Nuoret kiinni työelämään Teknologia Akatemia 30.10.2014 Case Pintos Oy Tuomas Pere
Yhteiskunta Nuorten tarpeet Yritysten tilanne Case Pintos x2 Mitä pitäisi tehdä?
NEET (Not in Employment, Education or Training) Vuonna 2011 NEET-ryhmään kuului Suomessa noin 58 000 nuorta eli 9 prosenttia 15 24- vuotiaista. Jos mukaan lasketaan vain ne nuoret, jotka omasta mielestään ovat työttömiä (eivätkä esimerkiksi hoida kotona lapsiaan tai ole työkyvyttömiä), laskee osuus 5 prosenttiin ikäluokasta (noin 31 000 nuorta). Tilastokeskus 11.3.2013
Tilastokeskuksen mukaan teknologiateollisuuden oppisopimusten määrä pyörii 500-1000 välissä. Koko Suomen ja kaikkien alojen kaikki oppisopimuskoulutuksessa olevat henkilöt: 2008: 70 037 2009: 65 997 2010: 59 702 2011: 56 876 2012: 55 554 Uudet oppisopimukset: 2008: 28 013 2009: 20 121 2010: 21 674 2011: 21 977 2012: 20 911 Sekä koko Suomen että teknologiateollisuuden oppisopimuskoulutuksen kehitys myötäilee yleistä talouskehitystä.
Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2010 2012, % Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2012, %
Työharjoittelun perusta kunnossa
RAY:n nuorten johtoryhmä haastaa päättäjät, yritykset ja kolmannen sektorin yhteistyöhön nuorisotyöttömyyden ratkaisussa. NUORTEN ODOTUKSET
Nuorten ammatinvalinnan perusteet Yhdeksäsluokkalaisilta kysyttiin heidän perusteitaan omalle ammatinvalinnalleen. Mitkä asiat vaikuttavat sinun ammatinvalintaasi? Seuraavat viisi tekijää nousivat korkeimmalle: 1. ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 2. mahdollisuus itsensä toteuttamiseen 3. työstä saatava palkka 4. ammatin hyvä imago 5. nopea tie ammattiin ja työelämään.
Taloudellinen tiedotustoimisto, seurantatutkimus 1980-luvulta nuorten työelämäodotuksista. Kahdeksan erottuvaa asiaa: 1. Työtä tehdään asioiden saavuttamiseksi. Se ei saa hallita koko elämää. Hyvä työelämä varmistaa toimeentulon, mahdollistaa harrastamisen, matkustelun ja perheen perustamisen. 2.Palkalla on merkitystä, mutta se ei ole tärkeintä. Muut teemat: perhe, ystävät ja vapaaaika, hyvät työkaverit sekä mielekäs ja kiinnostava työ 3. Kouluaineet eivät anna kunnon eväitä työelämään. Koulun penkillä halutaan oppia työelämätaitoja ja ymmärtää, minkälaisia yhteyksiä oppiaineille on työelämään. 4. Nuoret kaipaavat lisää tietoa työstä opinto-ohjauksen ja työelämään tutustumisen muodossa. Monen mielestä alan valinta tuntuu haastavalta ja etäiseltä. Useat nuoret toivovat pääsevänsä useammin esimerkiksi yritysvierailuille.
Taloudellinen tiedotustoimisto, seurantatutkimus 1980-luvulta nuorten työelämäodotuksista. Kahdeksan erottuvaa asiaa: 5. Väärät valinnat pelottavat: Minua huolestuttaa, olenko valinnut oikean koulutien, jotta pääsisin unelma-ammattiini. Työelämässä myös pelottaa, saako töitä vai jääkö työttömäksi 6. Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle. Positiivisessa mielessä yrittäjyyttä ajatellaan mahdollisuutena toteuttaa itseään ja rikastua. Negatiivisena puolena nuoret pitävät riskejä. 7. Kansainvälisyys on merkityksellinen osa työtä vain pienelle osalle nuorista. 8. Tyttöjä kiinnostavat sosiaaliseksi mielletyt ammatit, poikien suosiossa on ICT. Tyttöjä ja poikia yhtä paljon kiinnostavia aloja ovat kaupan ala, graafinen teollisuus sekä elintarviketeollisuus.
YRITYSTEN TARPEET
Koulutuspolku = hyvä yleissivistys + oppipojasta mestariksi + elinikäisen oppimisen avaintaidot Näitä yleisiä valmiuksia tarvitaan työssä: 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja työkyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä- ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10.teknologia ja tietotekniikka 11.aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
Tulevaisuus on luovien moniosaajien Teollisuusyhteiskunnasta on siirrytty kohti tietoyhteiskuntaa tai kokeiluyhteiskuntaa. Keskeiseksi on noussut se, osataanko työskennellä uudella tavalla ja siten saada aikaan uudistettuja tai uusia ratkaisuja. Haasteeseen vastatakseen yritykset muuttavat työn tekemisen tapojaan. Mekaaninen ajattelu, by the book, on valttia yhä harvemmin. Tarkat ohjeet korvautuvat suuntaviivoilla ja tavoitteiden abstraktiotaso kasvaa. Työn sisällöt ja säännöt määritellään usein itse tai yhdessä muiden kanssa. Tulevaisuuskuvaan vastataan nostamalla luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen läpileikkaavaksi teemaksi. Luovuus tarkoittaa mahdollisuusajattelua ja vaihtoehtoisiin toimintatapoihin tarttumista. Tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti nk. T-osaajia. Jalka tarkoittaa syvää substanssiosaamista. T:n hattu viittaa kykyyn ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. Lähde: EK, Oivallus-loppuraportti, 2011
HYVÄN YRITTÄJÄN JA TYÖNTEKIJÄN OMINAISUUDET Tarvitaan tiettyjä perus- ja erityistaitoja, joita voidaan soveltaa monipuolisesti. Ei ole sidottu yksittäiseen ammattiin tai työpaikkaan Ammatillinen erityisosaaminen ja valmius Ammatillista osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Tavoitteellisuus Motivoi työskentelemään pitkäjänteisesti. Yrittämis- ja itsensä kehittämishalu Itsensä markkinointi ja esilläpito. Luovuus Luovuutta arvostetaan ammatissa kuin ammatissa Kommunikointi ja kielitaito Kielitaitoisilla henkilöillä on erittäin hyvät mahdollisuudet kansainvälistyvillä työmarkkinoilla. Yhteistyöhalu- ja ryhmätyöskentelytaito Monet tiimit ja projektiryhmät ovat itseohjautuvia. Ongelmanratkaisu Kyky itsenäisesti ratkaista ongelmia. Asiakaslähtöisyys Palveluhalu Sopeutumiskyky Kyky mukautua työtehtävien muutoksiin, joustavuus. Tulevaisuudenusko Optimistinen yrittämishalu yhdistettynä osaamiseen avaa tien menestymiseen. Tietotekniset valmiudet Osattava hyödyntää tietotekniikkaa työtehtävissään. Fyysinen työkyky Hyvä fyysinen kunto on työssä ja vapaaaikana jaksamisen perusta. Ympäristötietoisuus Jokapäiväisessä toiminnassa on otettava huomioon ympäristön hyvinvointi.
Harjoitteluyhteistyön tavoitteista Tehostaa opetusta, sillä opiskelijat tuovat työelämästä mukanaan asiantuntemusta, uusia ajatuksia ja taitoja. (koulutusorganisaation näkökulma) tarjoaa koulutusorganisaatioille tilaisuuden kehittää yhteistyötä työnantajien/yritysten kanssa. Tämä tuo koulutuksen näköpiiriin työmarkkinoiden ajankohtaisia haasteita, joita voidaan huomioida opetuksen kehittämisessä. (työnantajan näkökulma) Tarjoaa yrityksille tilaisuuden osaamisen kehittämiseen, uusien työntekijöiden löytämiseen, tiiviimpään yhteistyöhön ko. oppilaitoksen kanssa. parantaa opiskelijoiden motivaatiota ja tehostaa opintojen etenemistä. (opiskelijan näkökulma)
Case Pintos: Työssäoppija Aatu 2. Vuosikurssin ammattikoululainen Harjoittelu 2.vuotena 2kk, 3.vuotena 4kk Asuu kotona, ei opintorahaa. Työparit vaihtelee: sähkömiehet 47 58v Työssäoppiminen hyvä juttu Opiskelun aikana enemmän työssäoppimista tai työharjoittelua vain oikeissa töissä oppii tekemään oikeita töitä Valmistumisen jälkeen pakollinen vuoden parityöskentely vaikeuttaa työllistymistä oman alan töihin Aloituspalkka korkea suhteessa kokeneempiin. Töissä on kivaa. Paljon erilaisia projekteja Sähköalan töitä vaikea saada.
21 vuotias Smålantilainen YO-tutkinto 6 kk hitsaajan työ 8kk sukelluksen opettajana Case Pintos: Junior salesman Malin Thaimaassa, harrastaa maraton- uintia Haluaa tehdä nyt myyntityötä Sosiaalinen, päämäärätietoinen, koulu ei motivoi tällä hetkellä. Mukavaa työskennellä tiimissä jossa eri ikäisiä, paljon kokemusta, sekä selvät roolit. Mikä on minun tehtäväni? Löytänyt aina töitä.
Nuoret kiinni työelämään Mitä pitäisi tehdä? Yritysten täytyy olla kiinnostavia: Strategiat, johtaminen ja perehdyttäminen kuntoon Matala hierarkia, kaikki pelaa, dynaaminen tiimi, kiinnostava tarina, yhteinen tavoite, oma rooli Julkisen puolen pitää järjestää puitteet Yrityksillä resurssihaasteita Aloituspalkat korkeat verrattuna osaamiseen tasoon Enemmän harjoittelua