LIEKSAN KAUPUNKI VAARINKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25586
Kaavaselostus, luonnos 1 (14) Leskinen Timo Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 2 TIIVISTELMÄ... 1 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 2.2 Ranta-asemakaava... 2 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 2 3.1.3 Tekninen huolto... 2 3.1.4 Maanomistus... 2 3.1.5 Luonnonympäristö... 2 3.2 Suunnittelutilanne... 4 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve... 6 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 6 4.2.1 Osalliset... 6 4.2.2 Vireille tulo... 7 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 7 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 7 4.2.5 Ranta-asemakaavan tavoitteet... 7 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 5.1 Kaavan rakenne... 7 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 7 5.3 Aluevaraukset... 7 5.4 Kaavan vaikutukset... 8 5.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen... 8 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 9 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 9 5.4.4 Vaikutukset maisemaan... 9 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen... 9 5.4.6 Taloudelliset vaikutukset... 9 5.4.7 Sosiaaliset vaikutukset... 10 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 10
Kaavaselostus, luonnos 2 (14) Leskinen Timo 6 Ranta-asemakaavan toteutus... 10 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Luontoselvityksen raportti - Kaavakartta ja määräykset - Tilastolomake (liitetään myöhemmin)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) VAARINKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaavan muutos koskee Vaarinkallion ranta-asemakaavaa, joka käsittää osan Lieksan kaupungin Hattusaaren kylän tilasta Vaarinkallio 2:76. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuvat kortteli 1 sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Pielisen rannalla Vastuulahdessa Kolin alueen tuntumassa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitushankkeen käynnisti alueen maanomistaja syksyllä 2014. alustava kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat lokakuussa 2014. Täydennetään prosessin edetessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä x.x.xxxxx.x.xxxx Kaavaehdotus oli nähtävillä x.x.xxxx-x.x.xxxx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 2 (10) 2.2 Ranta-asemakaava Kyseessä on hyvin pienen ranta-asemakaavan muutossa, jossa yhdistetään kaksi rakennuspaikka yhdeksi ja samalla rakentamisalaa pienennetään. Alueen kokonaisrakennusoikeus nousee 45 m2:llä. Rakennuskorttelin ulkopuoliset alueet jäisivät nykykäyttönsä mukaisesti metsätalousalueiksi osin ympäristöarvoja omaavana kohteena. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Rakennuspaikan osalta kaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Pielisen rannalla Vastuulahdessa Kolin alueen tuntumassa Lieksan kaupungissa. 3.1.2 Rakennettu ympäristö 3.1.3 Tekninen huolto 3.1.4 Maanomistus Koko kaava-alue on tällä hetkellä metsätalouskäytössä. Rakennuskortteli ja ranta-alue on jo ajokelpoisen tieyhteyden vaikutuspiirissä. 3.1.5 Luonnonympäristö Rakennuspaikalla on jo tehty valmistavia rakennuksen pohjatöitä. Alueelle on tuotu sähköt. Muu tekninen huolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Kaava-alueen on yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueen luonnon ympäristö on selvitetty kesäkuussa vuonna 2006. Raportti selvityksestä on liitteenä. Selvityksen jälkeen alueella on jo tehty puuston poistoa sekä tielinjojen rakentamista sekä rakentamiseen liittyviä valmistavia töitä sekä perustusten rakentamista. Alla olevista kuvista ilmenee alueen nykyinen tilanne.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 3 (10)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 4 (10) 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakoko-naisuuteen (Valtioneuvosto 30.11.2000, päivitetty 1.3.2009), joista neljä koskee tätä aluetta: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto VAT Vuoksi
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (10) Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen 21.11.2005 ja se vahvistettiin 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 4.5.2009 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013. Maakuntahallitus saattoi maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi 17.6.2013. Maakuntakaavan 1.-3. vaiheissa ei ole suunnittelualuetta koskevia aluevarauksia. Maakuntakaavan 4. vaiheen laadinta on käynnissä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistunut. Kuva: Ote 1. vaiheen maakuntakaavasta Yleiskaava Ranta-asemakaava Alueella ei ole yleiskaavaa. Voimassa oleva ranta-asemakaava on Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 16.5.2005. Kaavassa on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa sekä erillinen saunan rakennusala. Rakennuspaikan rakennusoikeus on 120 m2 ja 100 m2 erilliselle saunan rakennusalalle saa rakentaa enintään 15 m2 saunan. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on siten 235 m2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (10) Pohjakartta Kuva: Ote ranta-asemakaavasta Suunnittelualuetta koskee Lieksan kaupungin rakennusjärjestys. Kaavan pohjakarttana on käytetty maastokartan 1:5000-mittakaavaista karttatulostetta. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan suunnittelu on käynnistynyt maanomistajan tarpeesta mahdollistaa riittävän suuren lomarakennuksen rakentamisen tälle ranta-alueelle. Konsulttina projektissa toimii :n Kuopion toimisto. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 4.2.1 Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen asukkaat ja maanomistajat Kaupunginhallitus, Ympäristölautakunta, rakennusvalvonta Viranomaiset: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Museovirasto ja Pohjois-Savon ELY-keskus Alueellinen sähköyhtiö.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (10) 4.2.2 Vireille tulo Muutos on tullut vireille ilmoituksella Lieksa lehdessä pp.kk.2014. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Luonnos valmistui lokakuussa 2014. Täydennetään prosessin edetessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä pp.kk. pp.kk.2014 välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015 välisen ajan. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö 4.2.5 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on ollut alusta alkaen mahdollistaa kahden lomarakennuspaikan muodostaminen tämän nyt kyseessä olevan kiinteistön rantaalueelle ottaen samalla huomioon lainsäädännön mukaiset ranta-asemakaavoille asetetut sisällölliset tavoitteet. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kyseessä on varsin pieni ja vain kaksi rakennuspaikkaa käsittävä ranta-asemakaava alue, joka tulee tukeutumaan lähipalveluiden osalta Kolin alueen palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Kaavaratkaisu toteuttaa ympäristön laatua koskevat tavoitteet uusien rakennuspaikkojen sijoittelun, yhden rakennuspaikan ja kaavan kokonaisrakennusoikeuden sekä täsmällisten kaavamääräysten kautta. Kaavaratkaisun kautta alueelle muodostetaan yhden rakennuspaikan käsittävä rakennuskortteli, joka ei rajoitu on rantaan. Muut alueet jäävät kaavaehdotuksen mukaan metsätalousalueiksi niin, että varsinainen rantavyöhyke varataan muusta metsätalousalueesta erilliseksi ympäristöarvoja omaavaksi metsätalousalueeksi (MY) rantamaisemaan liittyvien arvojensa vuoksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (10) RA-1 Lomarakennusten korttelialue Kaavalla on osoitettu yksi rakennuspaikka ei omarantaisena. Suunniteltu rakennusala sijoittuu noin 100 m päähän rannasta. Rakennuspaikan pinta-ala on 8500 m2 ja rakennusoikeus 250 m2. Rakennustehokkuudeksi tulee alhainen e = 0,03. Lisäksi rantaan on osoitettu rakennusala 30 m2 rantasaunalle. MY Maa- ja valtainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alue tulee säilyttää kauttaaltaan kasvillisuutensa ja maaperänsä osalta muuten luonnonmukaisessa tilassa, mutta maisemanhoidon vaatimat välttämättömät toimenpiteet ovat kuitenkin sallittuja. Rantaviivasta noin 70 % on osoitettu MY-alueeksi. Aluevarauksella halutaan vaalia rantamaisemaa tarpeettomilta muutoksilta. M MAA- JA METSÄTALOUSALUE Ranta-asemakaavakartalta ilmenevälle rakennusalalle voidaan rakentaa kerrosalaltaan enintään 30 m2 suuruinen saunarakennus. Alue tulee säilyttää kauttaaltaan kasvillisuutensa ja maaperänsä osalta muuten luonnonmukaisessa tilassa, mutta maisemanhoidon vaatimat välttämättömät toimenpiteet ovat kuitenkin sallittuja. Alueesta tai sen osasta ei saa muodostaa lohkomalla erillistä kiinteistöä. Rantasaunan ympäristö sekä rantavyöhykkeen ulkopuoliset alueet on osoitettu metsätalousalueeksi. Kunnallistekniikka Rakennuspaikan vesihuolto tulee hoitaa kiinteistökohtaisesti. Rakentamisesta, vesihuollosta ja jätteiden käsittelystä on annettu seuraavat määräykset: Kiinteiden jätteiden käsittelyssä, kompostoinnissa ja keräyksessä tulee noudattaa yleisiä jätehuoltomääräyksiä sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeita. Rakennuksen kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustason oltava N60 +95,90 yläpuolella. Em. lisäksi lukemaan on lisättävä aaltoiluvara, joka määritetään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan Ympäristöoppaan n:o 52:n sivulla 29 osoittamalla tavalla; Markku Ollila 1999/Syke, YM ja MMM. Jätevesien käsittelyä koskevat suunnitelmat maaperä-, mitoitus- ym. tietoineen tulee liittää aina rakennuslupahakemukseen. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen VAT vuoksi Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella. Kaava ei myöskään vaaranna Vuoksen vesistöalueen erityispiirteitä tai kylä- ja kulttuuriympäristöjä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (10) Toimiva-aluerakenne Kaavalla osoitettu rakentaminen on niin vähäistä, että sillä ei ole vaikutusta aluerakenteeseen. Asemakaavamuutos on sekä maakuntakaavan että osayleiskaavan mukainen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueen rakennuspaikat eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole herkkiä alueita rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta. Kaavassa olevat rakentamiseen osoitetut alueet säilyvät samoina, joten muutoksen toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava-alueella ei ole rakennussuojelukohteita, muinaisjäännösalue on osoitettu smmerkinnällä. Alueeseen ei kohdistu virkistyskäyttöä. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Kaava-alueella ei ole rakennuksia eikä kulttuuriympäristöä. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. Kaavamuutoksella ei oteta uutta luonnonympäristöä rakentamisen piiriin verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Kaava-alueelta ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasveja tai eläimiä. Vaikutukset pohjavesiin Kaava-alue ei sijoitu pohjavesialueelle. 5.4.4 Vaikutukset maisemaan Rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Lähimaisemassa tapahtuva muutos ei ole merkittävä. Rakennuspaikkojen määrä pienenee, mutta rakennusmassan koko suurenee. Kerrosluku säilyy entisellään. Rakentaminen saattaa näkyä Pieliselle, kun päärakennus tulee noin 20 m Pielisen vedenpintaa korkeammalle. Näkemäaluetta supistaa rannan edustalla olevat saaret. 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Kaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen liikennemääriin tai liikenneturvallisuuteen. 5.4.6 Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole oleellista taloudellista vaikutusta. Rakennusoikeusmäärä pysyy samana. Kaupungille kaavan toteuttamisesta ei tule kuluja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (10) 5.4.7 Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen viihtyisyyteen, turvallisuuteen tai vapaaajan viettoon. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 6 Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Toteuttaminen on maanomistajien vastuulla. Lieksan kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopia malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olemassa olevaan maisemaan. Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI