GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3323/-93/1/1 0 Kylmälahti Jarmo Nikande r 1.2.199 3 SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ 3323 01, VUOSINA 1991-1992.
TUTKIMUSALUEEN SIJAINT I Tutkimusalue sijaitsee 25 km lounaaseen Kiuruveden keskustas - ta ja 20 km etelään Pyhäsalmen keskustasta, Koivujärve n pohjoispuolella, karttalehdellä 3323 O1B, kuva 1. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.
ALUEEN GEOLOGIASTA Kylmälanden tutkimusalue Koivujärven pohjoispuolella on os a Koivujärven halki pohjois-eteläsuunnassa kulkevasta vu l kaanis-sedimenttisestä kivilajivyöhykkeestä. Tämä on puoles - taan osa vulkaanis-sedimenttisestä kivilajivyöhykkeestä, jonka pohjoisosassa on Pyhäsalmen malmi ja eteläisellä jat - keella Keiteleen Kangasjärven sinkki-rikkimalmi. Alueellisi a tutkimuksia ovat tehneet mm. Marttila 1976 ja 1981, Huhtal a 1979, Ekdahl 1981 ja Gaål (ed.) 1988. Koivujärven aluett a ovat tutkineet mm. Talvitie 1959, Nikander 1976 ja Äikä s 1988. Kylmälanden karsi-hapan vulkaniitti-grafiittituffi-kiille - gneissi-kivilajiseurueeseen kuuluu myös U-P-horisontti, jost a on havaintoja Koivujärven Huutsaaresta, jota Äikäs (1988) o n tutkinut, liite 1.Alueen kivilajiseurue on samankaltaine n kuin Vihannin Lampinsaaren sinkkimalmin kivilajiseurue. Tämä kivilajiseurue on Pyhäsalmen-Kangasjärven vulkaanis-sediment - tisen vyöhykkeen stratigrafisesti alin yksikkö. SUORITETUT TUTKIMUKSE T Kylmälanden tutkimukset käynnistyivät loka-marraskuussa 199 1 lohkare-etsinnällä ja paljastumien havainnoimisella. Kenttätyön tekivät tutkimusapulaiset Hannu Koskivuori (HSK) j a Tuomo Stranius (TOS). Kiisuuntuneita lohkareita löytyi run - saasti Haahkarinjoen itäpuolelta Koivujärven rannan ja Haapa - mäen tien väliseltä alueelta, liite 7. Kivilajiltaan lohka - reet ovat kerroksellista tremoliitti-ja/tai diopsidikartta - hapanta vulkaniittia. Niissä on kohtalaisena pitotteen a rikkkiisua ja/tai magneettikiisua. Lohkareessa TOS-91-1 0 rikkikiisua on pirotteen lisäksi kompakteina raitoina. Sinkkivälkettä tavattiin ainoastaan lohkarehavaintojen HSK- 91-24-26 kohdalla olevasta paikallisesta rakkamaisesta lohka - reikosta. Sinkkivälkettä on erittäin vähän raeryppäinä yhdessä rikkikiisun kanssa hieman serisiittiytyneessä happa - massa vulkaniitissa. Kolmesta paljastumasta otettiin näytteitä minikairalla. Havaintonumerot olivat, suluissa vuonna -92 annettu kartoi - tustunnus, HSK-91-15.1-15.5(HSK-92-67), HSK-91-16.1-16. 9 (HSK-92-62), HSK-91-17.1 17.8(HSK-92-85). Kaikista näytteistä analysoitiin Co,Cu,Ni,Pb,Zn,Ag,Au ja S. Mainittavia pitoisuuksia ei ollut. Talvella 1991-92 tehtiin magneettinen ja slingram-mittau s 3 km2 alueella,liite 2. Työn teki GTK :n geofysiikan ryhmä. Kevättalvella -92 otettiin Cobra-kalustolla syvämoreeninäytteitä ja kallionpintanäytteitä 12 linjalta 10 m pistevälein, liitteet 3 ja 4. Moreeninäytteitä kertyi 397 kpl ja kallion - pintanäytteitä 230 kpl. Työn suorittivat tutkimusapulaise t Hannu Koskivuori, Tuomo Stranius ja Reino Toivonen. Näytteistä analysoitiin Co,Cu,Ni,Pb,Zn,Ag,Au ja S. Aino a huomatta pitoisuus saatiin sinkin osalta kallionäytteest ä 9250086. Siinä oli 0.47 % Zn, rikkiä oli 2.5 %. Paikall e kaivettiin myöhemmin monttu ja se sai havaintotunnukse n HSK-92-45, liite 7. Touko-kesäkuussa 1992 Hannu Koskivuori ja Tuomo Straniu s kartoittivat alueen. Havainnot HSK-92-1 - 85, liite 7.
Kesäkuussa 1992 tehtiin Zn-anomaalisen kallionpintanäytteen alueelle 0.25 km2 laajuinen IP-mittaus, liite 2. Mittauksell a pyrittiin tarkentamaan slingram-mittausta ja saamaan esii n mandollinen Zn-pitoinen vyöhyke. Tulos ei ollut toivotu n lainen. Kesäkuussa 1992 kaivettiin kolme monttua, havainnot HSK-92-4 3-45, liite 7. Monttu -43 kaivettiin Cobrauksessa esii n saadun heikon Zn-anomalian pohjoispuolelle. Montulla saatiin kallio esiin 80 m matkalla. Länsipäässä monttua on hiema n emäksistä vulkaniitti. Muuten montun kivilaji on kerroksel - lista hienorakeista, runsaasti kvartsia sisältävää tremoliit - tikartta ja hapanta vulkaniittia. Siinä on kauttaaltaa n rikkikiisu- ja magneettikiisupirotetta. Montun itäreunass a rikkikiisua on paikoin kohtalaisesti, liite 5. Montust a otettiin näytteet HSK-92-43.1-43.31. Sinkkivälkettä ta i kuparikiisua ei näytteissä ollut. Monttu -44 kaivettiin Cobrauksessa esiin saadun heikon Zn - anomalian kohdalle. Vesivaikeuksien vuoksi suoria kallioha - vaintoja ei päästy tekemään. Kaivurin rikkonaisesta kallio n pinnasta rouhimat kivet olivat voimakkaasti myloniittiutunut - ta graniittista kiveä. Monttu -45 kaivettiin Cobrauksessa esiin saadun parhaan Zn - anomalian kohdalle, liite 7. Vesivaikeuksien vuoksi 14 m pit - kästä montusta ei voitu tehdä kunnollisia kalliohavaintoja. Kaivurin nostamat louheet olivat hieman serisiittiytynytt ä hapanta vulkaniittia. Montun itäpäässä kivessä oli rikkikiisua paikoin kohtalaisesti pirotteena ja raitoina. Rikki - kiisuraidoissa oli satunnaisesti vähän sinkkivälkettä raeryp - päinä ja kapeina piroteraitoina. Montun kivilaji kiisuineen on samanlaista kuin montun SE-puolella olevat lohkareet HSK- 91-24 - 26. Marras-joulukuussa 1992 kairattiin GTK :n Lumikko-kalustolla montun -45 pohjoispuolelle 6 lyhyttä reikää, R 311-316, liitteet 7 ja 6. Reikien yhteispituus oli 231 m. Reiän 311 alussa on syvyydelle 19.70 serisiittiytynytt ä hapanta vulkaniittia ja siinä välikerroksina intermediäärist ä vulkaniittia. Välillä 17.20-17.75 on rikkikiisun breksioi - maa hapanta vulkaniittia, jossa on hieman sinkkivälkettä. Kivilajit kiisuineen ovat samanlaisia kuin reiän SE-puole n lohkareet HSK-24-26. Loppuosa reiästä 311 ja reikä 312 on kiillegneissiä. Pohjoisemman profiilin kaikilla rei'illä lävistettiin tona - liittisen gneissin keskellä hapanta vulkaniittia ja/ta i kartta ja/tai intermediääristä vulkaniittia ja/tai grafiitti - tuffia. Niissä on hieman rautakiisuja ja muutamia sinkkiväl - kehippuja. Reiän 314 hapan vulkaniitti kiisuineen on kui n reiän 311 hapan vulkaniitti syvyydellä 17.20-17.75. Lähinnä kultapitoisuuksien tutkimiseksi analysoitiin reiäst ä R313 välit 8.80-9.80 ja 17.00-18.00 ja reiästä R315 välit 14.70-15.70 ja 19.85-20.85. Kultaa ei ole.
YHTEENVET O Kartoituksen, kallionpintanäytteenoton, montutuksen, kai - rauksen ja geofysikaalisten mittaustulosten perusteella o n laadittu liitteenä 7 oleva geologinen kartta. Vihannin Lampinsaaren tyyppinen kivilajiseurue rajoittuu nii n lännessä kuin idässä suonigneissiin. Tämä kivilaji on pegma - tiitti- ja graniittisuonien migmatisoima keskirakeinen kvart - si-plagioklaasi-biotiittigneissi. Itäpuolen suonigneissii n verrattuna länsipuolen suonigneissi on hieman hienompirakei - nen ja vähemmän suonittunut. Lisäksi siinä on ohuita diopsi - dikarsikerroksia ja kummingtoniittipitoisia kerroksia. Kiillegneissi-karsi-hapan vulkaniitti-yksikkö näkyy geofysikaalisilla kartoilla magneettisena anomaliana. Hajanai - sempina sähköisinä anomalioina näkyvät magneettikiisu- ja/ta i grafiittipitoiset osat. Kiillegneissi on hienorakeista ja sen päämineraalit ovat kvartsi, plagioklaasi ja biotiitti. Siinä on vaihtelevi a määriä magneettikiisua ja/tai grafiittia. Karsikiveä on kahta tyyppiä. Diopsikarren päämineraalit ova t diopsidi, plagioklaasi, tremoliitti ja joskus karbonaatti. Tremoliittikarren päämineraalit ovat tremoliitti, plagioklaa - si, diopsidi ja kvartsi. Hapan vulkaniitti on hienorakeista ja sen päämineraalit ovat kvartsi ja plagioklaasi, toisinaan myös kalimaasälpä, bio - tiitti, muskoviitti ja/tai tremoliitti. Karsissa ja happamassa vulkaniitissa on vaihtelevia määri ä rikkikiisua ja magneettikiisua. Karsissa on toisinaan myö s grafiittia. Edellisestä kivilajiyksiköstä on erotettu omaksi hapan vul - kaniitti-karsi-yksikökseen näiden kivilajien yhtenäisimmä t esiintymisalueet. Hapan vulkaniitti on hieman serisiittiytynyttä ja siinä on rikkikiisua enemmän kuin magneettikiisua. Paikoin, kuten reiässä 311 ja montussa -43 rikkikiisua o n kohtalaisesti. Parhaimmat, joskin vähäiset, havainnot sinkki - välkkeestä ovat tästä yksiköstä. Grafiittituffi erottuu geofysikaalisissa mittauksissa hyvänä johteena ja magneettisena miniminä. Kivilajihavainnot perus - tuvat Cobraamalla saatuihin rapautuneisiin näytteisiin. Niiden perusteella kivessä on kvartsia, plagioklaasia, diopsidia, tremoliittia, kiillettä, grafiittia ja hieman rauta - kiisuja. Itäreunan karsi-hapan vulkaniittiyksikkö on geofysikaalisilt a ominaisuuksiltaan epähomogeeninen. Karret ja hapan vulkaniitti ovat samanlaisia kuin muissaki n kivilajiyksiköissä. Niiden lisäksi tässä yksikössä on väli - kerroksina intermediääristä ja emäksistä vulkaniittia, tuf - fia. Yksikön pohjoisosassa kivissä on kohtalaisesti magneetti - kiisua ja vähän rikkikiisua. Yksikön eteläosan länsireunassa karsissa ja happamassa vul - kaniitissa on paikoin kohtalaisesti rikkikiisua ja vähän magneettikiisua.
Yksityiskohtaisemman geologisen kartan laatimista vaikeuttaa kohteen rakennegeologiset piirteet. Kivien kerroksellisuuden kulku on pohjois-eteläsuuntainen j a kaateen suunta on itään. Kerrokset ovat poimuttuneet loivasti pohjoiseen kaatuvan poimuakselin mukaisesti. Monivaiheinen poimutus yhdessä primääristi kertautuvan ker - roksellisuuden kanssa tekee eri havaintopisteiden toine n toisiinsa sitomisen erittäin vaikeaksi, eikä sitä ole tämä n työn puitteissa pyritty tekemään edellä esitettyä yksityis - kohtaisemmin. Vaikka karsissa ja happamassa vulkaniitissa on paikoin kohta - laisestikin rikkikiisua ja magneettikiisua, niin merkittävi ä arvometallipitoisuuksia ei tehdyillä tutkimuksilla saat u esiin, eikä muutakaan malmiin viittaavaa havaittu. ~.~(J.)? 'armo Nikander
LIITTEET 1. Karsi-hapan vulkaniitti-kivilajiseurueen esiintymisalueet. 2. Maastogeofysikaaliset mittausalueet. 3. Näytteenottolinjat. 4. Näyteenottolinjat ja näytetunnukset. 5. Monttukartta. 6. POKA-kairausprofiili. 7. Geologinen kartta.
KIRJALLISUUS Ekdahl, E., 1981. Kielekevirtausten malminetsinnälline n merkitys ja syvämoreenigeokemia malmitutkimuksissa Pie - laveden ympäristössä. Julkaisematon lisensiaattityö, Oulun yliopisto 106 s. Gaäl, G. (ed.), 1988. Exploration target selection b y integration of geodata using statistical and image processing techniques. An example from Central Finland. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 80. Huhtala, T., 1979. The geology and zinc-copper deposit s of the Pyhäsalmi- Pielaves i district, Finland. Econ. Geol. 74, 1069-83. Marttila, E., 1976. Evolution of the Precambrian volcani c complex in the Kiuruvesi area, Finland. Geol. Surv. Finland Bull. 283, 109 s. -,1981. Kiuruveden kartta-alueen kallioperä. Suomen geologi - nen kartta 1 : 100 000, kallioperäkarttojen selitykset, lehti 3323. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo, 48 s. Nikander, J., 1976. Pielaveden Koivujärven jakson karsi- j a karbonaattikivien ja vulkaniittien stratigrafiasta. Jul - kaisematon pro gradu-työ, Turun yliopisto, 88 s. Talvitie, J., 1959. Koivujärven kiteisistä liuskeista j a eruptiivikivistä Savon liuskealueella, Luoteis-Savossa. Julkaisematon pro gradu-työ, Helsingin yliopisto, 85 s. Äikäs, 0., 1988. Koivujärven Huutsaaren uraani-fosforiesiin - tymä Kiuruvedellä. Raportti M19/3323/-88/1/60. Geologia n tutkimuskeskuksen arkisto.
LIITTYY Geologinen kartta M11.21/3323/-92/ 1 Tektooniset havainnot M11.3/3323/-92/ 1 Monttukartta M51.1/3323/-92/ 1 Lohkarekartta M11.12/3323/-92/ 1 Näytteenottokartta M35.1/3323/-92/ 1 Syväkairausprofiili M52.7/3323/-93/R311-31 6 Syväkairausraportit M52.5/3323/-92/R311-31 6 Syväkairausanalyysit Til.n :o 35535/N92325063-06 6 Paljastumahavainnot Hannu Koskivuori HSK-92-1 - 8 5 Lohkarehavainnot Hannu Koskivuori HSK-91-20-2 6 Tuomo Stranius TOS-91-9-11,14,1 6 Kiillotetut ohuthieet Ku 18728-18737, 18926, 1964 5 Syvämoreeninäyttee t 9249001-245, 334-485, niiden analyysitilausnumerot : 35305, 35308, 35255, 35257, 35262. Kall ionpintanäytteet 9250001-66, 82-122, 142-264, niiden analyysitilausnumerot : 35258, 35261, 35306, 35307, 36565. Palanäytteet Analyysinumerot Anal.tilausnumero t TOS- 91-9-18,-8 M9104461-04471 3520 9 HSK- 91-20 -26 M9104431-04437 --"-- HSK-91-15.1-15.5 M9104438-0444 2 (HSK-92-67 ) HSK-91-16.1-16.9 M9104443-0445 1 (HSK- 92-62 ) HSK-91-17.1-17.8 M9104452-0445 9 Arkistoidut kallionäyttee t HSK-92-2.1, 5, 9.1, 29, 43.1-43.31, 45.1, 62, 67, 7 2 Geofysikaaliset kartat 1 : 400 0 Sama-arvokäyräkartat Magneettinen Q22.21/3323 01/92/draf t Slingra m reaali Q24.112/3323 01/92/draft imaginääri Q24.111/3323 01/92/draf t Profiilikarta t Magneettinen Q22.23/3323 01/92/draf t Slingra m Q24.11/3323 01/92/draf t IP Q28.4/3323 01B/92 /draft
GEOFYSIIKAN MITTAUSALUEET LIITE 2
LIITE 3