ETELÄ-POHJANMAAN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEET 2020 Etelä-Pohjanmaan liitto Maaliskuu 2008 Tämä raportti ja siihen liittyviä aineistoja löytyy myös Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaalista, kohdasta Koulutus / Koulutustarjonta 2012-hankkeen tausta-aineisto. Portaalin web- osoite on www.etelapohjanmaa.fi/ennakointi
Marko Rossinen, Etelä-Pohjanmaan liitto P. 020 1244 122 tai 040 3563 933 marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja koulutustarpeet 2020 Valtioneuvosto hyväksyy määräajoin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman Valtioneuvostossa hyväksyttiin joulukuussa 2007 vuosia 2007 2012 koskeva koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (joka tunnetaan myös lyhenteellä KESU ). Tätä varten laadittiin maakuntien liittojen koordinoimana maakunnittaiset ennusteet ja esitykset siitä, kuinka paljon nuorisoasteen koulutukseen tarvitaan maakunnittain aloituspaikkoja vuonna 2012. Tämä aluetyö koski toisen asteen ammatillista koulutusta ja korkea-asteen koulutusta. Lisäksi oli myös mahdollisuus ottaa kantaa aikuiskoulutuksen ja lukiokoulutuksen mitoitukseen. Etelä-Pohjanmaalla tehdyt esitykset laadittiin laajan maakunnallisen yhteistyön tuloksena. Työprosessi ja esitykset olivat osa valtakunnallista Koulutustarjonta 2012-hanketta. Tässä artikkelissa esitellään edellämainitun aluetyön tuloksia ja sen pohjalta tehtyjä esityksiä. Opetusministeriö tulee asettamaan keväällä 2008 kehittämissuunnitelman toimeenpanoa varten koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet vuodelle 2012. Tätä kirjoitettaessa (maaliskuu 2008) tämä prosessi on kesken. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon kehittämissuunnitelmassa asetetut koulutustarjonnan valtakunnalliset kehykset, alueiden elinkeino- ja muun työelämän kehitys sekä siihen pohjautuva työvoimaja koulutustarve ja nuorisoikäluokan koon muutos vuoteen 2012 eri alueilla. Väestörakenne on perustana työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnille Väestörakenne muodostaa perustan maakunnan työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnille, koska opintonsa aloittavat opiskelijat ovat osa väestöä ja tuottavat valmistumisensa jälkeen väestölle suunnattuja tuotteita ja palveluita. Em. syystä väestökehitys vaikuttaa myös koulutuksen mitoitukseen. Siksi seuraavassa kuvataan lyhyesti myös Etelä-Pohjanmaan väestörakennetta ja sen ennakoituja muutoksia. 0-19-vuotiaiden osuus kokonaisväestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2004 lopulla 24,7 %, kun em. ikäryhmien osuus koko maan väestöstä oli hieman pienempi eli 23,5 %. Etelä-Pohjanmaan väestössä on siis suhteellisesti enemmän lapsia ja nuoria kuin maassa keskimäärin. Maakunnan väkiluku ei ole kuitenkaan kasvanut, johtuen toisen ja kolmannen asteen opintoihin hakeutuvien nuorten aiheuttamasta muuttotappiosta. Etelä-Pohjanmaalla olevilla koulutusmahdollisuuksilla on siis keskeinen merkitys maakunnan väestökehityksen kannalta. 2
Etelä-Pohjanmaan nettomuutto ikäryhmittäin 2000-2006, henkeä 400 Tilastokeskus, StatFin 200 0 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75+ -200-400 -600-800 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006-1 000-1 200-1 400 Tulevaisuudessa, väestön ikääntymisen myötä, väestön keskimääräinen elinikä nousee ja lapsiluku pienentyy. Tämä johtaa siihen, että vanhempiin ikäryhmiin kuuluvan väestön määrä ja osuus nousevat, nuorempiin ikäryhmiin kuuluvien laskee. Seuraavassa kuviossa on esitetty Tilastokeskuksen vuosien 2004 ja 2007 väestöennuste Etelä-Pohjanmaan osalta 16-21-vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan kehityksestä. Ennuste on yhtenä lähtökohtana koulutuksen aloituspaikkojen mitoittamisessa. Maamme työmarkkinoilla on lähivuosien aikana tapahtumassa perustavanlaatuinen muutos, kun ns. suuret ikäluokat alkavat siirtyä laajamittaisesti eläkkeelle ja työelämään tulevat nuoret ikäluokat ovat niitä pienempiä. Tämä merkitsee työvoiman tarjonnan supistumista, jolla on merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoiden toimintaan. Työvoiman tarjonnan supistuminen johtaa työpanoksen vähentymiseen, joka on korvattava joko työn tuottavuutta nostamalla tai hankkimalla uutta työvoimaa (ei-työllinen väestö kotimaasta tai väestöä ulkomailta). Vaihtoehtona on, että työpaikat häviävät tai siirtyvät sinne, missä on työvoimaa. Tämän vuoksi työvoiman saatavuuden turvaaminen on eräs keskeisiä aluekehittämisen tavoitteita. Myös Etelä-Pohjanmaa on murrosvaiheessa, sillä maakunnan työmarkkinoilta poistuvien ikäluokkien (60-64-vuotiaat) koko on jo suurempi kuin sinne tulevat ikäluokat (20-24-vuotiaat). 3
Tilastokeskuksen väestöennusteet 2004 ja 2007: 16-21-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka Etelä-Pohjanmaalla 2006-2030, henkeä 2 600 2 500 2 400 2 300 2 200 Ennuste 2004 Ennuste 2007 2 100 2 000 1 900 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Toisena tärkeänä lähtökohtana on arvio siitä, miten alueen työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoidaan kehittyvän tiettyyn ajankohtaan mennessä. Tätä varten laadittiin kaksi vaihtoehtoista laskelmaa eli ns. perusuraennuste ja ns. tavoiteuraennuste. Kummankin ennusteen lähtökohta on, että työvoiman on aina riitettävä alueen työpaikkojen täyttämiseen. Tavoiteuraennuste pohjautui Etelä-Pohjanmaan omaan näkemykseen alueen tulevasta väestökehityksestä sekä siihen liittyvistä työvoima- ja koulutustarpeista. Tavoiteurakehitystä koskevan ennusteen pohjana oli voimassaolevan Etelä-Pohjanmaan vuoteen 2030 ulottuvan maakuntasuunnitelman skenaario, että maakunnan asukasluku olisi vuonna 2030 205 000 henkeä. Tavoiteurakehityksen toteutuessa maakunnassa olisi vuonna 2020 noin 201 300 asukasta ja työpaikkamäärä olisi noin 82 900 (eli noin 4 600 enemmän kuin oli vuonna 2005 ennakkotiedon mukaan). Tavoiteurakehityksen toteutuminen merkitsee, että työllisten määrää ja osuuksia eri ikäryhmissä pystytään nostamaan huomattavasti nykytasolta ja että maakuntaan saadaan myös uutta väestöä muualta, niin kotimaasta kuin ulkomailta. Myös työn tuottavuutta (eli työn tuotosta työntekijää kohti) on pystyttävä nostamaan merkittävästi. Tavoiteurakehitystä koskevan laskelman vaihtoehtona laadittiin perusuraennuste. Se perustui Tilastokeskuksen vuoden 2004 väestöennusteeseen ja se yhteensovitettiin valtakunnan tasolla siten, että esim. maakuntien yhteenlasketut väestö- ja työpaikkamäärät vastasivat koko maan perusuraennustetta. Keskeinen ero näiden kahden ennusteen välillä on se, että tavoiteuraennuste kuvaa parempaa väestö- ja työpaikkakehitystä kuin perusuraennuste. Mikäli perusurakehitys toteutuisi, se merkitsisi, että vuonna 2020 maakunnan väestömäärä olisi alentunut nykyisestä noin 193 800:sta noin 190 300:aan. Tämä merkitsi ennusteessa myös työvoiman huomattavaa supistumista, sillä työvoiman määrä pienentyisi vuoden 2003 tasosta noin 10 800 henkeä. Työvoiman vähentyminen vastaisi suunnilleen kymmenen työpaikkamäärältään pienimmän Etelä-Pohjanmaan kunnan yhteenlaskettuja työpaikkoja vuonna 2005. Samalla työpaikkojen määrä alentuisi noin 72 100:aan vuonna 2020. Kilpailu työvoimasta kiristyisi siis huomattavasti. Ennakointityössä arvioitiin siis työpaikkojen määrää eri toimialoilla (esim. elintarviketeollisuus, sosiaalija terveyspalvelut) ja niihin liittyvää ammattirakennetta. Ammattirakenne tarkoittaa sitä, kuinka jollakin toimialalla olevat työpaikat ovat jakautuneet ammattiryhmiin. Esimerkkinä toimialalla olevasta 4
ammattiryhmästä voivat olla johto- tai asiantuntijatyötä tekevät, toimistotehtävissä olevat tai rakennustyötä tekevät. Eri toimialoilla on hyvin erilainen ammattirakenne. Koulutustarjonta 2012-hankkeen aluetyön etenemistä kuvataan seuraavassa kuviossa. Aluetyössä tehdyt ennusteet on laadittu kahden vaihtoehdon, ns. tavoiteuran ja perusuran mukaan. Tavoiteura perustuu maakuntasuunnitelmaan 2030, perusura on yhteensovitettu kaikkien maakuntien kesken koko maan tasoa vastaavaksi. Toimialaennusteet: väestökehitys, työvoima, työpaikat toimialoittain vuonna 2020 Ammattirakenne-ennusteet: miten paljon työntekijöitä toimialoittain kuuluu mihinkin ammattiryhmään vuonna 2020? Laskennalliset aloittajatarve-ennusteet: miten paljon koulutuksen aloittajia tarvitaan vuonna 2012 koulutus- ja opintoaloittain? Esitykset koulutuksen alueellisista aloittajatavoitteista 2012 Valtioneuvoston päätökset Ennakointiprosessin lähtökohtana olivat siis vuoden 2020 työvoima- ja koulutustarpeet ja vuoden 2012 koulutuksen aloituspaikat. Miksi näin? Tämä johtuu siitä, että vuonna 2012 koulutuksensa aloittavat valmistuvat työmarkkinoille useampivuotisen koulutuksen jälkeen aikaa menee vähintään 3-4 vuotta ja yliopistokoulutuksen kesto on vielä pidempi. Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa on monia näkökohtia Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa on monia näkökohtia. Yksi niistä on tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus, sillä eihän kukaan voi tietää tulevaisuutta. Mutta kuitenkin, ennakointia tarvitaan aina, jotta tuohon tuntemattomaan tulevaisuuteen voitaisiin varautua. Ennakoinnissa puhutaankin ns. megatrendeistä ja heikoista signaaleista. Megatrendillä tarkoitetaan sellaista ilmiötä, jolla on suuri vaikuttavuus ja jonka tiedetään kokemuksesta ja suurella varmuudella toteutuvan sellaisenaan. Megatrendiin ei juuri voida vaikuttaa. Esimerkkinä megatrendistä on vaikkapa väestön keskittyminen, joka on jatkunut maassamme jo pitkään. Megatrendiin voi kuitenkin sisältyä myös vaikutuksiltaan vastakkaisia ilmiöitä: esimerkkinä sellaisesta on kyläkauppojen lopettaminen ja supermarkettien perustaminen. Heikko signaali on sellainen ilmiö tai tapahtuma, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla. Heikkojen signaalien tutkimus ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista. Esimerkkinä heikosta signaalista voisi olla kaupungin keskustassa asuvilta vanhuksilta tuleva toive lähikaupan avaamisesta. Kenties? 5
Kun em. ennusteita tehtiin, pohdittiin niiden yhteydessä edellämainitun tyyppisiä ilmiöita: kuinka ne voisivat vaikuttaa asioiden kehittymiseen ja millaisia seurauksia niillä saattaisi olla. Yhden haasteen ennakoinnissa muodostaa se, että töissä ja ammateissa tapahtuu muutoksia. Osa niistä voi olla helposti tunnistettavia, mutta osaa emme pysty ennakoimaan. Joudutaan siis pohtimaan esim. sitä, millaisia töitä ja ammatteja vuonna 2020 saattaisi olla tai mitä ei enää tuolloin ole. Ennakointityön tuloksia Seuraavassa esitellään eräitä ennakointityön tuloksia. Työn laajuuden vuoksi tässä esitellään vain eräitä keskeisimpiä tuloksia ja niihin liittyviä perusteluita. Aineistoon on mahdollista perehtyä laajemmin Etelä- Pohjanmaan ennakointiportaalin Koulutus-osiossa (kts. etusivun huomautus) ja lisätietoja on saatavissa myös tämän artikkelin tekijältä. Työn kuluessa on esitetty hyvin monenlaisia näkökulmia ja perusteluita eri asioista ja esityksiä valmisteltaessa etsittiin sellaisia näkemyksiä, joihin työssä mukana olleet voivat sitoutua. Se, kuinka hyvin esitetyt näkemykset ja perustelut toteutuvat, nähdään vuonna 2020. Seuraavassa esitellään tavoiteuraan liittyviä näkemyksiä eri toimialojen mahdollisesta kehityksestä: Sosiaali- ja terveyspalveluiden työvoiman tarpeen ennakoidaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Tähän vaikuttaa vanhusväestön määrän ja sitä myötä palvelutarpeen kasvu. Muita alaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. tietoteknologian käytön tehostaminen (esim. sähköinen potilaskertomus), terveysteknologian kustannustaso (kuinka paljon uusi teknologia maksaa ja kuinka paljon samalla rahalla voidaan palkata henkilökuntaa). Palvelutarpeeseen vaikuttavat myös terveyttä koskevat asenteet, esim. suhtautuminen päihteiden käyttöön. Lisäksi on huomattava, että vuonna 2020 ensimmäiset suuriin ikäluokkiin kuuluvat ikäryhmät ovat 75-vuotiaita, mikä lisää huomattavasti tutkimusten mukaan hoivan ja hoidon tarvetta. Metsätalouden työpaikkamäärän ennakoidaan myös lisääntyvän. Syinä tähän ovat mm. bioenergian käytön lisääminen ja puun käytön lisääminen rakentamisessa (puu on uusiutuva luonnonvara, joka vähentää ilmakehän kasvihuonekaasuja). Alaan liittyvä kysymysmerkki on paperiteollisuuden asema: on hyvin mahdollista, että vuonna 2020 Suomessa toimii huomattavasti vähemmän paperiteollisuutta kuin nykyään. Toisaalta kotimaisen puun käytön ennakoidaan kasvavan em. syistä. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa työpaikkojen määrän lisääminen edellyttää voimakasta erikoistumista ja vahvaa osaamista, sillä uhkana on työpaikkojen siirtyminen ns. kasvaviin talouksiin. Alaan liittyvät palvelut (esim. elinkaariajattelun yleistyminen laitteiden suunnittelussa ja käytössä) voivat myös tarjota kasvumahdollisuuksia. Etelä-Pohjanmaan osalta liiketoimintamahdollisuuksia tarjoaa myös maatalouskoneiden valmistus maailman väestönkasvu lisää elintarvikkeiden kysyntää ja väestöltään eniten kasvavat maat (esim. Intia) ovat huomattavasti teollisuusmaita maatalousvaltaisempia. Myös alan tutkimusja kehitystoiminnan vahvistaminen Etelä-Pohjanmaalla on myönteinen mahdollisuus. Rakentaminen on myös potentiaalinen kasvuala. Etelä-Pohjanmaalla rakennettiin 1980-luvun alkuvuosina ja hieman ennen 1990-luvun alkua huomattavasti ja nämä rakennukset saavuttavat 30 vuoden iän 2010- luvulla, mikä merkitsee niiden peruskorjaustarpeen kasvua. 2010-luvun alkupuolella voi toteutua myös suuria väylähankkeita, joihin tarvitaan maa- ja vesirakennusalan osaamista. Rakentamiseen liittyviä kysymysmerkkejä ovat mm. mahdollisuudet rahoittaa isoja investointeja (kun väestön ikääntyminen pienentää verotuloja) 2010-luvulla sekä asuntojen hintojen ja korkotason vaikutukset. Alalle ovat myös ominaisia suuret suhdannevaihtelut. Majoitus- ja ravitsemistoiminta on myös potentiaalinen kasvuala. Kasvua tuovia tekijöitä ovat matkailun lisääntyminen (kotimaassa matkailevat suuriin ikäluokkiin kuuluvat ja ulkomailta tulevat matkailijat) ja siihen liittyvä suurten ikäluokkien eläköityminen, joka lisää matkailuun käytettävissä olevaa aikaa. Toisaalta polttoaineiden hinnannousu voi rajoittaa yksityistä automatkailua, kuten myös mahdollinen tietullien käyttöönotto. Ravitsemistoiminta on potentiaalinen kasvuala, koska suuret ikäluokat voivat eläkkeellä ollessaan käyttää erilaisia ateriapalveluita laitoksissa tai kotonaan. Ravintola-alan osalta kysymysmerkkeinä ovat ruuan ja alkoholin verotuksen taso, jotka voivat vaikuttaa ruoan ja alkoholijuomien kulutukseen. 6
Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut on kokonaisuudessaan myös potentiaalinen kasvuala. Alaan kuuluu hyvin moninaisia palveluita: esim. koneiden ja laitteiden vuokraus, siivouspalvelut, lakiasiain palvelut, taloudellinen konsultointi. Eteläpohjalaiset yritykset ovat keskimäärin pieniä, joten niillä ei ole omaa osaamista niin paljon kuin suurilla yrityksillä. Näiden palveluiden käyttäminen mahdollistaa kuitenkin pienyritysten oman toiminnan kehittämisen. Alaan liittyviä tekijöitä ovat asiantuntijapalveluiden tulo lähemmäs loppuasiakasta, sähköisten palveluiden kasvu sekä monialaiset ja poikkitieteelliset palvelut (esim. yritysmainonnan ja yritysjuridiikan yhdistäminen). Myös ikääntyvä väestö tarvitsee alan palveluita (esim. kiinteistönhoitopalvelut ja kylätalkkarit ). Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut on myös potentiaalinen kasvuala, kun yksilöllistymisen kasvu ja väestön ikääntyminen luovat kasvumahdollisuuksia. Tälle toimialalle kuuluvia alatoimialoja ovat mm. virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta, ympäristöhuolto, radio- ja tv-uutistoiminta, uutistoimistot, työnantajakotitaloudet. Osa eläkkeellä olevista suurista ikäluokista voi olla aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa tai käyttää työnantajakotitalouksien palveluita. Myös ympäristönhuoltopalvelut ovat kasvuala ympäristönsuojelunormien ja vaatimusten lisääntyessä. Maa-, riista- ja kalatalouden työpaikkojen ennakoidaan vähentyvän vuoteen 2020 mennessä nykyisestä. Taustalla ovat maanviljelijöiden eläköityminen, maatalouden koneellistuminen ja viljelijöiden tulotason heikentyminen. Maataloustuotanto saattaa hyvinkin pysyä nykytasolla tai jopa kasvaa, mikä merkitsee tilakoon kasvua. Ongelmana on, kuinka pienenevillä tuloilla pystytään rahoittamaan entistä suuremmat investoinnit. Polttoaineiden hinnannousu heikentää myös maatalouden kannattavuutta, ellei kustannuksia voida siirtää lopputuotteisiin. Iso kysymys on myös mahdollinen maatalouden vientitukien lopettaminen kokonaan: se johtanee todennäköisesti maatalouden voimakkaaseen erikoistumiseen niihin tuotteisiin, joissa Suomella ja Etelä-Pohjanmaalla on suhteellinen etu. Tekstiiilien, nahkatuotteiden ja nahan valmistus on toimiala, jonka työpaikkamäärän ennakoidaan vähenevän nykytasolta vuoteen 2020 mennessä. Alan työpaikat ovat teollisuusmaissa vähentyneet kymmeniä vuosia ja tämän kehityksen ennakoidaan jatkuvan: syynä on, että alan osaamista löytyy halvemman työvoiman maista edullisemmin työvoimakustannuksin ja tuotantolaitokset voidaan sijoittaa sinne. Alan tuotantoa voi siirtyä myös Suomesta Venäjälle tai esim. Romaniaan tai Bulgariaan. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan työpaikkojen ennakoidaan myös vähenevän jonkun verran. Pankki- ja vakuutusalalle on ominaista voimakas keskittyminen: esim. vuonna 2005 kolmen suurimman pankkikonsernin markkinaosuus oli noin 80 %. Alalle tullee tulevaisuudessa ns. finanssitavarataloja, joista saa sekä pankki- että vakuutuspalveluita samasta yhtiöstä. Pankkiverkosto keskittyy entistä suuremmille paikkakunnille ja sähköiset pankkipalvelut lisäävät suosiotaan. Vakuutusalaan vaikuttavat myös erilaiset lait ja normit, sillä vakuutusmaksutuloista huomattava osa on lakisääteisiä. Vakuutusalaan merkittävästi vaikuttava tekijä on myös ilmastomuutos: erilaiset luonnontuhot ovat lisääntyneet, mikä on nostanut vakuutusmaksuja ja korvauksia. Toisaalta erilaisten varainhoitopalveluiden ja eläkevakuutusten suosio kasvanee. Julkisen hallinnon työpaikkojen ennakoidaan laskevan jonkun verran. Julkisen hallinnon työpaikkamäärän kehitykseen vaikuttavat mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen, aluehallinnon uudistushanke, ja valtionhallinnon tuottavuusohjelma. Maaseutuviraston sijoittaminen Seinäjoelle työllistää noin 200 henkeä ja mahdollista, että vuoteen 2020 mennessä Etelä-Pohjanmaalle alueellistetaan tai sijoitetaan myös muita valtionhallinnon tehtäviä. Elintarviketeollisuuden työpaikkamäärän ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasollaan. Elintarviketeollisuus käyttää 85-prosenttisesti kotimaisia raaka-aineita ja Etelä-Pohjanmaa on sille tärkeä raaka-aineiden tuotantoalue, jossa on suuria elintarviketeollisuuden yrityksiä. Iso kysymys on mahdollinen maatalouden vientitukien lopettaminen kokonaan: se johtanee todennäköisesti maatalouden voimakkaaseen erikoistumiseen niihin tuotteisiin, joissa Suomella ja Etelä-Pohjanmaalla on suhteellinen etu. Tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen on yksi mahdollisuus lisätä edelleen alan osaamista maakunnassa. Perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen työpaikkojen ennakoidaan hieman laskevan. Ala vaatii vahvaa erikoisosaamista ja tulevaisuudessa raaka-aineiden hinnannousu voi olla sille uhkatekijä, jonka vuoksi toimintoja siirretään halvempien työvoimakustannusten maihin. Alan mahdollisuuksia ovat perheyrittäjyys, viennin lisääminen ja isojen kasvuyritysten tulo alueelle. 7
Kaupan alan työpaikkamäärä ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasollaan. Ala jatkanee edelleen keskittymistään ja kansainvälistymistään. Kilpailu asiakasuskollisuudesta (etukortit ym) kasvaa ja kaupan omien merkkituotteiden määrä ja markkinaosuus kasvavat. Sähköisen kaupan ennakoidaan kasvavan ja kuluttajien ostokäyttäytyminen on voimakkaasti pirstaloitunutta. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös kauppaan: millaisia palveluita kauppa voisi tarjota vanhuksille ja kuinka lähikaupat voisivat palvella ikääntyviä, jotka asuvat isoissa kuntakeskuksissa yksin, eivätkä hakeudu automarketteihin? Ulkomaiset kauppaketjut voivat myös tulla Suomen markkinoille, esim. erikoistavarakauppaan. Ehdotus alueellisista nuorisoasteen koulutuksen aloittajatavoitteista 2012 Etelä-Pohjanmaalla Edellä olevalta pohjalta valmisteltiin seuraava ehdotus alueellisista aloittajatavoitteista opetusministeriölle: Koulutusala / Koulutusaste Maakunnan esitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 45 Ammatillinen koulutus 45 Ammattikorkeakoulututkinto 0 2 Kulttuuriala 175 Ammatillinen koulutus 100 Ammattikorkeakoulututkinto 75 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 320 hallinnon ala Ammatillinen koulutus 160 Ammattikorkeakoulututkinto 160 4 Luonnontieteiden ala 70 Ammatillinen koulutus 30 Ammattikorkeakoulututkinto 40 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1 215 Ammatillinen koulutus 1 010 Ammattikorkeakoulututkinto 205 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 275 Ammatillinen koulutus 180 Ammattikorkeakoulututkinto 95 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 655 Ammatillinen koulutus 405 Ammattikorkeakoulututkinto 250 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 365 Ammatillinen koulutus 320 Ammattikorkeakoulututkinto 45 9 Muu koulutus 0 Ammatillinen koulutus 0 Ammattikorkeakoulututkinto 0 Muu koulutus tai ei tutkintoa 0 Yhteensä 3 120 8
Lisäksi esitettiin seuraavat laadulliset prioriteetit koulutuksen kehittämisestä vuodelle 2012: Yleiset prioriteetit - Työvoima- ja koulutustarpeiden alueellisen ennakoinnin vahvistaminen - Yrittäjyyden edistäminen - Markkinointiosaamisen vahvistaminen - Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen (ICT) vahvistaminen - Älyteknologian käytön ja tutkimuksen edistäminen - Työelämän ja koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan välisten yhteyksien vahvistaminen (esim. EPANET-tutkimusverkosto, Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminta) - Koulutuksen kansainvälistäminen ja vieraskielisen koulutuksen lisääminen - Laatutavoitteiden toteuttaminen ja projektiosaaminen Ammatillinen koulutus - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarjonnan lisääminen - Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen lisääminen - Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen lisääminen erityisesti metsä- ja bioenergia-alalla Ammattikorkeakoulutus - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarjonnan lisääminen Aikuiskoulutus - Aikuiskoulutuksen kehittäminen yhä yritys- ja työelämälähtöisemmäksi Yliopistokoulutus - Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminnan vahvistaminen Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin ja aloittajatarpeiden arviointiin vaikuttavia tekijöitä Toimialojen ennakoinnin kannalta olennaista on kuitenkin tulevaa kehitystä koskeva arviointi. Ennakoinnissa ei ole tärkeintä tarkkojen työpaikkamäärien ennakointi oikein, vaan se, mihin suuntaan toimialojen arvioidaan kehittyvän ja miksi. Eli sen arviointi, kasvaako vai laskeeko jonkun alan työpaikkamäärä tai pysyykö se suunnilleen samana tietyllä aikavälillä. Ennakoitavaan toimialaan vaikuttavat myös muut toimialat ja niiden kehitys. Esimerkiksi kaupan ja liikenteen toimialojen kehityksellä on laaja vaikutus, sillä ne ovat monien alojen keskeisiä tukialoja. Ja muut toimialat vaikuttavat vastavuoroisesti kauppaan ja liikenteeseen niiden asiakkaina. Myös muilla alueilla kuin Etelä-Pohjanmaalla tapahtuvat ratkaisut ja päätökset voivat vaikuttaa Etelä-Pohjanmaan kehitykseen esimerkkinä tällaisista ratkaisuista ovat liikennehankkeet ja EU:n ylikansalliset päätökset, jotka tehdään maamme rajojen ulkopuolella. Ennakoinnissa on tärkeää kyetä hahmottamaan eri tekijöiden välisiä yhteyksiä väestö- ja työpaikkakehitys luo puitteet koulutuksen aloituspaikkojen kehitykselle, lainsäädäntö rajoittaa tai mahdollistaa erilaisia kehityskulkuja, ihmisten asenteet vaikuttavat kulutukseen jne. Keskipitkän ja pitkän aikavalin ennakoinnissa ei ole mielekästä ennakoida tarkoin suhdannevaihteluita, koska talouden kehitystä ei pystytä tarkalleen arvioimaan. Lisäksi on huomattava, että eri aloilla suhdannevaihtelut voivat olla erilaisia työpaikkamäärä voi vaihdella toisilla aloilla toisia voimakkaammin tai suhdannekierto voi olla ajallisesti erilainen. Esimerkiksi rakennusalalle ovat ominaisia suuret suhdannevaihtelut ja kaupan alalla on toista sataa pienempää alatoimialaa, jotka kilpailevat osin keskenään. Koulutuksen aloittajatarpeisiin vaikuttaa monia tekijöitä. Yksi keskeinen aloittajatarpeen määrittelyn perusta on, että jonkun alan kokonaistyövoiman tarve syntyy työpaikkojen kokonaismäärän muutoksen ja työvoiman poistuman summana. Laskemalla nämä kaksi lukua yhteen, saadaan alan kokonaistyövoiman 9
tarve. Jos jollakin alalla on paljon työelämästä poistuvia, on alalle koulutettava paljon uusia osaajia, jotta työmarkkinoilta tapahtuva poistuma saadaan katettua. Joillakin aloilla on tilanne, että poistumaa ei juuri ole, mutta jos työvoiman tarve pysyy vakaana, ei tarvita juuri uusia aloittajiakaan, koska monet työelämässä jo olevat ovat siellä edelleen vuonna 2020. Poistumaa ja aloittajatarvetta koskevat laskelmat tehtiin Opetushallituksessa. Aloittajatarpeeseen vaikuttaa myös koulutuksen läpäisyaste, eli se, kuinka moni koulutuksen aloittajista saa tiettynä aikana aloittamansa tutkinnon suoritettua. Eri aloilla koulutuksen läpäisyaste on hyvin erilainen. Läpäisyasteessa on myös alueellisia eroja. Myös alueella olevat koulutusmahdollisuudet vaikuttavat aloittajatarpeeseen. Jollain opintoalalla voi olla tilanne, että koulutus on hyvin keskittynyttä valtakunnallisesti, eikä Etelä-Pohjanmaalla ole alan koulutusta. Tällöin koulutus suoritetaan jossain muualla ja valmistumisen jälkeen voidaan tulla Etelä-Pohjanmaalle. Tätä jonkun alan koulutukseen alueelta muualle lähtevien ja muualta alueelle alan koulutukseen tulevien määrän erotusta sanotaan uusien opiskelijoiden nettovirraksi. Aloittajatarvetta arvioidessa käytettiin hyväksi Opetushallituksen tuottamia nettovirtaa kuvaavia tilastoja. Aloittajatarpeen arviointiin vaikuttaa myös koulutuksen vetovoimaisuus: jotkut alat ovat hyvin suosittuja ja joillekin aloille on hankala saada aloittajia. Tämä vaatii opinto-ohjaukseen ja opintojen markkinointiin liittyviä toimia. 10
Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin kytkeytyviä näkökohtia Keskeisiä kysymyksiä Suomen pitkän ajan kehitykselle: - Öljyn riittävyys ja hinta - EU:n kehitys ja uudistumiskyky? - Suomen kyky hyödyntää maailmantalouden kasvua sekä uusien markkinoiden kasvua Aasiassa ja Venäjällä - Pohjoismaisen mallin tulevaisuus globaalitaloudessa - Kestävä kehitys ja osaaminen vahvuutena - Tuotannon monipuolistaminen Lähde: Työvoima 2025-väliraportti, Työministeriö Em. kysymyksiin liittyviä tekijöitä, pohdiskelua: - Öljyn riittävyys ja hinta o EU-maiden ulkopuolinen energiariippuvuus nyt 50 % ja v. 2030 70 % o Tunnetuista öljyvaroista n. 2/3 on poliittisesti epävakaalla Lähi-Idän alueella o Mihin asti maan omat öljyvarat riittävät nykytuotannolla? (lähde: BP) USA: 2017 Venäjä: 2026 Kiina: 2017 Saudi-Arabia: 2071 Norja: 2014 Iran: 2098 o Kilpailu niukkenevista öljyvaroista kiihtyy o Öljyn hinnan nousu uhkaa aiheuttaa inflaatiota, kuten myös työvoiman niukentuminen (palkat nousevat). Jos palvelujen tuottamisen menot muutenkin nousevat, niin kuinka palvelut tuotetaan? Miten Suomi pienenä maana turvaa öljyn saatavuuden? Öljyä myydään sinne, missä on rahaa ja ostajia ( kaikki tiet vievät Kiinaan? ) o Kasvava tarve kehittää uusia ja ympäristöystävällisempiä energialähteitä! Made in Finland Energiaomavaraisuuden nostaminen keskeistä Mitkä ovat Suomen energiavalinnat? Vesivoima, bioenergia, tuulivoima, turve, fuusioenergian kehittäminen, vety? Bioenergia mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle voisiko Etelä- Pohjanmaa tulla energiaomavaraiseksi maakunnaksi? Miten? 11
- EU:n kehitys ja uudistumiskyky o EU-vastaisuus voi lisääntyä Suomessa, ellei unionin laajentuminen tuo lisäetua Julkisten palvelujen kysynnän kasvu, erit. sosiaali- ja terveysalalla verotuksen nosto tai palvelujen leikkaus miksi pitäisi maksaa EU:n laajentumisesta? Työvoiman vapaa liikkuvuus voisi olla uusien jäsenmaiden kompensaatiota suomalaisille, jos sen avulla voidaan helpottaa palveluiden toteuttamista ja rahoitusta o Venäjän ja EU:n suhde Suomelle tärkeä Energia-asiat tärkeitä Idea EU:n ja Venäjän vapaakauppa-alueesta (Barroso) Jos vapaakauppa-alue toteutuisi, niin korvautuuko suomalainen tuotanto venäläisellä tuonnilla? Mitä se vaikuttaisi työllisyyteen? o EU:n laajentuminen Turkin jäsenyys tavoitteena 2015 Toisi toteutuessaan paljon uutta työvoimaa ja olisi EU:lle välttämätöntä tulevaisuuden työvoiman saannin turvaamiseksi Miten vaikuttaa maatalouteen, kun toisi tullessaan paljon maatiloja mukanaan? Epävarmaa: Turkin ihmisoikeudet, naapurimaiden tilanne o Miten EU:n laajentuminen näkyy Etelä-Pohjanmaalla? Entistä laajemmat sisämarkkinat tuovat uusia vientimarkkinoita paikallisille yrityksille Työvoiman, esim. maatalouslomittajien ja metallimiesten rekrytointi, uusista jäsenmaista (Viro, Puola) o EU:n sisämarkkinat 2020? Kuinka laajat ne ovat? Mitä ne kattavat? Palveludirektiivi? - Suomen kyky hyödyntää maailmantalouden kasvua sekä uusien markkinoiden kasvua Aasiassa ja Venäjällä Maailmanlaajuisia megatrendejä esim. väestön keskittyminen, ikääntyminen, ympäristöongelmien kasvu, kulutustason nousu Mitkä ovat maailmantalouden kasvavia aloja? Missä maissa olisi kysyntää eteläpohjalaiselle osaamiselle? Esim. maatalous on tärkeä Intian taloudelle Intian markkinat Japanin väestö vanhenee nopeasti asumiseen liittyvälle älyteknologialle kasvava kysyntä (varsinkin kun japanilaiset vanhukset asuvat mieluiten kotona eivätkä laitoksissa, lapsilla velvollisuus huolehtia vanhemmista ) Kaupungistuminen tuo saasteongelmia ja lisää joukkoliikenteen tarvetta älykortit nopeuttavat liikkumista joukkoliikenteessä (bussit, junat, metrot ) Venäjän kasvava keskiluokka esim. loma-asuminen puutaloissa entistä suositumpaa Seinäjoki rakentunut rautatien ympärille alueella on rautatieliikenteeseen liittyvää osaamista voitaisiinko kehittää 12
vaikkapa rautatieliikenteen liikenteenohjaukseen liittyvää osaamista? Entäpä älyteknologiaa juniin (lippujen tarkastus, ovissa kulku, maksaminen kännykällä jne )? Kiinassa ja Intiassa pitkät välimatkat ja rautatiet ovat tärkeä kuljetusmuoto. Maiden rautateillä sattuu myös paljon tuhoisia liikenneonnettomuuksia isot markkinat ja alan osaamiselle on globaali kysyntä (vrt. Kouvolan suunnitelmat rautatieosaamiseen ja logistiikkaan liittyen). Eri maissa vallitsevien olosuhteiden, arvojen ja asenteiden tunteminen avaa markkinoita Esim. Itä-Aasiassa perhettä ja vanhuksia arvostetaan perheille ja vanhuksille suunnatut tuotteet ja markkinointi Kiinan yhden lapsen politiikan seuraukset? siihen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet? Kiinalaiset yritttäjät ovat monessa maassa (Singapore, Indonesia ) liikeelämässä merkittäviä vaikuttajia kiinalaisten ja eteläpohjalaisten yrittäjyysasenteet? Nykytilanne: Etelä-Pohjanmaan yritysten vientiaste on maan matalin ja teollisuuden viennin toimialakeskittyneisyys (3 suurimman toimialan osuus koko teollisuuden viennistä) maan 2. pienin (mikä voi olla hyväkin asia, jos vientimarkkinoilla tulee vaikeuksia) Globaalitalous on kaksisuuntainen tie missä maissa olevalle osaamiselle ja osaajille olisi Etelä-Pohjanmaalla kysyntää? - Pohjoismaisen mallin tulevaisuus globaalitaloudessa o Mikä on yksityisen ja julkisen talouden suhde? Palvelujen tuottaminen julkisin vs. yksityisin voimavaroin Missä määrin palvelujen tuotanto siirtyy julkiselta sektorilta yksityisille palveluntuottajille? Millä aloilla näin erityisesti tapahtuu? Mitkä ovat yksityisten tuottajien resurssit vastata kasvavaan kysyntään, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä väestötappioalueilla? Mitkä ovat lakisääteisiä ja mitkä vapaaehtoisia palveluita? Mikä on kansalaisen omavastuu 2020? o Voisiko pohjoismainen malli tai joku sen osa olla vientituote? Esim. Suomen peruskoulut menestyneet PISA-tutkimuksessa Olisiko Etelä-Pohjanmaalla tällaisia vientituotteita? Mitä ne ovat? Kuka voisi olla kiinnostunut pohjoismaisesta mallista? Miksi? - Kestävä kehitys ja osaaminen vahvuutena o Pahenevat ympäristöongelmat megatrendi? ympäristöteknologian kehittäminen Sellaisen teknologian ja toimintojen kehittäminen ensisijaista, jotka estävät ongelmia, eivätkä vain korjaa niiden seurauksia Esim. vesihuollon kehittäminen globaali haaste mm. kaupungistumisen vuoksi 13
Ympäristöalalla tarvitaan hyvää kielitaitoa (koulutetaanko Suomessa esim. vesihuoltoalan projektitehtäviin?) Ympäristöongelmat ovat kansainvälisiä niihin vastaavilla lääkkeillä laajat markkinat Ympäristö pilaantuu puhdas ympäristö kiinnostaa luontomatkailun kehittäminen - Tuotannon monipuolistaminen o Mitä ovat keksimättömät keksinnöt? T&K-työn merkitys Alueen ja sen tuotteiden tehokas markkinointi kehittämiskohde Sosiaalisten verkostojen käyttö o Esim. Lions Club toimii 197 maassa tai itsehallintoalueella: monellako eteläpohjalaisella yrityksellä on vientiä yhtä monelle alueelle? o Partioliike, Punainen risti, rotarit, kauppakamarit EP:n tapahtumamarkkinointia (vaikkapa Seinäjoen) suunnataan kansainvälisten järjestöjen jäsenille o Minä monipuolisempi talous on, sitä helpommin se voi selvitä suhdannevaihteluista 14
Näkökohtia eri toimialojen ja ammattirakenteiden kehityksen ennakointiin - Alaan perehtyminen: mieti joku toimialan ammatti, tuote, palvelu, yritys, organisaatio tai keksintö? - Mitkä ovat alan alatoimialoja tai ammattiryhmiä? Mitkä ovat merkittävimpiä ryhmiä? - Mitkä ovat alaan vaikuttavia megatrendejä? Miten ne näkyvät Etelä-Pohjanmaalla? - Mitkä ovat alaan vaikuttavia heikkoja signaaleja? Miten ne näkyvät Etelä-Pohjanmaalla? - Onko ala Etelä-Pohjanmaalla merkittävämpi tai vähemmän merkittävä kuin maassa keskimäärin? - Sivutoimisen työn sijoittaminen luokituksiin (esim. maatilalla bioenergiaan perustuvaa sähköntuotantoa)? - Onko alalle tullut tai alalta poistunut parin viime vuoden aikana sellaisia työpaikkoja, jotka eivät näy tilastoissa? Onko jo tiedossa sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät tai vähentävät alan työpaikkoja Etelä- Pohjanmaalla lähivuosina? - Miten naapurimaakunnissa tehtävät päätökset (esim. metsäteollisuutta koskevat) vaikuttavat Etelä- Pohjanmaalla? - Miten kansalliset alaa koskevat tai siihen liittyvät päätökset vaikuttavat Etelä-Pohjanmaalla? - Miten kansainväliset alaa koskevat tai siihen liittyvät päätökset vaikuttavat Etelä-Pohjanmaalla? - Miten alalle tuotteita tai palveluita tuottavat tukialat kehittyvät? Mitä ne vaikuttavat ennakoitavan alan kehitykseen? Mihin toimialaan ja ammattiryhmityksiin uudet tuotteet ja palvelut sijoitetaan? - Miten alan tuottamia tuotteita tai palveluita käyttävät alat kehittyvät? Miten ne vaikuttavat ennakoitavan alan kehitykseen? - Mitkä ovat maakunnan kärkihankkeita, jotka vaikuttavat työpaikkojen määrään alalla (kts. TOTSU)? - Millainen kansainvälinen ja kotimainen kilpailu alalla vallitsee nyt? Entä lähivuosina? Entä 2020? - Millaiset keksinnöt voivat muuttaa alan työvoimatarpeita? Onko kyse saman vai eri alan keksinnöstä? - Millainen on alan tuotteiden tai palveluiden kansainvälinen kysyntä nyt? Entä lähivuosina? Entä 2020? - Toimiiko alalla maakunnassa yksi iso yritys/organisaatio, jolla on määräävä asema? Vai onko alan yrityksiä/organisaatioita maakunnassa useita? - Voidaanko alan tuotteita/palveluita viedä tai tuoda helposti? - Mitä ammatteja alalle syntyy? - Mitä ammatteja alalta katoaa? - Onko alan tuotteita tai palveluita mahdollisuus korvata jollain toisella tuotteella tai palvelulla? Millä? Mihin toimialaan ja ammattiryhmityksiin uudet tuotteet ja palvelut sijoitetaan? 15
- Missä määrin alalla pystytään korvaamaan työntekijöitä erilaisella teknologialla? Mistä kyseinen teknologia tuodaan voitaisiinko sitä valmistaa Etelä-Pohjanmaalla? Mihin toimialaan ja ammattiryhmityksiin uudet tuotteet ja palvelut sijoitetaan? - Kuinka helposti Etelä-Pohjanmaalle voi sijoittua alan uutta toimintaa? - Kuinka helposti alan toimintaa voi poistua Etelä-Pohjanmaalta? - Onko alan työvoimaa saatavissa maakunnasta helposti? - Onko Etelä-Pohjanmaalla alan koulutusta? Tai onko sellaista suunnitteilla? Aiotaanko sitä vähentää? - Miten väestön ikääntyminen vaikuttaa alalla? - Miten väestön keskittyminen vaikuttaa alalla? 16