Erillisliite nro: 1 1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 14.9.2007 YHTEENVETO RAKENNESELVITYKSESTÄ 1. MAAKUNTAHALLITUKSEN ALAINEN TOIMINTA 1.1 Johdanto Rakenneselvityksessä tarkastellaan tulosyksiköittäin hallituksen alaisen toiminnan henkilöstövahvuuden kehittymistä vuoden 2005 alusta hetkeen 30.4.2007. Henkilöstömäärät ovat tässä aina kyseisenä päivänä palkkaa saaneiden lukumäärä eli poikkileikkaustieto. Maakuntahallituksen alainen toiminta on suurelta osaltaan hallintoa tai sen tukipalvelua. Kanslian alainen puhelinvaihde (välittää sosiaali- ja terveystoimialan ja koulutustoimialan puhelut), yleinen edunvalvonta (antaa suoraa palvelua maakunnan asukkaille), ravintohuolto sekä tekniset palvelut antavat lähes 100 %:sti palvelunsa sairaanhoidon tukemiseen samoin materiaalipalvelut. Ne eivät ole hallintoa, mutta kaikkia tukipalveluita koskee tavoite parantaa tuottavuutta, jotta vapautuisi resursseja varsinaiseen maakunnan ydintehtäviin. 1.2 Hallituksen alainen toiminta tulosyksiköittäin 1.2.1 Maakuntahallitus Maakuntahallituksen alaisena välittömästi on viisi henkilöä: maakuntajohtaja, maakuntajohtajan sihteeri, sisäinen tarkastaja, viestintäpäällikkö ja tietoasiantuntija. Näistä uutena vakanssina on erikseen perustettu viestintäpäällikkö, muut on siirretty uudelleen organisoinneissa. Viestintäpäällikön vakanssi on ollut elokuusta 2007 lähtien avoinna ja sitä ei toistaiseksi täytetä. 1.2.2 Suunnittelu- ja kehittäminen Vakinaisen henkilöstön vahvuus suunnittelu- ja kehittämisen toimialalla oli 1.1.2005 yhdeksän. Maakuntasihteeri on siirretty alueidenkäyttö ja hanketoimialalle vuonna 2007, jolloin 30.4.2007 vakituisia oli kahdeksan henkilöä. Toukokuussa 2007 kansainvälisten asioiden sihteeri erosi ja paikkaa ei täytettä tänä vuonna. Toimialan määräaikainen henkilöstö on kasvanut 2:sta 5:een. Määräaikainen henkilöstö on projekteissa, joilla on erillinen rahoitus.
2 1.2.3 Yhteiset palvelut tulosyksiköittäin Hallinto: Hallinnossa (maakunnan kanslia ja puhelinvaihde) oli vuonna 2005 alussa yhteensä 12,5 henkilöä. Määrä on pysynyt samana. Tavoitteena on vähentää tämän vuoden aikana määrä 11 henkilöön. Henkilöstöpalvelut: Henkilöstöpalveluissa 1.1.2005 oli 52 henkilöä. Määrä on alentunut tämän vuoden aikana kahdella. Henkilöstön vähentäminen jatkuu kuluvana vuonna. Kunnista siirtyi vain palkanlaskentahenkilöstöä, johtavassa asemassa olevat henkilöt siirtyi Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymältä. Virkasiirroilla ja nimikemuutoksilla on saatu turvallisuuspäällikkö/työhyvinvointipäällikkö. Resurssointi henkilöstöhallinnon johtamiseen ja kehittämiseen on ollut jopa liian niukkaa. Talouspalvelut: Talouspalveluihin siirtyi kunnilta ja kuntayhtymältä 49 henkilöä. Uusien järjestelmien käyttöön ottoon jouduttiin lisäämään henkilöstöä. Henkilöstömäärä 31.12.2005 oli 58 henkilöä. Tästä henkilöstömäärää on vähennetty yhdeksällä. Käytännössä enemmänkin, koska nyt on työsuhteessa harjoittelija, työllistetty ja oppisopimuskoulutuksessa oleva. Talouspalveluiden henkilöstössä on määräaikaisia ja eläkkeelle jääviä niin, että suunniteltu henkilöstön vähentäminen on mahdollista. Panostus johtamiseen on pysynyt ennallaan. Tietohallinto: Kullakin kunnalla ja kuntayhtymällä oli oma atk-osasto ja sillä päällikkyydestä vastaava henkilö joko päätoimisena tai oman toimen ohella. 1.1.2005 maakunnalle siirtyi yhteensä 22 henkilöä, joista viisi atk-päällikkö/tietohuoltovastaavaa. 30.4.2007 maakunnalla oli edelleen 22 henkilöä, joista yksi tietohallintopäällikkö ja yksi suunnittelupäällikkö. Maakuntavaltuusto perusti tietohallintoon 1.10.2007 viisi (5) uutta määräaikaista vakanssia, koska konesalin ostopalvelut siirtyvät omaksi toiminnaksi 1.1.2008 alkaen. Tietohallinnossa on panostus johtamiseen vähentynyt merkittävästi. Materiaali- ja hankintatoimi: Kunnilta ja kuntayhtymältä siirtyi materiaalipalveluihin 20 henkilöä kokoaikaiseksi muutettuna. Maakunta on lisännyt materiaalihallinnon tehtäviä. Henkilöresurssi on kasvanut kolmella sisäisin siirroin (neljä henkilöä). Materiaalipalveluissa on panostus johtamiseen pysynyt ennallaan (yksi henkilö).
3 Tekniset palvelut: Tekniset palvelut koottiin Kainuun keskussairaalasta ja Kajaanin kaupungin terveyskeskuksen tekniikasta. Tekniset palveluiden vakinainen henkilöstömäärä ei ole muuttunut. Yksi työnjohtajan virka (eläkkeelle jäänti) on jäänyt tyhjäksi tosin tilalle on otettu määräaikainen laitekorjaaja. Teknisiä palveluita johtaa sairaalainsinööri, rakennuksista vastaa rakennusmestari ja toimistotöistä toimistosihteeri. Johtamisen resurssi on vähentynyt yhdellä työnjohtajalla. Ravintohuolto: Ravintohuollon organisointi on pysynyt lähes ennallaan. Keskussairaalan kanttiinin ylläpidosta omana toimintana luovuttiin keväällä 2007. Kanttiinin henkilöstö (4) siirtyi muihin tehtäviin. Ruokahuollon henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna on lähinnä kanttiinin lopettamisen myötä vähentynyt 30:stä 26:een, joista kaksi on oppisopimuskoulutuksessa. Syksyn aikana on tarkoitus lopettaa Kuusanmäen jakelukeittiön toiminta, jolloin henkilöstön määrä vähenee yhdellä. Johtamiseen käytetty resurssi (yksi) on ennallaan. Yleinen edunvalvonta: Yleiseen edunvalvontaan siirtyi maakunnalle 10 yleistä edunvalvojaa ja neljä edunvalvontasihteeriä, yhteensä 14 henkilöä. Yleisen edunvalvonnan virkarakennetta kevennettiin v. 2006 niin, että kuusi edunvalvojan virkaa lakkautettiin ja tilalle perustettiin kuusi edunvalvontasihteerin työsuhteista vakanssia. Yleisen edunvalvonnan henkilöstövahvuus oli 30.4.2007 yhteensä 16 henkilöä. Yleisen edunvalvonnan hallintoa on muutettu perusteellisesti: on saatu edunvalvontavastaava (lakimies), vähennetty edunvalvontavastaavia ja lisätty samalla edunvalvontasihteereitä. Palkat on tarkistettu muuttuneen työnvaativuutta vastaaviksi. Yleinen edunvalvonta siirtyy v. 2008 alusta lähtien valtion vastuulle (oikeusaputoimiston). 1.2.4 Alueidenkäyttö ja hanketoimiala 1.3 Yhteenveto Alueidenkäyttö ja hanketoimialan vakinainen henkilöstö (kuusi) on pysynyt entisenä. Lisäystä on suunnittelu- ja kehittämisen toimialalta siirretty maakuntasihteeri. Määräaikaisia työntekijöitä on kolme enemmän kuin vuoden 2005 alussa. He ovat erikseen rahoitetuissa projekteissa. Maakuntasihteerin nimikkeenmuutos laitetaan vireille. Maakunnan keskushallinnon henkilöstön määrä on aluksi kasvanut uusien tietojärjestelmien käyttöönoton aikana noin kymmenellä. Vuosien 2006 ja 2007 aikana se on alentunut jokseenkin saman verran. Määräaikaisten osuus ja määrä on kasvanut, mikä mahdollistaa henkilöstön määrän vähentämisen lähitulevaisuudessa. Kasvu on johtunut uusista projekteista.
4 Delegointipäätöksillä työnjohtovastuuta on siirretty maakuntajohtajalta suunnittelujohtajalle, aluesuunnittelijalle ja kehittämisjohtajalle. Maakunnan ylin johto on (maakuntajohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja ja sisäinen tarkastaja) Kainuun kuntien vastaavaan nähden keveä huomioon ottaen toiminnan laajuuden. 2. KOULUTUSTOIMIALA 2.1. Organisatoriset muutokset Ammatillinen koulutus - kolmesta oppilaitoksesta yhteen oppilaitokseen, joka toimii kunnallisena liikelaitoksena - ammatillinen perustutkintokoulutus (nuorten koulutus), ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus yhden oppilaitoksen järjestämäksi Lukiokoulutus - kahdeksasta lukiosta lukiokoulutuksen neljään tulosyksikköön Koulutustoimialan hallinto - uusi elin - koordinoi ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyötä - vastaa yhteyksistä maakuntahallintoon 2.2. Muutokset päätoimisesti johtavissa esimiestehtävissä olevien henkilöiden määrissä Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen johtavissa esimiestehtävissä toimivien henkilöiden määrä on alentunut 31.12.2004 verrattuna neljällä henkilöllä (21 -> 17 eli 16.7 %). Lukiokoulutus Lukioiden rehtoreiden määrä on alentunut neljällä henkilöllä (10 -> 6 eli 40,0%). Koulutustoimiala Koulutustoimialalla uusi esimiestehtävä on koulutustoimialan toimialajohtaja. Koulutustoimialan johtavissa esimiestehtävissä päätoimisesti toimivien henkilöiden kokonaismäärän muutos on vähennystä henkilöä (32 > 24 eli -25,0%).
5 2.3. Toiminnan määrälliset muutokset Vuoden 2006 nuorisosasteen vuosiopiskelijamäärä on 241 opiskelijaa (-6,0%) pienempi kuin vuonna 2004. Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrä vuonna 2006 oli noin 31 000 suurempi kuin vuonna 2004 (+19,0%). Oppisopimuskoulutuksen määrä säilyi jokseenkin ennallaan. Taulukko 1. Tilanne 31.12.2004 Oppilaitos AMMATILLINEN KOULUTUS Kainuun ammattiopisto Kajaani, Sotkamo ja Vaala 1 johtava rehtori 3 rehtoria 1 talousjohtaja 1 kehitysjohtaja 10 koulutusjohtajaa 3 apulaisrehtoria Johtavassa asemassa olevat esimiehet Nuorisoasteen opiskelijamäärä, vuosikeskiarvo v. 2004 [vuosiopiskelijaa] Huomaa! 1843 Aikuiskoulutusta maakunnallisesti (n. 162 000 opiskelijatyöpäivää) Kuhmon oppimiskeskus 1 rehtori 1 apulaisrehtori / kansalaisopiston rehtori 107 Aikuiskoulutusta Kuhmossa ja kansalaisopisto Suomussalmi-opisto 1 rehtori 189 Aikuiskoulutusta Suomussalmella LUKIOKOULUTUS Hyrynsalmen lukio 1 rehtori 68 rehtorilla oli myös kunnan sivistystoimen muita tehtäviä Kajaanin lukio 1 rehtori 844 2 apulaisrehtoria Kuhmon yhteislukio 1 rehtori 240 Paltamon lukio 1 rehtori 148 Puolangan lukio 1 rehtori 57 rehtorilla oli myös kunnan sivistystoimen muita tehtäviä Sotkamon lukio 1 rehtori 311 Suomussalmen lukio 1 rehtori 174 Vuolijoen lukio 1 rehtori 49 rehtorilla oli myös kunnan sivistystoimen muita tehtäviä YHTEENSÄ 32 4030
6 Taulukko 2. Tilanne 31.5.2007 Yksikkö (Oppilaitos) KOULUTUSTOIMIALA AMMATILLINEN KOULUTUS Kainuun ammattiopisto - 6 maakunnallista tulosyksikköä 1 toimialajohtaja 1 johtava rehtori 3 rehtoria 1 talousjohtaja 1 palvelujohtaja 4 koulutuspäällikköä 6 koulutusjohtajaa 1 toimipaikan johtaja / kansalaisopiston rehtori Johtavassa asemassa olevat esimiehet Nuorisoasteen opiskelijamäärä, vuosikeskiarvo v. 2006 [vuosiopiskelijaa] Huomaa! 1952 Aikuiskoulutusta maakunnallisesti yhden oppilaitoksen toimesta ( vuonna 2006 noin 193000 opiskelijatyöpäivää) Kuhmossa kansalaisopisto LUKIOKOULUTUS Filiaalilukiot - Hyrynsalmen lukio - Paltamon lukio - Puolangan lukio - Suomussalmen lukio - Vuolijoen lukio Kajaanin lukio 1 rehtori 492 (62) (149) (64) (177) (40) 1 rehtori 809 2 apulaisrehtoria Kuhmon yhteislukio 1 rehtori 212 Sotkamon lukio 1 rehtori 324 YHTEENSÄ 24 3789 3. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA 3.1 Johdanto Sosiaali- ja terveystoimiala on Kainuun maakunta -kuntayhtymän suurin toimiala. Maakunnan henkilöstöstä toimialalla on noin 77 % eli 2680 henkilötyövuotta 3500:sta (htv2). Kainuun maakunta -kuntayhtymän nettorahoituksesta eli ns. kuntarahoituksesta sosiaali- ja terveystoimialan osuus on 90 %:a. Toimialan kulut ovat noin 200 milj. euroa vuonna 2007 ja niistä katetaan oman toiminnan tuotoilla 35 milj. euroa (17 %).
7 Sosiaali- ja terveystoimiala koottiin kahdeksan kunnan sosiaali- ja terveystoimista sekä Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymästä. Lasten päivähoito ainoastaan jäi kuntien vastuulle. Kainuun kunnat olivat organisoineet sosiaali- ja terveystoimensa tavanomaisesti. Kainuussa oli sosiaali- ja terveydenhuolto yhdistetty ensimmäisten joukossa jo 1990 luvun alussa. Jokaisessa kunnassa sosiaali- ja terveystoimesta vastasi lautakunta ja sen hallinnosta vastasivat useimmiten kaksitahoinen virkamiesjohto: vastaava lääkäri ja sosiaalijohtaja. Asianomaiset johtavat viranhaltijat osallistuivat lähes kaikissa kunnissa myös kiinteästi asiakaspalveluun. Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymään oli jo 1980-luvulla yhdistetty samaan hallintoon kolme eri toimintoa: kehitysvammaisten erityishuolto, mielenterveystyö ja somaattinen erikoissairaanhoito. Kainuun sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiirin kuntayhtymällä oli oma talous- ja henkilöstöhallinto, joka siirtyi Kainuun maakunta -kuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnoksi yhdessä kunnista siirtyneiden ammattilaisten kanssa. 3.2 Hallintoresurssin muutos Sosiaali- ja terveystoimialalle ei ole otettu ainuttakaan uutta henkilöä organisaation ulkopuolelta merkittäviin hallinnollisiin tai johtamistehtäviin. Osa ennen vuotta 2005 merkittävissä johtamistehtävissä olleista henkilöistä ei ole enää hallinnossa johtamistehtävissä, vaan joko oman koulutuksensa mukaisessa ammatillisessa työssä tai poistunut organisaatiosta. Toisin sanoen kaikille entisille johtajille ei ole riittänyt pomon paikkoja. Sosiaali- ja terveystoimialalla on nyt enemmän päätoimisia johtajia kuin ennen vuotta 2005. Tämän takia Marita Pikkarainen selvitti hallintoon ja johtamiseen sosiaali- ja terveystoimessa käytetyn työpanoksen ennen vuotta 2005 ja vuoden 2005 jälkeen. Hallintoon/johtamiseen käytetty työpanos Tulosalue ennen vuotta 2005 vuoden 2005 jälkeen johdon tuki ympäristö th terv. ja sairaudenhoito sairaanhoidolliset p. perhepalvelut vanhuspalvelut 17 2 47 21 33 40 6 2 26 12 24 14 Yhteensä 160 84
8 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Hallinto ei ole paisunut vaan päinvastoin entisestään supistunut. Hallinto on kyllä selvästi etääntynyt monien toimijoiden eli työntekijöiden läheltä. Sosiaali- ja terveystoimiala on ryhtynyt korjaamaan perhepalveluiden hallintoa, joka osin on perustunut alueelliseen jakoon. Se on heikentänyt toimintojen kehittämistä, palveluiden saatavuuden, laadun ja resurssoinnin yhdenmukaistamista. Lisäksi se on tuonut yhden vältettävissä olevan hallintoportaan. Suositus 1 Perhepalveluiden uudelleen organisointi on perusteltua ja sen toteuttaminen vuoden 2008 alusta lähtien on varmistettava tekemällä tarvittavat erillispäätökset asiasta pian. Uuden organisaation vastuuhenkilöiden valintaan on ryhdyttävä hetimiten, jotta mahdollisesti organisaation ulkopuolelta valitut henkilöt voivat ottaa tehtävänsä vastaan vuoden 2008 alusta. Marita Pikkaraisen tekemässä selvityksessä on listattu sosiaali- ja terveystoimialalla tehdyt delegointipäätökset, joita löytyi 109 kappaletta. Osa oli jonkin erityislain mukaan sosiaalilautakunnalle kuuluvan oikeuden tai velvollisuuden delegointi yksityiselle viranhaltijalle tai viranhaltijaryhmälle. Toinen osa delegointipäätöksiä oli tehty hallintosäännön 1 :n nojalla. Tällöin jokin viranhaltija on eri johtosäännön mukaista toimivaltaa siirtänyt omalla päätöksellään alaiselleen viranhaltijalle. Tätä delegointivaltaa on käytetty ehkä liian laajasti ja epäyhtenäisesti. Se vaikeuttaa organisaation toimivalta ja vastuusuhteiden hahmottamista ja mahdollistaa kokonaisuuden kannalta ei perusteltujen päätöksien tekemisen. Lisäksi delegointipäätöksissä on kirjavuutta, mikä vaikeuttaa myös vastuiden hahmottamista. Suositus 2 Selvitetään toimivallan jakaantuminen ja selvitetään, miltä osin on perusteltua kumota delegointipäätökset ja miltä osin olisi perusteltua delegoinnin sijaan toimivaltaa antaa oikealle tasolle suoraan johtosäännöllä. Johtosäännöllä annettua toimivaltaa on myös erillisillä toimielimien päätöksillä otettu pois ja nostettu korkeammalle tasolle. Tosiasiassa näin on ollut tilanne lähes koko ajan Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Suositus 3 Käynnistetään johtosääntöjen lähinnä hallintosäännön uudistus, jossa kohdennetaan henkilöstöasioissa toimivalta oikealle tasolle, ettei kaiken aikaa olisi tarve alimpien toimielimien päätöksillä nostaa valtuuston antamaa toimivaltaa korkeammalle tasolle. Se on ollut luottamuksen horjumisen yksi syy ja ponnin puheenvuoroille hallinnon paisumisesta. Delegointimahdollisuus delegoida itselle kuuluvaa päätösvaltaa omalla päätöksellä on vaarallinen valtaoikeus. Se mahdollistaa kokonaisuuden kannalta
9 huonoja päätöksiä. Esiin on tullut tapauksia, joissa delegointipäätöksen seurauksena on tullut paineita lisäkustannuksiin eli palkankorotuksiin. Viranhaltijapäätöksellä on usein merkittäviä taloudellisia seuraamuksia. Taloushallinnossa pienenkin laskun maksuunpano edellyttää kahden eri henkilön mukanaoloa toinen tarkastajana ja toinen hyväksyjänä. Valtiolla on yleistä se, että myös viranhaltijapäätökset tehdään esittelystä. Suositus 4 Muutetaan johtosäännöt siten, että kaikki viranhaltijapäätökset (julkistaa valtaa koskevat eli päätökset, joista muutoksenhaku on mahdollista) tehdään esittelystä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksiin osallistuvat järjestelmällisesti kaikki toimialan tulosaluejohtajat ja johtavat toimialan yhteisten palveluiden viranhaltijat. Tämä on omiaan vaikeuttamaan lautakunnan kokouksien hallintaa. Lisäksi niihin sitoutuu runsaasti johtavassa asemassa olevien työaikaa. Menettely ei tue esittelijän asemaa toimialan johtajana. Menettely ei ole yleinen suomalaisessa kuntahallinnossa. Lisäksi kokouksiin voivat osallistua ja ovat osallistuneet maakuntahallituksen nimetty edustaja ja hallituksen puheenjohtajat. Lautakunnan kokouksiin voi siis osallistua ja osallistuu usein lähes yhtä monta muuta henkilöä kuin varsinaisia päätöksentekijöitä on lautakunnassa. Suositus 5 Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksiin osallistuvat vain kokouksille välttämättömät lautakunnan alaiset viranhaltijat. Tarvittaessa esittelijä tai puheenjohtaja kutsuu asiakohtaisesti asian valmistelijan(t) kokoukseen kuultavaksi. Johtosääntöjä uudistettaessa maakuntahallitus osaltaan harkitsee riittääkö hallitukselta pienempi edustus kuin neljä henkilöä edustamaan hallitusta lautakuntien kokouksissa. Kainuun maakunta kuntayhtymä on uusi organisaatio. Siihen siirtyneillä on ollut keskenään erilainen organisaatiokulttuuri eli tavat toimia. Muutokset ovat olleet suuria ja se on tuonut myös tullessaan muutosvastarintaa, joka on purkautunut väittämillä hallinnon paisuminen, byrokraattisuuden lisääntyminen jne. Yhtenäisten toimintatapojen käyttöönotto on tietenkin ollut välttämätöntä. Se on edellyttänyt monien uusien ohjeiden laatimista. Ohjeista on tiedotettu ja kaikki löytyvät maakunnan omasta intranetistä, Kaimasta. Niiden löytäminen on koettu vaikeaksi. Suositus 6 Kootaan kaikki esimiestyöhön liittyvät erilliset ohjeet ja lomakkeet (myös sähköiseksi) esimiehen käsikirjaksi samaan paikkaan johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Järjestetään säännöllistä opastusta ohjeiden sisällöstä ja perusteluista. Paljolti talousarvion ylittämisestä ja niistä johtuneista hallinnon puuttumisista on maakunnan organisaatioon eri tasojen välille kehittynyt tai ainakin kehittymässä molemmin suuntaista epäluottamusta. Samaa ilmiötä on osaltaan havaittavissa myös eri toimielimien välillä.
10 Suositus 7 Luodaan käytäntöjä, joilla tulosaluejohtajat ja suurimpien vastuualueiden päälliköt sekä maakunnan ylin johto kohtaavat ja voivat tuoda esiin oman toimintansa kannalta tärkeimmät näkökulmat. Maakunnan toiminnan suunnittelussa ja valmistelussa nähtiin mahdollisuudet parantaa tuottavuutta, vaikuttavuutta ja palveluita panostamalla parempaan johtamiseen. Johtaminen edellyttää osaamista, jota voi myös oppia lisää. Suositus 8 Panostetaan johtamisen osaamiseen järjestämällä koulutusta oleville ja mahdollisesti tuleville johtajille. LOPUKSI Maakunnan ongelmat eivät johdu hallinnon paisumisesta eikä laajuudesta. Ongelma on talous. Talouspohja on liian kapea ja menojen kasvuvauhti on ollut liian suurta ja sen lisäksi se on ollut kiihtyvää. Talouskasvun alentaminen tulojen kasvun vauhtiin on täydet mahdollisuudet käyttämällä kaikki ne synergiaedut hyväksi, jotka maakunnalla kootussa sosiaali- ja terveydenhuollon ja keskiasteen koulutuksen kokonaisuudessa on. Suositus 9 Keskitytään synergiaetujen hyödyntämiseen ja sitä kautta tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen.