GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3221, 2243/-86/1/1O Uurainen Kangashäkki Ossi Ikävalko 23.4.1986 MALMITUTKIMUKSET UURAISTEN KANGASHÄKIN ALUEELLA VUOSINA 1981-1983, YHTEENVETO
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Malmiviitteet 3. Tutkimukset 4. Tulokset ja johtopäätökset 4.1. Lassinvuorten lohkareet 4.2. Luukkaankankaan lohkareet 4.3. Myllyperän lohkareet 4.4. Naarminmäen lohkareet 5. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi KARTAT 1-8
1. Johdanto 1 Uuraisten Kangashäkin alueelta on lähetetty lukuisia kansannäytteitä kiisupitoisista lohkareista, joista osasta on saatu huomattaviakin analyysituloksia. Aiheita on selvitelty malmiosaston toimesta vuosina 1981-1983. Malminetsintätoimet ovat olleet alustavia, systemaattista etsintätyötä ei ole suoritettu. Etsintätyötä on tehty muutamien viikkojen aikana vuosittain. Tässä selvityksessä kootaan yhteen aikaisemmat tutkimukset ja annetaan arvio malmiaiheista sekä laaditaan ehdotus jatkotoimenpiteiksi.
2. Malmiviitteet 2 Kangashäkin alueelta ( kartta 3221 02 ja 2243 11)on lähetetty lähes 40 analysoitua kansannäytettä, suurin osa "harrastemalminetsijä" Toivo Pienräihän toimesta. Tyypilliset näytteet sisältävät lyijyhohdetta, sinkkivälkettä ja kuparikiisua. Kivilajina on tavallisesti liuskeinen porfyyrinen (plastoporfyyrinen) kivi, joka alkuperältään lienee vulkaniitti. Kivien koostumus vaihtelee. Useimmiten malmimineraalit esiintyvät rakojen ja juonien yhteydessä pesäkemäisesti, ja vain osassa kiveä. Vain harvoin mineralisoitumisen voidaan sanoa olevan läpikotaista. Useat hyvät analyysitulokset on saatu parhaasta osasta kiveä, minkä vuoksi lohkareviitteiden todellista merkitystä on vaikea arvioida. Lohkareita onkin syytä pitää vain osoituksena mineralisoitumisesta, suurin merkitys on lohkaretihen tymillä. Analyysituloksia on tarkasteltava ensisijaisesti kvalitatiivisesti, kvantitatiivinen informaatio on kyseenalaista!. Kartassa 1 on koottu huomionarvoisimmat lohkareviitteet (12 kpl), jotka samalla kuvastavat merkittävimpiä lohkaretihentymiä. Analyysitulokset on esitetty liitteessä 1. Kartassa 2 on esitetty alueelta analysoituja selvästi mineralisoituneita lohkareita. Mineralisoituneita lohkareita esiintyy runsaasti Uuraisten kirkonkylän itäpuoleisilla alueilla. Tarkasteltaessa kaikkia lohkareita saadaan pitkiä lähes länsiluoteisen kuljetuksen suuntaisia "lohkareviuhkoja". Huomioitaessa vain merkittävimmät lohkareet voidaan erottaa seuraavat aiheet : I II III IV Lassinvuori Luukkaankangas Myllyperä, Konttimäki Naarminmäki (Härkämäki) Tyypilliset analysoidut kivet sisältävät suuria sinkki-, lyijy- ja kuparipitoisuuksia. Merkittävää on scheeliitti- ja molybdeenihohdelohkareiden'esiintyminen. Paikoin kuparikiisurikkaissa kivissä on merkittäviä hopea- ja kultapitoisuuksia. Lassinvuorten alueella esiintyy tinapitoisia kiviä. Samassa yhteydessä on tavattu fluoriittia ja pisaramaista sinistä kvartsia (greisen-muodostusta?).
Taulukko 1. Merkittävimmät malmilohkareet I Lassinvuori Zn % Pb % Cu % Agppm Sn % W % Co % Auppn K 7135 x= 6939.800 y= 424.700 1.31 1.31 0.02 180 K 7129 6939.800 424.720 1.03 0.40 0.40 40 1.16 0.01 0.01 0.0 II Luukkaankangas K 7210 x= 6936.800 y= 426.375 0.00 5.44 K 7023 6936.800 426.180 0.65 4.45 0.11 78 93ppm 0.05 0.2 III Myllyperä K 6756 x= 6932.090 y= 426.990 0.06 1.28 0.0 K 6756 6931.960 427.000.16.01 3.07 47 0.0 5.6 K 6834 6932.010 427.080 2.75.01 3.88 41 0.0_ 0.01 0.6 AJL-80-23 6932.060 427.670 8.32 220 IV Naarminmäki K 6926 x= 6928.180 427.350 2.07 0.10 0.39 9 0.0 EN-80-13 6928.190 427.300 2.73 0.01 0.42 52 0.0 0.0 AJL-80-22 6928.150 427.300 4.48 0.29 0.45 15 0.0 0.0 0.0 Härkämäki EN-80-14 x= 6933.00 y= 424.80 0.44 0.01 1.71 41 0.0 0.0 0.0
3 3. Tutkimukset Uuraisten Kangashäkin alueella on suoritettu malmitutkimuksia vuosien 1981-1983 aikana. Tutkimuksista on laadittu seuraavat raportit : Hirvas, H., Nenonen, K. (1981) Malminetsintää palvelevat maaperätutkimukset Uuraisissa ja Jyväskylän ympäristössä. Geologinen tutkimuslaitos, raportti P.13.2.022. Hirvas, H., Huhta, P. (1982) Malminetsintää palvelevat maaperätutkimuk- set Jyväskylän mlk :ssa ja Uuraisilla. Geologinen tutkimuslaitos, raportti P 13.2.034. Ikävalko, 0. (1983) Malmitutkimuksista Uuraisten Kangashäkin alueella. Geologinen tutkimuslaitos, raportti M 19/3221, 2243/-82/1/10. Malminetsintää palveleva maaperätutkimusryhmä on suorittanut kuljetustutkimukset kaikkien merkittävien lohkareaiheiden alueella. Lohkareetsintää on suoritettu alueella malmiosaston toimesta muutamien viikkojen aikana. Suoritettu malminetsintätyö on ollut luonteeltaan alustavaa, kovinkaan perusteellisesta ja systemaattisesta työskentelystä ei voi puhua. Alueella toiminut harrastemalminetsijä Toivo Pienräihä on kuitenkin tehnyt varsin tarkkaa lohkare-etsintää keskeiset alueet kattavasti, eikä hänen jäljiltään ole juuri uusia lohkareita löydettävissä. Huonosta paljastuneisuudesta johtuen kallioperäkartoitusta on voitu suorittaa vain rajoitetusti, merkittäviä kohteita on käymättä lävitse. Malmiosaston tutkimusryhmän toimesta scheeliittiaiheiden alueelta kerättiin 50 kpl moreeninäytteitä pintaosasta, joista huuhdottiin raskasmineraalit (scheeliitti) ja arvioitiin suprakrustisten kivien osuus. Moreenigeokemian näytteenottoa alueella on tehty maaperäosaston tutkimuskaivannoista sekä kevyellä iskuporalla Lassinvuorten alueelta ( 7 kpl) ja Myllyperän alueelta (5 kpl). Anomaalisia pitoisuuksia kyseisissä näytteissä ei. ole saatu. Systemaattista näytteenottoa ei ole suoritettu.
4 4. Tulokset ja johtopäätökset Uuraisten Kangashäkin alueen geologinen ympäristö on varsin puutteellisesti tunnettua. Alueella on suoritettu ainoastaan 1 :400 000 mittakaavainen vanha kallioperäkartoitus, jonka mukaan alueella esiintyy vain graniittisia kivilajeja. Käyttökelpoisia informaatio on saatavilla aeromagneettisista korkealentomittauksista. Moreenin runsas suprakrustista materiaalia edustava lohkareisto antaa syyn olettaa, että alueella täytyy olla laaja-alaisia erilaisia vulkaanista alkuperää olevia liuskemuodostumia. Useimmat lohkareet ovat kauniita porfyyrisiä hapanta magmatismia edustavia intrusiivisia kiviä sekä niiden vulkaanisia ekvivalentteja. Lohkareet edustavat hyvin samankaltaista kallioperää kuin tunnetaan läheisellä Muittarin Saarijärven alueella, mutta eivät voi olla sieltä kulkeutuneita. Mineralisoituneet lohkareet muodostavat pitkiä näennäisesti lähes kuljetuksen suuntaisia viuhkoja ( kartta 2 ). Merkityksellisimmät lohkareet ( kartta 1 ) muodostavat 4 tihentymää, joita on pidettävä lähtökohtana mahdollisissa tutkimuksissa : I Lassinvuori (Cu, Pb, Zn, Sn, Ag) II Luukkaankangas (Cu, Zn, Pb, W, Mo) III Myllyperä (Cu, Zn, Pb, Ag, Au) IV Naarminmäki (Cu, Zn, Pb, Ag) Kartassa 3 on tarkasteltu alueen aeromagneettista korkealentomittauskarttaa. Kangashäkin alueella on erotettavissa suurehko soikean muotoinen magneettinen minimialue, jolla useimmat lohkareviitteet sijaitsevat. Tätä reunustaa itä- ja pohjoispuolella kapea yhtenäinen maksimivyöhyke, joka paljastumahavaintojen perusteella ainakin alueen N-osassa Lassinvuorten alueella edustaa liuskemuodostumaa. Kangashäkin alueen länsipuolella erottuu loivasti kohoava laaja-alainen magneettisesti homogeeninen alue, joka edustanee granitoideista koostuvaa kallioperää. Magneettinen minimialue tasaisuutensa ja muotonsa vuoksi on myös tulkittava johtuvaksi granitoideista, kuitenkin selvästi länsipuoleisesta muodosturnasta eroavaksi.
5 Kartassa 3 on lisäksi tarkasteltu Kangashäkin alueen topografian pääpiirteitä. Magneettisen kapean häiriövyähykkeen alueelta on erotettavissa selvä "painauma-alue", joka yhtyy häiriön itään suuntautuvaan haarakkeeseen. On ilmeistä, että topografiassa laajimmat laaksoalueet kuvastavat liuskemuodostumien alueita. Lohkarehavainnot ja karttatulkinta antavat aiheen olettaa, että geologisen ympäristön muodostavat laajahko granitoidialue ja sitä ympäröivä suprakrustisten muodostumien alue, johon kuuluu erilaisia hapanta magmatismia edustavia pinnallisia ja puolipinnallisia porfyyrisiä kiviä. 4.1. Lassinvuorten lohkareet Lassinvuorten lohkareet ovat löytyneet moreenin pintaosista metsäautotien varrelta ja kulkeutuneet suunnasta 290-295 astetta. Lohkareiden löytöpaikalle kaivetussa koekuopassa ( kartta 4, kuoppa 83713 ) esiintyi muutama alkuperäisten lohkareiden kaltainen porfyyrinen kivi. Moreenin pohjaosassa esiintyi runsaasti ( 40-50 % ) kvartsimaasälpäliuskeita, jotka kuvastavat lähistön paljastumia. Lassinvuorten rinteeseen kaivetuissa muissa kuopissa ei esiinny poikkeuksellisen paljon kvartsimaasälpäliuskeita, ei myöskään alueen N-puolella moreenin pintaosissa. Alueen moreeneista ei ole tehty geokemiallisia määrityksiä. Moreeninäytteistä on tehty useita raskasmineraalien koevaskauksia, mutta kohonneita scheeliittipitoisuuksia ei ole tavattu. Lassinvuorten alueella esiintyy paljastumissa kvartsimaasälpäliuskeita, joihin liittyy siellä täällä sillimaniittia ja muskoviittia sisältäviä "hiertovyöhykkeitä". Eräässä sellaisessa on pieni kuparikiisumineralisaatio ( OJI-83-2004, Cu 1.7 %, Zn 0.04 %, Ag 33 PPm).
Tinapitoisissa mineralisoituneissa lohkareissa esiintyy fluoriittia, pisaramaista sinistä kvartsia ja kiillemineraaleja, joiden on uskottu eräiden tutkijoiden mukaan muistuttavan greisenmuodostusta. Kassitteriittia ei ole varmuudella tavattu, vaan tina esiintynee sulfideina. Lassinvuorten alueen lohkareiden lähtöpaikka on todennäköisimmin löydettävissä muodostumista, jotka liittyvät alueen kvartsimaasälpäliuskeiden läheisyyteen. 6 4.2. Luukkaankankaan lohkareet Luukkaankankaan metsäautotien varrella esiintyy n 200 m :n matkalla scheeliittipitoisia lohkareita ablaatiomoreenin pintaosassa, joka peittää pohjamoreenia n metrin paksuna kerroksena. Scheeliitti esiintyy porfyyrisissä suprakrustisissa kivissä niitä lävistävien kvartsijuonien (juonisto?) yhteydessä, sekä jossakin määrin myös sivukivessä. Lisäksi alueella esiintyy heikkoja Zn-, Pb-, Cu-lohkareita. Kuljetustutkimusten perusteella ( Hirvas, Huhta 1982 ) lohkareiden lähtöpaikka on ilmeisesti löytöpaikan ja kaivantojen 82843, -44 välisellä alueella ( kartalle 5 piirretyssä sektorissa ) pelkästään ablaatiomoreenin peittämässä kalliokynnyksessä. Lohkareen löytöpaikan ablaatiomoreenissa suprakrustisia kivilajeja olevien lohkareiden osuus on n 90 %. Kaivannoissa 82843 ja -44 tavattiin vain vähäisessä määrin ko lohkareita. Kilpimäen ja Karankamäen Kirmasjärven moreeneissa suprakrustisten kivien osuus kasvaa edellisiä hieman suuremmaksi. Kilpimäen ja Karankamäen alueilta otetuissa moreeninäytteissä saatiin huuhdottaessa hieman kohonneita (anomaalisia) scheeliittipitoisuuksia (50-100 raetta, tausta < 20 raetta). Kaivinkonekaivannoista otetuissa geokemian näytteissä ei ole anomaalisia metallipitoisuuksia. Lohkareiden löytöpaikka saattaa siis sijaita aivan löytöpaikan läheisyyden kalliokynnyksessä, myäskään ei ole poissuljettu mahdollisuutta, että ne ovat kulkeutuneet kauempaa ( Lanneveden alueen suprakrustisesta laajemmasta vyöhykkeestä). Pitempään kulkeutumiseen viittaavat scheeliittianomaliat Lanneveden E-puolella ja lohkareisto.
7 4.3. Myllyperän iohkareet Myllyperän Naarminmäen lohkareet ovat löydetty pohjamoreenin pinnalta ja pintaosista (kartta 6). Kuljetustutkimusten perusteella jäätikön virtaus on tapahtunut suunnasta 275-290 astetta. Lohkareet ovat erilaisia hienorakeisia liuskeisia kiviä, ilmeisesti vulkaniitteja, edustavat hyvin samantapaisia kivilajeja kuin edellisetkin. Malmimineraaleina tavataan kuparikiisua, lyijyhohdetta ja sinkkivälkettä, lisäksi on merkittävää kohtalaiset kulta- ja hopeapitoisuudet. Heikohkoja kiisulohkareita on löydetty useita Niinijärven S-puoleisilta alueilta sekä läheltä Uurainen-Kangashäkki tietä (Särkilammen lohkaretihentymä). Alueelle tehtyjen kaivantojen moreeninäytteissä ei ole tavattu kohonnneita metallipitoisuuksia. Tutkimuksissa ei ole selvinnyt lohkareiden lähtöpaikkaa. Kaikki lohkareet saattavat kuulua samaan laajaan viuhkaan, jolloin lähtöpaikkaa on haettava Särkilammen lohkaretihentymän länsipuolelta. Myöskin on mahdollista, että Myllyperän lohkareet ovat peräisin erillisestä liuskemuodostumasta, jolloin lähtöpaikka saattaa olla aivan lähellä. 4.4 Naarminmäen lohkareet Naarminmäen pellon laidasta on löydetty kiviaidasta n nyrkinkokoinen sinkkivälkettä sisältävä vulkaniittilohkare. Lohkare-etsijät löysivät toisen samantyyppisen pellon laidasta (kartta 7). Lisäksi moreenikuopista löydettiin kaksi uutta sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta sisältävää vulkaniittilohkaretta, sekä lukuisia samantyyppisiä rikki- ja magneettikiisua sisältäviä lohkareita. Moreeni on kerrostunut suunnassa 280-285 astetta tapahtuneen jäätikön viimeisen virtauksen aikana. Koekuopista otetuissa moreeninäytteissä ei tavattu kohonneita metallipitoisuuksia. Kuljetustutkimusten perusteella lohkareet saattavat olla melko paikallisia, mihin viittaa useiden kiisuuntuneiden lohkareiden esiintyminen kaivannoissa.
8 5. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi Kangashäkin malmitutkimukset ovat olleet alustavia, voidaan katsoa, että ainoastaan kuljetustutkimukset ovat riittävästi suoritetut. Uuraisten Kangashäkin alue muodostaa kallioperältään ja siihen liittyvine monimetallisine mineralisaatioineen mielenkiintoisen malmigeologisen ympäristön (puolipinnallinen-pinnallinen hapan magmatismi, porfyyriset kivet, graniittiporfyyrit, vulkaniitit). Malminetsinnällisesti alue on vaikea, koska kallioperä on erittäin huonosti paljastunutta. Lisäksi alueelta raportoiduista lukuisista kansannäytteistä on "jälkeenpäin" lähes mahdoton sanoa mitkä kivet eivät ole "suolattuja". Koska mineralisoituneita lohkareita on lukuisia laajahkolla alueella, on oletettava että niiden lähdemuodostuma on laaja-alainen, ja että mineralisoitumista on useampaa tyyppiä ja useissa kohdissa ko muodostumaa. Todennäköisenä tällaisena laajempialaisena muodostumana on pidettävä aikaisemmin esitettyä aeromagneettisen kapean häiriövyöhykkeen aluetta, joka kuvastanee suhteellisen suurta suprakrustisten kivien esiintymää Keski-Suomen graniittialueen sisällä. Jatkotoimenpiteiksi ehdotetaan seuraavaa ohjelmaa, joka sisältää 110 maastotyöpäivää ja n 12 000 mk :n kaivinkonekustannukset : 1) Laaja-alainen kallioperäkartoitus, jossa alueen vähäiset paljastumat käydään lävitse alueen geologisen kokonaiskuvan muodostamiseksi. Kartoitus suoritetaan magneettisen minimialueen ja häiriöjakson alueilla karttalehdilla 2243 ja 3221 (alue rajattu kartassa 8) yht. n 350 neliökilometrin alueella. Paljastumia on n 160 kpl, joiden läpikäyntiin kuluu n. 1.5 kk. 2) Geokemian näytteenotto. Pohjamoreenista otetaan kevyellä iskuporakonekalustolla geokemian näytteet kuljetussektoreiden alueilla. Näytteet otetaan käyttäen hyväksi tiestöä, polkuja ja metsälinjoja (helposti tavoitettavat paikat) siten, että saadaan syntymään näytepisteverkko, jonka silmäväli on n 100m. Näytteitä otetaan seuraavasti : Lassinvuori 60 Myllyperä 90 Naarminmäki 50 yht 200 kpl = n 20 pv Näytepisteverkot ulotetaan mahdollisimman kauaksi kuljetuksen suuntaan. 3) Raskasmineraalinäytteenotto, joka suoritetaan kaivuria hyväksikäyttäen Luukkaankankaan alueella selvittämään aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja scheeliittianomalioita. Näytteitä otetaan kaivurilla mahd. syvältä n 8 kpl päivässä n 10 päivän aikana yht n 80 kpl. Kaivinkonekustannukset ovat luokkaa 12 000 mk. 4) Detaljikartoitus Lassinvuorten alueella. Lassinvuorten alueella tunnetaan kalliopaljastumisså kvartsimaasälpäliuskeita, joissa on mineralisoitumisen merkkejä. Lohkareet ovat ilmeisen lähellä lähtöalue.ttaan. Kartoitus suoritetaan paljastamisineen n 10 pv :n aikana. 5) Mineralisoituneista kivistä ja granitoideista ja sivukivistä otetaan n 50 näytettä kevyellä timanttiporalla litogeokemian määrityksiä varten. Työ vaatii n 10 maastotyöpäivää.
9 Taulukko 2. Toimenpiteet. TEHTÄVÄ PV SUORITTAJAT 1. Kallioperakartoitus 30 G 2. Geokemian näytteenotto 20 A + A 3. Raskasmineraalinäytteenotto 10 A 4. Detaljikartoitus 10 G 5. Litonäytteenotto 10 G + A yht 110 kenttätyöpäivää G= geologi A= apulainen