BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Samankaltaiset tiedostot
BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Marjanviljely elinkeinona

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Hedelmän- ja marjanviljely

SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

Biologinen kasvinsuojelu

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Marjatuotannon ajankohtaispäivä Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus

Marjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Mistä saisi luomutaimia?

Vadelman pensasmaiset satotaimet

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi

Automaattisen kastelu- ja lannoitusjärjestelmän käyttöönotto ja kokemuksia Marjanviljelyn koetilalla kasvukaudella 2016

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Marjanviljelyn edellytykset

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Avomaan vihannesviljely

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Mansikan kukkaaiheiden

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

MATKARAPORTTI. Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Norja

Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

MUISTITÄRPPEJÄ KAUDELLE 2018 LEENA KOPONEN SUONENJOEN SEUDUN MARJANVILJELIJÄIN YHDISTYS RY.

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Mittaaminen. (tensiometri, johtolukumittari ym) Jari Känninen. EduBerry Mansikan kastelu ja lannoitus

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

MAATINKI , Kiuruvesi

LOPPURAPORTTI. Marjanviljelyn koetilan toiminnan käynnistäminen (Koetila-hanke) kehittämishanke

Vaaralliset kasvitaudit hallintaan. Päivi Parikka MTT kasvintuotannon tutkimus

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

LOPPURAPORTTI 2. MAALISKUUTA HORTI-FUTURIA, MARJANVILJELYN KEHITTÄMISHANKE 14298

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Karhunvadelman viljely

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

Humala-hanke Kansallisten humalageenivarojen säilytys ja hyödyntäminen

Mansikan tunneliviljely eloperäisillä kasvualustoilla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan Laatinut Markku Levy

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Sivu 1

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki


Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Transkriptio:

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016

Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020, marjantuotannon tavoitteet Pohjois- Savossa Mansikan satotaso 6 800 kg/ha (2014: 5 187 kg/ha) Mansikan tuotantoala 900 ha (2014: 812 ha) Muiden marjojen tuotantoala 580 ha (2014: 400 ha) Sivu 5 18.11.2016

BerryGrow -hanke 1.7.2015-31.12.2018 budjetti 866 777 SavoGrow hallinnoi ja toteuttaa; myös Uef ja Luke osatoteuttajia rahoittaa P-S Ely ja kunnat Sivu 6 18.11.2016

Marjaosaamiskeskuksen koetila ensimmäiset kokeet perustettu 2012 alue vuokrattu Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen tutkimusasemalta avomaa- ja tunnelikokeita tavoitteena kehittää ja testata erilaisia marjanviljelyn tuotantomenetelmiä, tehdä kasvinsuojelukokeita ja testata lajeja ja lajikkeita pyritään kehittämään viljelytekniikoita sekä edesauttamaan niiden käyttöä Pohjois-Savossa Sivu 7 18.11.2016

Kehityskohteita 2016: kastelu- ja lannoiteautomatiikan hankinta (Itumic) lohkot, lohkokirjanpito, viljelykierto, väliviljelyn ja saneerauksen toteuttaminen lämpötila (ylin/alin), lämpösumma ja härmäindeksi seuranta systemaattiset kasvustohavainnot (myös kasvualustan kosteus ja johtokyky)-> kastelun ja lannoituksen säätö käytössä GEP-ohjeistus (MMM Hyvää testaustoimintaa koskevat vaatimukset ) ja EPPOn ohjeistuksen mukaiset koejärjestelyt Sivu 8 18.11.2016

Marjaosaamiskeskuksen koetila Sivu 9 18.11.2016

Sivu 10 18.11.2016 Koetilan työntekijät kesällä 2016.

Kasvukausi 2016 koetilalla Sivu 11 18.11.2016

Kasvukauden 2016 kokeet koetilalla Lajikekokeet: - norjalaisen Graminorin mansikkajalosteiden (GN1196.15 Nobel, GN1189.3 Saga, GN1112.3, GN1103, GN1197.12) koeviljely (4 x 20 taimen koeruudut; istutus 10.6. - hyvä kasvuunlähtö, mutta ei satoa vielä tänä vuonna - kasvuunlähtö ja härmäisyyshavainnot tehty - jalostajan vierailu 19.8.

Polwina kokemuksia -kasvinsuojelukokeiden koekenttä istutettiin Polwina (Vissers nro 713) Kannan (MWB) taimilla, koska edellisvuonna istutetut Polkan taimet olivat tuhoutuneet talven aikana -taimien kasvuunlähtö suhteellisen hyvä; jouduttiin jonkun verran paikkaamaan -marjat epämuotoisia, laikukkaita-> eivät kauppakelposia Sivu 13 18.11.2016

Muut viljellyt lajikkeet: Sivu 14 18.11.2016

Vadelmalajikkeet (Glen Ample, Tulameen, Lagorai +, Vajoleta, Kvansa,Kweli, nro 8) : Sivu 15 18.11.2016

Kasvukauden kokeet Härmäntorjunta- ja kasvualustakoe tunnelissa Darselect -lajikkeella. - Kekkilän kasvualustat ja kolme erilaista kasvinsuojelukäsittelyä - torjunnan apuna käytettiin lämpösummamittaria, joka laski myös ennusteen härmän leviämiselle (härmäindeksi) Sivu 16 18.11.2016

Sivu 17 18.11.2016 Kuvia härmäntorjuntakokeesta

Kasvukauden kokeet Säilyvyyskoe mansikalla ja vadelmalla - testattiin Airocide ilmanpuhdistuslaitteen vaikutusta marjojen säilyvyyteen - toteutettiin Suonenjoen keskuskoulun kylmiötiloissa Sivu 18 18.11.2016

Muita kokeita: testattiin sukkulamatoja vattukärsäkkään torjuntaan Vanhallamäellä; yhteistyökumppanina Biotus Oy jatkettiin v.2015 perustettua biokalvokoetta (mukana Avagron ja Hankkijan markkinoimia 1- ja monivuotiseen viljelyyn tarkoitettuja biokalvoja) toteutettiin mansikan harmaahomeentorjuntakoe, jossa yhteistyö Luken ja Bayer Oy:n kanssa Sivu 19 18.11.2016

Tauti voi Ei! Itä-Suomen yliopisto 1. Mansikan taimet eri kasvatuksissa: 1) in vitro mikrolisäys 2) hydroponiset viljelmät 3) ruukkukasvatukset: a) LEDhuoneissa, b) kattokasvihuone ja c) kasvatuskammioit - Testilajikkeet: Polka, Honeoye, Jonsok, Bounty sekä jatkuvasatoinen Ria. - Ahomansikat: Baron Solemacher herkkä punamädälle ja spp. bracteta herkkä tyvimädälle - Norjalaiset Graminorin lajikkeet: Saga, Nobel, GN1103, GN1112.3 ja GN1197.12, löytynyt tyvimätää Ympärivuotinen kasvatus ja testaus mahdollista! 2. Virulenssitestaus sekä mansikkalajikkeiden tyvimädänkestävyys, mahdollista ympärivuotisesti lehtitesteillä ja mansikantaimilla (ruukut / nestekasvatus) 3. Pc-isolaatit jotka eristetty 2016: Pohjois-Savo 10 kpl ja kontrollit: Luke 2 kpl, Evira 1 kpl, Puola 15 kpl 4. Vesannon P. cactorum kanta VST1, osoittautui testeissä hyvin virulentiksi Polka-lajikkeelle, joka erityisen herkkä ko. taudille 5. Nopea tyvimätätestaus mansikantaimista mahdollista (~30 min) 18.11.2016

EduBerry -hanke EduBerry on koulutushanke, jonka avulla lisätään marjanviljelijöiden ammatillista osaamista Viljelijöiden osaaminen niin viljelytekniikan kuin marjatilan johtamisen eri osa-alueilla paranee, jolloin tuotannosta tulee kustannustehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää Hankkeen toteutusaika: 1.5.2016-31.12.2018 Budjetti: 266 931 (Ely 90 %, yksityinen 10 %) Sivu 21 18.11.2016

Tulevia koulutuksia: 8.12 Marjatilan rahoitus- ja omistajanvaihdospäivä Suonenjoella 2017 (myös uusi Marjatilayrittäjä koulutus alkaa) vk 2 Tietotekniikka marjatilan apuvälineenä vk 5 Tehokkuutta herukan tuotantoon vk 7 Helmiseminaari vk 9 Uusia apuvälineitä ja ratkaisuja marjatilan työllistämistoimintaan vk 12 Kasvinsuojelu vk 14 opintomatka (Saksa-Itävalta) TERVETULOA KOULUTUKSIIN! Sivu 22 18.11.2016