Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Samankaltaiset tiedostot
Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta.

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

SITO: Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Mittari / arviointikriteeri Toimenpiteet/vastuuhenkilö Seuranta I Seuranta II Vh: Titta Tossavainen Tulosyksikkö on osallistunut

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Sosiaali- ja terveystoimi Keskeisten suoritteiden deflatoidut kustannukset laskevat 1%. - Kotihoidon asiakaspalvelutuntihinta

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

ESPOON KAUPUNKI Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti YLEISHALLINTO. Konserniesikunta. 1. Resurssit ja johtaminen

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen. Päämäärä

Tulostavoite / kaupungin yhteinen tulostavoite. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 %.

Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Reaalimenot/asukas. Tulostavoite ei toteudu.

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.4.

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

Konserniesikunta. Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoo-tarinan toteutuminen tilannekuva helmikuu Strategiajohtaja Jorma Valve Valtuustoseminaari

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta

Liikunta- ja nuorisopalvelut Resurssit ja johtaminen

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen

Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos: Talous: Taulukko 1. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen.

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja kaupunkisuunnittelukeskuksen vuoden 2014 tavoitteet

Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

Tekninen keskus Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja strategian seuranta I tilanteessa 31.7.

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

Strategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos. Pasi Ahola /

Sivistys osasto- Sipoo Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2015

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

ESPOO-STRATEGIAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 / ennakkotieto seurantaraportti II (tummennetut ovat kaupunkiyhteisiä tavoitteita)

Sivistystoimien PKS-yhteistyö. Aulis Pitkälä PKS yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän kokous

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

Ohjausta kehittämään

Sipoon kunta Sivistysvaliokunta- Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2017

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

-Liikuntatilojen käyttöaste % - Omavalvonta vuorokausien määrä. - kehityskeskusteluiden Kehityskeskusteluiden

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46

Espoon kaupunki Pöytäkirja Liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja strategian seuranta I tilanteessa 31.7.

Uusi peruskoulu -ohjelma vauhtiin! Sanna Vahtivuori-Hänninen

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Nuorisotakuu määritelmä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20

Strategia Koululautakunta

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet ja mittaristo. Juha Metso Terveydenhuollon atk-päivät, 24.5.

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Transkriptio:

07.11.2016 2016 - Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -665,4 milj. euroa. Toimintakate, M Sivistystoimen toimintatulojen ennustetaan ylittävän talousarvion noin 2,4 miljoonaa euroa. Ylitys johtuu opetuksen saamista valtionavustuksista ja osuuksista sekä sosiaali- ja terveystoimelle myytävistä vammaisten lasten aamu- ja iltapäivä sekä lomatoimintapalveluista saatavista sisäisistä tuloista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulojen ennustetaan ylittävän 0,8 milj. euroa. Toimintamenojen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 3,2 milj. eurolla johtuen mm. turvapaikanhakijoiden kustannuksiin käytettävissä olleen määrärahan säästöstä sekä varhaiskasvatuksen säästöistä. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintamenojen ennustetaan ylittyvän noin 0,7 milj. eurolla. Tulostavoite toteutuu Timo Ketonen 1

07.11.2016 Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä. Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat (kaikki kustannukset ja kustannukset pois lukien sisäiset kustannukset). - kunnallisen päiväkodin yksikköhinta/laskennallinen lapsi/vuosi - hinnat/oppilas ja opiskelija/vuosi Perusopetuksen yksikköhinta laskee noin 0,4 prosenttia ja lukio-opetuksen yksikköhinta nousee noin 1,03 prosenttia. (Suomenkielisen lukio-opetuksen yksikköhinta nousee 1,44 % ja ruotsinkielisen laskee 2,37 %) Varhaiskasvatuksen osalta tieto saadaan tilinpäätöstilanteessa. Tulostavoite ei toteudu Timo Ketonen Tilakustannukset/asukas alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Tilakustannukset/asukas Ennuste: - tilojen määrä -2,18% - asukasluvun kasvu +1,63% Juha Hovinen - vuokrien muutos +6,11% - tilakustannukset per asukas +4,4% Tavoite ei toteudu Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä ja käytön koordinointia kehitetään. Tilojen käyttö tehostuu sivistystoimessa. Luotu yhtenäiset tilojen käyttö- ja maksuperiaatteet. Käyttöirtaimiston yhteisomistajuutta ja tilojen keskitettyä johtamisjärjestelmää pilotoitu Opinmäessä 2015 alkaen. Lautakuntien käyttöveloitusperusteet poikkevat toisistaan. Sampo Suihko Tavoite ei toteudu Sivistystoimen johtamista ja esimiestyötä kehitetään ja henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi Tulokset saadaan helmikuussa 2017.. Sitossa on kehitetty johtamista (Esjo) ja panostettu erityisesti henkilöstön työkyvyn johtamiseen. Marjo Sotala-Solovjew Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 11,1 päivää / htv Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää / henkilötyövuosi Työkykyjohtaminen käynnistynyt hyvin. Tavoitteellinen johtamispuhe työkykyasioissa lisääntynyt. Marjo Sotala-Solovjew 2

07.11.2016 (Vuoden 2012 lähtöarvo on 13,9 päivää / henkilötyövuosi) (tavoiteltava alenema vuoteen 2012 verrattuna on 20 % - kaupunkitasoinen) Sairauspoissaolojen kehitystä seurataan ja johdetaan läpi organisaation. Alkuvuoden flunssaja vatsaepidemiat heijastuvat sairauspoissaoloihin. Työkykyraportin käsittely johdetusti x 3 Tehostettu terveystarkastus x 4 ( n. 100 asiakasta) 30-päivän sairauspoissaoloilmoituksesta muistuttaminen x 3 (n.150 esimiestä) Moniammatillinen yhteistyöverkosto x 5 (pisimpään poissaolleet ovat hyvin työkykykontrollissa ja toimenpiteissä) Sairauspoissaolot ovat kasvaneet verrattuna edellisen vuoden tarkasteluun verrattuna. Aikavälillä 1-9/2016 poissaolopäiviä oli sivistystoimessa oli 12,7 poissaolopäivää/hlö (2015-11,8 poissaolopäivää/hlö) Tavoite ei toteudu. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä, %. Maahanmuuttajataustaisia oli 30.9.2016 sivistystoimessa 283, joka 3,71 % sivistystoimen henkilöstöstä. Vuonna 2015 luku oli vastaavana aikana 252, joka oli 3,39 % sivistystoimen henkilöstöstä. Marjo Sotala-Solovjew. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa keskeisiin suoritteisiin. Raportoidaan tilinpäätöstietona. Titta Tossavainen / Kaisu Toivonen / Barbro Högström 3

07.11.2016 - htv/laskennallinen lapsi - htv/oppilas ja opiskelija 4

2016 - Sivistystoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa osana koulutustakuuta. Kaikille peruskoulun päättäneille alle 18 -vuotiaille tarjotut koulutus-, lisäopetus- ja työpajapaikat. Kaikille ilman koulutuspaikkaa jääneille peruskoulun päättäneille nuorille järjestettiin jatkopaikka. Suko: Alkaneena lukuvuonna yhteensä 225 nuorta aloitti opiskelunsa perusopetuksen jälkeisessä valmistavassa koulutuksessa Espoossa ja Kirkkonummella. Svebi: Alkaneena lukuvuonna yhteensä 7 nuorta aloitti opiskelunsa perusopetuksen jälkeisessä lisäopetuksessa. Tulostavoite toteutuu. Kaisu Toivonen / Barbro Högström / Tapio Siukonen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden läpäisyaste paranee. Tulosrahoituksen 2016 vaikuttavuusmittari. Läpäisyaste nousi 4 prosenttiyksikköä (71 % vuonna 2016 ja 67 % vuonna 2015) Tulostavoite toteutuu. Tapio Siukonen 5

Aikuiskoulutuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja opetukseen. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyskysely on meneillään ja tulokset valmistuvat marraskuun aikana. Tapio Siukonen Tulostavoite toteutuu Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuks ia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa. Lasten ja nuorten ryhmätoiminnot ja niihin osallistuvat sivistystoimen tulosyksikköjen toiminnoissa. Kerhotarjonnan lisääminen on käynnissä. Liinu: WAU-kerhoja kevät 76, syksy 77. Muuvi-ryhmiä kevät 9, syksy 11. Jumppi-ryhmiä kevät 3, syksy 6. Stadium Sports Camp:lla järjestettiin 6-10 vuotiaille päiväleiri, jossa oli 157 osallistujaa Nuorisopalveluiden kerhojen määrä on 69 eli 25 kerhoa vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Kerhojen kävijämäärä tarkastelu saadaan vuoden lopussa. Uusia kerhoja on lisätty liikuntapalveluissa. Nuorisopalveluissa kerhojen kokonaismäärä on laskennut. Suva: Lokakuussa 2016 kerhoihin on sijoitettu 574 lasta. Vuoden 2015 syksyllä kerhoihin oli sijoitettu 385 lasta, muutos + 189 lasta. Svebi: KULPS!-käyntien ja kulttuuritapahtumien määrät ilmoitetaan Seuranta II:n yhteydessä. Svebille on myönnetty valtionavustusta kerhotoiminnan järjestämiseen ja kaikilla kouluilla on mahdollisuus järjestää kerhotoimintaa. Martti Merra / Susanna Tommila / Kaisu Toivonen / Barbro Högström 6

Kulttuuri: KULPS!-käyntien ja palvelualueiden tapahtumien määrät ilmoitetaan Seuranta II:n yhteydessä. Suko: Keväällä 2016 35% oppilaista osallistui kerhotoimintaan. Syksyn tiedot saadaan lukukauden päätyttyä. Koulujen kerhotoiminnan portaali on käytössä. Luodaan mallit Tunti liikuntaa päivässä tavoitteen toteuttamiseksi. Mallit otettu käyttöön varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Mallit luotu ja käyttöönotettu. Mallit on luotu ja ne otetaan käyttöön viimeistään vuoden lopussa. Suko: Liikkuva koulu -verkostossa on kolme lukiota ja 43 peruskoulua. Malli on luotu. Koulut ovat voineet lisätä liikunnallisuutta myös välituntitoimintojen kautta. Martti Merra / Kaisu Toivonen / Barbro Högström / Titta Tossavainen Suvan ulko- ja luontoliikuntaa painottava malli on suunniteltu ja otettu käyttöön. Lisäksi yksiköiden käyttöön on laadittu välineitä liikunnan määrän mittaamiseksi. Svebi: 10 koulua on mukana Liikkuva koulu-verkostossa. Koulut ja päiväkodit päättävät itse, miten toteuttavat Tunti liikuntaa päivässä-ohjelmaa ja raportoivat toiminnasta toimintavuoden päätyttyä. Malli ei ole vielä valmis. Harrastuksissa turvataan tasa-arvoiset ja Sukupuolivaikutusten arviointi Tulosyksiköille on tarjottu koulutusta sukupuolivaikutusten arvioinnista. Martti Merra / Kaisu Toivonen / Barbro Högström / Susanna 7

yhdenvertaiset mahdollisuudet. Sivistystoimen oma ennakkoarviointimalli on käytössä ja malli on käännetty myös ruotsiksi. Tehdään arviointi kun se on tarpeen esiarvioinnin perusteella. Tulostavoite toteutuu. Tommila Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Sivistystoimen palvelut tavoittavat myös maahanmuuttajat. Maahanmuuttajataustaisten sivistystoimen palveluja käyttävien osuus kaikista sivistystoimen palveluja käyttävistä käytettävissä olevin mittarein. Tarjonnan suunnittelu ja lisääminen on käynnissä. Tilastointi raportoidaan 2017. Sukon peruskouluissa on 4397 kielija kulttuuritaustaista oppilasta, joista vasta maahan tulleille annettavaa valmistavaa opetusta saa 625 oppilasta. Lisäksi maahanmuuttajien määräaikaisessa opetuksessa on 839 oppilasta. Lukion valmistavaa opetusta tarjotaan Leppävaaran lukiossa 20 opiskelijalle. (31.10. tilanne.) Martti Merra / Susanna Tommila / Kaisu Toivonen / Barbro Högström / Titta Tossavainen Svebillä on valmius tarjota valmistavaa opetusta maahanmuuttajille. Suvassa laadittujen kaksikielisyyden suunnitelmien lukumäärä saadaan vuoden lopussa. (Vuonna 2015 suunnitelmia 2031.) Liinun jäsenkorttitilasto saadaan vuoden lopussa. Kulttuuri: Avustuksia monikulttuurisiin tapahtumiin on myönnetty 18 565 euroa, saajina 11 henkilöä/ryhmää. Kirjasto on aloittanut oleskeluluvan saaneille suunnatun asiointineuvontapalvelun Entressen, Sellon ja Tapiolan 8

Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Sivistystoimen palveluiden Käynnistettyjen palveluiden tai saavutettavuutta parannetaan rajapinta-avausten lukumäärä käynnistämällä vähintään kolme digitaalista palvelua tai rajapinta-avausta (esim. apps). kirjastoissa. Omniassa on perustettu maahanmuuttajien osaamis- ja koulutuspalvelut, joka on aloittanut toimintansa 1.8.2016. Palveluryhmän tehtävänä on koordinoida, järjestää ja kehittää Omnian palveluita nopeasti kasvavan vieraskielisen väestön tarpeisiin. Uusia palveluita, kuten alaikäisten turvapaikanhakijoiden erilliskoulutus sekä nuorten maahanmuuttajien pajatoiminta on käynnistetty keväällä ja kesällä 2016. Lisäksi aikuisten perusopetuksen ja siihen valmistavan koulutuksen opiskelijapaikkamäärää on nostettu (paikkamäärä nyt 160, nostetaan syksyn 2016 aikana 190 paikkaan).. Uusia avoimia rajapintoja hyödyntäviä digitaalisia palveluita on otettu käyttöön seuraavasti: Varaamo (Matinkylän palvelutori) Kulttuuriespoo.fi uusi tapahtumasivusto (työn alla) Azure AD pilvipohjainen käyttäjähakemisto (käytössä kouluilla) Office 365 for Education (käytössä kouluilla). Tuukka Soini 9

Toteutetaan vähintään kaksi yhteistyöhanketta, jossa koulutusyhteisöjen yhteistyöllä haetaan ratkaisuja Espoon palvelutuotannon haasteisiin. Alkaneet hankkeet. Espoo kehittää opetuksen laatua ja koulujen toimintakulttuuria New Pedagogies for Deep Learning -verkostossa yhdessä kansallisten ja kansainvälisten koulutuskumppanien kanssa. Omnian maahanmuuttajien osaamis- ja koulutuspalveluiden toiminta on käynnistynyt suunnitellusti. Palvelu laajentaa ja kokoaa Espoon alueen maahanmuuttajien koulutuspalveluita yhden luukun periaatteella asiakkaan edunmukaisesti sekä resursseja tehokkaasti hyödyntäen. Sampo Suihko 10

2016 - Sivistystoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Toimialatasolla on määritelty kasvatuksen ja opetuksen digitarina. Osaamisen kehittämisen suunnitelman toimeenpano vastaa 2016 opetussuunnitelmaa ja digitarinaa. Syksyllä 2015 vahvistettu digitarina määrittää espoolaisen digioppimisen tavoitetilan. Tavoitetila pohjautuu 2016 opetussuunnitelmaan. Varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön digiosaamista lisätään suunnitelmallisen täydennyskoulutuksen kautta. Koulutukset ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetään alueellisia ICT koulutuksia ja KETO hanke kouluttaa 52 joulukuussa valmistuvaa ICT-mentoria. Mentoriverkoston toiminnan jatkosuunnitelma valmistuu syksyn aikana. Opettajille on tarjolla pedagogista tvt-täydennyskoulutusta ja koulujen toimintakulttuuria tuetaan KETO-hankkeen avulla. OPH:n rahoituksella tuetaan ICT-osaamisen jakamista Kaisu Toivonen / Barbro Högström / Titta Tossavainen

kouluyhteisöissä. Kasvatuksen ja opetuksen palveluportfoliota tarkastetaan ja parantuvalla kustannustehokkuudella lisätään kasvatuksen ja opetuksen yksiköiden laitemääriä. Digitaalisia oppimisympäristöjä kehitetään opetuksessa. Koulujen käytössä on pilvipohjainen toimintaympäristö. Koulujen käytössä pilvipohjainen oppimisympäristö, office 365 koulujen käytössä, Google Apps for Education käyttöönotto valmis vuoden loppuun mennessä. Tuukka Soini Espoo kokeilee koulupalveluna konseptia (School as a Service) Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella. Konsepti on luotu ja toiminta alkanut lukuvuoden 2016-2017 alussa. Haukilahden lukion toiminnassa on testattu konseptia elokuusta lähtien. Yritysten kanssa on perustettu kehittäjäyhteisö, joka etsii uusia innovaatioita koulutuskentältä. Kristiina Erkkilä Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä edistetään sivistystoimessa: Tuen tarpeessa olevat nuoret on tavoitettu ja he ovat tuen piirissä. Tajua Mut! -hankkeen, Vamoksen, Ohjaamon ja Etsivän nuorisotyön asiakasmäärät. Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä on edistetty 1.1.-31.10.2016 Tajua mut! Puheeksiotto ja tietojärjestelmään lisäys 22 nuorta sekä Etsivän kartoitus + mahdollinen yhteistyö 11 nuorta Etsivä nuorisotyö on tavoittanut 597 nuorta. Vamos Espoo, 31.7. mennessä palvelun päättäneitä nuoria 149, uusia nuoria vuoden alusta 101, jonossa 21 nuorta (toiminnan aikana tavoitettuja nuoria vuodesta 2013 Martti Merra

Kestävän kehityksen (ekososiaalinen sivistys) sitoumukset laadittu tulosyksiköissä. Sitoumukset laadittu ja otettu käyttöön. 738). Ohjaamo Espoo, 31.5. mennessä 1069 ohjauksessa olevia nuoria. Tulostavoite toteutuu. Tulosyksiköissä tehtäviä kestävän kehityksen sitoumuksia on valmisteltu niin, että ne ovat keskenään linjassa sekä linjassa mm. Espoon KEKE-poikkihallinnollisen työn ja RCE:n työn kanssa. Kulttuurin sitoumus on laadittu ja käytössä. Palvelualueiden sitoumukset laaditaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Avustustettavia kulttuuriyhteisöjä on kehotettu laatimaan omat sitoumukset ja osa kulttuuriyhteisöistä on jo laatinut sitoumuksen. Kaikki Sukon koulut ja lukiot edistävät kestävää kehitystä omassa toiminnassaan. Suvan tulosyksikkötasoinen yhteiskuntasitoumus on laadittu. Varhaiskasvatusyksiköiden sitoumukset laaditaan syksyn 2016 aikana. Liinu: Kestävän kehityksen sitoumuksen osalta on käyty keskustelut sisällöstä johtoryhmässä ja tavoitteet asetettu. Kaikki Svebin yksiköt edistävät kestävää kehitystä omassa toiminnassaan. Kaikki tulosyksiköt edistävät toiminnassaan kestävää kehitystä, mutta vain osa tekee virallisen kestävän kehityksen sitoumuksen. Tavoite ei toteudu Martti Merra / Susanna Tommila / Kaisu Toivonen / Barbro Högström / Titta Tossavainen

Uudet opetussuunnitelmat on otettu onnistuneesti käyttöön. Käyttöönotto on toteutunut onnistuneesti. Opetussuunnitelmien käyttöönotto on toteutunut. Kaisu Toivonen / Barbro Högström Tavoite toteutui Espoo julistautuu Suomen yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijäksi. Espoon yrittäjyyskasvatuksen polku on kuvattu ja tavoite on julkistettu. Yrittäjyyskasvatuspolun kuvaus ja toimeenpanon kartoitus on valmisteilla. Kristiina Erkkilä Espoolainen kulttuuriverkosto muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Sivistystoimen kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluita kehitetään. Espoon ja Shanghain sivistystoimen yhteistyöstä sovitaan aikavälille 2016-2020 ja käytännön yhteistyön syventämistä jatketaan. Yhteistyösopimus on allekirjoitettu ja uusista yhteistyömuodoista on neuvoteltu. Shanghain kanssa on neuvoteltu yhteistyösopimuksen keskeisistä asioista sekä menettelytavoista. Kristiina Erkkilä Sivistystoimi on aktiivinen Yhteistyöhankkeiden määrä. kansainvälisen tavoitteellisen yhteistyön tekijä. Jokainen tulosyksikkö toteuttaa vähintään yhden yhteistyöhankkeen. Kaikki tulosyksiköt ovat aloittaneet yhteistyöhankkeet. Nuorisopalvelut osallistuu aktiivisesti UBC Youthfull Cities Commissionin sekä InterCity Youth -verkostojen toimintaan ja tapaamisiin. yesboxista oli edustaja Pohjoismaisen yhteistyöverkossa Islannissa. Svebi on mukana Nordic Early Childhood Systems Approach Research Group: issa. Suva on saanut Erasmus+ hankemäärärahan. Osana hanketta on käyty perehtymässä Martti Merra / Kaisu Toivonen / Barbro Högström / Titta Tossavainen / Susanna Tommila

Kööpenhaminan varhaiskasvatuskäytäntöihin erityisesti monikulttuurisuuteen ja luontokasvatukseen. Suko osallistuu Twinning-hankkeeseen Kosovon kanssa sekä Shanghai- ja Kanada-yhteistyöhön. Kulttuuri: Eurocities-verkostotyöskentely syvenee. Espoo on valittu Eurocities-kaupunkiverkoston kulttuurifoorumin varapuheenjohtajaksi 2017-2018. Museo on aktiivinen jäsen Docomomo-järjestössä. Museon edustaja on valittu ICOMin hallitukseen. Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Sivistystoimen palvelut länsimetron kehitys- ja koulutuskäytävällä on suunniteltu. Jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Tulosyksiköt ovat aloittaneet uusien palvelukokonaisuuksien suunnittelun ja toteuttamisen. Suko ja Svebi: Ruotsinkielisen lukion ja suomenkielisten lukioiden suunnitelma metrokäytävän hyödyntämiseksi on aloitettu ja syksyllä valmistuva suunnitelmaan on valtion rahoitusta. Martti Merra / Susanna Tommila / Kaisu Toivonen / Barbro Högström / Titta Tossavainen Suvan investointiesityksissä otetaan huomioon länsimetron tuoma väestön kasvu. Tiivistyvillä kaupunkialueilla etsitään erillisrakentamiselle vaihtoehtoisia malleja uusien päiväkotien saamiseksi alueille. Kulttuuri: Asiakkaat ovat löytäneet 11.8. avatun palvelutorin kirjaston ja

Varaudutaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Toteutuneet toimenpiteet Kohtaamon. Kh:n tilajaosto päätti Espoonlahden kirjaston ja kulttuuriareenan rakentamisesta Lippulaivan yhteyteen. Tapiolan ja Espoonlahden hankkeet odottavat valtuuston talousarviopäätöstä ja hyväksyttyä investointisuunnitelmaa. Kivenlahden kirjaston sulkeminen vähensi alueen kirjastopalveluja. Tulostavoite toteutuu. Sivistystoimen koordinaatioryhmä vastaa, että tulosyksiköissä vastataan turvapaikanhakijoiden tarpeisiin. Varhaiskasvatuksessa ja suomenkielisessä opetuksessa on järjestetty ikäryhmään kuuluville lapsille esiopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta. Sukossa opetuspaikka on pystytty järjestämään 2 viikon kuluessa. Lisäryhmien perustamiseen on varauduttu. Svebissä on luotu valmistavan opetuksen malli, ja opetusta pystytään tarjoamaan syksystä 2016 lähtien tarpeen mukaan. Turvapaikanhakijoiden alkuvaiheen kotouttamiseen ovat osallistuneet monin eri tavoin liikunta- ja nuorisopalvelut sekä kulttuurin tulosyksikkö. Em. tulosyksiköt sekä Omnia järjestivät turvapaikanhakijoille kesätoimintaa. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymisen palvelutarpeiden suhteen on tehty yhteistyötä sotetin kanssa. Timo Ketonen

17 07.11.2016