Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.



Samankaltaiset tiedostot
Kuva: Seppo Tuominen

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Soidensuojeluohjelman tausta, aikataulut ja periaatteet

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Soidensuojelu miten eteenpäin?

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa

Soidensuojeluohjelman valmistelu sekä luonnonarvot YSL:n uudistuksessa. Hallitusneuvos Satu Sundberg Suoseuran kevätseminaari 13.3.

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Suunnitelma soidensuojelun täydennysohjelman laatimisesta ja sen ympäristöarvioinnista

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Valtion arvokkaimpien soiden täydentävä suojelu TIIVISTELMÄ

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista.

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Soiden luonnontilaisuusluokitus

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Suoseuran esitelmätilaisuus

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 14/2014 YM027:00/2012

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

Suostrategian toteutus, kommentteja

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Ympäristöministeriö WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelmasta

NATURA VERKOSTO

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

METSO-ohjelma :

Puustoisten soiden uhanalaisuus

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Katsaus soiden monimuotoisuuden tilaan Pohjois-Pohjanmaalla

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Transkriptio:

Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012

Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita merkittäviä muutostekijöitä turpeenotto rakentaminen, ml. tieverkostot vesirakentaminen metsätaloustoimet ojittamattomilla soilla pohjaveden otto umpeenkasvu rehevöittävä laskeuma maastoliikenne ilmastonmuutos umpeenkasvu (Etelä-Suomen letot) Soidensuojelun täydennystarpeet / Aulikki Alanen 2

29.11.2012 Soiden käyttötilanne alueittain Alue ojittamattomat ojitetut Turpeenottoalueet yhteensä Etelä 145,13 369,16 12,69 526,98 Länsi 238,15 917,98 34,33 1190,46 Itä 209,36 852,46 13,98 1075,80 Pohjoinen 700,74 1640,18 27,33 2368,25 Lappi 2044,21 1107,88 6,12 3158,21 Koko maa 3337,59 4887,66 94,45 8319,70

Osuus tyyppien lukumäärästä Suotyyppien uhanalaisuus Etelä-Suomi 100 % 15 4 6 7 8 6 6 n 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % K NLK R NLR N Le Lu säilyvä LC vaarantunut VU äärimmäisen uhanalainen CR silmälläpidettävä NT erittäin uhanalainen EN K = korvet, NLK = neva- ja lettokorvet, R = rämeet, NLR = neva- ja lettorämeet, N = nevat, Le = letot, Lu = Luhdat

Osuus tyyppien lukumäärästä Suotyyppien uhanalaisuus Pohjois-Suomi 100 % 15 3 7 7 8 6 4 n 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % K NLK R NLR N Le Lu säilyvä LC vaarantunut VU äärimmäisen uhanalainen CR silmälläpidettävä NT erittäin uhanalainen EN K = korvet, NLK = neva- ja lettokorvet, R = rämeet, NLR = neva- ja lettorämeet, N = nevat, Le = letot, Lu = Luhdat

Soiden määrän väheneminen on hidastunut Uudisojitus (lähes) loppunut Suojeltuna 1,2 milj ha soita (13 %) Turvemaiden metsänhoitosuositukset, metsäsertifiointi Metsälain tärkeät elinympäristöt (10 ) Luonnontilaiset ja senkaltaiset rehevät korvet (2 823 ha), Lapin läänin eteläpuoliset letot (4 369 ha), vähäpuustoiset suot (41 886 ha), rantaluhdat (3 648 ha), pienvesien välittömät lähiympäristöt Luonnonsuojelulaki (29 ): Tervaleppäkorvet (80 kpl/82 ha) METSO puustoiset suot (2 093 ha tavoite 15 000 ha) ja soiden metsäiset reunat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

Soiden laadun heikkeneminen jatkuu! Vanhojen ojitusten, kunnostusojitusten, turpeenoton, rakentamisen, vesirakentamisen ja pohjavedenoton vaikutukset. Pirstoutuminen, ekologisen kytkeytyneisyyden heikkeneminen Pieni osa ojittamattomista soista tulkitaan metsälain tärkeiksi elinympäristöiksi. Tunnistaminen ja ominaispiirteiden huomioon ottaminen puutteellista; laatu heikkenee. Suuri osa ojittamattomista korvista ja runsaspuustoisimmista rämeistä metsätalouskäytössä. Eteläisten lettojen umpeenkasvu, korpien ja lähteisten tyyppien ja ominaispiirteiden muutokset, palsasoiden sulaminen. Suolajiston uhanalaistuminen kiihtynyt: 223 ensisijassa soiden eliölajia punaisella listalla, 111 näistä uhanalaisia, puolet lettolajeja.

Turvemaiden kestävän käytön ja suojelun VNP keskeiset suojelun linjaukset 1. Kohdennetaan soita muuttava maankäyttö (VAT:n mukaan) Luonnontilaisuusasteikko (VNP liitteenä) ja soveltamisen työryhmä (YM 2013) Soiden erityiset luonnonarvot (turvealueiden kaavaohjeeseen: lausunnolle 2012) 2. Parannetaan suoluonnon tilaa Toimet suojelualueilla (rajaustarkistukset, ennallistaminen: MH) Suojeluohjelman valmistelu työryhmässä 2012-2014, METSO VNP päivitys 2013 VAPO neuvotteluja jatketaan (YM, POPELY, MH; 5 suota suojeltu 2012) Suojelualueiden ulkopuolisten soiden ennallistaminen (MH, MMM, YM) 3. Kehitetään lainsäädäntöä YSL: luonnonarvot, lupajärjestelmät, alle 10 ha kohteet (2012 valmisteltu) LSL: luontotyypit, muut täydentävät soiden luonnonarvot (2013 alkaa) MetsäL: uudistamisvelvoitteen kevennys, luontotyyppisuojelu (2012 vaikutusarviointi) 28.11.2012 Soidensuojelun täydennystarpeet / Aulikki Alanen

Luonnonsuojelulain mukainen soidensuojelun täydennysohjelma Tavoitteena valmistella suostrategian, HO:n ja VNP:n mukaisesti LSL:n 7-9 luonnonsuojeluohjelma VN hyväksyttäväksi 2014/15 YM asetti 4.9. 2012 tehtävää varten työryhmän, jossa 12 jäsentä: MMM, YM, SYKE, MH, GTK, Metla, TAPIO, MTK, SLL, Luonto-Liitto, ELY ja Maakunnan liitto, pj. Aulikki Alanen Työryhmä tekee ehdotuksen suojeluohjelmaksi, jossa yksilöidään ja rajataan ne suojeltavat suot, joiden luonnonarvoilla on valtakunnallista merkitystä. Ohjelmassa määritellään kohteiden suojelun tavoitteet, suojelua vaarantavat toimet, suojelukeinot ja niiden toteuttamisen aikataulu (2019, 2025) ja toteutusvastuut sekä rahoitus 28.11.2012 Soidensuojelun täydennystarpeet / Aulikki Alanen 9

Suojeluohjelman rajaus, ojitustilanne ja suojelutilanne vyöhykkeittäin Soidensuojelun täydennystarpeet / Aulikki Alanen 10

Soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu Ohjelma täydentää nykyisen suojelualueverkon alueellista ja ekologista edustavuutta, suoalueiden välistä kytkeytyvyyttä sekä parantaa suoluonnon suojelutasoa. Ohjelman kohteet ovat hydrologisesti säilyviä tai palautettavissa olevia, soiden uhanalaisten ja alueellisesti arvokkaiden luontotyyppien ja eliölajien esiintymiä. Aluksi kootaan keskeisiä aineistoja ja kuullaan asiantuntijoita (SYKE, Metla, GTK, maakunnan liitot, yliopistot, suojelujärjestot jne), valmistellaan tietokanta ja käynnistetään tarvittavat maastotarkistukset 2013 ja 2014. Suojelurajaukseen sisällytetään suoaltaan osat, joiden säilyttämisellä tai palauttamisella suon luonnonarvot säilyvät ja kasvavat. Suon vesitalous turvataan ohjelma-alueen sisällä. Ympäröivien alueiden maankäyttöön ohjelma ei vaikuta. Ohjelman valmistelusta tiedotetaan joka vaiheessa sekä kuullaan yleisöä, viranomaisia ja asianomaisia tahoja valtakunnallisesti ja alueellisesti. Vaikutukset arvioidaan. 28.11.2012 Soidensuojelun täydennystarpeet / Aulikki Alanen 11

Suojelualueet kuntoon Tilanne Suojelualueilla on ojitettuja soita noin 50 000 ha; noin 16 000 ha ennallistettu Suojelualueiden rajaukset eivät aina sisällä koko suoaluetta ja ulkopuolella oleva osa on usein ojitettu Tavoite Suojelusoiden tilaa parannetaan ennallistamalla niiden ekologista toimivuutta heikentävät ojitukset Suojellut suot ovat hydrologisesti ehyitä kokonaisuuksia Haasteet Riittävät resurssit ennallistamisen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan Suojelualueiden ulkopuolisten alueiden maankäytön aiheuttamien haitallisten vaikutusten minimointi Rajausongelman laajuuden ja vakavuuden selvittäminen (MH) Rajausongelmien ratkaisuun tarvittavien toimintamallien löytäminen

29.11.2012

Ryhmän-tekstisivu Väliotsikko tai lyhyt teksti: Arial Black, 16 pt Luettelo tai leipäteksti Arial, 16 pt, musta. Ryhmäsivuille tulisi palkki, jossa kyseisen ryhmän pallo näkyvänä, muuta haaleina. Kiitos! Kuva: Seppo Tuominen