Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma

1 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017 2019 Kuntajohtajakokous 18.11.2016 Seutuhallitus 30.11.2016 Yhtymäkokous 14.12.2016

SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT... 3 Yhteistyön strategiaperusta... 3 Seutustrategian uudistaminen... 3 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus... 4 Seutuyhteistyön toimintaympäristö... 4 Maakuntauudistus... 4 Väestönkehitys kaupunkiseudulla... 5 Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys... 5 Elinkeinojen kehitys... 6 Kuntien ja kansallinen talouden kehitys... 6 Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys... 6 Kansallinen MAL-verkosto... 6 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017... 7 Lisää kilpailukykyä... 7 Kasvulle kestävä rakenne... 7 Vireä yhteisö... 8 SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET 2017... 9 Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen... 9 Tietohallinnon yhteistyö... 9 Joukkoliikenteen yhteistyö... 9 Elinkeinojen kehittämisen yhteistyö... 10 KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET 2017... 10 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA... 11 Talousarvion osat... 11 Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus... 11 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta... 11 KÄYTTÖTALOUSOSA... 12 Seutuyksikkö... 12 Kansallinen MAL-verkosto... 14 TULOSLASKELMAOSA... 15 INVESTOINTIOSA... 15 TALOUSSUUNNITELMA 2017 2019... 17

YLEISPERUSTELUT Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kuntayhtymän tehtävänä on syventää jäsenkuntien seudullista ajattelua ja valmistella kunnille seudullisia ratkaisuehdotuksia yhteistyöhyötyjen konkretisoimiseksi. Kuntayhtymä on perustettu huolehtimaan - kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä - kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä - yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta - jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta - aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan - muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä. Yhteistyön strategiaperusta Seutustrategian uudistaminen Yhteistyötä on ohjannut jäsenkuntien hyväksymä seutustrategia 2020. Seutuhallitus arvioi kaupunkiseudun strategian toteutumista syksyn 2015 aikana ja päätti käynnistää strategian uudistamistyön, joka jatkui koko vuoden 2016. Uudessa strategiassa (luonnos/26.10.) tavoitteet on määritelty seuraavasti: Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seutuyhteistyössä. Seutuhallitus valmistelee strategialle vuoden 2017 alussa toteutusohjelman, joka konkretisoituu vuosittain kuntayhtymän talousarviossa.

Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus Kuntayhteistyötä ohjaa strategian lisäksi kaupunkiseudun valtuustojen 2015 hyväksymä Rakennesuunnitelma 2040. Se kuvaa kaupunkiseudun tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen ja jaksottaa toteuttamisen eri vuosikymmenille. Rakennesuunnitelma ohjaa kuntien ja niiden eri toimialojen toimenpiteet yhteisen rakennevision suuntaan. Lopputuloksena on kilpailukykyisempi ja yhtenäisempi kaupunkiseutu. MAL-sopimuksella konkretisoidaan rakennesuunnitelman lähivuosien toimenpiteet. Sopimus on osa valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteistyömenettelyä ja on jo kolmannella kaudellaan 2016 2019. MAL-sopimus on myös kuntien keskinäinen sopimus yhteen sovitettavista asioista. MAL-sopimuksen toinen toteutusvuosi on huomioitu kuntayhtymän tavoitteissa 2017. Seutuyhteistyön toimintaympäristö Talousarviovuosi on kuntayhtymän 11. toimintavuosi. Kuntayhtymä toimii uusissa Tampellassa Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan jätehuollon, Tredean ja Itämeri-instituutin kanssa. Yhteiset toimitilat tarjoavat mahdollisuuden kunkin organisaation toiminnan kehittämiseen. Maakuntauudistus Maakuntauudistuksen 2016 käynnistynyt esivalmisteluvaihe päättyy 30.6.2017, kun väliaikaishallinto aloittaa uudistuksen toimeenpanon valmistelun. Itsehallinnolliset maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Tulevaisuuden kunnan roolissa korostuvat elinvoiman kehittäminen. Tämä näkyy myös seutuyhteistyön sisällössä, jonka painopisteitä on kuvattu Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategiassa.

Väestönkehitys kaupunkiseudulla Kaupungistuminen pitää yllä kaupunkiseudun väestönkasvua. Keskuskaupungin vetovoima on lisääntynyt, mutta myös kehyskunnat jatkavat kasvuaan. Kasvuvoima ei tavoita kuitenkaan kaikkia seudun kuntia. Kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2016 alussa 376 971 henkilöä, jossa on kasvua 3 396 asukasta (0,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Tampereen kasvu oli 2 114 asukasta ja kehyskuntien 1 282 asukasta. Vuoden 2016 alusta syyskuun loppuun Tampereen kasvu on ollut 2 714 asukasta ja kehyskuntien kasvu on ollut 742 asukasta. Tampereen kaupunkiseudun väestönkehityksen odotetaan jatkuvan positiivisena. Kaupunkiseutu on varautunut suunnitelmissaan, että vuonna 2040 seudulla olisi asukkaita 480 000. Tämä toteutuu noin 4 100 hengen vuosikasvulla, joka vastaa 2000-luvulla toteutunutta vuosikasvua. Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys Syyskuun 2016 lopussa työttömyystilanne Pirkanmaalla (14,8 %) oli koko maata (7,7 %) heikompi, ja Tampereen kaupunkiseudulla työttömyysaste oli vielä korkeampi (15,6 %). Tampereen kaupungin työttömyystilanne ( 17,8 %) on yksi huonoimmista vertailtaessa maan 20 suurinta kaupunkia. Tampereen kaupunkiseutu on hyväksytty vuodesta 2017 alkaen työ- ja elinkeinoministeriön työllisyydenhoidon kuntakokeilualueeksi. Väestö 1.1. Työttömyysaste-% syyskuussa 2015 2016 Muutos Muutos % Kangasala 30 471 30 607 136 0,4 % Lempäälä 22 233 22 536 303 1,4 % Nokia 32 847 33 162 315 1,0 % Orivesi 9 579 9 408-171 -1,8 % Pirkkala 18 689 18 913 224 1,2 % Tampere 223 004 225 118 2 114 0,9 % Vesilahti 4 492 4 489-3 -0,1 % Ylöjärvi 32 260 32 738 478 1,5 % Kaupunkiseutu 373 575 376 971 3 396 0,9 % 2015 2016 muutos% Kangasala 11,4 11,9 0,5 Lempäälä 11,3 11,6 0,3 Nokia 13,4 14,1 0,7 Orivesi 12,6 12,4-0,2 Pirkkala 11,2 10,6-0,6 Tampere 17,4 17,8 0,4 Vesilahti 10,3 10,8 0,5 Ylöjärvi 12,2 11,6-0,6 Kaupunkiseutu 15,3 15,6 0,3

Elinkeinojen kehitys Pirkanmaan ja kaupunkiseudun talous on loppuvuodesta 2015 ja vuoden 2016 alkupuoliskolla olleet varovaisesti kasvussa kahden vuoden alamäen jälkeen. Kasvu on ollut jopa nopeampaa kuin koko maassa. Yritysten odotukset ovat varovaisen optimistiset vuoden loppuun ja vuodelle 2017. Kasvu on syntynyt rakentamisessa sekä ravintola- ja matkailualla. Teollisuus ja vienti ovat edelleen vaikeuksissa. Erityisesti tapahtunut murros on kohdannut pirkanmaalaista teknologiateollisuutta, jonka uutta nousua odotetaan keskisuurista ohjelmataloista. Biotieteiden ja -teknologian osaaminen on vahvaa kaupunkiseudulla, ja sen odotetaan nousevan tulevaisuudessa merkittäväksi toimialaksi. Myös hallituksen panostukset biotalouteen kehittävät toimialaa. Elinkeinojen kehitystä valottaa tarkemmin Pirkanmaan talous 2016 -julkaisu. Kuntien ja kansallinen talouden kehitys Heikon kuntatalouden arvellaan jatkuvan lähivuodet, ja pitkänaikavälin epävarmuutta lisää maakuntauudistus. Tämä aiheuttaa paineita verotuksen nostamiseen, investointien arviointiin ja entistä tehokkaampien toimintatapojen ja pysyvien säästöjen etsintään. Valtionvarainministeriön talouskatsaus kertoo, että kansantalous kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2016, ja myös tulevina vuosina talouskasvu jää nykytoimin yhden prosentin tuntumaan. Kasvu on hidasta verrattuna muuhun Eurooppaan. Myönteistä on, että työttömyyden arvioidaan laskevan lievästi ja kilpailukyvyn kohenevan. Kokonaistuotannon kasvu pysyy kuitenkin hitaana ja julkinen talous alijäämäisenä. Kasvun ennustetaan olevan hidasta aina vuoteen 2019 asti. Kokonaisuudessaan Suomen kansantalouden tilanne ja ennusteet ovat heikoimpia Euroopassa. (VM, syyskuu 2016) Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys 2014 2015 2016 TAE 2017 Muutos 2016-2017 Kangasala 20,50 21,00 21,00 21,00 -- Lempäälä 20,50 20,50 20,50 20,50 -- Nokia 19,75 19,75 19,75 20,00 +0,25 Orivesi 21,50 22,25 22,25 22,00-0,25 Pirkkala 20,00 20,00 20,00 20,00 -- Tampere 19,75 19,75 19,75 19,75 -- Vesilahti 21,50 21,50 21,50 21,50 -- Ylöjärvi 20,50 20,50 20,50 20,50 -- Verokorotuksen painetta on purettu kiinteistöveron korotuksella mm. Tampereella. Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymän hallinnoima kansallinen MAL-verkosto toimii kaupunkiseutujen ja ministeriöiden välisenä yhteistyöalustana. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jäsenseutujen tarpeisiin. Mukana on 16 kaupunkiseutua eri puolilta Suomea. Rahoittajina toimivat verkostoon kuuluvien jäsenalueiden lisäksi YM, LVM, Suomen Kuntaliitto ja ARA.

KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 Jäsenkunnat hyväksyvät Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian valtuustoissaan alkuvuodesta 2017. Luonnosvaiheen strategia näkyy talousarvion rakenteessa ja toiminnallisissa tavoitteissa. Tavoitteissa on huomioitu myös rakennesuunnitelman 2040 ja MAL3- sopimuksen toteuttaminen. Lisäksi kuvataan seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, seudullisen tietohallinnon, joukkoliikennelautakunnan ja elinkeinojen kehittämisen sekä kansallisen MAL-verkoston painopisteet 2017. Lisää kilpailukykyä Strategialuonnos: Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuolista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Toimenpiteitä suunnataan hyvän saavutettavuuden, houkuttelevan osaamis- ja innovaatioympäristön, monipuolisen elinkeinorakenteen sekä aluetaloutta vahvistavan yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan edistämiseen. 1. Kaupunkiseudun edunvalvontatyötä kehitetään tavoitteelliseksi ja suunnitelmalliseksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa. 2. Toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyö systematisoituu ja laajenee koko kaupunkiseudulle. 3. Työllisyyspalvelut paranevat alueellisen kokeilusuunnitelman mukaisesti. 4. Kansainväliset lentoyhteydet kehittyvät lentoliikenteen projektisuunnitelman mukaisesti. Työstä vastaa Tredea. Lisäksi Liikennevirasto käynnistää Helsingin suunnan kaukojunaliikenteen parantamiseksi selvitystyön Riihimäki-Tampere yhteysvälin kehittämistarpeista. Ely-keskus käynnistää tie- ja rakennussuunnitelma vt 9 yhteysvälillä Alasjärvi-Tarastenjärvi ja rakentamisen vt 12 yhteysvälillä Alasjärvi- Atala. Lisäksi edistetään Lempäälä-Pirkkala tulevaisuuden yritysalueen tieverkon suunnittelua (vt 3 uusi linjaus Marjamäki Pirkkala ja 2-kehä) Kasvulle kestävä rakenne Strategialuonnos: Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seudun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimenpiteitä suunnataan toimivan yhdyskuntarakenteen edistämiseen, rajattoman sijoittumisalueeseen ja tasapainoisten asuntomarkkinoiden edistämiseen. 1. Viherrakenteen yleissuunnitelman laadinta käynnistetään. 2. Rajaton sijoittumisalue -työ käynnistetään laatimalla elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiili.

3. Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys käynnistetään. 4. Rakennesuunnitelman mukaisten raitiotien seudullisten laajenemissuuntien tarkentaminen käynnistetään. 5. Lähijunaliikenteen edellytykset kehittyvät Tampereen Tesomalla sekä Nokian keskustassa ja Harjuniityssä kuntien ja Livin yhteistyönä. 6. Kävelyn ja pyöräilyn seudulliset olosuhteet kehittyvät käpy-ohjelman toteuttamisella. 7. Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin. 8. Pysäköinnin seudulliset periaatteet valmistuvat hyödynnettäväksi kuntien suunnittelussa. 9. Kohtuuhintaista vuokra-asumista koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimintamalli kunnille valmistuu. 10. Asuntotuotannon ennakointi ja seuranta tehostuvat ja tiedon hyödyntäminen paranee. Lisäksi Kaupunkiseudun kattava joukkoliikenteen palvelutasomäärittely uusitaan vuosina 2016-2017. Työstä vastaa joukkoliikennelautakunta. Liityntäpysäköinnin toteutus etenee Livin ja ELyn yhteistyönä. Sähkölatauspisteverkoston seudullista suunnittelua edistetään. Vireä yhteisö Strategialuonnos: Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Vahvistamme yhdessä tekemistä yhteisömme hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamiseksi. Toimenpiteitä kohdistetaan helpon asioinnin ja toimijoiden aktiivisuuden edistämiseen. 1. Koulujen työ- ja loma-aikojen uudistamisen kokeilumahdollisuudet selvitetään yhteistyössä paikallisten ja kansallisten osapuolten kanssa. 2. Kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat toteutetaan seudullisessa yhteistyössä ja niiden käyttöönottoa tuetaan seudullisesti. 3. Kasvatuksen ja opetuksen arviointi- ja laatutyö kehittyy seudullisten menetelmien käyttöönotolla. 4. Sähköinen palvelutarjonta lisääntyy ja viranomaispalvelu sujuvoituu rakennusvalvonnassa. 5. Vireyttä vapa-ajasta -yhteistyö käynnistyy kuntien välillä ja 2017 painopisteenä on liikunnan edistäminen (sisältää mm. ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistuksen) 6. Kunnat kehittävät kiinteistöomaisuuden hallintaa, mm. sisäisiä vuokraperusteita ja korjausvelan laskentaa, seudullisessa yhteistyössä.

SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET 2017 Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen Painopisteenä on seutustrategian jalkauttaminen kunnissa. Työskentelyä tuetaan viestintäsuunnitelmalla ja aktiivisilla viestintätoimilla. Asian toteutumista seurataan vuoden aikana. Lisäksi edistetään kuntien ja maakuntien toimivaa työnjakoa ja hyvien käytäntöjen jakamista osallistumalla maakuntauudistuksen teemaryhmien työskentelyyn. Osallistutaan myös korkeakouluyhteistyönä toteutettavaan KAITSE-hankkeeseen, jossa kehitetään kaupunkikehityksen prosesseja maakuntauudistuksessa. Uuden seutuhallituksen sekä työryhmien ja muiden kokoonpanojen perehdytykseen laaditaan ohjelma, jota toteutetaan koko vuoden 2017. Kunnallishallituksille järjestetään yksi yhteinen seutuperehdytystilaisuus. Kunnille tarjotaan valtuustojen ja muiden toimielinten perehdyttämistukea materiaalipaketin ja päättäjäinfojen muodossa. Lisäksi järjestetään Seutufoorumi ja Seutupäivä. Henkilöstön osaamista kehitetään tukemaan uuden strategian toimeenpanoa. Painopisteinä ovat: digitalisaatio, edunvalvontaosaaminen ja viestintä. Tietohallinnon yhteistyö Kaupunkiseudun kunnilla on sopimus tietohallintoyhteistyöstä, jota johtaa Tampereen kaupunki. Käytännön työstä vastaa seudullinen johtoryhmä. Vuonna 2017 jatketaan 2016 solmittujen uusien toimittajasopimusten mukaisten palvelujen käyttöönottoa ja kehittämistoimia. Maakuntauudistuksen osalta tietohallinto pyrkii mukauttamaan toimintaansa sote -uudistuksen tarpeisiin ja edistämään uudistuksen valmistelussa ICT osuuden toteuttamista. Seudullinen ICT-strategian päivitys on käynnissä ja sen painopisteet tulevat ohjaamaan kehittämistyön suuntaa. Seudullinen ICTstrategia käsitellään seutuhallituksessa. Lisäksi digitalisaation hyödyntämisen edistäminen ja sähköisten palveluiden etenemisen vauhdittaminen on keskeisesti mukana kaikessa kehittämisessä. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Joukkoliikenteen yhteistyö Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliikenneyksikkö ja -lautakunta. Kaupunkiseudulla siirryttiin 6.6.2016 alkaen yhtenäiseen lippu- ja tariffijärjestelmään ja koko seudun joukkoliikenne siirtyi joukkoliikennelautakunnan järjestämisvastuulle. Vuonna 2011 toteutettu koko kaupunkiseudun kattava joukkoliikenteen palvelutasomäärittely uusitaan vuosina 2016-2017. Esitys laaditaan istuvan joukkoliikennelautakunnan toimiaikana, ja uusi lautakunta päättää siitä syksyllä 2017. Palvelutaso määritellään nelivuotiskaudeksi 2017-2021. Joukkoliikenteen seudullisesta yhteistoiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

Elinkeinojen kehittämisen yhteistyö Seudullisen elinkeinopolitiikan toteutuksesta vastaa Tredea Oy Luova uho -elinkeino-ohjelman pohjalta. Yhtiön keskittyy investointien ja osaajien hankintaan, kilpailukykyisen liiketoimintaympäristön ja alueellisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen kolmella toimialalla: uudistuvassa teollisuudessa, älykkään kaupunkiseudun ratkaisuissa sekä tapahtuma-, kävijä- ja elämystaloudessa. Tredea hankkii kansainvälisiä ja kotimaista investointeja aktiivisella markkinointi- ja myyntityöllä sekä edistää lentoyhteyksien kehittämistä. Yhtiö kehittää yritys- ja innovaatiopalveluita mm. yrityspalvelusetelin avulla. Rahoitusvälineinä kuntien rahoituksen lisäksi ovat mm. kaupunkiseudun strategiset ohjelmat; Avoin Tampere, 6Aika ja Kasvusopimus sekä EU-rahoitus. Matkailun markkinointi sekä tapahtumien ja kongressien hankinta on koottu Tredea Oy:n omistamaan Visit Tampere Oy tytäryhtiöön. Tredean toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET 2017 Kaupunkiseudun kuntayhtymä hallinnoi MAL-verkostoa. Mukana on valtio-osapuoli, 16 jäsenseutua sekä Kuntaliitto. Työllä tuetaan jäsenyhteisöjen MAL-suunnittelua sekä keskustelua kaupungistumisesta ja kaupunkiseutujen kehittämistyöstä. MAL-verkoston asiasisällöt painottuvat 2017 seuraaviin kysymyksiin: - Asemanseutujen kehittäminen - Monimuotoinen asuminen seuduilla - Resurssiviisas yhdyskunta - Elinvoimaa MALPE-suunnittelulla - Digiloikka ja älykkäät liikennejärjestelmät - Joustava maankäytön suunnittelu ja muuntuva yhdyskuntarakenne Läpäisevinä teemoina ovat keskuskaupunki- kehystarkastelu, kuntaparit/ kehyskäytävät sekä sopimusmenettelyt ja uudet seudulliset prosessit. Toiminta jakaantuu vuonna 2017 kehittämiskokonaisuuteen: 1. Verkoston perustoiminta 2. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -hankkeen toteutus Tulevaisuuden kaupunkiseudut - Elinvoimakunnat ja resurssiviisas yhdyskunta kaupungistuvassa Suomessa 3. Vuorovaikutusosion toteutus Aalto-konsortion hankkeessa, jossa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integrointiin. MAL-verkoston toimintaa ohjaa ministeriöedustajista, Kuntaliitosta, Livistä, Arasta, Aallosta ja seitsemästä kaupunkiseutuedustajasta koottu ohjausryhmä.

TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarvio muodostuu yleisperusteluista, toiminnallisista tavoitteista, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa kuvataan kuntayhtymän varsinaista toimintaa. Käyttötalousosassa yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän eri tehtäväkokonaisuuksille meno- ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kuntayhtymän tilikauden tulorahoitus riittää käyttömenoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta, eli varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä on kaksi tehtäväkokonaisuutta, joiden nettobudjetoidun talousarvion toimintakate on yhtymäkokoukseen nähden sitova. Talousarviossa esitetään toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle. Tavoitetasot ovat yhtymäkokoukseen nähden sitovia. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuntayhtymän tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja toiminnallisten tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan yhtymäkokoukselle kerran talousarviovuoden aikana. Tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuodelta raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Tavoitteiden raportointi toimitetaan myös jäsenkunnille.

KÄYTTÖTALOUSOSA Seutuyksikkö Seutuyksikön menot ja tulot 2017 Seutuyksikön henkilöstömenot muodostuvat johdon ja asiantuntijoiden (7 henkilön) palkka- ja henkilösivukuluista. Seutuyksikköön on budjetoitu myös seutuhallituksen, yhtymäkokouksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot ja ansiomenetyskorvaukset. Henkilöstömenot on budjetoitu siten, että ne vastaavat laskennallisesti kunnallisen työehtosopimuksen tasoa ja ennakkoon ilmoitettuja sosiaalisivukulujen muutoksia. Palvelujen ostot muodostuvat atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös seutuyksikön henkilöstön matkustukseen ja koulutukseen liittyvät kulut sekä erilaisten tapahtumien, mm. seutufoorumin ja seutupäivän, järjestämiseen liittyvät kulut. Palvelujen ostoihin on budjetoitu 181 300 euron sitomaton hankeraha, jolle seutujohtaja hyväksyy käyttösuunnitelman. Rahalla hankintaan lisäosaamista yhteistyöhön, ja varaudutaan mm. määräaikaisen paikkatietosuunnittelijan palkkaan. Aine-, tarvike-, tavara-, ja muut menot muodostuvat seutuyksikön tarvitsemista käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaan. Seutuyksikön toimintatuotot muodostuvat jäsenkuntien asukasmäärän suhteessa laskutettavista maksuosuuksista. Kuntayhtymän käyttömenojen osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista. Vuoden 2017 talousarvio on seutuyksikön osalta laadittu siten, että kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2016 tasolla.

Seutuyksikön budjetin kehitys Kuntayhtymä on vastannut kiristyneen kuntatalouden haasteisiin, ja kuntien maksuosuudet on pidetty samalla tasolla vuodesta 2015 lähtien. Kustannusten nousu on katettu supistamalla hankerahaa. Tämä on tarkoittanut seutuyhteistyön hankkeiden kulujen kohdentumista myös suoraan kuntien toimialabudjetteihin vaihtelevin jakoperustein. Toiminnan käynnistyessä hankerahan tavoitetaso oli noin 1 euro/ asukas. Vuonna 2017 sitä on 0,48 euroa/asukas. Hankeraha on jäänyt tavoitetasosta 10 vuoden aikana 196 000 euroa. Tuloslaskelma seutuyksikkö TA 2017 SEUTUYKSIKKÖ TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot/kunnat 1 031 800 1 031 800 0 0,00 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 % Tulot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 % Palkat ja palkkiot 471 600 468 400-3 200-0,68 % Sivukulut 88 700 83 700-5 000-5,64 % Henk.kulut yht. 560 300 552 100-8 200-1,46 % Palvelujen ostot 386 700 404 000 17 300 4,47 % Vuokrat 68 200 60 000-8 200-12,02 % Tarv., yms. 10 600 9 700-900 -8,49 % Kaluston hankinta 6 000 6 000 0 0,00 % Menot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 %

Kansallinen MAL-verkosto Kansallinen MAL-verkosto tukee seutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelua kehittämällä MALohjauskeinoja, -suunnitteluprosesseja ja toteutuksen välineitä sekä levittämällä hyviä käytäntöjä. Toimintatapoina ovat työpajat, asiantuntijaseminaarit ja kehityshankkeet. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. Kansallisen MAL-verkoston toiminta laajenee 2017 AIKO-hankkeen ja Suomen Akatemian rahoittaman BEMINE-hankkeen johdosta. AIKO-hanke on osa TEM:in alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen ohjelmaan. BEMINE-hankkeessa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integrointiin. MAL-verkoston henkilöstömenot muodostuvat projektipäällikön ja suunnittelijan palkka- ja henkilösivukuluista. Palvelujen ostot muodostuvat mm. atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös henkilöstön matkustus- ja koulutuskulut sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut ja konsulttipalkkiot. Aine-, tarvike-, tavara- ja muut menot muodostuvat käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaisessa suhteessa. Tuloslaskelma MAL-verkosto TA 2017 MAL-VERKOSTO TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet 181 000 325 000 144 000 79,56 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 % Tulot yht. 181 000 325 000 144 000 79,56 % Palkat ja palkkiot 102 700 102 700 0 0,00 % Sivukulut 21 100 21 100 0 0,00 % Henk.kulut yht. 123 800 123 800 0 0,00 % Palvelujen ostot 38 200 183 100 144 900 379,32 % Vuokrat 12 300 11 400-900 -7,32 % Tarv., yms. 2 700 2 700 0 0,00 % Kaluston hankinta 4 000 4 000 0 0,00 % Menot yht. 181 000 325 000 144 000 79,56 %

TULOSLASKELMAOSA Kuntayhtymän yhdistetystä tuloslaskelmasta käy ilmi, että vuoden 2017 tulos on 9 400 euroa alijäämäinen. Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyttöön ottoon liittyviin uudishankintoihin on varauduttu kahden aikaisemman tilipäätöksen yhteydessä, jolloin on voitu kerryttää ylijäämää kuntayhtymän taseeseen yhteensä 258 116 euroa. Vuoden 2017 talousarviolla ei ole merkittävää vaikutusta kuntayhtymän taloudelliseen tilanteeseen tai maksuvalmiuteen. KUNTAYHTYMÄ TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 % Tulot yht. 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 % Palkat ja palkkiot 574 300 571 100-3 200-0,56 % Sivukulut 109 800 104 800-5 000-4,55 % Henk.kulut yht. 684 100 675 900-8 200-1,20 % Palvelujen ostot 424 900 587 100 162 200 38,17 % Vuokrat 80 500 71 400-9 100-11,30 % Tarv., yms 13 300 12 400-900 -6,77 % Kalusto 10 000 10 000 0 0,00 % Menot yht. 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 % Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0-9 400 Tilikauden tulos 0-9 400 INVESTOINTIOSA Poistojen alaiset investoinnit ovat kalustohankinnat Tampellan toimitiloihin. Investointi poistetaan 3 vuoden tasapoistona. Investointimenot euroa TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019 TASU 2020-9400 - 9400-9400 0

RAHOITUSOSA Kuntayhtymän tulorahoitus perustuu jäsenkuntien maksuosuuksiin. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot ja investointien poistot, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. Kuntayhtymän kokonaistalous ja vuoden 2017 rahoitusosa suunnitellaan niin, että sillä ei ole vaikutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen eikä jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät edellisvuoden tasolla vuonna 2017. TAE 2017 TAE 2016 muutos muutos väestö 31.12.2015 % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä 376 971 100 1 031 800 1 031 800 1 031 800 0 0,0 Kangasala 30 607 8,1 83 774 83 774 84 160-386 -0,5 Lempäälä 22 536 6,0 61 683 61 683 61 407 276 0,4 Nokia 33 162 8,8 90 767 90 767 90 722 45 0,0 Orivesi 9 408 2,5 25 750 25 750 26 457-706 -2,7 Pirkkala 18 913 5,0 51 766 51 766 51 618 148 0,3 Tampere 225 118 59,7 616 166 616 166 615 929 238 0,0 Vesilahti 4 489 1,2 12 287 12 287 12 407-120 -1,0 Ylöjärvi 32 738 8,7 89 607 89 607 89 101 506 0,6 Rahoituslaskelma vuosille 2017-2019 TAE 2016 TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta tulorahoituksen vuosikate 0 0 0 0 investoinnit 0-9 400-9 400-9 400 Rahoitustoiminnan kassavirta lainakannan muutokset 0 0 0 0 omanpääoman muutokset 0 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen 0-9 400-9 400-9 400

TALOUSSUUNNITELMA 2017 2019 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta on budjetoitu vuoden 2016 laajuisena koko taloussuunnittelukaudelle 2017 2019. Mikäli seutuyhteistyön toimintatapaan arvioidaan tarvittavan muutoksia, huomioidaan ne erikseen tulevissa budjeteissa. Taloussuunnitelmakaudella 2017 2019 kuntayhtymällä toteutuu käyttöomaisuusinvestointeja uusiin toimitiloihin muuttoon ja tilojen käyttöön ottoon liittyen. Kaikkiaan investointi on 28 200 euroa ja se poistetaan 3 vuoden tasapoistona. Kuntayhtymällä ei ole varauksia, lainoja eikä rahastoja. Taloussuunnitelmakauden 2017 2019 seutuyksikön rahoitus perustuu kuntien maksamiin osuuksiin. MAL-verkoston osalta rahoitus perustuu jäsenalueiden maksamiin maksuosuuksiin, Ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintäministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä Suomen Kuntaliiton maksuosuuksiin sekä TEM:n ja Suomen Akatemian hankerahoitukseen. Kuntien maksuosuuksia ei käytetä MAL-verkoston rahoittamiseen. Muuttoon liittyvien investointien poistot katetaan aiempina vuosina kerrytetyllä ylijäämällä. TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 KUNTAYHTYMÄ TAE 2016 TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019 Myyntitulot/kunnat 1212800,00 1356800,00 1387200,00 1418200,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht. 1212800,00 1356800,00 1387200,00 1418200,00 Palkat ja palkkiot 574300,00 571100,00 583600,00 596400,00 Sivukulut 109800,00 104800,00 107100,00 109500,00 Henk.kulut yht. 684100,00 675900,00 690700,00 705900,00 Palvelujen ostot 424900,00 587100,00 600700,00 614600,00 Vuokrat 80500,00 71400,00 72900,00 74500,00 Tarv., yms 13300,00 12400,00 12700,00 13000,00 Kalusto 10000,00 10000,00 10200,00 10400,00 Menot yht. 1212800,00 1356800,00 1387200,00 1418400,00 Toimintakate 0 0 0 0 Vuosikate 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0-9400,00-9400,00-9400,00 Tilikauden tulos 0-9400,00-9400,00-9400,00 Tilikauden yli- / alijäämä 0-9400,00-9400,00-9400,00