Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnonjärjestäjien yhteistyö- ja kehittämispäivä Ajankohtaista Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Aira Rajamäki
Esityksen sisältöä Nykyinen tutkintojärjestelmä ja sen tuottamat mahdollisuudet Perusteiden kehittämistilanne Valinnaisuus ECVET:n toimeenpanosuunnitelmasta
Nykyinen tutkintojärjestelmä ja sen tuottamat mahdollisuudet Valmistavat ja valmentavat koulutukset Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa Kotitalousopetus 52 ammatillista perustutkintoa, 121 koulutusohjelmaa 189 ammattitutkintoa, 130 erikoisammattitutkintoa OKM:n asetus 1.3.2011 (179/2011) ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteista
Yleistä näyttötutkinnoista Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot Perustutkintojen nimellislaajuus on 120 ov Ammatilliset perustutkinnot voidaan suorittaa myös ammatillisena peruskoulutuksena Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito AT:n perusteissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja taidot sekä lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammattitutkinnosta
Yleistä näyttötutkinnoista.. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta Eat:n perusteissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja taidot sekä lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta
Näyttötutkintojen tuottama jatkoopintokelpoisuus Näyttötutkintoina suoritetut perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot tuottavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Näyttötutkintona suoritettu pt tai vastaava aikaisempi tutkinto tuottavat laajuudesta riippuen yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin Pt, jonka nimellinen laajuus on alle 120 ov, antaa kelpoisuuden saman alan ammattikorkeakouluopintoihin At ja eat tuottavat yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin
Näyttötutkintojen tuottama jatkoopintokelpoisuus Henkilö, jolla on kelpoisuus vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin, voi laajentaa tämän yleiseksi kelpoisuudeksi ammattikorkeakouluopintoihin suorittamalla lisäksi laajuudeltaan sellaiset yleissivistävät tai ammatilliset lisäopinnot, jotka laajentavat perusopetuksen jälkeiset opinnot kolmeen vuoteen, taikka hankkimalla vähintään kolmen vuoden työkokemuksen tutkinnon suorittamisen jälkeen sitä vastaavalla alalla Alakohtainen jatko-opintokelpoisuus määräytyy suoritetun näyttötutkinnon koulutusalan mukaisesti
Tutkintojen perusteiden kehittämistilanteesta Jalkojenhoidon at valmistunut Valinnaiset osat (3) sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon ja Jakojenhoidon koulutusohjelma/osaamisala valmisteilla Kipsausalan at, Hierojan at, Välinehuoltajan at, Hiusalan at, Työvalmennuksen eat, Näkövammaistaitojen eat, Koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjauksen eat ja Kauneudenhoitoalan eat valmisteilla
Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen muutoksissa huomioon otettavaa Tutkintojen joustavuuden lisääminen tutkinnon osien valinnaisuus Muiden tutkintojen hyödyntäminen Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi arviointikriteereihin Perustutkinto ammattitutkinto erikoisammattitutkinto jatkumon huomioon ottaminen NQF tasojen (4/5) osaamisvaatimusten huomioon ottaminen TUTKE:n/NQF:n ja ECVET:n aiheuttamiin muutoksiin varautuminen
Näyttötutkintojen perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen. Kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osittamistavat Tutkinnon perusteet laaditaan OPH:n johtamana työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan (kolmikanta) yhteistyönä, tarv. myös ammatinharjoittajien edustus, mikäli ammatinharjoittaminen tutkinnon toimialalla on merkittävää Kolmikantainen käsitys ammattitaidosta näyttötutkinnon perusteissa on perusta ammattitaidon osoittamiselle ja arvioinnille Tutkinnon perusteet on OPH:n määräys Perusteprosessin lähtökohtia ovat 1) perusteiden uudistamistarve ja 2) tutkintorakenneasetuksen muutokset
Näyttötutkintojen perusteet.. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi Tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessin hallintaan, kyseisen alan ammattikäytäntöihin ja työelämässä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin, kuten sosiaalisiin valmiuksiin ja muihin elinikäisen oppimisen avaintaitoihin NQF -tasoilla 4 (pt ja at) ja 5 (eat) edellytetään myös toisen kotimaisen ja vieraan kielen taitoa
Näyttötutkintojen perusteet.. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota Arvioinnin kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista Arvioinnin kriteerit määrittävät pt:ssä annettavan arvosanan tason (T1-H2-K3) ja at:ssä ja eat:ssä hyväksytyn tutkintosuorituksen tason Ammattitaidon osoittamistavat -kohdassa kuvataan, miten tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuudessa Tutkinnon perusteita uudistetaan 5-10 vuoden välein tai tarpeen niin vaatiessa Tutkinnon loppuunsaattaminen vanhojen perusteiden mukaan, 10 vuotta pt:ssä ja 2 vuotta at:ssä ja eat:ssä, ellei muista säädöksistä muuta johdu
Ammattitaidon osoittaminen tutkintotilaisuuksissa Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamista koskevan suunnitelmansa mukaisesti Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti työelämän todellisissa tilanteissa Käytännön työtehtävien lisäksi tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti ja luotettavasti osoitetuiksi (esim. kirjalliset kuvaukset, videointi ja haastattelu) Mahdolliset erillispätevyydet (esim. hygieniapassi ja EA1- kortti) suoritetaan siten kuin niistä on ohjeistettu Perusteiden salliessa tutkinnon suorittajan on mahdollista täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti tilaisuudessa, johon osallistuvat tutkinnon suorittajan lisäksi yksi tai useampi arvioija
Kaikille pakolliset tutkinnon osat ja osaamisalat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Kasvun tukeminen ja ohjaus Hoito ja huolenpito Kuntoutumisen tukeminen Asiakaspalvelun ja tietohallinnan osaamisala Ensihoidon osaamisala Kuntoutuksen osaamisala Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala Suun terveydenhoidon osaamisala Vammaistyön osaamisala Vanhustyön osaamisala Jalkojenhoidon osaamisala (voimaan 1.1.2012)
Valinnaisuus sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (2010) Kaikille valinnaiset tutkinnon osat; valinnaisuus koskee yhtä tutkinnon osaa kohdista 4.11.1-4.11.4 4.11.1 Tutkinnon osa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta Päivystyspolikliininen hoitotyö Perioperatiivinen hoitotyö Vanhusten kotihoito ja huolenpito Tulossa syksyllä 2011: Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, Näytteenotto ja asiakaspalvelu kliinisessä laboratoriotyössä ja Suun terveydenhoidon erityistehtävissä toimiminen (vain Suun terveydenhoidon osaamisalassa)
Valinnaisuus sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (2010) 4.11.2 Tutkinnon osat (yksi tai useampia) ammatillisista perustutkinnoista Kauneudenhoitoalan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Lääkealan perustutkinto Hammastekniikan perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Puualan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto
Valinnaisuus sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (2010) Tutkinnon osa ammattitutkinnoista Jalkojenhoidon ammattitutkinto Hierojan ammattitutkinto Liikunnan ammattitutkinto Kehitysvamma-alan ammattitutkinto Obduktiopreparaattorin ammattitutkinto Päihdetyön ammattitutkinto Välinehuoltajan ammattitutkinto Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Koulunkäynnin- ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto
Valinnaisuus sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (2010) 4.11.4 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista Koulunkäynnin- ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto (ent. Koulunkäyntiavustajan eat) Kipsimestarin erikoisammattitutkinto Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Vanhustyön erikoisammattitutkinto Hierojan erikoisammattitutkinto Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto
Valinnaisuus sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (2010) 4.13 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat) 4.13.1 Yritystoiminta 4.13.2 Tutkinnon osat ammatillisista tutkinnoista (pt, at, eat) 4.13.3 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon toinen osaamisala 4.13.4 Kipsaaminen ja erilaisten tuentatekniikoiden käyttö immobilisaatiohoidoissa
Ehdotuksia valinnaisista tutkinnon osista eri tutkinnoista Matkailu-, ravitsemis- ja talousala; Suurtalouskokin pt?, Ravintolakokin at?, Dieettikokin eat? Laitoshuoltajan at?