 28,2 25,0 24,3 22,0 20,0 10,0 0,0 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kuntien vakavaraisuusastetta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä pienempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävää velkarasitetta. Omavaraisuusaste jatkaa pääsääntöisesti putoamistaan kaikissa Tampereen ympäristökunnissa, poikkeuksena kuitenkin Pirkkalan kunta, jossa tunnusluku on parantunut 49,0 %:sta 52,0 %:iin. Nokian kaupungin omavaraisuusaste oli vuoden 2008 tilinpäätöksen tietojen perusteella 60,6 (2007: 67,1; 2006: 71,0; 2005: 75,1 ja 2004: 81,1). Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 30 %. 16
Nokialla suhteellisen velkaantuneisuuden määrä kasvoi vuonna 2008 yli 40 %:n (2008: 42,4; 2007: 33,6; 2006: 29,4 %). Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kaikissa Tampereen ympäristökunnissa on lainakannan määrä lisääntynyt vuoteen 2007 verrattuna. Nokialla korollisen vieraan pääoman määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta lähes 14 miljoonan euron verran ja oli vuoden 2008 tilinpäätöksessä 41,8 miljoonaa euroa. Kaavio 6. Lainat, /asukas. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2007 2008 Taseen tunnusluvut 2 500 2 000 2211,0 2197,0 2095,0 1692,0 1 500 1222,0 1230,0 1140,0 1351,0 Lainat /as. 1 000 902,0 925,0 500 0 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lainat, euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Myös asukaskohtainen lainamäärä kasvaa kaikissa Tampereen ympäristökunnissa. Nokialla lainamäärän kasvu oli n. 426 euroa asukasta kohden. Asukaskohtainen lainamäärä on kasvanut vuodessa yli 46 prosenttia (lainakannan määrä oli vuoden 2007 tilinpäätöksessä n. 925 /asukas ja vuoden 2008 tilinpäätöksessä 1 351 /asukas)!!! Pirkkalassa (2 211 euroa/asukas) ja Ylöjärvellä (2 095 euroa/asukas) lainaa on yli 2 000 euroa asukasta kohden. 17