L ähes mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä

TERVEET AIVOT 1 VUOTTA KATSAUS 1 vuotta Timo Strandberg ja Miia Kivipelto Terveet elämäntavat terveet aivot Vaikka mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä voi johtaa muistisairauden ilmaantumiseen, määrällisesti tärkein muoto ikääntyvässä väestössä on vanhuusiässä ilmaantuva, monitekijäinen muistisairaus. Se muodostaa jatkumon, jonka toisessa päässä on puhdas Alzheimer-tyyppinen muoto, jonka patofysiologiassa amyloidiproteiinin kertymisellä on keskeinen rooli, toisessa päässä puhdas valtimotauti. Suurin osa tapauksista on sekamuotoisia, ja niissä on piirteitä molemmista. Tämä antaa mahdollisuudet myös muistisairauksien laajamittaiseen ehkäisyyn, koska valtimotautien ehkäisyn mahdollisuudet tunnetaan hyvin. Keskeisiä toimenpiteitä ovat fyysinen aktiivisuus, terveellinen ruokavalio ja riskitekijöihin kuten kohonneeseen verenpaineeseen, dyslipidemiaan ja tupakointiin puuttuminen. Koska muistisairauk sien kehittyminen on pitkä prosessi, on riskitekijöihin kuitenkin vaikutettava riittävän ajoissa. Mikä on hyväksi sydämelle, on yleisesti hyväksi myös aivoille. L ähes mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä voi johtaa etenevän muistisairauden kehittymiseen ja sen myötä dementian taudinkuvaan (1,). Tavallisimmat vanhuusiällä ilmaantuvan 7 % potilaista on vähintään 75-vuotiaita etenevän muistisairauden syyt ovat beeta-amyloidin kertymiseen liittyvä, aivokudosta rappeuttava Alzheimerin tauti sekä aivojen suurten ja pienten verisuonten häiriöistä johtuva aivoverenkiertosairauden muistisairaus (verisuoniperäinen kognitiivinen heikentyminen) sekä niiden sekamuodot. Näiden on yhdessä katsottu kattavan yli 9 % tapauksista. Verisuoniperäisten syiden merkitystä korostaa se, että myös Alzheimerin tautia on pidetty yhä selvemmin valtimotautina (3). Tähän viittaavat muun muassa suomalaiset havainnot keski-iän suurentuneen kolesterolipitoisuuden ja kohonneen verenpaineen liittymisestä myöhäisiän Alzheimerin taudin riskiin (4). Vanhuusiällä ilmaantuvan muistisairauden syy on yleensä monen tekijän summa. Geneettisistä tekijöistä merkittävin on Alzheimerin taudille altistava apolipoproteiini E:n (APOE) ε4-alleeli (). Muiden kuin geneettisten tekijöiden korostuminen vanhuusiän muisti sairauk sien kehittymisessä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös näiden sairauksien ehkäisyyn. Tämä koskee erityisesti valtimotautiin liittyviä muotoja, valtimotautien riskitekijöiden yhteys puhtaasti rappeuttavaan muistisairauteen (Alzheimerin tauti) on heikommin tunnettu. Esimerkkinä tästä on diabetes: vaikka suurentunut verenglukoosipitoisuus on selvä vanhuusiän muistisairauden riskitekijä, sillä ja diabeteksella ei näytä olevan ole yhteyttä amyloidipatologiaan, vaan jopa päinvastoin (5,6). Elämäntavat vaikuttavat usealla mekanismilla. Niillä on suoria vaikutuksia (vähäinen fyysinen aktiivisuus, ravintotekijät, tupakointi, urheilussa sattuvat päävammat), ja ne vaikuttavat myös tunnettujen riskitekijöiden (kohonnut verenpaine, hyperkolesterolemia, ylipaino ja diabetes) lisääntymisen kautta. Ehkäisevät toimenpiteet on kuitenkin aloitettava ajoissa, ja mieluiten viimeistään keskiiässä tulisi pyrkiä vaikuttamaan riskitekijöihin. Suomalaisten tutkimusten perusteella on kehitetty riskilaskuri, jonka avulla myöhäisiän muistisairauden riskiä voidaan arvioida keski-iässä todettujen, pääosin valtimotautien riskitekijöiden perusteella (TAULUKKO 1) (4). 195 Duodecim 17;133:195

TEEMA: TERVEET AIVOT 1 VUOTTA TAULUKKO 1. Myöhäisiän dementian riskilaskuri keskiiän riskitekijöiden perusteella. Riskitekijä Laatu Pisteet Ikä < 47 v 47 53 v > 53 v 3 4 Sukupuoli Koulutus Systolinen verenpaine Kolesterolipitoisuus Painoindeksi Fyysinen aktiivisuus Kokonaispisteet 5 6 7 8 9 1 11 1 15 Nainen Mies > 1 v 7 9 v < 7 v 14 mmhg > 14 mmhg 6,5 mmol/l > 6,5 mmol/l 3 kg/m > 3 kg/m Kyllä Ei Riski 1, % 1,9 % 4, % 7,4 % 16,4 % Käsittelemme aluksi epidemiologisissa tutkimuksissa havaittuja elintapatekijöiden yhteyksiä kognitioon, minkä jälkeen esittelemme satunnaistetuista tutkimuksista saatua näyttöä. Emme käsittele psykososiaalisia tekijöitä, kuten stressiä ja yksinäisyyttä, koska ne käsitellään muualla tässä teemanumerossa. Lopuksi pohdimme syitä epidemiologisten ja kliinisten tutkimusten eroavuuksiin. Keskeisinä viitteinä käytämme tuoreita katsauksia (,7 1). Elintapojen merkitys epidemiologisissa tutkimuksissa 1 3 1 Fyysinen aktiivisuus. Näyttö siitä, että keskiiän fyysisellä aktiivisuudella ja liikunnalla on yleisesti myöhäisiän muistisairauden tai kognitiivisen heikentymisen riskiä pienentävä vaikutus, on varsin vahvaa (11,1). On kuitenkin epäselvää, mikä on liikunnan rasittavuuden merkitys. Fyysisen aktiivisuuden hyödyllisyys voi välittyä toisaalta sepelvaltimotautiriskin ja diabetesriskin vähentymisen kautta, toisaalta liikunnalla voi olla myös suorempia, hermokudoksen toimintaa ylläpitäviä vaikutuksia kasvutekijöihin ja hermovälittäjäaineisiin (muun muassa aivoperäinen neurotrofinen tekijä) (13). Ruokavalio ja ravintotekijät. Tutkimuksissa on selvitetty sekä yksittäisten ravintoaineiden että ruokavalion kokonaisuuden, terveellisen ruokavalion, vaikutuksia muistisairauksien kehittymiseen tai kognition heikentymiseen. Ruokavalion hyöty voi liikunnan tapaan välittyä toisaalta valtimotautiriskin vähentymisen kautta, toisaalta eri ravintotekijöiden vaikutuksista esimerkiksi synapsien ylläpitoon ja muodostumiseen. Viimeksi mainittua jossain määrin tukevat kliinisellä ravintoaineella ( medical food ) tehtyjen tutkimusten tulokset alkavan Alzheimerin taudin yhteydessä (14,15). Yksittäisistä ravintoaineista voi mainita tyydyttyneen rasvan, jonka saannin keski-iässä on todettu liittyvän suurempaan dementiariskiin vanhuusiässä (16). Vähäsuolaisuus, tarkemmin vähäinen natriumin määrä, on oleellinen osa terveellistä ruokavaliota, ja sillä on mahdollisesti merkitystä dementiankin yhteydessä. Natrium kohottaa verenpainetta, joka puolestaan on dementian riskitekijä, mutta natriumkloridilla näyttää myös olevan estävää vaikutusta beeta-amyloidin poistumiseen (17). Yksittäisiä ravintotekijöitä tärkeämpää on kuitenkin ruokavalion kokonaisuus, ja valtaosa tutkimustuloksista tukeekin terveellisen, paljon hedelmiä, vihanneksia ja täysjyvätuotteita sekä vähän tyydyttynyttä rasvaa ja huonoja hiilihydraatteja sisältävän ruokavalion hyötyjä. Tupakointi. Vaikka tupakoijat usein kuolevat muihin sairauksiin ennen dementiaikää, keski-iän tupakoinnin yhteys muistisairauden ja kognitiivisen heikentymisen riskiin on vahva. Yhteys on hyvin uskottava, sillä tupakoinnin on todettu lisäävän paitsi yleistä valtimotautien riskiä, myös verisuoniperäisiä aivomuutoksia, yleistä aivojen surkastumista ja hippokampuksen surkastumista (18). Alkoholinkäytön ja kognitiivisen heikentymisen välistä suhdetta on pidetty U:n muotoisena: sekä abstinenssi että runsas alko holinkäyttö ovat yhteydessä riskiin. Alkoholi on hermomyrkky, ja runsaasti alkoholia käyttävät altistuvat myös muille aivoriskeille, kuten päävammoille ja epäterveille elämäntavoille ylipäänsä, joten runsaan käytön yhteys on uskot T. Strandberg ja M. Kivipelto 196

TAULUKKO. Satunnaistettuja lääkkeettömiä ehkäisytutkimuksia hoitostrategioista, joilla pyritään vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin tai kliiniseen vanhuusiän muistisairauteen. Tiedot on pääosin koottu laajasta katsauksesta, jossa arvioitiin 47 loppuun saatettua ja 7 meneillään olevaa kliinistä tutkimusta (1). Vitamiinit ja ravintolisät Homokysteiinipitoisuutta pienentävät B-vitamiinit Antioksidantit Pitkäketjuiset omega- 3-rasvahapot Tutkimusten määrä Keskeiset päätelmät Kommentti 5 päättynyttä Ei vaikutusta kognitioon eri potilasryhmissä 1 päättynyt (E-vitamiini), 1 meneillään (E-vitamiini ja seleeni) 3 päättynyttä (dokosaheksaeenihappo, DHA; DHA + eikosapentaeenihappo, EPA), 8 meneillään (osa monitekijäisiä) Ei Alzheimerin tautia estävää vaikutusta Vaikutukset kognitioon ristiriitaisia Flavonoidit 1 päättynyt Lupaavia tuloksia, mutta tutkimuksen kesto vain 8 viikkoa D-vitamiini 8 meneillään Kliininen ravintovalmiste ( medical food ) Muut ravitsemusinterventiot 1 päättynyt ja 3 meneillään (osa monitekijäisiä) Jonkin verran näyttöä hyödystä alkavassa Alzheimerin taudissa Ei näyttöä kognitiivisista vaikutuksista; meneillään olevissa ravitsemuksen osuuden arviointi vaikeaa Kognitiivinen harjoittelu 8 päättynyttä, 1 meneillään Osassa tutkimuksista saatu vaikutusta kognition osaalueisiin tai toimintakykyyn Fyysinen aktiivisuus Monitekijäiset interventiot (yleensä fyysinen harjoittelu, kognitiivinen harjoittelu, ravitsemusinterventio, riskitekijöiden vähentäminen) 8 päätettyä, useita meneillään, osa monitekijäisiä 4 päättynyttä ja 18 meneillään Lupaavia tuloksia, mutta näyttö Alzheimerin taudin estymisestä puuttuu Toistaiseksi suurimmassa ja pisimmässä 1 hengen tutkimuksessa (FINGER) kognitio korjaantui enemmän hoitoryhmässä kuin verrokkiryhmässä vuoden aikana. Seuranta jatkuu muisti sairauksien kehittymisen osalta. Tutkimuksissa mukana myös potilaita, joilla lievä B-vitamiinivajaus tai lievä kognitiivinen heikentyminen LipiDiDiet-tutkimuksen lopulliset tulokset puuttuvat (15) Aktiivisuuden laadun (aerobinen, lihasvoimaharjoittelu, yhdistelmä) vaikutus epäselvä Suuria ja pitkäkestoisia tutkimuksia meneillään. Koska vanhuusiän muistisairaudet ovat useimmiten monitekijäisiä, on tämän tyyppisistä tutkimuksista odotettavissa myös suurinta hyötyä. tava. Ongelmallisempi sen sijaan on kysymys, suojaisiko kohtuullinen alkoholinkäyttö jotenkin spesifisesti aivoja. Pitävää näyttöä tästä ei ole. Vaikka kohtuullisella alkoholinkäytöllä on edullisia verisuonivaikutuksia ja esimerkiksi punaviinin sisältämillä polyfenoleilla, kuten resveratrolilla, mahdollisia neuroprotektiivisia vaikutuksia, näiden kliininen merkitys on epävarma. Kohtuukäyttäjien pienempi muistisairaus- tai valtimotautiriski voikin selittyä sekoittavilla tekijöillä (19,). Alkoholia ei siis voi suositella muistisairauksien ehkäisyyn (1). Painonmuutokset. Muistisairauden edetessä painonlasku on tavallinen ilmiö, johon vaikuttavat useat mekanismit. Muistisairaat ovat helposti vajaaravittuja, mutta kognitiiviseen heikentymiseen liittyy usein myös fyysistä haurastumista, gerasteniaa, jonka yksi tyyppioire on tahaton painonlasku (). Mielenkiintoista on, että myös keski-iässä siis paljon ennen muistisairauden puhkeamista tapahtuvat painonmuutokset ovat yhteydessä dementiaris 197 Terveet elämäntavat terveet aivot

TEEMA: TERVEET AIVOT 1 VUOTTA Ydinasiat Vanhuusiän muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveysongelma. Valtimotautien rooli on merkittävä valtaosassa ikääntyvän väestön muistisairauksista myös Alzheimerin taudissa. Valtimotautien ehkäisy terveillä elintavoilla ja riskitekijöiden asianmukaisella hoidolla todennäköisesti ehkäisee myös suurta osaa muistisairauksista. Yhteyden todistaminen vaatisi kuitenkin pitkäkestoisia interventiotutkimuksia, joiden käytännön toteuttaminen on vaikeaa. kiin (3). Painonnousu keski-ikään mennessä lisää diabeteksen ja valtimosairauksien riskiä ja saattaa siten myös heikentää kognitiota. Myös painonlasku lisää riskiä. On epäselvää, liittyykö tämä kuitenkin jo alkavaan muistisairauteen vai laihdutusyrityksiin liittyviin epäedullisiin ruokavaliomuutoksiin. Unen laatu ja määrä. Univaikeudet ovat tavallisia Alzheimerin taudin yhteydessä, mutta niitä havaitaan potilailla jo ennen taudin puhkeamista. Lyhyt- tai pitkäunisuus tai huono unen laatu ovatkin tunnistettuja kognitiivisten häiriöiden riskitekijöitä (4,5). Kyse voi olla sekoittavista tekijöistä, kuten uniapneasta ja siihen liittyvistä sydän- ja verisuonitekijöistä, mutta hyviä täsmällisiä mekanismejakin on esitetty (6 9). On saatu viitteitä siitä, että amyloidia poistuu aivojen glianestekierron kautta, ja tämä järjestelmä aktivoituu unen aikana. Seuraa noidankehä: huonounisuus altistaa amyloidin kertymiselle, joka puolestaan sotkee vuorokausirytmiä. Yhteys voi myös olla käänteinen: epäterveellinen, kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävä ravinto joka lisää dementiariskiä häiritsee kortisolin aineenvaihduntaa ja huonontaa unta. Tutkimuksia ei ole siitä, voidaanko unen laatua parantamalla ehkäistä kognitiivisia häiriöitä. Päävammat. Vaikka nyrkkeilijän dementia, dementia pugilistica, on vanhastaan tunnettu ilmiö, on tavanomaisemmassa elämässä ja harrastuksissa, esimerkiksi pyöräilyssä, jalkapallossa ja jääkiekossa, tapahtuviin päävammoihin kiinnitetty vähemmän huomiota kognitiivisten häiriöiden kannalta. Yhteys on kuitenkin todettu epidemiologisissa tutkimuksissa ja annos-vastetyyppisesti, kuten loogista onkin: mitä useampi ja vakavampi vamma, sitä suurempi riski (3). On myös todennäköistä, että vammojen merkitys korostuu muiden riskitekijöiden yhteydessä ja niillä henkilöillä, joilla on Alzheimerin taudille altistava APOE:n ε4- alleeli. Vaikkei tästäkään asiasta ole olemassa satunnaistettuja tutkimuksia, lienee oikeutettua sanoa, että aivoja suojelevaan elämäntapaan kuuluu asiallisten päänsuojainten käyttö, esimerkiksi pyöräiltäessä. Kliiniset tutkimukset TAULUKKOON on koottu päättyneitä tai meneillään olevia satunnaistettuja tutkimuksia, joissa on lääkkeettömin interventioin pyritty vaikuttamaan kognitioon ja muistisairauksien kehittymiseen. Mukaan on otettu myös vitamiineilla ja antioksidanteilla tehtyjä tutkimuksia. Tulokset ovat pääosin olleet varsin vaatimattomia. Paras näyttö edullisista kognitiovaikutuksista on saatu liikunnasta ja monitekijäisestä interventiosta (,31). Kuitenkaan missään kliinisessä, pelkästään elintapoihin liittyvässä tutkimuksessa ei ole toistaiseksi pystytty osoittamaan varsinaisen kliinisen muistisairauden, esimerkiksi Alzheimerin taudin estymistä. Tilanne voi muuttua, sillä äskettäin julkaistussa PreDIVA-tutkimuksessa saatiin alaryhmäanalyyseissä viitteitä verenpaineen alentamisen hyödystä, mutta tutkimuksessa käytettiin myös lääkkeitä (3). Syitä epidemiologisten ja kliinisten tutkimusten eroihin Vaikka epidemiologista tutkimuksista tunnetaankin nykyään lukuisia muistisairauksille ja niiden myötä tapahtuvalle dementoitumiselle altistavia ja siltä suojaavia tekijöitä, on satunnaistetuista potilastutkimuksista saatu näyttö kuitenkin ollut niukkaa. Tämä koskee sekä T. Strandberg ja M. Kivipelto 198

TAULUKKO 3. Kognition heikkenemisen mahdollisia riski- ja suojatekijöitä sekä niistä saatu näyttö (7). Lisää riskiä Näytön vahvuus Masennus + Diabetes + Metabolinen oireyhtymä + Tupakointi + Vähentää riskiä Kognitiivinen harjoittelu +++ Kasvisravinto + Välimeren ruokavalion tyyppinen ravinto + Omega-3-rasvahapot + Fyysinen aktiivisuus + Ei yhteyttä C- ja B-vitamiini, karoteeni +++ Statiinit +++ Asetyylisalisyylihappo ++ Monivitamiinit ++ Tulehduskipulääkkeet + Homokysteiini + + = vähäinen näyttö, ++ = kohtalainen näyttö, +++ = vahva näyttö TAULUKKO 4. Yksinkertaistettu lista muistisairauksien riskin vähentämisestä pitkällä aikavälillä. Käytä aivojasi, mutta älä vaurioita niitä. Hoida valtimotautien riskitekijät (tupakointi, kohonnut verenpaine, suurentunut kolesterolipitoisuus, diabetes) elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkkein riittävän ajoissa! Älä käytä alkoholia ainakaan liikaa. Ole fyysisesti aktiivinen. Vaali sosiaalisia kontaktejasi. lääkkeettömiä että lääkkeellisiä interventioita, joskin tutkimuksissa, joissa käytettiin verenpainelääkitystä, on saatu viitteitä edullisesta vaikutuksesta (3,33). Tähänastisten vaatimattomien tulosten mahdollisia syitä on pohdittu perusteellisesti (9,1,34). Vakuuttavan tutkimusnäytön saamista hankaloittaa jatkossakin valitettavasti se, että tarvittavat potilasmäärät ovat suuria ja seuranta-ajat pitkiä ja että verrokki- ja interventioryhmien välille pitäisi saada riittävä ero. Todella tehokkaasti valtimotautien riskitekijöitä vähentävät tutkimukset yleensä keskeytyvät jo 3 5 vuoden jälkeen, kun hoidon hyöty ilmenee esimerkiksi sepelvaltimotaudin vähentymisenä. Tämän takia on mahdollista, ettei koskaan pystytä tekemään muistisairauksien tehokkaan vähentymisen kannalta riittävän pitkää kontrolloitua ja satunnaistettua tutkimusta. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa siitä, ettei tupakoinnin haitoistakaan ole olemassa satunnaistettuja kokeita. Lopuksi Vaikka kognitiivisen heikentymisen riski- ja suojatekijöiden vaikutuksia on varsinkin yksittäin vaikeata mitata pitävästi, niitä on toistaiseksi saadun näytön asteen osalta vertailtu (TAULUKKO 3). Tulokset perustuvat Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin NIH:n työryhmän katsaukseen, jota jotkut asiantuntijat tosin ovat pitäneet liiankin varauksellisena (8). Vastapainona tiukalle näyttöön perustuvalle tulkinnalle ovat TAULUKKOON 4 kokoamamme pitkän aikavälin toimenpiteet, joista on joka tapauksessa elimistölle monenlaista hyötyä. Koska valtaosaan vanhuusiän muistisairauksista liittyy valtimomuutoksia, joiden ehkäisymahdollisuuksille on vankat perusteet, on riittävän varhain aloitetusta riskitekijöiden hallinnasta perusteltua odottaa apua dementian ehkäisyssäkin. TIMO STRANDBERG, LKT, geriatrian professori Helsingin yliopisto ja Hyks Oulun yliopisto, elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö MIIA KIVIPELTO, LT, geriatrian professori, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Karolinska Institutet ja Karolinska universitetssjukhuset, kliinisen geriatrian yksikkö Itä-Suomen yliopisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIDONNAISUUDET Timo Strandberg: Asiantuntijapalkkio (Amgen, Amgen, AstraZeneca, MSD, MSD, Novartis, Orion, Pfizer, Pfizer), osakeomistus (Orion Pharma), lisenssitulo tai tekijänpalkkio (WSOY) Miia Kivipelto: Ei sidonnaisuuksia 199 Terveet elämäntavat terveet aivot

TEEMA: TERVEET AIVOT 1 VUOTTA KIRJALLISUUTTA 1. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 1 [päivitetty 13.8.1]. www.kaypahoito.fi.. Winblad B, Amouyel P, Andrieu S, ym. Defeating Alzheimer s disease and other dementias: a priority for European science and society. Lancet Neurol 16;15:455 53. 3. Iturria-Medina Y, Sotero RC, Toussaint PJ, ym. Early role of vascular dysregulation on late-onset Alzheimer s disease based on multifactorial data-driven analysis. Nat Commun 16;7:11934. 4. Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T, ym. Risk score for the prediction of dementia risk in years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 6;5:735 41. 5. Crane PK, Walker R, Hubbard RA, ym. Glucose levels and risk of dementia. N Engl J Med 13;369:54 8. 6. Thambisetty M, Jeffrey Metter E, Yang A, ym. Glucose intolerance, insulin resistance, and pathological features of Alzheimer disease in the Baltimore Longitudinal Study of Aging. JAMA Neurol 13;7:1167 7. 7. Plassman BL, Williams JW Jr, Burke JR, ym. Systematic review: factors associated with risk for and possible prevention of cognitive decline in later life. Ann Intern Med 1;153:18 93. 8. Daviglus ML, Bell CC, Berrettini W, ym. National Institutes of Health state-of-thescience conference statement: preventing Alzheimer disease and cognitive decline. Ann Intern Med 1;153:176 81. 9. Solomon A, Mangialasche F, Richard E, ym. Advances in the prevention of Alzheimer s disease and dementia. J Intern Med 14;75:9 5. 1. Andrieu S, Coley N, Lovestone S, ym. Prevention of sporadic Alzheimer s disease: lessons learned from clinical trials and future directions. Lancet Neurol 15;14:96 44. 11. Lafortune L, Martin S, Kelly S, ym. Behavioural risk factors in mid-life associated with successful ageing, disability, dementia and frailty in later life: a rapid systematic review. PloS One 16;11:e14445. 1. Baumgart M, Snyder HM, Carrillo MC, ym. Summary of the evidence on modifiable risk factors for cognitive decline and dementia: a population-based perspective. Alzheimers Dement 15;11:718 6. 13. Heijnen S, Hommel B, Kibele A, Colzato LS. Neuromodulation of aerobic exercise: a review. Front Psychol 16;6:189. 14. Olde Rikkert MG, Verhey FR, Blesa R, ym. Tolerability and safety of Souvenaid in patients with mild Alzheimer s disease: results of multi-center, 4-week, openlabel extension study. J Alzheimers Dis 15;44:471 8. 15. Soininen H, Visser PJ, Kivipelto M, ym. A clinical trial investigating the effects of Fortasyn Connect (SOUVENAID) in prodromal Alzheimer s disease: results of the LipiDiDiet study. 14th International Athens/Springfield Symposium on Advances in Alzheimer Therapy 9-1.3.16. 16. Eskelinen MH, Ngandu T, Helkala EL, ym. Fat intake at midlife and cognitive impairment later in life: a populationbased CAIDE study. Int J Geriatr Psychiatry 8;3:741 7. 17. Cheng XJ, Gao Y, Zhao YW, Cheng XD. Sodium chloride increases Aβ levels by suppressing Aβ clearance in cultured cells. PLoS One 15;1:e1343. 18. Debette S, Seshadri S, Beiser A, ym. Midlife vascular risk factor exposure accelerates structural brain aging and cognitive decline. Neurology 11;77:461 8. 19. O Keefe JH, Bhatti SK, Bajwa A, ym. Alcohol and cardiovascular health: the dose makes the poison or the remedy. Mayo Clin Proc 14;89:38 93.. Granzotto A, Zatta P. Resveratrol and Alzheimer s disease: message in a bottle on red wine and cognition. Front Aging Neurosci 14;6:95. DOI 1.3389/fnagi.14.95. 1. Piazza-Gardner AK, Gaffud TJB, Barry AE. The impact of alcohol on Alzheimer s disease: a systematic review. Aging Ment Health 13;17:133 46.. Strandberg TE, Pitkälä KH, Tilvis RS. Frailty in older people. Eur Geriatr Med 11;:344 55. 3. Strand BH, Wills AK, Langballe EM, ym. Weight change in midlife and risk of mortality from dementia up to 35 years later. J Gerontol A Biol Sci Med Sci, julkaistu verkossa 1.8.16. DOI 1.193/gerona/ glw157. 4. Yaffe K, Falvey CM, Hoang T. Connections between sleep and cognition in older adults. Lancet Neurol 14;13:117 8. 5. Bokenberger K, Ström P, Dahl Aslan AK, ym. Association between sleep characteristics and incident dementia accounting for baseline cognitive status: a prospective population-based study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci, julkaistu verkossa 11.7.16. DOI 1.193/gerona/ glw17. 6. Uyar M, Davutoglu V. An update on cardiovascular effects of obstructive sleep apnoea syndrome. Postgrad Med J 16;9:54 4. 7. Cedernaes J, Osorio RS, Varga AW, ym. Candidate mechanisms underlying the association between sleep-wake disruptions and Alzheimer s disease. Sleep Med Rev, julkaistu verkossa 11..16. DOI 1.116/j.smrv.16... 8. Pistollato F, Sumalla Cano S, Elio I, ym. Associations between sleep, cortisol regulation, and diet: possible implications for the risk of Alzheimer disease. Adv Nutr 16;7:679 89. 9. Mander BA, Winer JR, Jagust WJ, Walker MP. Sleep: a novel mechanistic pathway, biomarker, and treatment target in the pathology of Alzheimer s disease? Trends Neurosci 16;39:55 66. 3. Plassman BL, Grafman J. Traumatic brain injury and late-life dementia. Handb Clin Neurol 15;18:711. 31. Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A, ym. A year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet 15;385:55 63. 3. Moll van Charante EP, Richard E, Eurelings LS, ym. Effectiveness of a 6-year multidomain vascular care intervention to prevent dementia (prediva): a clusterrandomised controlled trial. Lancet 16;3:797 85. 33. Peters R, Beckett N, Forette F, ym. Incident dementia and blood pressure lowering in the Hypertension in the Very Elderly Trial cognitive function assessment (HYVET- COG): a double-blind, placebo controlled trial. Lancet Neurol 8;7:683 9. 34. Coley N, Andrieu S, Gardette V, ym. Dementia prevention: methodological explanations for inconsistent results. Epidemiol Rev 8;3:35 66. SUMMARY Healthy habits healthy brain A multifactorial memory disease with old-age onset forms a continuum having at one end a clear Alzheimer-type form, with a pathophysiology involving a central role played by the accumulation of amyloid protein, and a purely arterial disease at the other end. Most of the cases exhibit a mixed form. As the options of prevention of arterial diseases are well known, this will also provide possibilities for extensive prevention of memory diseases. Central measures include physical activity, a healthy diet and intervention in risk factors early enough, of course. What is good for the heart is generally good for the brain as well. T. Strandberg ja M. Kivipelto