Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava Käsittää osia 31. (Kaitaa) kaupunginosasta

1 (19) Asianumero 184/10.02.02/2015 4587/10.02.02/2011 Aluenumero 840300 Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava Käsittää osia 31. (Kaitaa) kaupunginosasta Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.6.2015. MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään osayleiskaavaluonnokseen, piirustusnumero 6911. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 17.8. - 15.9.2015. Lausuntoja 10 kpl Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Yleiskaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 6. krs. puh. 09 81625000 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI yleiskaavayksikkö, Anu Ylitalo etunimi.sukunimi@espoo.fi liikennesuunnittelu, Salla Karvinen liikennesuunnittelu, Ross Snell

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 2 (19) 1. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, UUDELY Yhdyskuntarakenne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Osayleiskaava edistää erityisesti tavoitetta parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista on tarkasteltu ansiokkaasti kaavaselostuksessa. Mitoitus Osayleiskaavaluonnoksen mitoitus on noin 9600 asukasta. Uusia asukkaista tästä on noin 6000. Alue tehokkuus on noin 0,2. Uudenmaan ELY -keskus esittää aluetehokkuuden nostamisen tutkimista esitetystä raideliikenteen kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kaavan sisällöstä Selostuksen mukaan C -alueelle voi sijoittua pieni paikalliskeskus. Tämä tulee tuoda esiin kaavamääräyksessä. C -merkintä tekee mahdolliseksi vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle. Suunnitelmaa on arvioitava myös tältä kannalta. Kaupan mitoitus tulee yleiskaavatarkkuudella esittää esim. kaavaselostuksessa esitetyin minimi-maksimikerrosaloin. Ympäristöministeriön oppaan Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset tekstistä käy ilmi C -alueen olevan lähtökohtaisesti sekoittunut alue, joka mahdollistaa mm. asumisen. Näin ollen A1 /C ja A2/C määräyksen tarkoitus jää epäselväksi. Kaavamääräystä tulee tarkentaa, jotta ero C alueeseen käy ilmi. Tuleekin mieleen, olisiko tarkoituksenmukaisempaa käyttää Cl, C2 ja C3 merkintöjä. Työpaikka ja kaupallisten palveluiden alue TP/km -merkintä sallii paljon tilaa vaativan erikoistavarankaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle. Alle 2000 k- m2:n päivittäistavarakaupan yksiköitä saa sijoittaa n kpl:ta. Eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Sen sijaan maakuntakaavassa Suomenojan alueelle on osoitettu merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkö kohdemerkintä. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Kaikkiaan kohdemerkinnän alueelle saa osoittaa kauppaa 200 000 k - m2. Lukuun lasketaan olemassa oleva ja uusi liiketila. Enimmäismitoitukseen sisältyy myös merkitykseltään paikallinen liiketila. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Uudenmaan ELY -keskus katsoo, että yleiskaavamääräystä on syytä tarkentaa siten, että käytetään maakuntakaavan sanamuotoja esim. seuraavasti: Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikön, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta- huonekalu-, puutarha- ja huonekalukaupan. Nyt kyseessä oleva TP/km alue on osa laajempaa Länsiväylän molemmin puolin ulottuvaa kaupallista kokonaisuutta. Vaikutukset ulottuvat kaava-alueen ulkopuolelle. Osa-yleiskaavan kaupallisten palveluiden osuus maakuntakaavan sallimasta kohdemerkinnän kokonaisrakennusoikeudesta on osoitettava yleiskaavassa. Päivittäistavarakaupan rakennusoikeuden on perustuttava selvitykseen sen paikallisuudesta. Nyt kaavamääräys sallii rajattoman määrän alle 2000 k-m2:n päivittäistavarakaupan tiloja. Maakuntakaavan mukaan seudullisen päivittäistavarakaupan alaraja on 5000 k-m2. Maakuntakaavan aluekäsitteestä seuraa, että erilliset yksiköt vaikutusten kautta voivat muodostaa vähittäiskaupan suuryksikön molemmin puolin Länsiväylää.

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 3 (19) Selostuksessa viitataan viereiseen Finnoon alueen sekä Matinkylän ja Espoonlahden palveluihin. Asiaa on avattava enemmän Kulttuuriympäristö Kylä- ja maisemakuvallisesti arvokkaan alueen määräys on hyvä. P merkinnällä on osoitettu Villa Rulludd ja sen ympäristö. Kaavamääräystä tulee tarkentaa muotoon: Alueella sallitaan virkistys- ja vapaa-ajanpalveluihin liittyvä kulttuurimaisemaan soveltuva sen arvokkaan luonteen säilyttävä rakentaminen. Tämä siitä syystä, että pienimuotoinen on epämääräinen ilmaus, joka ei ole sisällöltään yksiselitteinen. Tämän lisäksi rakennussuojelulailla suojeltu Villa Rulludd tulee osoittaa Srs -määräyksellä: Rakennussuojelulailla suojeltu rakennus. Suojelupäätöksessä annetut suojelumääräykset tulee esittää joko kaavamääräyksessä tai ne on mainittava kaavaselostuksessa ja kaavamerkinnän kuvauksessa on viitattava suojelupäätökseen. Villa Rulluddin ja Villa Marjarannan ympäristö on huomioitava niiden läheisyyteen sijoittuvassa uudisrakentamisessa siten, että niiden arvoja ei heikennetä. Kulttuuriympäristöselvityksissä (Arkkitehtitoimisto Lehto, Peltonen, Valkama 2005 ja Stadionark ja Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson 2014) arvokkaaksi määritellyn livisniemen vanhan asuinalueen AK määräystä on syytä. täydentää maininnalla, että alueen suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavalla. Myös Hannusjärven ja Kaitaan ympäristön kulttuuriympäristöselvityksessä (Stadionark ja Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson 2014) arvokkaiksi arvioitujen pientalojen osalta on syytä määrätä, että niiden suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavalla. Hulevedet ja meritulva Kaavaluonnoksen selostusosassa esitetyt hulevesien käsittelyä, viivytystä ja johtamista koskevat periaatteet ovat hyviä ja kannatettavia. Kaavan toteuttaminen aiheuttaa paikoin muutoksia alueiden korkeussuhteisiin. Näillä alueilla on varmistuttava siitä, ettei hulevesien ja pienten uomien virtausolosuhteille aiheudu haitallisia vaikutuksia. Lähtökohtaisesti on vältettävä uomien laajamittaisia putkituksia ja siirtoja. Kaavaan ja määräyksiin on syytä lisätä selvityksen tulokset tarpeellisilta osin yleiskaavaan soveltuvalla tavalla. Kaava-alue on osittain meritulvan vaikutuspiirissä olevaa tulvariskialuetta jo nykyisellään. Selostuksessa on huomioitu mm. ilmastonmuutoksen vaikutus tulevaisuuden meritulviin, sekä tuotu esiin voimassa oleva Espoon rannikon läheisyyteen rakennettaessa suositeltava vähimmäisrakentamiskorkeus N2000 +2,80 metriä. Lisäksi alimpiin rakentamiskorkeuksiin on sisällytettävä paikallisesti arvioitava aaltoiluvara. Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita. Koska kaavan toteuttamiseen kuluva aika voi olla pitkä, suosituskorkeuden ajantasaisuus tulee varmistaa aina ennen rakentamiseen ryhtymistä. Erityisesti on syytä ottaa huomioon, että liitteenä 9 esitetty tulvakartta kuvaa nykytilanteen tulvavaara-aluetta, eikä siinä ole mukana mm. ilmastonmuutoksen vaikutusta. Selostuksessa on todettu kaava-alueen kuuluvan Helsingin ja Espoon rannikkoalueen merkittävään tulvariskialueeseen. Alueen tulvariskien hallitsemiseksi tehtävässä tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on syytä ottaa huomioon meritulvan vaikutuspiiriin kuuluvissa asemakaavoissa. Yleiskaavaan on lisättävä suosituskorkeudet ja muut tulvasuojelun kannalta tarpeelliset merkinnät ja määräykset yleiskaavaan soveltuvalla tavalla. Hannusjärvellä on merkitystä lähialueen asukkaiden virkistyspaikkana. Järvi on jo nyt rehevä. Vedenlaadun merkittävä huononeminen rakentamisen aikana tulee estää Liikenne Kaitaa - livisniemen osayleiskaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita osoittaessaan tehokasta asuinrakentamista tulevan metroaseman lä-

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 4 (19) heisyyteen ja kytkiessään asuinalueen metron kautta seudulliseen raideliikenneverkkoon. Kaava myös mahdollistaa jalankulku- ja pyöräilyreittien kehittämisen alueella sekä alueen ja sitä ympäröivien alueiden välillä. Kävely- ja pyöräily-yhteydet metroasemalle myös Länsiväylän pohjoispuolisilta alueilta ovat tärkeitä, joten on hyvä, että kaavassa on kiinnitetty niihin huomiota. Kaavaselostuksessa kerrotaan, että kulkutapaosuudet ja autoliikenteen suoritteet selvitetään tarkemmin koko Länsimetron jatkeen vaikutusaluetta tarkastelevassa Iiikenneselvityksessä. Tämän selvityksen tuloksien on syytä olla käytettävissä Kaitaa - livisniemen osayleiskaavaehdotusta valmisteltaessa, jotta voidaan varmistua siitä, että suunniteltu katuverkko ja kävelyn ja pyöräilyn reitit sekä suunniteltu maankäytön rakenne ja tehokkuus ylipäänsä ovat tarkoituksenmukaiset. Myös metron liityntäbussilinjaston suunnittelu ja sen mahdolliset vaikutukset kaavaratkaisuun ovat tärkeitä osayleiskaavan jatkotyössä. Melu ja ilmanlaatu Länsiväylä ja Kaitaantie aiheuttavat melua alueelle ja kaavan ehdotusvaiheessa on syytä varmistaa, että siinä osoitettujen asuinalueiden suojaaminen melulta on mahdollista. Osayleiskaavassa meluhaittojen vähentämisen lähtökohtana tulee olla melupäästön ja näin ollen liikenteen kasvun minimointi ja liikenteen keskittäminen tietyille väylille. Melun leviämistä ympäristöön, piha-alueille ja virkistysalueille tulee estää väylien sijoittamisella sekä rakennusten massoittelulla ja maastonmuotojen hyväksikäytöllä. Osayleiskaavan suunnittelun pohjaksi on teetettävä alueen nykytilannetta ja tavoitetilannetta kuvaava meluselvitys. Samalla tarvittavalle meluntorjunnan toteuttamiselle saadaan varattua riittävästi tilaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä ja uudisrakentamisella pitää myös pyrkiä siihen, että nykyistä melutilannetta voidaan parantaa kohteissa, joissa melutasot ovat jo nyt korkeat. Melun leviäminen uusille alueille tulee estää. Piha-alueiden lisäksi melun leviämistä virkistykseen käytettäville alueille tulee mahdollisuuksien mukaan estää ja näin luoda alueen asukkaille miellyttävää elinympäristöä. Yleiskaavaan on syytä merkitä alueet, joilla metron aiheuttama runkoääni tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Meluntorjuntaa vaativat kohdat on osoitettava yleiskaavassa meluntorjuntatarvemerkinnällä ja/tai yleisellä meluntorjuntamääräyksellä laadittavien selvitysten perusteella. limalaadun turvaamisen osalta on syytä antaa tarvittaessa yleismääräys. Alueen itäreuna rajoittuu vedenpuhdistamoon ja Finnoon voimalaitokseen. Tästä syystä ainakin siellä, mahdollisesti muuallakin, kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon meluavat toiminnot ja mahdolliset ympäristöluvassa annetut määräykset. Ympäristönsuojelu Fortum Power and Heat oy:n Suomenojan voimalaitos sijaitsee Kaitaa livisniemi osayleiskaava-alueen ulkopuolella, mutta sen konsultointivyöhyke ulottuu vähäiseltä osin kaava-alueen itäosaan, Hyljemäen pientaloalueen reunaan. Voimalaitos on direktiivin 96/82/EY mukainen vaarallisia kemikaaleja käsittelevä laitos (Seveso-laitos), jolla on 0,5 kilometrin konsultointivyöhyke. Vyöhyke ilmaisee sen etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Mikäli konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle jäävälle alueelle laaditaan kaava tai sen muutos, jonka toteuttaminen saattaisi merkitä suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrän vähäistä merkittävämpää kasvamista, kaavaa laadittaessa on tarpeen selvittää tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit onnettomuusvaarankannalta (MRL 9 ja MRA 1 ). Selvitysten mukaan voimalaitoksesta ei aiheudu osayleiskaava-alueelle turvallisuusriskejä tai ympäristöhaittoja.

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 5 (19) Espoon sivustolla ei ole kaava-aineistossa näkyvillä näitä selvityksiä, joihin selostuksessa on viitattu, ja joissa voimalaitoksen mahdollisia riskejä tai haittoja kaavoitettavalle alueelle olisi tutkittu/selvitetty. Koska selvityksiä ei ole yleiskaava-aineistoissa, ELY ei ota asiaan kantaa. Luonnonympäristö Yleiskaava-alueella on liito-oravaselvityksen mukaan useita liito-oravan ydinalueita. Luonnonsuojelulain mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat suoraan lain nojalla suojeltuja. myös tärkeät kulkuyhteydet ja ruokailualueet voivat olla lain suojaamaa lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Kaavaluonnoksen keskustatoimintojen alueella C sijaitsee liito-oravan ydinalue, jolle on haettava luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukainen lupa lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämiskiellosta poikkeamiseen. Kaavan hyväksymisen edellytys on ELY -keskuksen myönteinen LsL:n mukainen päätös. livisniemenkallion liito-oravan ydinalueelle on kaavaluonnoksessa osoitettu uusi kaupunkimainen kerrostaloalue (A1). Uudenmaan ELY -keskus katsoo, että laadittujen selvitysten Kaitaan kaupunkirakenteellinen tarkastelu ja Kaitaan keskustan ja lähiympäristön viitesuunnitelma mukaisesti alue on osoitettava osaksi virkistysalueverkostoa Yhdyskuntarakenne Yleiskaavan laskennallinen aluetehokkuuden alhaisuus johtuu kaavaalueen luonteesta. Alue sisältää Hannusmetsän, Kaitaanlaakson, Hyljelahden ja Rullavuoren viher- ja virkistys-alueiden lisäksi liito-oravan suojelualueita ja reittejä sekä laajoja pientaloalueita. Yleiskaavassa on siten ollut hyvin rajalliset mahdollisuudet osoittaa uusia tehokkaita kaupunkimaisia asuntoalueita (A1). Raideliikenteen kustannustehokkuuden takaamiseksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi nämä alueet on siten kaavoitettava asemakaava vaiheessa tehokkaiksi kerrostaloalueiksi. Keskustatoimintojen alue (C) -kaavamerkinnän määräys on täydennetty siten että kyseessä on paikalliskeskus ja että päivittäistavarakaupan mitoituksen lähtökohtana tulee olla paikallinen kysyntä. Lisäksi kaavaselostuksessa kaupan mitoitus on esitetty minimi-maksimikerrosaloin päivittäistavarakaupan, erikoistavaran kaupan sekä kokonaispinta-alan osalta. Selostusta on täydennetty palveluverkkohierarkian kuvauksen osalta. A1 /C ja A2/C merkinnät on poistettu kaavakartasta ja Hannusrannan ja Kielotien nykyiset pientaloalueet on merkitty kehitettävän asuntoalueen merkinnällä (A2). Niiden väliin jäävä rakentamaton alue on merkitty Asuin - ja liikealueeksi (A1 -c). Alue varataan asumiselle ja liiketoiminnalle sekä keskustatoimintojen laajenemisalueeksi, jolla ei sallita vähittäiskaupan suuryksikköä. Työpaikka-alueen sekä kaupallisten palveluiden alueen (TP/km) yleiskaavamääräyksen sanamuotoa on tarkennettu kulumaan: Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikön, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta- huonekalu-, puutarha- ja huonekalukaupan. Alueen osuus maakuntakaavassa osoitetusta Suomenojan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoituksesta on lisätty kaavamääräykseen. Kaavaselostukseen on lisätty mitoituksen perustelut sekä liitekartta, jossa kuvataan suuryksikön laajuus sekä mitoituksen jakautuminen suuryksikön eri osa-alueille. Alueelle hyväksytyssä Hannuksenpelto II -asemakaavassa on osoitettu päivittäistavarakauppaa 400 k-m².

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 6 (19) Kulttuuriympäristö Palvelujen ja hallinnon alueen (P) kaavamääräys on tarkennettu muotoon: Alueella sallitaan virkistys- ja vapaa-ajanpalveluihin liittyvä kulttuurimaisemaan soveltuva sen arvokkaan luonteen säilyttävä rakentaminen. Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaan alueen määräykseen on lisätty maininta että alueella sijaitsee rakennussuojelulailla suojeltu Villa Rulludd ympäristöineen. Lisäksi kaavaselostuksessa on lueteltu suojelupäätöksessä annetut suojelumääräykset. livisniemen vanhan asuinalueen AK -määräykseen on lisätty maininta että alueen suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavalla. Stadionark -ryhmä on inventoinnissaan nostanut esiin yksittäisiä, ajalleen tyypillisiä, rakennuksia 1930-1980 lukujen väliseltä ajalta. Maininta siitä että, rakennusten arvottaminen ja suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavalla, on lisätty kaavaselostukseen. Hulevedet ja meritulva Kaavaan lisätään hulevesien hallintaa koskevia yleismääräyksiä: Asemakaavoituksen yhteydessä tulee laatia hulevesien hallintasuunnitelma. Hulevedet tulee käsitellä mahdollisuuksien mukaan sekä paikallisessa että alueellisessa hallintamenetelmässä. Hannusjärven valuma-alueella yleisille alueille sijoitettavien huleveden hallintamenetelmien tulee olla 3-5 % valuma-alueiden pinta-alasta. Kaavaan lisätään tulvasuojelua koskeva yleismääräys: Alueella on otettava huomioon tulvavaara ja -riskit sekä huolehdittava tulvasuojelusta riittävällä rakentamiskorkeudella. Yleiskaavan pitkän aikajänteen vuoksi alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista ei anneta kaavamääräystä, vaan nykyiset suositukset tuodaan esiin kaavaselostuksessa. Toisin kuin lausunnossa todetaan, kaavaluonnoksen liitteenä olleessa tulvakartassa oli huomioitu myös ilmastonmuutoksen vaikutus vuoteen 2100 asti (Erittäin harvinainen tulva vuonna 2100). Tätä pidemmälle ilmatieteen laitoksen mukaan ei voida tulvakorkeuksia luotettavasti arvioida. Liikenne Osayleiskaava-alueen liikennemääristä sekä kulkutapaosuuksista on tehty selvitys (Länsimetron jatkeen liikenne-ennuste, Ramboll Oy, 2016), jonka tuloksia on avattu kaavaselostuksessa. Selostuksessa on myös tarkennettu metron liityntälinjaston tilannetta sekä syksyllä 2016 aloittavan liikenteen että Länsimetron toista vaihetta koskevien alustavien liityntälinjastosuunnitelmien osalta. Melu ja ilmalaatu Liikennemelusta on laadittu selvitys kunnallisteknisen tarkastelun yhteydessä (Destia, 2016). Eniten melua osayleiskaava-alueelle aiheuttaa Länsiväylä sekä pienemmässä määrin Kaitaantie. Osayleiskaavassa ei osoiteta uusia väyliä, jotka aiheuttaisivat merkittävää melua alueelle. Meluselvityksen perusteella osayleiskaavassa osoitetaan alueet, joita koskee meluntorjuntatarve, mutta meluntorjunnan ratkaisut sekä niiden tilantarve ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kalliotunnelissa kulkevasta metroliikenteestä kallioperän välityksellä ympäristöön aiheutuva tärinä on amplitudiltaan niin pientä, että se jää merkittävästi ihmisten havaintokynnyksen alapuolelle. Tärinä ei myöskään aiheuta vaaraa rakenteille tai rakennuksille, eikä se ole riittävän voimakasta aiheuttaakseen räminää tai helinää rakenteissa tai irtaimistossa.

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 7 (19) 2. Helsingin kaupunki Metroliikenne ei näin ollen muodosta ihmisen tai rakentamisen kannalta esiintyviä tärinähaittoja ympäristöönsä. (Matinkylä - Kivenlahti metro, hankesuunnitelma 2012) Ilmanlaadun osalta suunnittelussa huomioidaan HSY:n minimi- ja suositusetäisyydet asumiselle ja herkille kohteille, mutta ratkaisut tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa. HSY:n jätevedenpuhdistamo on poistumassa alueelta arviolta vuonna 2020. Voimalaitoksen meluvaikutuksia on arvioitu Finnoon osayleiskaavoituksen yhteydessä. Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavassa ei osoiteta asumista nykyistä lähemmäksi voimalaitosta, eikä melutilanne tai sen suhde voimalaitoksen ympäristölupaan muutu kaavan toteuttamisen myötä. Ympäristömelumittausten mukaan ohjearvot tai voimassa olevan ympäristöluvan melurajat eivät ylity kaava-alueella. Lisäksi Finnoon osayleiskaavan mukaisen rakentamisen toteutuminen vähentäisi voimalaitoksesta aiheutuvaa melua Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava-alueella. Ympäristösuojelu Kaava-aineistoa täydennetään voimalaitoksen riskiselvitysten yhteenvedolla. Selvitysten mukaan onnettomuuksien vaikutukset eivät ulotu kaavoitettavalle alueelle (TUKES lausunto 14.7.2015) Luonnonympäristö Ely-keskus on myöntänyt luvan poiketa liito-oravan suojelusta metroaseman läheiselle ydinalueelle (UUDELY/3299/2016, 30.5.2016). Iivisniemenkallion Liito-oravan ydinalueen kohdalle on lisätty virkistyksen kohdealue -merkintä, jonka sijainti ja laajuus tullaan määrittelemään, kun alueen asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä selvitetään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ajantasainen tilanne, jolloin alue voidaan luotettavasti rajata sen hetkisen tilanteen mukaisesti ja liittää osaksi virkistysalueverkostoa. Länsimetron ja siihen kuuluvan Kaitaan maanalaisen metroaseman rakentaminen on osa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kanalta tärkeää tiivistämistavoitetta. Kaitaan metroaseman ympäristöön sijoittuvan noin 250 hehtaarin kokoisen osayleiskaavan asukastavoite on metron ja sen aseman varsin suuriin kustannuksiin ja kapasiteettiin nähden kuitenkin vaatimaton, vain 9 600 asukasta (nyt 3 600 asukasta) sekä noin 1 100 työpaikkaa (nyt noin 500 työpaikkaa). Helsinki omistaa alueella noin 52 hehtaaria, josta noin 8 hehtaarin maankäyttö vastikään on ratkaistu Hannuksenpellon asemakaavalla liike/toimitila -alueeksi. Hannusjärven ympärillä sijaitseva kaavoittamaton loppuosa, ns. Hannusmetsä on osayleiskaavaluonnoksessa pääosin osoitettu virkistys- ja suojaviheralueeksi. Metroaseman läheisyydessä sijaitsevassa koillisosassa arviolta noin 12 hehtaaria on osoitettu kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi (A1). Sen jatkosuunnittelun osalta Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että esitettyä suurempi osa tulisi jättää rakentamatta ja että alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. Kannanotto vaikeuttaa jo nyt vaatimattoman väestötavoitteen toteuttamismahdollisuuksia ja heikentää metroinvestoinnin kannattavuutta. Toteamme, että Hannusmetsän kaupunkimainen asuntoaluevaraus (A1) pitää sisällään myös alueen katualueet ja sisäiset puistot. Todellisen rakennusmaan määrää olisi siten syytä lisätä pikemmin kuin supistaa. Kun samalla ottaa huomioon että yli 60 % Helsingin maista on osoitettu muuhun kuin rakentamiseen, esitämme että A1 -alue laajennetaan pohjoiseen EV -alueelle ja länteen V - alueelle luontoarvojen sallimassa määrin. EV -alueelle laajentaminen mahdol-

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 8 (19) listaisi kustannustehokkaiden maanpäällisten pysäköintilaitosten rakentamisen tavalla, joka pienentää Länsiväylältä tulevaa asuntoihin kohdistuvaa melua. Samalla toteamme, että tehokaskin rakentaminen voidaan hyvällä piha- ja kattosuunnittelulla toteuttaa vehreällä, puutarhamaisella tavalla. 3. Helsingin seudun liikenne, HSL Kaupunginhallitus päätti 25.3.2013 osayleiskaavan tavoitteissa että alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6000 uutta asukasta varten ja että mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. Yleiskaavan asukastavoitteen alhaisuus johtuu kaava-alueen luonteesta. Kaava-alue on jo huomattavassa määrin valmiiksi rakennettu ja tärkeät virkistys, kulttuuri ja liito-orava ympäristöt rajoittavat uusien asuntoalueiden (A1) sijoittumista. Raideliikenteen kustannustehokkuuden takaamiseksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi nämä alueet on siten kaavoitettava asemakaava vaiheessa tehokkaiksi kerrostaloalueiksi. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava on yleispiirteinen aluevarauskaava, jonka mitoitus sisältää epävarmuustekijöitä varsinkin kehitettäviksi merkittyjen asuntoalueiden (A2) osalta. Yleiskaavavaiheessa ei voida luotettavasti arvioida näiden alueiden toteutumisastetta. Siten mitoitus tarkentuu kun tiivistämisen ja täydentämisen kullekin alueelle soveltuvat ratkaisut tehdään asemakaavavaiheessa. Hannusmetsän suojaviheralue (EV) sijaitsee Länsiväylän varressa sen melu- ja hiukkaspäästöalueella, etäällä tulevasta Kaitaan metroasemasta. Ottaen huomioon vaatimukset terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä sekä tavoitteet eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta, joukkoliikenteen edellytysten parantamisesta ja palvelujen hyvästä saavutettavuudesta asumisen sijoittaminen Länsiväylän varteen ei ole perusteltua. Rakentamisen sijoittamista alueelle rajoittavat lisäksi siellä sijaitsevat liitooravien ydinalueet ja kulkuyhteydet. Seudulliset suunnitelmat HSL:n mielestä Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaavaluonnoksen tavoitteet ovat erittäin kannattavia ja yhtenevät Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) tavoitteiden ja kehittämislinjausten kanssa. Länsimetron jatko välillä Matinkylä - Kivenlahti on HLJ 2015:ssa ohjelmoitu kauden 2016-2025 hankkeeksi. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun 14 kunnan käsittävän maankäyttösuunnitelman (MASU 20150) ja asuntostrategian (ASTRA 2015) kanssa. Suunnittelualue sijaitsee MASU:n ensisijaisesti vuosina 2016-20150 kehitettävällä asumisen vyöhykkeellä. Bussiliikenteen pysäkit Alueen bussiliikenne kulkee Kaitaantietä pitkin Kaitaan metroaseman vierestä. Jotta yhteydet asemalle ovat sujuvia ja nopeita, tulee jatkosuunnittelussa varmistaa, että asemaa palveleva vaihtopysäkkipari sijaitsee metron sisäänkäynnin välittömässä yhteydessä. Jatkosuunnittelussa tulee myös tutkia suojateiden lukumäärä ja sijoittumiset siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta viivytystä Kaitaantien bussiliikenteelle. Pysäkit tulee mitoittaa kahdelle telibussille. Iivisniementien ja -kadun varteen tulee tehdä lähilinjojen busseja varten tilavaraukset ajoratapysäkeille.

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 9 (19) Liityntäpysäköinti Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategiassa on Kaitaan metroaseman yhteyteen vuonna 2020 esitetty 50 autopaikkaa ja 300 polkupyöräpaikkaa. Osayleiskaavassa esitetään noin 250 polkupyöräpaikkaa. HSL:n näkemyksen mukaan metroaseman yhteyteen tulisi varata tilat 300 polkupyöräpaikalle sekä varata myös tilaa pyöräpysäköinnin mahdolliselle laajentamiselle. Polkupyöräilyn yhteydet Kaitaa - Iivisniemi -alueella kulkee Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely -työn mukaisia pyöräilyn pääyhteyksiä, jotka on huomioitu hyvin osayleiskaavaluonnoksessa. Kaavaluonnoksessa ehdotetaan myös uusia kevyen liikenteen yhteyksiä kaava-alueelle. HSL toteaa, että näiden toteutuessa luodaan hyvät edellytykset kävelyyn ja pyöräilyyn soveltuvalle kaupunkirakenteelle sekä esimerkiksi Kaitaan asemalle suuntautuvalle liityntäpyöräilylle. Työnaikainen opastus HSL haluaa varmistaa hyvissä ajoin ennen rakentamisen alkamista yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa, että joukkoliikenteen tarpeista ja häiriöttömyydestä voidaan huolehtia rakennustöiden aikana. Metroaseman rakentamisen työnaikaisissa liikennejärjestelyissä tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien laatuun sekä opastukseen. Myös viestintä on rakentamisen aikana erityisen tärkeää ja rakentamisen aikaisesta liikkumisen ohjauksesta tulisi laatia suunnitelma. Seudulliset suunnitelmat ja polkupyöräilyn yhteydet: Merkitään tiedoksi ja otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Osayleiskaava-alueelle sijoittuvat bussipysäkit ja yhteydet niille suunnitellaan asemakaavoitus- ja kadunsuunnitteluvaiheessa. Liityntäpyöräilystä on laadittu selvitys (Pyöräilykaupungin kehittäminen Länsimetron jatkeella, Kaitaa - Kivenlahti, Strafica 17.12.2012), jossa kysyntään perustuvaksi liityntäpyöräpaikkojen määräksi Kaitaan asemalla on tarkentunut 250 paikkaa. Liityntäpyöräpysäköinnin määrä ja mitoitus ratkaistaan jatkosuunnittelussa. Metroaseman rakentamisen työnaikainen opastus ei ole kaava-asia vaan siitä ja muista työmaa-aikaisista järjestelyistä ja suunnitelmista vastaa Länsimetro Oy. 4. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteena oleva yhdyskuntarakenteen täydentäminen tulevan Länsimetron jatkeen yhteyteen tukee vahvasti pääkaupunkiseudun ilmastostrategian maankäytön linjauksia. HSY esittää, että jatkosuunnittelussa energianäkökulma olisi hyvä liittää kaavatarkasteluun ja vaikutusten arviointiin vahvasti mukaan. Myös uudentyyppisten pysäköintinormien tarkastelu osana asemanseudun kehittämistä vähähiiliseksi olisi hyvä liittää tarkasteluun. HSY pitää hyvänä, että suunnittelualueelle on tehty hulevesiselvitys ja meritulvien osalta tulvavaara-alueet, myös erittäin harvinaisella tulvalla, on huomioitu. Alueen jatkosuunnittelussa tulee suosia luonnonmukaisia hulevesien hallinnan toimenpiteitä sekä varata riittävästi tilaa vedelle ja lumelle. Pitkäaikaisen merenpinnan nousun lisäksi tulee suunnittelussa huomioida merenpinnan korkeuden lyhytaikaiset ääriarvot, jotka ovat lisääntyneet Helsinki - Espoon rannikkoalueella 1900 -luvun alusta noin 30 cm. Alueen jatkosuunnittelussa tulee siten huomioida sekä myrskyjen aiheuttamista lyhytaikaisesta ää-

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 10 (19) 5. Espoon kaupunginmuseo riarvoista että tulevaisuuden merenpinnan noususta aiheutuvat lisääntyvät tulvariskit. (lisätietoja: HSY ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää) Alueen jatkosuunnittelun yhteydessä tulee selvittää vesihuollon rakentamistarve kustannuksineen sekä huomioida vesihuollon johtojen ja laitteiden riittävät tilavaraukset ja kunnossapidettävyys. Vesihuollon yleis- ja toteutussuunnittelu tulee tehdä tiiviissä vuorovaikutuksessa HSY:n vesihuollon suunnittelijoiden kanssa. (lisätietoja: HSY alueinsinööri Taina Ylä-Mella) HSY pyytää huomioimaan kiinteistökohtaisen keräyksen ulkopuolelle jäävien kierrätysmahdollisuudet sekä isojen kierrätyspisteiden että paperipisteiden osalta. Isot kierrätyspisteet olisi hyvä sijoittaa kauppojen läheisyyteen. (lisätietoja: HSY projekti-insinööri Suvi Anttonen) Osayleiskaavassa ei määrätä pysäköintipaikkojen määrästä. Pysäköintipaikkojen määrää ohjataan Espoossa vuonna 2015 hyväksyttyjen pysäköinnin periaatteiden mukaisesti, jolloin hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä pysäköintipaikkojen vähimmäismäärä on pienempi kuin muualla. Kaava-alueen energiahuoltoon on otettu kantaa kaavaselostuksen osiossa 3.7 Yhdyskuntatekninen huolto / Energiahuolto. Osiossa on annettu ohjeita energianäkökulmien huomioimiseksi jatkosuunnittelussa. Kaavaalue sijaitsee kaukolämmön runkolinjan varrella, ja paikallisen energiayhtiön tavoitteena on tuottaa hiilineutraalia kaukolämpöä vuonna 2030. Lisäksi suurin osa kaava-alueen uudiskohteista sijoittuu geoenergian tuotantoon soveltuvan maaperän läheisyyteen, joten rakennusten lämmitysja jäähdytysenergiantarve voidaan kattaa myös geoenergialla. Kaavaselostuksessa on kerrottu vaihtoehtoja uusiutuvan energian hyödyntämiseksi ja tätä kautta ilmastovaikutusten pienentämiseksi osiossa 4.7 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen. Kaavaselostuksessa ohjataan käyttämään jatkosuunnittelussa nykyisiä suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista, jota laadittaessa meriveden korkeusennusteessa on huomioitu sekä keskimääräisen merenpinnan nousun että vedenkorkeuden lyhytaikaisvaihtelujen todennäköisyydet ns. yhdistetyllä jakaumalla vuoteen 2100 (Kahma ym. 2014. Pitkän aikavälin tulvariskit ja alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Suomen rannikolla, Ilmatieteen laitos, Raportteja 2014:6). Osayleiskaava-alueelle on teetetty Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan kunnallistekninen tarkastelu (Destia, 31.5.2016), yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kanssa. Työssä on tarkasteltu mm. vesihuollon rakentamistarve kustannuksineen yleiskaavatarkkuudella. Kiinteistökohtainen kierrätys: otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavaselostuksen sivulla 6 on luettelo käytetyistä selvityksistä, jossa kulttuuriympäristöä koskevista mainitaan listassa Muuta suunnittelualuetta koskevaa materiaalia mm. Espoon perinneympäristöselvitys 2003. Perinneympäristöselvitystä on päivitetty vuonna 2014, olisi suotavaa, että uusin selvitys olisi ollut käytössä tässä työssä. Lisäksi listassa mainitut muinaisjäännösinventoinnit ovat nyt yli 10 vuotta vanhoja, joten niiden täydentämistä olisi ollut syytä harkita tätä osayleiskaavaa varten. Jos niitä ei nyt tehdä, on niitä päivitettävä viimeistään asemakaavaa laadittaessa.

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 11 (19) Villa Rulludd, Villa Marjaranta ja Prästberget (Rullavuori) alueella osayleiskaavassa on merkintä kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue. Se, että Villa Rulluddia ei mainita vuoden 2010 voimaan tulleessa RKY -listassa, ei poista sitä tosiasiaa, että se on yksi neljästä rakennussuojelulailla suojellusta kohteesta Espoossa. Osayleiskaavaluonnoksessa kohde on merkitty paikallisesti merkittäväksi, vaikka kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä rakennusryhmä pihapiireineen. Selostuksen tekstin maininta siitä, että alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä on virheellinen, eikä näin ollen osayleiskaavaluonnoksen merkintä: Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue. Kulttuurimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä maisemakuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen ole riittävä. Joko on erikseen merkittävä Villa Rulluddin rakennukset ja pihapiiri, jotka ovat rakennussuojelulailla suojeltuja, tai muutettava merkinnän teksti. Yleiskaavan (EEYK) kulttuurihistoriallisessa inventoinnissa vuodelta 2005 on mainittu Iivisniemen asuinalue ensimmäisen luokan paikallisesti arvokkaana kulttuuriympäristöalueena. Alueen arvo vahvistetaan Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisussa 1/2014 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys, jonka yhteenvetokartassa erikseen kirjataan periaatteita ja suosituksia kulttuuriympäristön kehittämiselle. Osayleiskaavaselostuksessa tuodaan myös esille Iivisniemen asuinalueen arvoja. Kulttuuriympäristömerkinnän puuttuminen hankaloittaa siten asemakaavoitusta. Luonnoskartassa A1 -merkitty alue länteen Iivisniemen asuinalueelta on kulttuuriympäristöselvityksessä merkitty Iivisniemen kulttuuriympäristöön liittyvä, maisemallisesti merkittävä, kalliometsänä hoidettava alue. Tämä on myös otettava huomioon osayleiskaavaluonnosta kehitettäessä. Hannusjärven ranta-alue on merkitty arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Järveltä itään oleva osayleiskaavaluonnoksessa mainittu A2/C -alue tarkoittaa kehitettävä asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue. Tällä alueella sijaitsevat kuitenkin kaava-alueen vanhimpia omakotialueita, joiden säilyminen olisi koko kaava-alueen historiallista kerrostuneisuutta rikastuttava tekijä. Muinaismuistoalueen merkinnän määräys on puutteellinen. Asianmukainen merkintä olisi esimerkiksi seuraavanlainen: Muinaismuistoalue. Historiallinen kylätontti. Alueella saattaa sijaita muinaismuistolailla (295/63) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää ja siihen kohdistuvista toimenpiteistä tulee sopia museoviranomaisen kanssa. Espoon kaupunginmuseo esittää, että Iivisniemen asuinalue merkitään kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Villa Rulluddin, Villa Marjarannan ja Prästbergetin osayleiskaavamerkinnän Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue määräys muutetaan niin, että siinä mainitaan alueen suojelu rakennussuojelulain nojalla. Iivisniemen kalliometsänä hoidettava alue ja Hannusjärven itäpuoleiset huvilat huomioidaan osayleiskaavan jatkokehittelyssä, ja että muinaismuistoalueen merkinnän määräys korjataan. Espoon perinneympäristöselvitys 2014 (Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 3/2014) on ollut valmistelijoiden käytössä. Selostuksen muuta suunnittelualuetta koskevaa materiaalia -luettelo täydennetään tältä osin. Muinaisjäännösinventointeja täydennetään tarpeen mukaan asemakaavavaiheessa. Selostuksen teksti Villa Rulluddin osalta on tarkistettu. Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaan alueen määräystä on täydennetty: Alueella sijaitsee rakennussuojelulailla suojeltu Villa Rulludd ympäristöineen.

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 12 (19) 6. Espoon kaupungin sivistystoimi Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.6.2015 että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan mm. seuraavasti: Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK -alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. Iivisniemen asuinalueen (AK) kaavamääräystä on ehdotuksessa täydennetty: Alueen suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavalla. Iivisniemen asuinalueen länsipuolella oleva metsäinen kallioreuna on merkitty virkistysalueeksi (V). Viereisen A1 alueen suunnittelussa otetaan huomioon alueen kaupunkikuvallinen liittyminen olevaan Iiivisniemen asuinalueeseen. Hannusjärven ympäristöä ei ole osoitettu vanhoissa inventoinneissa, eikä osayleiskaavaa varten 2014 tehdyssä inventoinnissa kulttuuriympäristöalueena. Stadionark -ryhmä on inventoinnissaan nostanut esiin yksittäisiä, ajalleen tyypillisiä, rakennuksia 1930-1980 lukujen väliseltä ajalta ja lisäksi merkinnyt Hannusjärven ympäristön kulttuuriympäristöön liittyvä tärkeä rantavyöhyke -merkinnällä. Yksittäisten rakennusten mahdollinen säilyttäminen ratkaistaan asemakaavalla. A2/C -merkintä on muutettu A2 - merkinnäksi. Muinaismuistoalueen merkinnän määräys on tarkistettu Espoon kaupunginmuseon esityksen mukaiseksi. Sivistystoimi on perustanut lausuntonsa Finnoo - Kaitaa - Iivisniemi alueen palveluverkkokokonaisuuteen. Finnoo - Kaitaa - Iivisniemi alueelle on tarvetta yhdeksälle päiväkodille ja kolmelle uudelle koululle. Koulujen ulkoalueiden tulee liittyä alueen ulkoilureitteihin ja viheralueisiin. Koulukeskuksiin tulee olla lyhyt kävelymatka alueen eri osista ja metroasemalta sekä hyvät julkisen liikenteen yhteydet myös alueen ulkopuolelta. Alue sijaitsee länsimetron koulutus- ja palvelukäytävällä. Lausunnon Finnoo - Kaitaa - Iivisniemi alue kattaa Finnoon osayleiskaavan ja Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaavan. Finnoon osayleiskaavassa on osoitettu kaksi isoa PY -aluevarausta julkisille palveluille. Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaavassa PY -aluevaraukset ovat kaava-alueella nykyisin toimivien koulujen aluevarauksia. Pohjoinen PY aluevaraus on 4,8 ha ja eteläinen 4,4 ha. Espoossa koulutontin (asemakaavan Y-tontti) keskimääräinen koko tällä hetkellä on noin 2,4 ha. Kaitaan koulussa (yläkoulu) oppilaita tällä hetkellä on n. 250 ja Iivisniemen koulussa (alakoulu) oppilaita on n. 370. Lausunnon mukaan uudessa yhtenäisessä peruskoulussa oppilasmäärä on n. 700 oppilasta. Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaavan PY -aluevaraukset ja nykyisten koulujen koko mahdollistavat olemassa olevien koulujen laajentumisen nykyisillä PY -aluevarauksilla. Osayleiskaava mahdollistaa julkisten lähipalvelujen rakentamisen koko kaava-alueelle, mikäli siitä ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käyttötarkoitukselle. Kaavakartalla esitetään pääsääntöisesti vain yli 2 ha aluevaraukset. Molemmat PY -aluevaraukset liittyvät viheralueeseen ja ulkoilureitteihin. Pohjoinen PY -aluevaraus sijaitsee 200 metrin päässä ja eteläinen PY - aluevaraus 600 metrin päässä metroasemasta. Suurin osa osayleiskaavan asuinalueista sijaitsee alle kilometrin säteellä kummastakin PY -alueesta. Finnoo - Kaitaa - Iivisniemi alueen osayleiskaavoissa on yhteensä neljä PY -aluevarausta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 15,8 ha. Kahden PY -

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 13 (19) aluevarauksen alueella toimii jo koulu. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimipisteiden tarkempi sijoittuminen ratkaistaan asemakaavasuunnittelun yhteydessä. 7. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, TUKES Kyseessä olevalla osayleiskaava-alueella ei sijaitse Tukesin valvonnassa olevia kemikaalilaitoksia, mutta kaavoitettava alue sijaitsee osittain Tukesin valvonnassa olevan, suuronnettomuusvaaralliseksi kuokitellun Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen konsultointivyöhykkeellä. Voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien vaikutusetäisyyksistä on laadittu selvitys (Lautkaski 27.2.2015). Selvityksen mukaan onnettomuuksien vaikutukset eivät ulotu kaavoitettavalle alueelle. Kaavoitettavan alueen vieressä, osoitteessa Hyljeluodontie 5, sijaitsee Tukesin valvonnassa oleva HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Suomenojan jätevedenpuhdistamo. Tukesin käsityksen mukaan jäteveden puhdistamolla käytettävistä kemikaaleista aiheutuvat onnettomuusvaikutukset eivät ulotu puhdistamoalueen ulkopuolelle. Voimalaitoksella olevan maakaasuun siirtoputkiston ja jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevan biokaasun jalostuslaitoksen osalta suojaetäisyydet kaavoitettavaan alueeseen ovat riittävät. Tukesilla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen. Merkitään tiedoksi. 8. Uudenmaan liitto Yhteenvetona liitto toteaa, että maankäytön tehostaminen osayleiskaavan alueella on maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. Ehdotusvaiheeseen mennessä T/km-alueen sekä C-alueiden kaavamääräyksiä tulee täydentää mm. kaupan laadun ja mitoituksen osalta. Kaava-aineistoon on tarpeen lisätä myös seudullisen siirtoviemärin linjaus. Muilta osin liitolla ei ole huomautettavaa. Osayleiskaavaluonnoksen suhde maakuntakaavoihin Osayleiskaavalla tarkistetaan voimassa olevaa yleiskaavaa ja niin ollen maakuntakaava ohjaa osayleiskaavan laadintaa. Osayleiskaavan lähtökohta, maankäytön tehostaminen metroverkon varrella, on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Merenranta ja Hannusjärven rannat on varattu yleiseen virkistykseen maakuntakaavan taajamatoimintojen suunnittelumääräyksen mukaisesti. Vesistöjä myötäilevät ulkoilureitit parantavat rantojen saavutettavuutta ja virkistyskäyttömahdollisuuksia Iivisniemen keskustaa on tarkoitus kehittää jatkossakin paikallisena keskuksena. Osayleiskaavaluonnoksen C-merkintä (Keskustatoimintojen alue) mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen keskusta-alueelle. Se ei ole maakuntakaavan mukaista, ja kaavamääräystä on tästä syystä täydennettävä kaupan enimmäismitoituksella. Myös A1/C ja A2/C-alueiden (Kehitettävä / Uusi asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue) kaavamääräyksiä on tarpeen täydentää kaupan ohjauksen osalta. Osayleiskaavan TP/km-merkintä (Työpaikka-alue sekä kaupallisten palveluiden alue) mahdollistaa paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikön. Liitto edellyttää, että kaavamääräystä täydennetään määrittelemällä kaupan laatu ja enimmäis-

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 14 (19) mitoitus. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yläraja on pääkaupunkiseudulla 30 000 k-m2. Enimmäismitoitusta määriteltäessä on lisäksi syytä huomioida, että alue kuuluu Suomenojan vähittäiskaupan suuryksikön muodostamaan kokonaisuuteen, ja niin ollen sisältyy sen kokonaismitoitukseen (200 000 k-m2). Siitä on Uudenmaan liiton tekemän kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan toteutumatta vajaa 50 000 k-m2. Osayleiskaavatyössä tulee arvioida ja määritellä edellisten lisäksi myös päivittäistavarakaupan mitoitus osana laajempaa kokonaisuutta. Kaava-alueen läpi johtavan siirtoviemärin linjaus on tarpeen täydentää osayleiskaavaan ehdotusvaiheessa. Liitto toteaa, että osayleiskaavaratkaisussa olisi luontevaa käsitellä teknisen huollon verkostoa myös muilta osin. Uudenmaan rannikon varhaista huvilakulttuuria edustavat Villa Rulludd ja Villa Marjaranta eivät ole enää mukana valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luettelossa vuoden 2009 tarkistusinventoinnin jälkeen. Uudenmaan liiton tekemässä selvityksessä ne on kuitenkin todettu maakunnallisesti arvokkaiksi osana laajempaa kokonaisuutta (Helsingin höyrylaivareittien kesähuvilaasutus Skatanniemi - Kaitalahti - Rulludd). Kulttuuriympäristöjä käsitellään neljännessä vaihemaakuntakaavassa, joka on nyt ehdotusvaiheessa. Osayleiskaavaratkaisussa nämä maakunnalliset kulttuuriympäristöarvot on jo huomioitu. Kaavaluonnos antaa hyvät lähtökohdat alueen kehittämiselle, kun jatkovalmistelussa huomioidaan edellä mainitut täydennys- ja tarkistustarpeet. Keskustatoimintojen alue (C) -kaavamerkinnän määräys on täydennetty siten että kyseessä on paikalliskeskus ja että päivittäistavarakaupan mitoituksen lähtökohtana tulee olla paikallinen kysyntä. Lisäksi kaavaselostuksessa kaupan mitoitus on esitetty minimi-maksimikerrosaloin päivittäistavarakaupan, erikoistavaran kaupan sekä kokonaispinta-alan osalta. Selostusta on täydennetty palveluverkkohierarkian kuvauksen osalta. A1 /C ja A2/C merkinnät on poistettu kaavakartasta ja Hannusrannan ja Kielotien nykyiset pientaloalueet on merkitty kehitettävän asuntoalueen merkinnällä (A2). Niiden väliin jäävä rakentamaton alue on merkitty Asuin - ja liikealueeksi (A1 -c). Alue varataan asumiselle ja liiketoiminnalle sekä keskustatoimintojen laajenemisalueeksi, jolla ei sallita vähittäiskaupan suuryksikköä. Työpaikka-alueen sekä kaupallisten palveluiden alueen (TP/km) yleiskaavamääräyksen sanamuotoa on tarkennettu kulumaan: Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikön, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta- huonekalu-, puutarha- ja huonekalukaupan. Alueen osuus maakuntakaavassa osoitetusta Suomenojan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoituksesta on lisätty kaavamääräykseen. Kaavaselostukseen on lisätty mitoituksen perustelut sekä liitekartta, jossa kuvataan suuryksikön laajuus sekä mitoituksen jakautuminen suuryksikön eri osa-alueille. Alueelle hyväksytyssä Hannuksenpelto II -asemakaavassa on osoitettu päivittäistavarakauppaa 400 k-m². Kaava-alueen läpi johtavan seudullisen siirtoviemärin linjaus lisätään kaavakarttaan. Muilta kuin seudullisten siirtoviemäreiden tai jätevesitunneleiden osalta teknisen huollon verkosto ja siihen tulevat muutokset esitetään kaavaselostuksessa.

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 15 (19) 9. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Uusien rakennettavien maa-alueiden sijoittelussa ja nykyisten rakennettujen alueiden kehittämisessä tulee huomioida pelastustoimen toimintavalmiusajat. Pelastuslaitoksen huolena on se, että alueelle syntyy uudis- ja täydennysrakentamisen myötä uusia alueita, joiden riskiluokka mahdollisesti nousee ja joita ei nykyisellä paloasemaverkostolla ehditä saavuttamaan määritetyssä ajassa. Lisätietoa pelastustoimen toimintavalmiudesta löytyy sisäasiainministeriön julkaisusta Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje 21/2012. - Katujen ja liittymien suunnittelun yhteydessä on huomioitava pelastuslaitoksen tulo-suunnat niin että pelastuslaitos tavoittaa alueet mahdollisimman nopeasti (esim. kokoojakadut lenkkimäisinä, kahdella erillisellä liittymällä). - Päättyvät kadut on varustettava kääntöpaikalla. - Asuinrakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastusteiden ja nostopaikkojen rakentaminen on mahdollista kaikkiin yli 3 kerroksisiin rakennuksiin tai mikäli varatie sijaitsee yli 10 metrin korkeudessa. Asuinrakennusten varateiden suunnittelussa on huomioitava pelastustien rakentamisen mahdollistaminen myös virkistysalueiden puolella sijaitseviin asuntoihin. Pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelussa on huomioitava myös mahdolliset istutettavat ja säilytettävät puut. Huom! Kevyenliikenteenväylät eivät lähtökohtaisesti sovellu pelastustiekäyttöön. - Alueen sammutusveden saanti on turvattava. Sammutusvesijärjestelyt on toteutettava Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen laatiman sammutusvesisuunnitelman mukaisesti. - Länsimetron asemien sisäänkäynnit sekä pystykuilut tulee olla tavoitettavissa esteettömästi pelastuslaitoksen kalustolla. Osayleiskaavassa ei osoiteta uusia kokoojakatuja ja kaavakartassa on esitetty ainoastaan uusien asuinalueiden liittyminen olemassa olevaan katuverkkoon. Tonttikadut ja rakennusten sijoittuminen tonteille suunnitellaan asemakaavoitusvaiheessa, jolloin huomioidaan myös pelastusreitit ja sammutusvesijärjestelyt. 10. Ympäristölautakunta Kaupunkirakenne Kaavassa uusi kaupunkimainen rakentaminen on onnistuttu sijoittamaan niin, että merkittävimpiin luontoarvoihin kohdistuvat maankäytön haitalliset vaikutukset jäävät kohtalaisiksi. Hannusmetsän, Kaitaanlaakson, Hyljelahden ja Rullavuoren viher- ja virkistysalueiden ominaispiirteet säästyvät nykyisenkaltaisina ja uusi kaupunkimainen rakentaminen limittyy olemassa olevaan rakenteeseen tavalla, joka yhdistyy Finnoon kehitykseen. Hannusmetsän uudet asunto- ja keskustatoimintojen alueet On hyvä, että Hannusmetsä on kaavassa jaettu selkeästi rakennettuun itäosaan ja pelkästään virkistystoiminnaltaan kehitettävään länsiosaan. Lautakun-

Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 16 (19) ta katsoo, että on ekologisesti ja yhdyskuntarakenteen kannalta kestävämpää sijoittaa rakentaminen Bondaksenmäelle ja Bondasbergetille. Näin koko Hannusjärven ympäristö, liito-oravien ydinalueet, lepakoiden II -luokan alueet, huomattava osa Hannusjärven valuma-alueesta ja yhtenäinen osa nykyisestä luontopolusta on voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle. Hannusjärvi Uusi kaupunkimainen rakentaminen tulee vaikuttamaan haitallisesti Hannusjärven ekologiseen tilaan ja pohjaveden muodostumiseen. Hannusjärveen päätyvät hulevedet tulisi viivyttää ja suodattaa jo rakentamisen aikana kiintoaineskuormituksen minimoimiseksi. On hyvä, että Hannusjärvensuo ja Puntalansuo on merkitty virkistysalueiksi, sillä suot luontaisesti viivyttävät ja suodattavat Hannusjärveen laskevia vesiä. Hannusjärven suojelua edistäisi virkistysalueen laajentaminen Puntalansuon ympäristössä A1 -alueen länsireunaan. Bondaksen A1 -aluetta tulee pinta-alaltaan pienentää, jotta se vastaa enemmän Espoon eteläosien yleiskaavan asuntoaluerajauksia. Uusi ulkoilureitti Hannusjärven rannassa ja uimaranta vastaavat hyvin Kaupunginhallituksen 25.3.2013 hyväksymään Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteeseen (4) tehostaa Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä luontoarvot huomioiden. Ekologiset yhteydet ja virkistysalueiden verkosto Kaavan virkistysalueet muodostavat itä- länsisuuntaisen viherverkoston, joka liittyy toimivasti kaava-alueen ulkopuoliseen viherrakenteeseen ja tarjoaa asukkaille erityyppisiä virkistysalueita. Kaavaluonnoksessa etelä-pohjoissuuntaiset virkistysalueet ovat jääneet kapeiksi ja katkeileviksi. Kaavan viheralueet toimivat myös paikallisina ekologisina yhteyksinä, joihin muodostuu kaavaluonnoksessa huomattavia pullonkauloja Kaitaantien ja Hyljelahdentien varrella. Ympäristölautakunta esittää, että Kaitaantien varressa Iivisniemen AK - alueesta osa muutetaan V -alueeksi, niin että virkistysalueen leveys vastaa Hannusjärven virkistysalueen leveyttä Kaitaantien pohjoispuolella. Kyseinen kohta on syvä pehmeikkö, jota pystyttäisiin hyödyntämään Hannusjärveen laskettavien hulevesien viivyttämiseen. Iivisniemen koulun kenttien vieressä ei ole riittävästi puustoa virkistysalueen leventämiseksi, joten etelä-pohjoissuuntaisia ekologisia yhteyksiä tulee vahvistaa Hyljelahdentien ylittävällä viheryhteystarve -merkinnällä. Ympäristölautakunta esittää, että viheryhteystarve osoitetaan osayleiskaavassa tarkalla sijainnilla ja yhteystarveviivan kaavamääräykseen lisätään tavoite viheryhteyden laadusta. Nuoliviivalla osoitetun viheryhteyden tulisi sisältää vähintään olemassa olevaa puustoa ja sen tavoiteleveys tulisi olla 20-30 metriä, jotta viheryhteys toimisi ekologisen verkoston jatkeena. Samat viheryhteystarpeen tarkennukset koskevat Hannusjärvensuon aluetta kaavan luoteisosassa, josta paikallinen ekologinen yhteys yhdistää Hannusjärven ja Järvikorven metsät. Kaavan viherverkoston toimivuutta parantaisi viheryhteysviivan lisääminen nykyisen Hyljepuiston läpi merkityn ulkoilureittiviivan rinnalle. Kaavaan merkityillä tiivistyvillä asuntoalueilla (A3) on kaupunkimetsiä, jotka ovat merkityksellisiä asukkaille ja joissa on metsälain 10 mukaisia kohteita, joiden säästämistä on suositeltu kaavan luontoselvityksessä (Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan luontoselvitys, taulukko 3-2 Iivisniemen arvokkaat kohteet, kohteet 13,14 ja 15 taulukossa). Ympäristölautakunta ehdottaa virkistyskohdemerkintöjä näille metsäisille alueille takaamaan luonto- ja virkistysarvojen huomioimisen kaavoituksen edetessä. Liito-oravan suotuisan suojelutason edellytykset Suojaviher- ja virkistysalueille sijoitettu s - 1 -merkintä on osayleiskaavassa riittävä merkintä osoittamaan liito-oravan suojelutarvetta, mutta päällekkäinen merkintätapa keskustoiminta-alueiden (C) ja uusien kaupunkimaisten asunto-