Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
Liikennesuunnittelun murrosvaihe (Mukaillen Banister 2007)
Fyysiset mittasuhteet Sosiaaliset mittasuhteet Geneve Koko kaupunki voi perustua kävelyliikenteelle Tiivis maankäyttö lyhyet matkat polkupyörä ja jalankulku aito vaihtoehto henkilöautolle Kävelyä ja pyöräilyä myös markkinoidaan
Groningen - Concept of Compact City Tiiviin kaupungin saavuttamiseksi kaupungilla tulee olla selkeät rajat ja toiminnot pitää sijoitella monipuolisesti kaupungin sisälle - Chris Emaar, (kaupunkisuunnittelija)
Groningen, Alankomaat Concept of the compact city Kaupunkitoiminnot sijoitetaan mahdollisimman lähekkäin Uudet asuinalueet rakennetaan kiinni kaupunkiin Työpaikka-alueet (tehtaat, toimistot) sijoitetaan joukkoliikennereittien läheisyyteen Keskusta on tärkein kauppa-alue Päivittäistavarakaupat sijoitetaan lähiöihin Markettien rakentaminen keskustan ulkopuolelle on kielletty
Pääpaino moottoroidussa liikenteessä Suositaan vihreitä liikkumismuotoja
Gent, Belgia Gent 1980-luvulla
Gent, Belgia Gent 2000-luvulla
Suunnitteluperiaatteita, Houten (Alankomaat) Pääperiaate on, että autot kiertävät kehätietä ja pyörällä pääsee kaupungin sisällä Autolla pääsyä ei ole estetty, mutta sitä on hidastettu Pyöräilijöiden tarpeet aina etusijalla Autot päätetty jättää kaupunkikeskustan ulkopuolelle Viheralueet on liitetty toisiinsa, joka luo tunnelman avoimesta tilasta Houtenin kaupunki tekee itse vähän kaupunkisuunnittelua, suurin osa teetetään kahdella konsultilla
Kööpenhamina - Strøget Kävelijä on kaupunkielämän perusta liikekeskustassa (Strøget) ihmiset jalkautetaan sosiaalinen kaupunki kävelykadulla ei saa pyöräillä autolla ja pyörällä pääsy lähelle
Liikkuvuus, nopeus Saavutettavuus Strasbourg
Tärkeitä asiointipaikkoja, Växjö
Pyöräilyn ja kävelyn suorat yhteydet keskustaan Kööpenhamina (Fisketorvet) Oulu (Pikisaari-Keskusta)
Liikenneverkon laajuus Liikenneverkon laatu Helsingissä pyöräväyliä n. 1500 km kulkumuoto-osuus 7 % Kööpenhaminassa on pyöräväyliä vain 400 km! pyöräilyn kulkumuoto-osuus 32 %
Ihmisten ja liikenteen eristäminen Ihmisten ja liikenteen integraatio Strasbourg, Place Kléber, 2010 Strasbourg, Place Kléber, 1980-luvun lopulla
Sekaliikenne Houten Kööpenhamina Kööpenhamina Groningen
Kadut liikkumista vain liikkumista varten Katujen monikäyttöisyys Jyväskylä, Kauppakatu Tampere, Hämeenkatu Strasbourg
Kysyntäperusteista Ohjaamisperusteista Maankäytöllä ohjataan liikenteen kysyntää Liikkumistarpeen vähentäminen Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisääminen Groningen pyöräväylät autoväylät 7,0 km 10,4 km
Pyörällä vs. autolla Houten 3 km 4,8 km 1,5 km 5 km
Pyöräpysäköinti Pyöräpysäköintipaikat tulisi olla helposti saavutettavissa! Mitä laadukkaampi ja mitä enemmän lisäarvoa pyöräpysäköintipaikka tuottaa, sitä kauemmaksi sen voi sijoittaa Hollannissa pyöräpysäköinnin kustannuksiin osallistuu kaupunki sekä yritykset Pysäköinti avainasemassa kun valitaan kulkumuoto
Mallintamislähtöinen Mallintamisen ohella skenaarioiden luonti The Future of Walking (and cycling) a vision Miles Tight Institute for Transport Studies University of Leeds, UK
Kaupunkikeskustan asuinalue: Nykytila ja 3 visiota 1 2 3
Esikaupungin asuinalue: Nykytila ja 3 visiota 1 2 3
Matkustusajan minimointi Aikataulussa pysyminen, monipuolinen liityntä Strasbourg Freiburg
Illkirch Lixembuhl multimodaalikeskus Strasbourg
Päätelmät Pyöräilyyn ja kävelyyn on ohjattava!! 1. Pyörällä on päästävä autoa nopeammin Tässä kaavoituksella avainasema 2. Kävelijä on kaupunkikeskustan kuningas Muu liikenne kävelyn ehdoilla 3. Pyöräily samassa nipussa joukkoliikenteen kanssa Vaihtoehdot henkilöautolle 4. Pysäköinnillä voidaan ohjata kulkumuodon valintaa Kehityksen pitäisi perustua kaupunkisuunnitelmaan, joka sisältää liikenteen, maankäytön, kaupunkielämän ja liike-elämän kehittämissuunnitelman
PYKÄLÄ-projektin esimerkkikaupungit Tukholma Växjö Kööpenhamina Odense Groningen Houten Gent Strasbourg Freiburg Geneve Ympäristöministeriö
KIITOS! Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto pasi.metsapuro@tut.fi PYKÄLÄ-projektipäällikkö Kalle Vaismaa kalle.vaismaa@tut.fi 040 8490 224 Kalle Vaismaa 10.12.2008