Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 1 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma vuodelle 2017 Palvelu- ja vuosisuunnitelmat ovat strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoja, joissa määritellään toimintaa koskevat pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja linjaukset sekä toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Palvelu- ja vuosisuunnitelmilla tarkennetaan vuosittain talousarviota ja siinä asetettuja toiminnan ja talouden tavoitteita. Palveluja vuosisuunnitelmat ovat välineitä kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien alaisen toiminnan johtamiseen. Palvelu- ja vuosisuunnitelmat koostuvat kahdesta osasta. Palvelusuunnitelmassa määritellään lautakunnan alaisen toiminnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä linjaukset koskien hankintoja ja toiminnan kehittämistä. Palvelusuunnitelmat tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Vuosisuunnitelmassa tarkennetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset vuosittaisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi sekä esitetään talous ja talouden sitovat erät. Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta raportoidaan sen hyväksyneelle toimielimelle kolme kertaa vuodessa niiltä osin kun tiedot ovat saatavissa. Kokonaisuutena asiakirjasta raportoidaan vuoden lopun tilanteesta.
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2 Sisällys Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma vuodelle 2017...1 Sisällys...2 Palvelusuunnitelma...3 Elinvoima- ja osaamislautakunnan tehtävät ja lautakunnan alainen organisaatio...3 Kaupunkistrategia...3 Toimintasuunnitelmat...8 Hankintalinjaukset...11 Strateginen kehittäminen...12 Vuosisuunnitelma...12 Riskienhallinta...13 Talousarvion 2017 sitovat toiminnan tavoitteet...14 Suunnitelma henkilöstö- ja työvoimakustannussäästöjen aikaansaamiseksi...16 Ammatillinen koulutus...17 Lukiokoulutus...21 Työllisyydenhoito...25 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet...29 Kehitysohjelmat...33
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 3 Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelmassa kuvataan elinvoima- ja osaamislautakunnan strategiset tavoitteet ja hankintoja koskevat linjaukset, jotka perustuvat kaupunkistrategiaan sekä kaupunginhallituksen ja yhdyskuntalautakunnan hyväksymiin toimintasuunnitelmiin. Elinvoimalautakuntaa koskevia strategisia linjauksia on tehty kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa sekä elinvoimasuunnitelmassa. ELINVOIM A- JA OSAAM ISLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT JA LAUTAKUNNAN ALAINEN ORGANISAATIO Elinvoima- ja osaamislautakunnan tehtävänä on järjestää osaamisen ja elinkeinojen edistämisen palvelut. Näitä palveluja ovat toisen asteen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus sekä osaamisen, elinkeinojen ja työllisyyden edistäminen. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on järjestää kuntouttava työtoiminta lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuuluvia tehtäviä. Lautakunta vastaa kaupungin koulutuspolitiikan suuntaviivojen määrittelystä sekä koulutuspoliittisesta ohjauksesta lukuun ottamatta perusopetusta ja hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat lukiokoulutuksen osalta ja opetussuunnitelman yhteisen osan ammatillisen koulutuksen osalta. Lautakunta vastaa myös maaseutuhallinnon paikallisista viranomaistehtävistä ja toimii Tampereen kaupungin tekemän ammatillisen koulutuksen yhteistoimintasopimuksen perusteella yhteistoiminta-alueen yhteislautakuntana. Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelujen tavoitteena on edistää Tampereen alueen osaamista, elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä kaupungin kansainvälistä tunnettuutta ja vetovoimaisuutta. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen organisaatio Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen uudessa organisaatiossa elinvoima- ja osaamislautakunnan järjestämät palvelut jakautuvat neljään palveluryhmään. Niitä ovat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, työllisyydenhoito ja yritysja yhteiskuntasuhteet. Näiden lisäksi palvelualueelle sijoittuu kaupunginhallituksen ohjauksessa olevat kehitysohjelmat, joita ovat Smart Tampere, Hiedanranta ja Viiden tähden keskusta. Työllisyydenhoidon kokeilu -kehitysohjelmaa toteutetaan työllisyydenhoidon palveluryhmässä. Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelut koostuvat seuraavista palvelukokonaisuuksista: ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, työllisyydenhoidon palvelut, elinkeinopalvelut sekä matkailu- ja tapahtumapalvelut. Yritys- ja yhteiskuntasuhteiden palveluryhmästä yhteiskuntasuhteiden ja kansainvälisten asioiden kokonaisuudet ovat kaupunginhallituksen ohjauksessa. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue aloitti toimintansa uudella organisaatiolla 1.1.2017. Poliittisten toimielinten osalta uusi organisaatio astuu voimaan kesäkuussa 2017 elinvoima- ja osaamislautakunnan aloittaessa toimintansa. Ennen uusien toimielinten perustamista palvelualueen asioista vastaa osaamis- ja elinkeinolautakunta, yhdyskuntalautakunta sekä kaupunginhallitus. KAUPUNKISTRATEGIA Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia on kaupungin ylin toimintaa ohjaava asiakirja. Kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungille visio ja visiota tarkentavat strategiset painotukset sekä kaupungin
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 4 toimintatavat. Päämäärille on asetettu koko valtuustokauden kattavia tavoitteita mittareineen. Tampereen kaupunkistrategia sisältää kaupunginvaltuuston tekemät, kaupungin toiminnan kannalta keskeiset linjaukset. Se luo pohjan kaupungin strategiselle johtamiselle ja kehittämiselle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Yhteinen Tampere -kaupunkistrategian elokuussa 2013.
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 5 Yhdessä tekeminen Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014-2017 Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu Kaupungin tuottama tieto on avointa Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014-2017 Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %), vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) ja enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %). Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu Elinvoima ja kilpailukyky Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014-2017
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 6 Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Keskustan elinvoima on vahvistunut. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut Kestävä yhdyskunta Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014-2017 Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19%). Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016. (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokraasuntoja. Kaupungin kiinteistöjen energiakulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Luonnonsuojelualueita on lisätty.
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 7 Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014-2017 Tilikausien 2015 2017 tulos on positiivinen. Tulorahoitus on riittävä. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja tuottaja-malli on arvioitu ja uudistettu. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä.
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 8 TOIM INTASUUNNITELM AT Palvelusuunnitelma pohjautuu kaupunginhallituksen hyväksymiin toimintasuunnitelmiin, jotka kokoavat yhteet tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseksi sekä kaupunkiympäristön kehittämiseksi vuosina 2014 2017. Toimintasuunnitelmat tarkentavat Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki kaupunkistrategiaa. Elinvoimasuunnitelma Elinvoimasuunnitelman keskeisiä painopistealueita on kolme: ROCK: Tampere on kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailukaupunki, RAUTA: Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa ja RAKKAUS. Tampere on kansainvälisesti verkottunut osaamis- ja innovaatiokeskus. Elinvoimasuunnitelma sisältää 13 elinvoima- ja osaamislautakuntaa koskevaa tavoitetta. Hyvinvointisuunnitelma Hyvinvointisuunnitelmassa on neljä painopistealuetta, jotka ovat toimivat peruspalvelut ja ennaltaehkäisy, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen, palvelujen kohdentaminen ja priorisointi sekä palveluverkko ja uusi teknologia. Hyvinvointisuunnitelma sisältää 13 elinvoima- ja osaamislautakuntaa koskevaa tavoitetta sekä tavoitteita tarkentavat toimenpiteet. Alla on esitetty elinvoima- ja osaamislautakunnan tehtäväalueelle kohdistuvat elinvoimasuunnitelman ja hyvinvointisuunnitelman painopisteet ja tavoitteet vuosille 2014 2017. Elinvoimasuunnitelma Painopiste Tavoite 2014-2017 ROCK - Tampere on kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailukaupunki Tampere tunnetaan aktiivisena, vetovoimaisena ja monimuotoisena kongressi-, kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina Tampereella on hyvät olosuhteet, ympäristö ja tilat tapahtumille kaikkina vuodenaikoina Tampere on Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisesti tunnettu matkailukaupunki RAUTA - Tampere on uudistuvan teollisuuden ja menestyvän yritystoiminnan edelläkävijä Tampere on Suomen paras paikka yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 9 Kaupunki edistää innovaatioita ja uutta liiketoimintaa omalla elinkeinopoliittisella toiminnallaan Valmistavan teollisuuden kehittymisen mahdollistava ekosysteemi on vahvistunut Keskustan turvallisuuden lisääntyminen on parantanut yritysten toimintaedellytyksiä ja alueen viihtyisyyttä Aktiivisella edunvalvonnalla on turvattu elinkeinoelämän menestymistä ja parannettu alueen saavutettavuutta RAKKAUS - Tampere on kansainvälisesti verkottunut osaamis- ja innovaatiokeskus Koulutuksen kansainvälisyyttä on kehitetty kaikilla koulutusasteilla Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on edistetty Osaavan työvoiman saatavuutta on turvattu Tampere on Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki Alueen elinvoimaisuuden ja menestymisen tukena on vahva sidosryhmäyhteistyö ja verkostomainen toiminta Hyvinvointisuunnitelma Painopiste Tavoite 2014-2017 Kuntalaisten omaehtoista hyvinvointia ja terveyden edistämistä vahvistetaan kehittämällä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja sekä lisäämällä neuvontaa ja ohjausta M atalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja on lisätty. Ohjaus- ja neuvontapalveluja on vahvistettu. Kuntalaiselle taataan sujuvat ja kustannustehokkaat palvelut toimintamalleja ja palvelurakenteita uudistamalla Toteutetaan nuorisotakuu Asiakkaan tarvitsemat työllisyydenhoidon ja muut sitä tukevat hyvinvointipalvelut on koottu sujuvaksi työmarkkinoille pääsyä edistäväksi palvelupoluksi. Jokaiselle nuorisotakuun piiriin kuuluvalle nuorelle on turvattu jatkopaikka ja jokainen nuori suorittaa perusopetuksen jälkeisen tutkinnon.
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 10 Kehitetään toimenpiteitä hyvinvointierojen kaventamiseksi Hyvinvointieroja on kavennettu. Lisätään vuorovaikutusta palvelujen kehittämisessä ja mahdollistetaan omaehtoista toimintaa Kuntalaisten ja muiden toimijoiden mahdollisuudet osallistua palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen ovat lisääntyneet. Tuetaan yhdistyksiä ja yhteisöjä kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä. Tuetaan kuntalaisten omaehtoista harrastamista ja yhdessä tekemistä. Toteutetaan palvelujen kohdentamista ja priorisointia tietoon pohjautuen Tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista hyödynnetään hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja resurssien suuntaamisessa. Lautakunnat ovat määrittäneet toimintansa perustehtävät sekä ne palvelut, joista voidaan luopua tai joita voidaan vähentää. Varmistetaan palvelujen saavutettavuus ja kustannustehokkuus tuottavuus ja laatu huomioiden Palveluverkkoa tehostetaan lähi-alue-keskitetyt palvelujaon periaatteiden mukaisesti. Parannetaan kuntalaisten ja muiden palveluiden käyttäjien sähköistä tiedonsaantia, yhteydenpitoa ja asiointia. Teknologiaa hyödyntämällä kehitetään palvelujen laatua, oikea-aikaisuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta.
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 11 HANKINTALINJAUKSET Kaupunkistrategian mukaan monituottajamalli ja oman palvelutoiminnan kehittäminen tukevat palvelujen hankinnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Palvelujen hankinnan lähtökohtana on oman palvelutoiminnan ja ostopalvelujen tasavertainen asema. Hankinnan periaatteet Hankinnan periaatteet koskevat kaikkia toimintayksiköitä ja liikelaitoksia, ja niihin on koottu keskeiset strategiset linjaukset, jotka ohjaavat palvelujen hankintaa ja kilpai-lutusta. Periaatteet on esitelty tarkemmin talousarviokirjan strategiaosassa. Periaatteita on viisi: Tampereen kaupunki käyttää julkisia varoja tehokkaasti ja parantaa hankintojen vaikuttavuutta edistää hankintatoiminnallaan innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntymistä sekä vahvistaa alueen elinvoimaa tekee hankintoja vastuullisesti ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden parantaa hankintatoimen tuloksellisuutta panostamalla osaamisen kehittämiseen kehittää sekä monituottajamallia että omaa palvelutoimintaa. Toimintasuunnitelmien lautakuntakohtaisetlautakuntakohtaiset hankintalinjaukset Hankintalinjaukset Ammatillinen ja lukiokoulut us Palvelut hankitaan omalta tuotannolta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuksen koulutuspalveluja hankitaan Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) lisäksi myös muilt a koulut uksen palvelunt uot t ajilt a. Lukiokoulutuksessa järjestetään jonkin verran opetusta yhdessä muiden koulutuksenjärjestäjien ja oppilaitosten kanssa, mm. verkkokurssitarjottimella ja lähiopet uksena. Tällöin koulut uspalveluja yht äält ä hankit aan ja t oisaalt a myydään. Työllisyydenhoit o Kaupungin työllisyyspalvelut tuottaa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (Typa). Se hankkii työllisyydenhoidon asiakkaille ostopalveluina etenkin kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttava työtoiminta ja aikuisssosiaalityön sosiaalinen kuntoutus kilpailutetaan yhdessä vuonna 2017. Elinkeino-, matkailu- ja t apaht umapalvelu t Elinkeinopalvelut tilataan sopimuksella Tredea Oy:ltä, matkailu- ja t apaht umapalvelut sopimuksella Visit Tampere Oy:lt ä.
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 12 STRATEGINEN KEHITTÄM INEN Kaupungin kehittämistoimintaa johdetaan projektimallilla. M alli koskee kehittämis- ja tutkimusprojekteja sekä strategiaa toteuttavia kehitysohjelmia. Kaupungin projektit luokitellaan neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat organisaation toimintakyky, elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi sekä kaupunkirakenne ja -ympäristö. Kaupunginhallitus päättää kehittämisen strategisista tavoitteista ja resursoinnista. Kaupunginvaltuusto ohjaa projektikokonaisuutta osana talousarvioprosessia ja talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Projektisalkkujen painopisteet on johdettu kaupunkistrategiasta. Salkkujen kehittämisteemat ja painotukset tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua Elinvoimakokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja elinvoimasuunnitelman elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamista koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämisprojektit, tutkimukset ja kehitysohjelmat. Kehitysohjelmista elinvoimakokonaisuuteen kuuluvat Smart Tampere -ohjelma, Keskustan ja Hiedanrannan kehitysohjelmat sekä valmisteilla oleva työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu. Elinvoimakokonaisuuden painopisteinä ovat kaupungin vetovoimaisuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen sekä yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä edistävän toimintaympäristön rakentaminen. Vuoden 2017 kehittämisteemoina ovat älykkään kaupungin eri osaalueet, kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen, yritystoimintaympäristöjen kehittäminen sekä digitalisaation ja avoimen datan hyödyntäminen. Tampereen kaupungin digi-ohjelma Vuonna 2017 käynnistetään kaupunkitasoinen muutosohjelma edistämään kaupungin toiminnan digitalisointia. Ohjelman tavoitteena on pyrkiä uudistamaan kaupunkia asiakaslähtöisesti, ennustettavasti, toistettavasti ja pysyvästi digitalisaatiota hyödyntäen. Ohjelmalla parannetaan kaupungin toiminnan tuottavuutta ja mahdollistetaan henkilötyövuosien vähentäminen. Ohjelmassa rakennetaan toimintamalleja ja kehitetään osaamista, joiden avulla voidaan hallitusti toteuttaa suuri määrä nopearytmisiä kokeiluja kumppanuuksia ja teknologian mahdollisuuksia hyödyntämällä. Digi-ohjelmaa koordinoi konsernihallinnon kehittämisyksikkö. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella toiminnan digitalisoinnin painopisteet liittyvät älykäs Tampere - ekosysteemin toimintamallien ja rakenteen kehittämiseen, kaupunkimarkkinoinnin sekä matkailu- ja tapahtumatoiminnan uudistamiseen sekä työllisyyspalvelujen uudistamiseen. Digiohjelman toteutuksessa vahvistetaan yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kanssa muun muassa osallistamalla opiskelijoita digi-ohjelman toteuttamiseen. Toisen asteen koulutuksessa digitalisaatio kärkiä ovat digioppiminen ja digiopetuksen kehittäminen sekä osallistuminen digitaalisen palvelun kehittämiseen kaupungin tilojen ja aluiden avaamiseksi yleisön käyttöön.
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 13 Vuosisuunnitelma Vuosisuunnitelmassa esitetään elinvoima- ja osaamislautakunnan tuloslaskelma, investoinnit ja erikseen sitovat kohteet sekä kuvaus riskienhallinnasta koko lautakunnan tasolla. Palveluryhmien osalta kuvataan toiminta ja organisaatio, suunniteltu palvelutuotanto ja palveluverkko, toiminnan ja talouden tavoitteet ja toimenpiteet sekä kehittämisen painopisteet. Lisäksi kuvataan toiminnan keskeisettunnusluvut sekä talous. ELINVOIM A- JA OSAAM ISLAUTAKUNNAN TALOUS Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot 88 640 88 980 Maksutulot 995 955 Tuet ja avustukset 5 773 7 063 Vuokratulot 276 383 Muut toimintatulot 392 576 Toimintatulot yhteensä 96 076 97 958 Toimintamenot Henkilöstömenot -79 379-82 973 Palkat ja palkkiot -63 640-66 554 Henkilösivumenot -15 739-16 419 Eläkemenot -12 436-12 963 Muut henkilösivumenot -3 303-3 456 Palvelujen ostot -38 244-39 139 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 402-3 739 Avustukset -33 590-33 523 Vuokramenot -24 147-22 935 Muut toimintamenot -598-665 Toimintamenot yhteensä -180 359-182 974 Toimintakate -84 283-85 017 Poistot ja arvonalentumiset -2 100-2 586 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -86 383-87 125 Sitovat erät Käyttötalous (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Ammatillinen koulutus, tilikauden tulos -6 069-6 069 Hiedanranta, toimintakate -266-546 Viiden tähden keskusta, toimintakate -1 131-1 801 Smart Tampere, toimintakate -1 500-1 500 Elinvoima- ja osaamislautakunta muut, toimintakate -77 417-77 210 Investoinnit (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Investointimenot -2 900-2 403 Rahoitusosuudet 80-80
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 14 RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan tarkoituksena on tukea strategian toteuttamista ja toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallintaa toteutetaan osana tavanomaisia johtamis,- suunnittelu- ja ohjauskäytäntöjä. Palvelualueet ylläpitävät ajantasaista riskiprofiilia toiminnastaan, jotta keskeiset riskit hallitaan ja mahdollisuudet hyödynnetään suunnitelmallisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatavasta ja riskiprofiilin käytöstä riskienhallinnan menetelmänä annetaan ohje alkuvuoden 2017 aikana. Palveluiden riittävyyttä ja osuvuutta koskevia riskejä hallitaan säännöllisellä palvelutarpeen ennakoinnilla. Palvelujen priorisointia ja vaikuttavuuden arviointia käytetään sopeutettaessa toimintaa olemassa oleviin määrärahoihin. Lainsäädäntömuutoksilla ja valtion taholta tulevilla linjauksilla on osin vaikeasti ennakoitavissa olevia vaikutuksia. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaaminen edellyttää talouden ja toiminnan tasapainottamista kilpailukykyohjelman mukaisesti. Vahinkoriskien osalta vastuunjaosta on sovittu ulkoisten tuottajien kanssa palvelusopimuksissa. Oma tuotanto toteuttaa riskienhallintaa kaupungin voimassa olevien päätösten, määräysten ja ohjeiden mukaan. Tampereen elinkeinorakenne on muutoksessa. Teollisuustuotanto kehittyy mm. teollisen internetin myötä entistä osaamisintensiivisemmäksi ja palvelusektorin merkitys kasvaa. Voittajia ovat toimijat, jotka kykenevät parhaiten hyödyntämään digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Ennakointia vaativia toimia synnyttää maakuntahallinnon uudistus, jonka toteuttaminen tuo muutoksia kunnallisten elinkeino- ja työllisyyspalvelujen järjestämiseen. Haasteena on sovittaa nämä muutokset yhteen kuntien tehtävien kanssa siten, että kasvavien kaupunkiseutujen rooli kansallisen kasvun moottoreina kyetään turvaamaan. Työllisyydenhoidossa työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu on merkittävä mahdollisuus toiminnan tehostamiseen, palveluiden parantamiseen, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon edistämiseen sekä maakuntauudistukseen valmistautumiseen. Samalla kokeilu muodostaa kuitenkin riskin, joka liittyy kykyyn palvella huomattavasti kasvavaa asiakasmäärää julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetun lainsäädännön edellyttämällä tavalla, kunnan ja TE-hallinnon resurssien ja toimintakulttuurien yhdistämisen haasteisiin sekä kokeilun lyheen toteutusaikaan. Riskejä hallitaan valmistelulla, toimijoiden välisellä sopimisella sekä kiinnittämällä huomiota asiakasprosesseihin ja niistä viestimiseen. TALOUSARVION 2017 SITOVAT TOIM INNAN TAVOITTEET Taulukossa on esitetty ne talousarvion sitovat toiminnan tavoitteet, jotka kohdistuvat elinvoima- ja osaamislautakunnan alaiseen toimintaan ja joiden toteutus on vastuutettu elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtajalle ja apulaispormestarille. Kaupunkistrategian tavoite Talousarvion 2017 sitova tavoite Toimenpiteet 2017
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 15 Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulut uslait ost en kanssa. Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulut uslait ost en kanssa. Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähent yneet. Keskustan elinvoima on vahvist unut. Asuntokanta on monipuolinen ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä koht uuhint aisia vuokraasunt oja Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvist unut. Tampereen kehitys Smart city -kaupunkina on vauhdit t unut Tampere 3 -hankkeen toteutumista on edistetty Työllisyydenhoidon kuntakokeilu on uudistanut työllisyyspalveluja ja pitkäaikais- ja nuorten työttömien määrät ovat vähentyneet vuodesta 2016 Keskustan elinvoimaa on vahvistettu keskustan kehittämisohjelman t oimenpit eillä Hiedanrannan suunnittelukilpailun pohjalta on laadittu alueen yleissuunnit elma Kaupunkimarkkinointia sekä matkailu- ja tapahtumatoimintaa on uudistettu kokonaisuutena. Tampereella yöpyneiden matkailijoiden määrä on kasvanut 5 prosenttia vuodest a 2016 Smart Tampere-ohjelma, toimenpiteet sisältyvät konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnit elmaan. Kaupunki osallistuu aktiivisesti uuden yliopistosäätiön muodostamiseen TAM K Oy:n osakkeiden luovutus uuteen yliopistosäätiöön valmistellaan valtuuston päät öksen mukaisest i Valmistellaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen johdolla siten, että kokeilu käynnistyy heti kokeilua koskevan lain tultua voimaan Tuetaan kokeilun kohderyhmän työllistymistä tarjoamalla heille työvoima- ja yrityspalveluita sekä muita palveluita aiempaa koordinoidummin Toimenpiteet sisältyvät konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnit elmaan. Toimenpiteet sisältyvät konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnit elmaan. Käynnist et ään Tampereen brändit yö Laaditaan kaupungin markkinointiviestintäsuunnitelma ja toteutetaan sen mukaisia toimenpiteitä Käynnistetään Visit Tampere Oy:n toiminta ja kehitetään uuden yhtiön palveluita mat kailijamäärien kasvat t amiseksi
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 16 Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Tilikausien 2015 2017 tulos on positiivinen. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja t yöyht eisöille. Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 prosenttia Elinvoima- ja osaamislautakunnan sekä asunto- ja kiinteistölautakunnan tilikauden tulokset ovat vuosisuunnitelmien mukaiset. Työvoimakustannukset elinvoiman palvelualueella ovat vuosisuunnitelman mukaiset Tuottavuutta on parannettu elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella digitalisoitumista ja toimintamallin uudistusta hyödynt ämällä. Toteutetaan seudullisen lentoliikenteen kehit t ämishankkeen t oimenpit eit ä. SUUNNITELM A HENKILÖSTÖ- JA TYÖVOIM AKUSTANNUSSÄÄSTÖJEN AIKAANSAAM ISEKSI Työllisyydenhoidossa aloitettiin vuoden 2016 aikana useita erillisiä toiminnan ja asiakaspalveluprosessien kehittämishankkeita, joista osa on kokeiluvaiheessa. Tavoitteena on ollut uudistaa toimintoja ja vapauttaa resursseja asiakaspalvelutyöhön. Kesäkuun alussa 2017 alkava työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu tuo mukaan toimintojen kokonaisvaltaisen uudelleen organisoimisen. Asiakasmäärän nelinkertaistuminen, resurssien siirtyminen TE-hallinnosta ja niiden kohdentaminen sekä toimitilojen lisätarve tuovat haasteen tehokkaan toimintamallin aikaansaamiseksi. Tätä mallia aletaan työstää kevään 2017 aikana. Nettosäästöjen aikaansaaminen henkilöstö- ja työvoimakustannuksista palvelun tarjoamisen ja asiakasmäärän merkittävästi kasvaessa ei ole mahdollista. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen osalta toisen asteen koulutuksen kilpailukykysuunnitelmassa (Osela
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 17 9.6.2016 62) on määritelty toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Keskeiset toimenpiteet kohdistuvat taloudelliseen tehokkuuteen, pedagogisen toiminnan uudistamiseen, johtamisen ja päätöksenteon tehostamiseen sekä henkilöstön hyvinvointiin. Lähtökohtaisesti ammatillisen koulutuksen kulut tulee kattaa yksikköhintarahoituksella ja muilla ammatillisen koulutuksen toimintatuotoilla. Palvelu- ja vuosisuunnitelma on valmisteltu valtuuston hyväksymän taluosarvion mukaisesti, sisältäen noin 10 milj. euron yksikköhintarahoituksen pienenemisen vuoden 2016 tasosta. Joulukuussa 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän ennakollisen vuoden 2017 valtionosuuspäätöksen perusteella Tredulle kohdistuva yksikköhintarahoituksen leikkaus täsmentyi noin 12 milj. euroon. Tämän johdosta valmistellaan talousarviomuutosesitys valtuuston päätettäväksi alkuvuodesta. Tredu tavoittelee sopeuttamistoimenpiteillä merkittäviä säästöjä, mutta vuoden 2017 palvelu- ja vuosisuunnitelmassa Tredun alijäämäksi muodostuu valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti -6,069 milj. euroa. Eläköitymistä hyödyntämällä ja määräaikaisia työsuhteita arvioimalla Tredussa tavoitellaan 39 henkilötyövuoden vähentämistä vuodelle 2017. Opiskelijoiden saaman lähiopetuksen määrää ei vähennetä.
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 18 AM M ATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen ammatillista koulutusta toteutetaan Tampereen seudun ammattiopistossa, Tredussa. Koulutuksen järjestäminen perustuu kahdentoista kunnan väliseen yhteistoimintasopimukseen. Tredulla on toimintaa 20 toimipisteessä Tampereella, Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalla, Lempäälässä, Orivedellä, Ikaalisissa, Virroilla sekä Pirkkalassa. Tredun oppisopimuskeskus sijaitsee Tampereella. Koulutuspalveluja tarjotaan Pirkanmaan lisäksi myös muualla Suomessa. Toiminnan kuvaus Tredun päämääränä on, että toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuu aktiivisia kansalaisia, joilla on hyvät valmiudet työ- ja elinkeinoelämään, jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Tredussa vastataan työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeeseen antamalla toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta, lisäkoulutusta, työelämäpalveluja sekä maahanmuuttaja- ja tutkintoja edeltävää koulutusta. Tredu vastaa osaltaan koko ikäluokan kouluttamisesta. Ammatillisen koulutuksen reformissa painotetaan koulutuksen työelämälähtöisyyttä, osaamisperusteisuutta ja yksilöllisiä opinpolkuja. Tavoitteena on koulutusaikojen lyhentäminen. Palvelu- ja vuosisuunnitelma on valmisteltu valtuuston hyväksymän taluosarvion mukaisesti, sisältäen noin 10 milj. euron yksikköhintarahoituksen pienenemisen vuoden 2016 tasosta. Joulukuussa julkaistujen valtionosuustietojen perusteella Tredulle kohdistuva yksikköhintarahoituksen leikkaus täsmentyi noin 12 milj. euroon. Tämän johdosta valmistellaan talousarviomuutosesitys valtuuston päätettäväksi alkuvuodesta. Tredu tavoittelee sopeuttamistoimenpiteillä merkittäviä säästöjä, mutta vuoden 2017 palvelu- ja vuosisuunnitelmassa Tredun alijäämäksi muodostuu valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti -6,069 milj. euroa. Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Toimenpiteet 2017 Elinvoimasuunnit elman t avoit t eet Koulutuksen kansainvälisyyttä on kehitetty kaikilla koulut usast eilla. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on edistetty Osaavan työvoiman saatavuutta on turvattu Kansainvälisissä opiskelija- ja asiantuntijavaihdoissa kehitetään uusia pedagogisia johtamis- ja toimintamalleja.m onipuolistetaan ja lisätään vieraskielistä opetus-tarjontaa Kehitetään työpaikalla tapahtuvan opetuksen pedagogiikkaa (mm. Nemo-projekti) Laajennetaan ja vahvistetaan työelämäkumppaneiden kanssa erilaisia osaamisperusteisia koulutuksen toteutusmalleja.lisätään työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuut t a Suunnataan koulutustarjontaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin.suunnataan aloituspaikkojen suhteessa Pirkan-maan
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 19 ammat t ialojen osaamist arpeisiin Kehittämisen painopisteet Ammatillisen koulutuksen osalta kehittämisen painopisteinä vuoden 2017 palvelu- ja vuosisuunnitelmassa ovat seuraavat asiat. Pedagogisen toiminnan uudistaminen vahvistamalla kumppanuuksia, kehittämällä uusia oppimisympäristöjä ja menetelmiä ja laajentamalla verkko-opetusta. Johtamisen ja päätöksenteon tehostaminen toimintakulttuuria kehittämällä ja ottamalla käyttöön leantyökaluja Henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistaminen lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia ja kehittämällä esimiestyötä Työllisyydenhoidon ja ammatillisen koulutuksen välille haetaan uusia malleja Liikkumisen edistäminen Liikkuva Tampere hankkeen mukaisesti Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen Suunniteltu palvelutuotanto Seuraavassa taulukossa on esitetty suunniteltu palvelutuotanto vuonna 2017. Tiedot raportoidaan vuoden lopussa. Palvelu Kulut Tuotot Netto (1 000 eur) (1 000 eur) (1 000 eur) Valt ionosuusrahoit us Ammat illinen peruskoulut us 75 109 70 108-5 001 Ammat illinen lisäkoulut us 3 382 3 382 0 Oppisopimuskoulutus 9 164 9 164 0 M aahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulut us 211 211 0 M uu rahoitus
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 20 Nuort en hyvinvoinnin edist äminen 407 0-407 Pakolaist en kot out t ava t oimint a 516 516 0 Opiskelijahuolt o OOH 703 42-661 M uu valtionavustustoiminta ja maksullinen palvelut oimint a 8 448 8 448 0 Talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot 88 071 88 411 Maksutulot 312 272 Tuet ja avustukset 2 115 2 477 Vuokratulot 148 256 Muut toimintatulot 265 454 Toimintatulot yhteensä 90 911 91 871 Toimintamenot Henkilöstömenot -52 094-54 675 Palkat ja palkkiot -41 490-43 546 Henkilösivumenot -10 604-11 129 Eläkemenot -8 453-8 872 Muut henkilösivumenot -2 151-2 258 Palvelujen ostot -20 855-20 955 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 058-3 454 Avustukset -360-360 Vuokramenot -17 048-15 882 Muut toimintamenot -466-504 Toimintamenot yhteensä -94 880-95 831 Toimintakate -3 969-3 960 Rahoitustulot ja -menot 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -2 100-2 109 Tilikauden tulos -6 069-6 069 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -6 069-6 069 Investoinnit (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Investointimenot -2 900-2 203 Pysyvien vastaavien luovutustulot 80 80 Sitovat erät Käyttötalous (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Tilikauden tulos -6 069-6 069 Investoinnit (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Nettoinvestoinnit -2 820-2 203
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 21 Investoinnit AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto VS 2017 1 000 euroa Ensikertainen kalustaminen, Lempäälä -300 Ensikertainen kalustaminen, Hepolamminkatu -300 Ensikertainen kalustaminen, Pirkkala -400 Kuljetusvälineet, Tekniikan toimiala -522 Muut koneet ja kalusteet, Tekniikan toimiala -681 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 203 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 203 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -80 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 123
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 22 Tunnusluvut Tunnusluvut TP 2015 VS 2016 VS 2017 Vaikut t avuus Asi akastyytyväi syys* * Opi skel i j atyytyväi syys 4 4 4,1 Työel ämäntyytyväi syys 3,7 3,6 4,2 Eronneet opiskelijat nuko, negatiiviset syyt 7,4 % < 5,5 % < 5,5 % Vetovoi mai suus* * - Tampere 1,30 1,35 - M uut 0,70 0,90 Talous Tuottavuuden muutosprosentti** + + Tilikauden tulos (1000 euroa) 2 020 0-6 069 Henkilöst ö Palkalliset henkilötyövuodet 1 054 998 959 Henki l östömenot (1000 euroa) 60 714 58 062 54 675 Työvoi makustannukset (1000 euroa) 0 Toiminnan laajuus Kansainvälinen liikkuvuus - opiskelijavaihto 494 610 - asi antunti j avai hto 344 410 Opiskelijamäärä - ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (koul utustehtävä) - opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä (ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa) - oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen oppi sopi musten vuotui nen tavoi temäärä - oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen oppi sopi musten vuotui nen tavoi temäärä Toteutunut työssäoppiminen osaamispisteinä (verrattuna toteutuneeseen kokonai sosaami spi stemäärään) 7 938 8 110 8 156 387 430 433 769* 900 680 1 519 1 600 1 536 *sis. nuorten aikuisten osaamisohjelma rahoituksella olleet opiskelijat ** raportoidaan tilinpäätöksessä
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 23 LUKIOKOULUTUS Lukiokoulutuksen palveluryhmä käsittää kuusi päivälukiota ja aikuislukion: Hatanpään lukio, Sammon keskuslukio, Tammerkosken lukio, Tampereen klassillinen lukio, Tampereen lyseon lukio ja Tampereen teknillinen lukio sekä Tampereen aikuislukioon, joka toimii Sammon keskuslukion tiloissa. Kaikilla päivälukioilla on joko opetus- ja kulttuuriministeriön määräämä koulutuksellinen erityistehtävä tai koulutuksen järjestäjän päättämä opetussuunnitelmallinen painotus: kuvataide (OKM ), urheilu (OKM ), viestintäkasvatus (OKM ), IB-linja(OKM ), käsityö, luonnontieteet, matematiikka ja tekniikka, musiikki ja musiikkiteatteri sekä Eurooppa-linja. Lukiokoulutusta johtaa lukiokoulutuksen johtaja. Lukioita johtavat rehtorit. Toiminnan kuvaus Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lisäksi lukion tehtävänä on antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto antavat yhdessä yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Toimenpiteet 2017 Koulutuksen vetovoimaisuutta, kansainvälisyyttä ja sidosryhmäyht eist yöt ä on lisät t y. Negatiivisesta syystä* eronneiden määrä on alle 2 % (* Opiskelija jää eron jälkeen työttömäksi tai eron jälkeisestä toiminnasta ei ole tietoa). Avoimella informoinnilla koulutusmahdollisuuksista varmistetaan riittävä ja mot ivoit unut hakijamäärää. Kehitetään olemassa olevia kansainvälisiä kontakteja sekä sidosryhmäyhteistyötä ja käynnistetään tarvittaessa uusia mieluimmin digit alisaat iot a hyödynt äviä kumppanuuksia. Tehostetaan pedagogisia ratkaisuja sekä opiskelijahuollollisia ennakoivia tukipalveluja. Edistetään koulutuksen läpäisyä. 70% opiskelijoista sijoittuu jatko-opintoihin kahden vuoden kulut t ua ylioppilast ut kinnost a. Henkilöstön ja opiskelijoiden mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannet t u. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen kehit yst yöhön. Henkilöstö kehittäjänä -toimintatavan edist äminen. Tyytyväisyys kehittämismahdollisuuksiin, Kunta 10 -t ulost en hyödynt äminen
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 24 Kehittämisen painopisteet Lukiokoulutuksen kehittämisen painopisteinä vuoden 2017 vuosisuunnitelmassa ovat seuraavat asiat: - Osallistuminen OKM :n johtamaan tuntijakokokeiluun ja Oph:n johtamaan kehittäjälukioverkostoon. - TRE3 -verkostoon osallistuminen, yhteinen opetustarjonta erityisesti kielissä, sekä yhteistoiminnan kehittäminen Tredun, Kesäyliopiston ja muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. - Oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen, mm. 6Aika -tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt - Sidosryhmäverkoston vahvistaminen ja kehittäminen erityisesti elinkeinoelämän kanssa. - Seudullisen lukioyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen. - Osallistuminen JYTTE-verkoston (Jyväskylä, Tampere, Turku, Espoo) toimintaan ja suurten koulutuksenjärjestäjien verkostoon. - Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen - Liikkumisen edistäminen Liikkuva Tampere hankkeen mukaisesti Suunniteltu palvelutuotanto Tuoteryhmä Tuotteet Kokonaishinta, 1000 Nuorten 23 039 tutkintotavoitteinen lukio-opetus lukiokoulutus - josta IB-linjan osuus 1335 Aikuislukio-koulutus tutkintotavoitteinen lukio-opetus aineopetus aikuisten perusopetus Aikuisten maahanmuutta-jien perusopetus aikuisten maahanmuuttajien perusopetus, luokat 7-9 2 012 Lukiokoulutuk-seen valmistava koulutus Lukiostartti Pakolaisten kotouttava toiminta maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitettu lukiokoulutukseen valmistava koulutus yhteishaussa ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneille tarkoitettu koulutus 30 suomen kielen (S2) vahvistaminen (tukiopetus) suomalaiseen kulttuuriin ja koulunkäyntiin perehdyttäminen 85 285 197
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 25 - Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen psykososiaalinen opiskelijahuolto 423 Yhteensä 26 071 Talous Lukiokoulutus Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot 375 375 Maksutulot 48 48 Tuet ja avustukset 189 195 Vuokratulot 62 61 Muut toimintatulot 123 118 Toimintatulot yhteensä 797 797 Toimintamenot Henkilöstömenot -16 487-16 589 Palkat ja palkkiot -13 313-13 431 Henkilösivumenot -3 173-3 158 Eläkemenot -2 480-2 459 Muut henkilösivumenot -693-699 Palvelujen ostot -2 945-2 875 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -256-195 Avustukset -80 Vuokramenot -6 321-6 272 Muut toimintamenot -63-60 Toimintamenot yhteensä -26 071-26 071 Toimintakate -25 274-25 274 Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset -477-477 Tilikauden tulos -25 751-25 751 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -25 751-25 751 Investoinnit (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Investointimenot -100-200 Investoinnit VS 2017 1 000 euroa AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Ensikertainen kalustaminen, Pellervon kirjasto -100 Muut koneet ja kalusto -100 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -200 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -200 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -200
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 26 Tunnusluvut Tunnusluvut TP 2015 VS 2016 VS 2017 Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys 4,1 4,1 4,2 Suoritetut yo-tutkinnot 1 020 1 034 1 034 joista ammatillisen ja yo-tutkinnon suorittaneet 90 67 67 Hakijamäärä (1. sijaiset)/ aloituspaikat 1,24 1,15 1,15 Talous Tuottavuuden muutos, tuottavuus parantunut + + Tilikauden tulos (1000 euroa), ei vertailukelpoinen 2015-2016 nähden -25 751 Käyttömenot/ opisk. 6 791 5 920 5 937 Henkilöstö Palkalliset henkilötyövuodet 249 222 250 Henkilöstömenot (1000 euroa) 16 845 16 469 16 589 Työvoimakustannukset (1000 euroa) 0 0 0 Toiminnan laajuus Toiminnan laajuutta kuvaava keskeiset tunnusluvut Opiskelijamäärät yht. (vuosikeskiarvot) 3 886 4 430 4 475 päivälukiot 3 005 3 130 3 175 aikuislukio 867 1 300 1 300
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 27 TYÖLLISYYDENHOITO Palvelukokonaisuus sisältää kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut, työllisyyden edistämiseen tähtäävät avustukset, työmarkkinatuen kuntaosuuden sekä nuorisotakuun koordinoinnin. Toiminnan kuvaus Kaupungin työllisyyspalvelut tuottaa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (Typa). Typan tehtävänä on edistää vastuullista työllisyyspolitiikkaa ja vastata asiakasohjauksesta ja palvelutuotannosta työnhakija-asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea sijoittuakseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Typa tuottaa seuraavia palveluita: palvelutarpeen arviointi, monialainen yhteispalvelu, kuntouttava työtoiminta, maahanmuuttajien ja nuorten työllistymistä tukevat erityispalvelut, työhön ja yrittäjyyteen valmennus sekä työkokeilut ja palkkatukityöllistäminen. Kaupungin työllisyydenhoidon palveluiden tavoitteena on kaupunkistrategian mukaisesti vähentää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä ja edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Tampereen kaupunkiseutu yhdessä Sastamalan ja Punkalaitumen kanssa on valittu mukaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun, joka toteutetaan vuosina 2017-2018. Arvion mukaan kokeilulainsääntö tulee voimaan 1.6.2017, jolloin kokeilu voi käynnistyä. Kokeilu on yksi kaupungin kehitysohjelmista, jota kaupunginhallitus ohjaa. Kokeilulla haetaan kokemuksia nykyistä vaikuttavammasta toimintamallista työllisyydenhoidossa. Kokeilussa kunnat vastaavat julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta kohderyhmänsä työttömille työnhakijoille. Pirkanmaan kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, jotka eivät saa ansiopäivärahaa. Asiakkaiksi tulee noin 22 000 työtöntä. Kokeilun toteuttaminen edellyttää riittävien TE-hallinnon resurssien osoittamista kokeilun käyttöön. Palveluvolyymin kasvu tuo myös tarpeen toimitilajärjestelyihin ja lisätilan hankkimiseen. Kokeilun taloudelliset vaikutukset tarkentuvat kevään 2017 aikana ja mahdollisista talousarviomuutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaupungin työllisyys- ja sosiaalipalvelut valmistelevat yhteistä palvelutarvearviointia yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneille. Aiempi kotihoidon ja asumispalveluiden palkkatukityöllistäminen on yhdistetty vuoden alusta alkaen osaksi Typan toimintaa. Talousarvio sisältää pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin tarkoitetun panostuksen. Talousarviossa on määräraha nuorisotakuun toteuttamista varten. Nuorten palveluja koordinoidaan moniammatillisen ja yhteisvastuullisen työotteen varmistamiseksi. Vuoden 2017 aikana ratkaistaan nuorten Ohjaamon sijoittuminen keskustassa ja palveluvalikoima. Alkuvuoden Ohjaamo toimii työllisyydenhoidon palveluiden yhteydessä. Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Toimenpiteet 2017 Talousarvion sitovat tavoitteet Työllisyydenhoidon kuntakokeilu on uudistanut työllisyyspalveluja ja pitkäaikais- ja nuorten työttömien määrät ovat vähentyneet vuodesta 2016 Valmistellaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen johdolla siten, että kokeilu käynnistyy heti kokeilua koskevan lain tultua voimaan Tuetaan kokeilun kohderyhmän työllistymistä tarjoamalla heille työvoima- ja yrityspalveluita sekä muita palveluita aiempaa koordinoidummin Elinvoima- ja hyvinvointisuunnitelmien tavoitteet Toimenpiteet 2017 Osaavan työvoiman saatavuutta on turvattu Ohjaus- ja neuvontapalveluita on vahvistettu Parannetaan työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun palveluin Tampereen Ohjaamon kiinteä neuvontapiste aloittaa toimintansa keskustassa ja Ohjaamo jalkautuu myös
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 28 hyvinvointikeskuksiin. Kehitetään koulutus- ja uraohjauspalveluita ja Ohjaamotoimintaa osana työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun toteutusta Tampereella Asiakkaan tarvitsemat työllisyydenhoidon ja muut sitä tukevat hyvinvointipalvelut on koottu sujuvaksi työmarkkinoille pääsyä edistäväksi palvelupoluksi Parannetaan kuntalaisten ja muiden palveluiden käyttäjien sähköistä tiedonsaantia, yhteydenpitoa ja asiointia Käynnistetään työllisyys- ja sosiaalipalveluiden yhteinen palvelutarvearvio yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneille Kilpailutetaan ja otetaan käyttöön kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen uudet palvelut Kehitetään nopeita kokeiluja hyödyntäen digitaalisia työllisyyspalveluita Kehittämisen painopisteet Työllisyydenhoidon osalta kehittämisen painopisteinä vuodelle 2017 ovat seuraavat asiat: - Palvelukokonaisuuden merkittävä uudistaminen osana kaupunkiseudun ml Sastamala-Punkalaidun työllisyyskokeilua 1.6.2017-31.12.2018 - Asiakaskannan profilointi ja segmentointi - Asiakasprosessien ja -hallinnan kehittäminen LEAN-ajattelun mukaisesti - Palvelujen tuotteistaminen - Digitaalisten palveluiden lisääminen ja digitalisaation systemaattinen hyödyntäminen - M onikulttuuristen työllisyydenhoidon palveluiden vahvistaminen (kotouttamisohjelman tavoite) - Yrittäjyyden edistäminen sekä työnantaja- ja yritysyhteistyön vahvistaminen ml Sitran pilotti yrityslähtöisen työllistämismallin käyttöönotosta - Liikkumisen edistäminen osana työllisyydenhoidon palveluita Liikkuva Tampere -hankkeen tavoitteiden mukaisesti - Kehitetään ja kokeillaan asiakkaan työllistymispolulla etenemisen mittaamiseen sekä laadullisia mittareita että tehokkuusmittareita. - Työllisyydenhoidon ja ammatillisen koulutuksen välille haetaan uusia yhteistyömalleja - Kuntouttavan työtoiminnan hankinta kilpailutetaan - Palveluyksikkö lisää palveluidensa tunnettuutta asiakas- ja sidosryhmilleen
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 29 Suunniteltu palvelutuotanto Tuoteryhmä Tuotteet Kokonaishinta, 1000 Palvelutarpeen arviointi ja palveluihin ohjaus 347 Asiakastyön Työ- ja toimintakyvyn arviointi palvelut Nk. 1000 päivää tmt tukea saavien arviointi Työllistämisen taloudelliset tuet Monialaisen tuen palvelut/typ-palvelut sis. mm. kuntouttavan työtoiminnan palvelut ja maahanmuuttajien palvelut 6 031 1 611 Yksilöllisen tuen/ yritys- ja yrittäjyyspalvelut Nuorten palvelut Tekijä -työhönvalmennuspalvelut ja tuetun työllistämisen palvelut Yritys- ja yrittäjyyspalvelut (uusi) yhteensä 7 989 Palkkatukityöllistäminen kaupungille ja Tampereen työllistämistuki 3 178 Työllistämispaketti Nuorten yhteiskuntatakuu Vammaisten suojatyö, titryn avustus 523 240 531 Muu kehittämistoimin ta Etapin vuokrakulu 73 yhteensä 4 545 6-aika/ Tuttu-työllisyysprojekti 45 6-aika/ Näyttämät ja kasvun pajat -työllisyysprojekti (uusi) 45 Nuorten ohjaamo -projekti (uusi) 45 Työmarkkinatue n kuntaosuus Muut: Kansainvälinen toiminta, sis. maahanmuuttaja- ja nuorisotakuuprojekteihin osallistumiset, digitalisaation edistäminen ja seutuyhteistyö yhteensä 225 Työmarkkinatuen kuntaosuus 31 348 90 TYÖLLISYYSPALVELUT NETTOMENOT YHTEENSÄ 44 107
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 30 Talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Maksutulot 635 635 Tuet ja avustukset 3 451 4 231 Vuokratulot 66 66 Toimintatulot yhteensä 4 152 4 932 Toimintamenot Henkilöstömenot -9 183-9 576 Palkat ja palkkiot -7 513-7 834 Henkilösivumenot -1 670-1 742 Eläkemenot -1 281-1 336 Muut henkilösivumenot -389-406 Palvelujen ostot -5 916-6 179 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -68-68 Avustukset -32 642-32 593 Vuokramenot -560-560 Muut toimintamenot -63-63 Toimintamenot yhteensä -48 432-49 039 Toimintakate -44 280-44 107 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -44 280-44 107 Tunnusluvut VS 2017 Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,75 Palvelun päättäneistä työhön tai koulutukseen 35 % Kuntouttavasta työtoiminnasta etenee palveluprosessissa 40 % Työhönvalmennuksesta työllistyy tai yrittäjäksi 60 % Talous Kuntouttavan työtoiminnan päivähinta, enintään 46 Tilikauden tulos (1000 euroa) -44 107 Henkilöstö Henkilöstömenot oma henkilöstö (1000 euroa) -3 550 Henkilöstömenot palkatuettu henkilöstö (1000 euroa) -6 026 Saatu palkkatuki (1000 euroa) 2 713 Oma henkilöstö (htv) 74 Palkkatuettu henkilöstö (htv) 250 Palveluryhmän henkilöstö yhteensä (htv) 324 Eläköityvän henkilöstön määrä 0 Toiminnan laajuus Kokonaisasiakasmäärä 5 000 - joista ei suomea äidinkielenään puhuvia 15 % Palvelutarpeen arvioinnin asiakasmäärä 2 200 - josta työllisyydenhoidon palveluihin uusia asiakkaita 1 500 Monialaisen tuen asiakasmäärä 3 000 Työhönvalmennuksen sekä yritys- ja yrittäjyyspalveluiden asiakasmäärä 1 400 Palkkatuki- ja velvoitetyöllistetyt sekä työkokeilussa 600 Kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapäivien lukumäärä 119 000