MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus



Samankaltaiset tiedostot
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

Korjausrakentamiselle määräykset

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin?

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

Uusi energiatodistus

Taloyhtiön energiansäästö

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Iltapäivän teeman rajaus

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Energiansäästö pientalojen korjauksissa

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

FInZEB-kustannuslaskenta

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Energiansäästötoimenpiteet

4/13 Ympäristöministeriön asetus

Soveltamisala:

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Energiatehokas koti - seminaari

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Riikka Holopainen, VTT

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Soveltamisala: JBR;

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

ENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

ENERGIATODISTUS. Pentintie Kauhava T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

Sähkölämmityksen toteutus jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu , TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous Stina Linne

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b Joensuu Erilliset pientalot

ENERGIATODISTUS. ASUNTO OY LIPPALAHTI, GHIJ-TALO Tuohistanhua Espoo. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

Energiaremontti-ilta

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

Lämmön talteenotto poistoilmasta ja vedestä - vaihtoehdot ja kannattavuus

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA


Esimerkkikohteet - Maunula

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

FinZEB-kustannuslaskenta

Transkriptio:

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1

Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset 1970-luvun kerrostalo ja 1980-luvun rivitalo Vaihtoehto 1:n hyödyntäminen Yksittäisten rakennusosan tai teknisen järjestelmän vaatimukset vaipparakenteet, putki- ja ilmanvaihtoremontti Vaihtoehto 3:n hyödyntäminen Suunnitelma toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta (E-luku) 2

KIINTEISTÖNPITO - kpts, pts, huoltokirja VASTAANOTTO - säätöjen todennus - huoltokirja HANKESUUNNITTELU - vaihtoehtotarkastelu, kustannusoptimaalisuus RAKENTAMINEN - laadunvarmistus, valvonta SUUNNITTELU - kustannustehokkuus, kompensaatiosuun. RAKENT. VALMISTELU - laadunvarmistussuun. 3

Esimerkkirakennukset 4

5 Vaihtoehto 1:n valinta: rakennusosakohtaisten ja teknisten järjestelmien vaatimukset

Rakennusosakohtaiset vaatimukset Julkisivuremontti Ulkoseinän U-arvovaatimusten kehitys Korjausrakentamisen vaatimus: -50 %, enintään 0,17 W/m 2 K 1980-luvulla rakennetuilla ulkoseinillä tavoite 0,17 W/m 2 K 6

Rakennusosakohtaiset vaatimukset Lisälämmöneristämisen vaikutus ulkoseinän U-arvoon 7

Rakennusosakohtaiset vaatimukset Ulkoseinän teknisen toimivuuden varmistaminen, lisäeristys Näkyvää hometta 8

Rakennusosakohtaiset vaatimukset Ulkoseinän teknisen toimivuuden varmistaminen, julkisivun uusiminen Tuuletettu rakenne Näkyvää hometta 9

Rakennusosakohtaiset vaatimukset Yläpohjaremontti Ulkoseinän U-arvovaatimusten kehitys Korjausrakentamisen vaatimus: -50 %, enintään 0,09 W/m 2 K Esimerkkirivitalo: 0,29 0,15 W/m 2 K 2000-luvulla rakennutuilla yläpohjilla tavoite 0,09 W/m 2 K 10

Yläpohjan lisälämmöneristämisessä oltava tarkkana Näkyvää hometta Lämöneristyksen lisääminen alentaa tuuletustilan lämpötilaa Kriittisimmät olosuhteet tuuletustilan yläosassa Lämpöä eristävä aluskate parantaa tuuletustilan toimintaa 20 mm XPS-eristettä riittää vuoden 2050 ilmastossa 11

Rakennusosakohtaiset vaatimukset Yläpohjaremontin teknisen toimivuuden varmistaminen Puurakenteisessa tuuletetussa yläpohjassa tuuletustilan lämpötila laskee lisälämmöneristämisen seurauksena Riski kosteuden tiivistymisestä vesikatteen alle lisääntyy Paremmin lämpöä eristävä aluskate Yläpohjan kosteusteknistä toimintaa voidaan parantaa vaihtoehtoisesti lämmityksen avulla Yläpohjan ilmatiiviys tärkeää 12

Rakennusosakohtaiset vaatimukset Ikkunaremontti Ikkunan U-arvovaatimusten kehitys Korjausrakentamisen vaatimus: uusittaessa 1,0 W/m 2 K 13

Rakennusosakohtaiset vaatimukset Ikkunaremontin teknisen toimivuuden varmistaminen Huomioi vaikutus ilmanvaihdon toimintaan Korvausilmaratkaisut, ilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen Lasiosan alhainen U-arvo lisää riskiä ulkolasin ulkopintaan tapahtuvaan kondenssiin Tietyissä tapauksissa matkapuhelimien kuuluvuus heikkenee asunnoissa, jos ikkunoissa on useita selektiivikalvoja (mm. betonielementtikerrostalot) Ikkunoiden huolellinen asentaminen tärkeää lopputuloksen kannalta (liitoskohtien tiivistäminen) 14

Rakennusosakohtaiset vaatimukset Vaippaan liittyvien toimenpiteiden kustannustehokkuus Esimerkkikerrostalo Kaukolämpö 50 /MWh, Öljy 110 /MWh Lisälämmöneristämisen kustannusarvio: 20 % ulkoseinäremontin kokonaiskustannuksesta (120 /asm 2 ) Ikkunoiden uusimisen lisäkustannusarvio: kokonaiskustannus (68 /asm 2 ) kunnostuskustannus Jos ikkunoiden uusiminen ainoa vaihtoehto lisäkustannus 0 Toimenpide Kaukolämmitys Öljylämmitys Ener. säästö (%) Lisäkust. ( /m 2 ) (a) Ener. säästö (%) Lisäkust. ( /m 2 ) US U-arvo -50 % 7 24 >30 7 24 13 IK U-arvo 1,0 9 37 >30 9 37 17 = takaisinmaksuaika (a) 15

Rakennusosakohtaiset vaatimukset Vaippaan liittyvien toimenpiteiden kustannustehokkuus Esimerkkirivitalo Kaukolämpö 50 /MWh, Öljy 110 /MWh, sähkö 120 /MWh Lisälämmöneristämisen kustannusarvio: 20 % ulkoseinäremontin kokonaiskustannuksesta (140 /asm 2 ) Ikkunoiden uusimisen lisäkustannusarvio: kokonaiskustannus (72 /asm 2 ) kunnostuskustannus Jos ikkunoiden uusiminen ainoa vaihtoehto lisäkustannus 0 Puhallusvillan lisääminen yläpohjaan: 12 /asm 2 Toimenpide Kaukolämmitys Suora sähkö Öljylämmitys 16 Ener. sääst. % Lisäkust. /m 2 a Ener. sääst. % Lisäkust. /m 2 a Ener. sääst. % Lisäkust. /m 2 US U-arvo -50% 9 28 >30 10 28 18 10 28 13 Ikkunat 1,0 9 42 >30 9 42 >30 9 42 27 YP U-arvo -50% 8 13 11 8 13 7 8 13 5 = takaisinmaksuaika a

Järjestelmäkohtaiset vaatimukset Ilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen Lämmön talteenoton (LTO) vuosihyötysuhde vähintään 45 % Ilmanvaihdon ominaissähköteho 2,0 kw/(m3/s) Ratkaisuvaihtoehtoina esim. keskitetty tai huoneistokohtainen koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä LTO:lla 17

Järjestelmäkohtaiset vaatimukset Ilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen Keskitetty ratkaisu 18

Järjestelmäkohtaiset vaatimukset Ilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen Huoneistokohtainen ratkaisu 19

Järjestelmäkohtaiset vaatimukset Ilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen Päätöksenteossa tärkeää muistaa asumisterveyden ja viihtyvyyden parantuminen (tuloilman suodatus, tuloilman lämmitys, hallittu ilmanjako) Lämmitysenergian säästö ns. bonusta ja plussaa Tästä seuraa se, että takaisinmaksuajan laskenta hyvin vaikeaa Onko se edes tarpeen? Minkä arvoisia ovat terveenä eletyt lisäelinvuodet? Investointikustannus 100-250 /asm 2 Mikä osa on lisäkustannusta? Yhdistettävä isompaan putki- tai julkisivuremonttiin 20

Järjestelmäkohtaiset vaatimukset Ilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen Esimerkkikerrostalo Kaukolämpö 50 /MWh, Öljy 110 /MWh, sähkö 120 /MWh Ilmanvaihdon muuttaminen putkiremontin yhteydessä: Kokonaiskustannus 150 /asm2 (LTO 50 %), 175 /asm2 (LTO 80%) Arvioidaan energiatalouden parantamisen osuudeksi 50 % kokonaiskustannuksesta Toimenpide* Kaukolämmitys Öljylämmitys 21 Ener. säästö (%) Lisäkust. ( /m 2 ) (a) Ener. säästö (%) Lisäkust. ( /m 2 ) LTO 49%, jälkil. sähkö 22 75 >30 22 75 13 LTO 49%, jälkil. vesi 21 75 >30 21 75 13 LTO 77%, jälkil. sähkö 29 88 >30 29 88 11 = takaisinmaksuaika *) Ilmavirrat alkutilanteessa ja ilmanvaihdon uusimisen jälkeen yhtä suuret, SRakMK osan D3 mukaiset (a)

Järjestelmäkohtaiset vaatimukset Ilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen Esimerkkirivitalo Kaukolämpö 50 /MWh, Öljy 110 /MWh, sähkö 120 /MWh Ilmanvaihdon muuttaminen putkiremontin yhteydessä: Kokonaiskustannus 105 /asm2 (LTO 50 %), 130 /asm2 (LTO 80%) Arvioidaan energiatalouden parantamisen osuudeksi 50 % kokonaiskustannuksesta Toimenpide* Kaukolämmitys Suora sähkö Öljylämmitys = takaisinmaksuaika *) Ilmavirrat alkutilanteessa ja ilmanvaihdon uusimisen jälkeen yhtä suuret, SRakMK osan D3 mukaiset 22 Ener. sääst. % Lisäkust. /m 2 A Ener. sääst. % Lisäkust. /m 2 a Ener. sääst. % Lisäkust. /m 2 LTO 49%, jälkiläm. sähkö 19 53 >30 17 53 16 20 53 10 LTO 49%, jälkiläm. vesi 18 65 >30 - - - 19 65 14 LTO 77%, jälkiläm. sähkö 24 65 >30 24 65 13 24 65 10 a

Järjestelmäkohtaiset vaatimukset Putki- ja ilmanvaihtoremontti Vesijohtojen uusiminen asuntokohtainen vedenmittaus Modernit vesimittarit etäluettavia Vedenkulutus on alentunut 10-30 % ja lämmitysenergian kulutus 3-9 % Investointikustannus 500-700 /asunto Huoltotoimenpiteet 10 v. kuluttua 100-150 /asunto Laskutuskustannukset tyypillisesti 10-30 /asunto/v Oikeudenmukaisuus 23

24 Vaihtoehto 3:n valinta: E-lukuvaatimus rakennusluokittain

Kerros- ja rivitalon lämpöenergiatase 25

Tarkasteltaessa rakennusta kokonaisuutena Toimenpiteiden yhteisvaikutus Korjaukset voidaan toteuttaa vaiheittain Voidaan kompensoida esim. vaippakorjauksia talotekniikkaan liittyvillä parannuksilla Vaipparakenteiden ja ilmanvaihdon uudistamisen lisäksi voidaan huomioida Lämmitysjärjestelmään liittyvät ratkaisut lämpöpumput aurinkolämpö Pelletti Aurinkosähkö 26

Rakennuksen E-luku- vaatimuksen täyttäminen (vaihtoehto 3) Esimerkkikerrostalo: 85 % alkutilanteesta Toimenpide Kaukolämmitys Öljylämmitys E-luku kwh/m2 Säästö E-luku % (a) E-luku kwh/m2 Lähtötilanne 208 288 Säästö E-luku % US -50 %, IK 1,0 183 12 >30 250 13 15 US 300 mm, IK 1,0 179 14 >30 243 16 15 LTO 77 % 166 20 >30 218 24 28 US 50%, IK 1.0, LTO 49% 174 16 >30 215 25 25 IK 1,0 + LTO 77 % 155 25 >30 200 31 27 Maalämpöpumppu (SPF 2,8) 205 1 >30 205 23 7 Poistoilmalämpöpumppu 190 9 28 219 24 5 IK 1,0 + Poistoilmalämp. 176 15 >30 196 32 7 (a) 27

Rakennuksen E-luku- vaatimuksen täyttäminen (vaihtoehto 3) Esimerkkirivitalo: 80 % alkutilanteesta Toimenpide Kaukolämmitys Suora sähkö Öljylämmitys E- luku Säästö % a E- luku Säästö % Lähtötilanne 223 376 337 a E- luku Säästö % a US -50%, IK 1,0 194 13 >30 321 15 21 290 14 15 US -50%, YP -50% 197 12 26 324 14 12 294 13 9 US -50%, IK 1.0, YP -50% 186 17 >30 305 19 18 277 18 13 LTO 77% 178 20 >30 286 24 12 264 22 18 Maalämpö 217 3 >30 217 37-217 30 8 IK 1,0 + Aurinkolämpö 185 17 >30 301 20 30 272 19 21 28

Lopuksi 1970- ja 1980- luvun rakennuksissa ulkoseinien lisälämmöneristys 70-120 mm Ilmanvaihdon LTO tärkeä asia E-lukutarkastelun osalta, jos halutaan kompensoida vaipparakenteita Öljy ja sähkölämmityksessä lämmitystavan muutos tehokas tapa täyttää E-luku- vaatimus 29