Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011 Yleistä Päiväkotimme sijaitsee Nurmijärvellä Klaukkalan keskustassa aivan Natura luonnonsuojelusuon vieressä. Vuonna 1996 avatussa talossamme toimii kolme ryhmää: 0-3-vuotiaiden sekä kaksi 3-6-vuotiaiden ryhmää. Isosuon päiväkodissa annetaan myös esiopetusta. Jokaisessa ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Tarpeen mukaan talossamme työskentelee myös erityisavustaja. Päiväkodin johtajan vastuulla on kaksi eri päiväkotia, joissa hän on paikalla sovittuina päivinä. Lisäksi talossamme on yksi kokopäiväinen ja yksi puolipäiväinen laitosapulainen sekä keittäjä, joka valmistaa aamiaisen ja välipalan. Lounaan saamme viereisestä päiväkeskuksesta. Toiminta-ajatus Käsi kädessä, aistit avoinna, taaperosta toimijaksi. Arvot Päiväkotimme kolme tärkeintä arvoa ovat turvallisuus, pienryhmissä toimiminen ja vuorovaikutuksen tärkeyden ymmärtäminen. Annamme lapselle turvallisen, lämminhenkisen ja luottavaisen ympäristön. Näin mahdollistamme yksilöllisen oppimisen leikin ja kokeilemisen kautta. Jokainen lapsi saa ja voi myös epäonnistua turvallisesti. 1
Jokaisella lapsella on oikeus toimia oman synnynnäisen temperamenttinsa mukaan. Me harjoittelemme ja opettelemme elämäntaitoja kiireettömästi. Aikuisen tehtävänä on ohjata lasta arjessa mahdollisimman maltillisesti ja rauhallisesti. Toimiva kasvattajayhteisö Päiväkodissamme vallitsee hyvä ilmapiiri. Se tarkoittaa sitä, että kunnioitamme toisiamme ja keskustelemme avoimesti ja rakentavasti. Kuuntelemme toistemme mielipiteitä ja huomioimme ne. Olemme keskenämme tasa-arvoisia. Annamme ja otamme vastaan palautetta positiivisessa hengessä. Pidämme kiinni yhteisesti sovituista pelisäännöistä ja joustamme tarvittaessa. Työskentelyilmapiiri on vapautunut, eikä huumoriakaan unohdeta. Päiväkotimme toiminta perustuu lapsen ja aikuisen väliselle vuorovaikutusja luottamussuhteelle. Yhdessä vanhempien kanssa asetamme lapselle turvalliset rajat, jotta lapsi saa kasvaa omana itsenään. Annamme lapselle positiivista palautetta ja pidämme tärkeänä, että kaikilla on oikeus erilaisiin tunteisiin ja niiden näyttämiseen. Hyväksymme toinen toisemme sellaisina kuin olemme. Olemme kiinnostuneita kouluttamaan itseämme ja valmiita ottamaan uusia asioita käyttöön. Olemme valmiita tarkistamaan omia ajatuksiamme ja näkökantojamme. Päiväkodissamme järjestetään viikoittain koko talon yhteinen palaveri, johon myös johtaja osallistuu. Keskustelemme eri asioista rehellisesti ja avoimesti ja annamme jokaiselle mahdollisuuden kertoa oman mielipiteensä. Viikoittain jokainen ryhmä pitää oman viikkopalaverin, jossa käsitellään ryhmän ajankohtaisia asioita. Vuosittain jokainen työntekijä käy kehityskeskustelun esimiehen kanssa. Talossamme toimii kolme tiimiä; henkilöstö-, pedagogiikka-, viestintä- ja taloustiimi. Jokainen työntekijä kuuluu johonkin tiimiin. 2
Oppimisen ilo Lapsi oppii jatkuvasti uusia asioita. Hänelle on ominaista leikin kautta oppiminen. Luontainen ilo ja uteliaisuus kannustaa lasta oppimaan. Jokainen lapsi oppii omista lähtökohdistaan käsin. Olemme tietoisia lapsen taidoista ja annamme mahdollisuuden niiden kehittymiseen. Aikuisen kannustus sekä positiivinen palaute on olennainen osa oppimisessa. Huumorilla, toiminnan monipuolisuudella sekä kiireettömyydellä on myös suuri merkitys. Lapselle tärkeintä on tekeminen, ei niinkään lopputulos. On tärkeää, että annamme lapselle tarpeeksi aikaa tekemiseen, kokeilemiseen ja kokemiseen turvallisessa ilmapiirissä. Lapsi ottaa mallia aikuisista ja oppii myös sitä kautta. Hyödynnämme toiminnassamme aikuisten omia vahvuuksia esim. liikunnassa, musiikissa sekä kädentaidoissa. Eri osa-alueilla vahvuuksia omaavat työntekijät jakavat osaamistaan toisille; antavat tietoa, vinkkejä, neuvoja ja ideoita, kuitenkin siten, että kaikki pääsevät osallistumaan käytännön toteutukseen. Leikki Lapsi leikkii, tutkii, kokeilee ja liikkuu luonnostaan. Hän on utelias, aktiivinen ja kokeilunhaluinen. Lapsella on vilkas mielikuvitus. Lapsi kokeilee ja oppii kokemuksistaan. Jokainen lapsi on yksilö ja lapsen persoona vaikuttaa lapsen tapaan toimia. Päiväkodin fyysisellä ympäristöllä on suuri merkitys lapsen toiminnassa. Hyödynnämme päiväkodin tiloja mahdollisimman paljon. Koska lapsi leikkii luonnostaan, annamme mahdollisuuden monipuoliseen leikkiin. Päiväkodin tilava, oma piha mahdollistaa lasten erilaiset leikit; hiekka-, koti-, juoksu- sekä kiipeilyleikit. Alle 3-vuotiaille on oma rajattu leikkialue. Pihassa on myös rinne, jossa laskemme talvella mäkeä. Voimme myös hel- 3
posti retkeillä lähimetsissä. Lähellä sijaitsevat lisäksi jäähalli sekä urheilukenttä ja lähipellolle pääsemme talvisin hiihtämään. Annamme leikille aikaa mahdollisimman paljon. Porrastamme ulkoilua tai jätämme välillä ulkoilun kokonaan väliin, jotta pitkäkestoinen leikki mahdollistuu. Joskus voi jättää leikin siivoamatta ja jatkaa leikkiä vaikka ruokailun ja levon jälkeen. Havainnoimme lasten leikkiä seuraamalla mitä leikeissä tapahtuu. Autamme tarvittaessa leikin alkuun ja valvomme, että leikki sujuu. Annamme kuitenkin leikkirauhan, kunnioitamme lasten leikkiä. Ristiriitatilanteissa autamme lapsia itse selvittämään tilanteet. Näin tuemme lasta kasvussa ja kehityksessä Kun lapsi tarvitsee tukea, mietimme yhdessä mitä voimme tehdä lasta auttaaksemme. Toimiminen pääsääntöisesti pienryhmissä tukee jo sinänsä lapsen kehitystä. Toiminnan eriyttäminen, tilanjakojärjestelyt ja erilaisten apuvälineistöjen esim. pictokuvien käyttäminen helpottavat erilaisten oppijoiden arkea.suunnittelemme ja ennakoimme tilanteita mahdollisimman hyvin etukäteen. On tärkeää, että olemme aidosti läsnä ja saatavilla. Moniammatillinen yhteistyö Teemme yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Niitä ovat esimerkiksi erityislastentarhanopettajat, neuvola, puhe- ja toimintaterapeutit, psykologi, seurakunta ja koulut. 4
Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kieli tukee lapsen ajattelua ja on oppimisen perusta. Kieli toimii kommunikaatiovälineenä lapsen ja muiden ihmisten välillä. Tehtävänämme on kielellisten valmiuksien lisääminen. Käytämme mm. erilaisia loruja, riimejä, arvoituksia ja pelejä sekä luemme lapsille paljon. Näin herätämme lapsen kiinnostuksen kieltä kohtaan. Esimerkiksi draaman ja teatterin sekä musiikin ja kuvataiteen avulla rohkaisemme lasta ilmaisemaan itseään ja kertomaan ajatuksiaan. Aikuisten mallilla on tärkeä merkitys; kuinka puhumme lapselle, oman äänen käyttö, pysähdymme kuuntelemaan lasta. Aikuiset eivät keskenään puhu lasten yli. Myös erilaiset murteet ovat rikkaus. Varhaiskasvatusympäristö On tärkeää, että lapsi saa opetella uusia asioita rauhassa. Kasvatusympäristö on kannustava ja lapselle turvallinen. Rauhallinen ja viihtyisä ympäristö luovat lapselle turvallisuutta. Annamme leikille tilaa. Leikkivälineet ovat helposti lapsen saatavilla ja niitä on monipuolisesti. Lapset tietävät leikkien säännöt ja opettelemme noudattamaan niitä. Säännöt on laadittu turvallisuutta silmälläpitäen ja niitä päivitetään tarvittaessa. Aikuiset ovat sitoutuneita ja johdonmukaisia. Päiväkodin tilat on otettu tehokkaasti käyttöön. Eri ryhmien ruokailutiloja käytetään paitsi ruokailuun myös leikkeihin ja pienryhmätoimintaan. Nukkumatiloja käytetään myös leikkeihin ja lisäksi eteiset ovat kovassa käytössä lasten leikkiessä. Talossamme on pieni yhteinen sali, jota käytämme leikkien lisäksi liikuntahetkillä sekä koko talon yhteisissä tapahtumissa. Viereisestä päiväkodista löytyy isompi sali, joka on käytössämme kerran viikossa. 5
Hyödynnämme mahdollisimman paljon päiväkotimme lähiympäristöä. Vain pienen kävelymatkan päässä on metsä, jonne teemme metsäretkiä sekä peltoja, jonne pääsemme talvisin hiihtämään. Aivan päiväkotimme vieressä sijaitsee jäähalli, jossa käymme luistelemassa. Käytämme myös läheistä urheilukenttää. Vierailevia esiintyjiä käymme toisinaan katsomassa Roinelassa, työväentalolla. Myös lähellä sijaitsevan kirjaston palvelut ovat helposti käytössämme. Huolen puheeksiottomenetelmät Olemme saaneet huolen puheeksiottokoulutuksen. Koulutuksen tarkoituksena on ollut antaa tietoa ja toimintamenetelmiä tilanteisiin, joissa työntekijän huoli lapsesta herää. Yhteistyö vanhempien kanssa Yhteistyö vanhempien kanssa alkaa palvelusopimuksen, alkukeskustelun ja tutustumisen muodossa jo ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa. Kasvatuskumppanuus jatkuu läpi koko päivähoitoajan. Päivittäin käymme keskustelua lapsen asioista. Vähintään kerran vuodessa pidämme varhaiskasvatussuunnitelma keskustelun vanhempien kanssa. Vanhempainiltoja järjestämme ainakin kerran vuodessa. 6