Tekninen Lautakunta 19.8. 2015 /TS 2016-2020 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Esittelijä: Harri Tanska Valmistelija / lisätietoja: Petri Vainio
94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 2016-2020 (TEKNINEN LAUKUN) Peruskaupungin nettoinvestoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin ovat vuosina 2016 2020 keskimäärin 39,2 milj. euroa vuodessa. Lisäksi kunnallistekniikan sopimus- ja projektirakentaminen, jossa saadaan tontinmyynti- ja vuokratuoloilla sekä maankäyttömaksuilla vastaavat tai suuremmat tulot rakennetaan 44,8 milj. euroa vuodessa. Tapiolan ja Suurpellon taseyksiköt investoivat omiin taseisiinsa. Liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeiden rakentamisen ohella painopisteinä ovat mm. Länsimetroon liittyvän kunnallistekniikan rakentaminen, kaavoitettut, tiivistyvät pientaloalueet, Espoo asuntojen ja muiden rakennuttajien rakennushankkeiden vaatiman sekä uusien alueiden kunnallistekniikan rakentaminen. 941 LIIKENNEVÄYLÄT Tehtäväalue pitää sisällään Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat maantiet (AA), kaupunkirakenteen kannalta merkittävimmät pääkadut (AB) sekä joukkoliikenteen hankkeet (AC), joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vanhoilla väylillä tai rakennetaan uusia joukkoliikenneväyliä. Kevyen liikenteen väylien määrärahalla (AD) rakennetaan uusia kevyen liikenteen yhteyksiä ja parannetaan vanhoja, mm laatureittimenetelmällä. Liikenneväylien perusparantamisen määrärahat (AE) sijotetaan väylästön uudelleenpäällystämiseen ja rakenteelliseen perusparantamiseen. MAANTIET (AA) Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kanssa yhteistyönä rakennettavat kohteet on ajoitettu mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) mukaisesti. Turunväylän liikenteenvälityskykyä parannetaan rakentamalla moottoritielle kolmannet kaistat Tuomarilan ja Kehä II:n välille. Hankkeen toteutumiseen varaudutaan ja se 1
realisoituu, kun Valtion rahoitus hankkeelle varmistuu. Hanke edellyttää lisäksi meluntorjunnan rakentamista. Kehä II:n jatkototeutus välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä toteutunee aikaisintaan 2020 luvun lopulla, johtuen valtion liikennemäärärahojen supistumisesta ja raideliikenteen priorisoinnista.. Hankkeen kustannusarvio on yleissuunnitelman perusteella noin 565 milj. euroa. Turuntien on asemakaavoitettu yleisestä tiestä kaduksi. Kadunpitopäätös on tehty vain Karvasmäentien liittymän kohdalta, muilta osin valtio vastaa toistaiseksi tien ylläpidosta. Tavoitteena on kehittää Turuntietä katumaiseksi kaupunkibulevardiksi ja mahdollistaa maankäytön kehittyminen sen varrella. Suunnitelmakaudella parannetaan Karvasmäentien sekä Lähderannantien liittymät. Kauklahdenväylän muuttamista yleisestä tiestä kaduksi valmistellaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja ELY-keskuksen kanssa. Parantamistoimenpiteitä toteutetaan maankäytön kehittymisen edellyttämässä järjestyksessä. Vihdintielle rakennetaan Mariannantien kiertoliittymä, josta aukeaa yhteys Juvanmalmin teollisuusalueelle, välittömästi valtion rahoituksen varmistuttua. ELY-keskus käynnistänee Lahnuksentien ja uutta Kortesmäen asemakaava-aluetta palvelevan Niipperintien liittymien parantamisen suunnittelun. Maanteiden meluesteitä rakennetaan Kehä III:n varren uusien asuntoalueiden kaavamääräysten edellyttämällä tavalla. Osa rahoituksesta tapahtuu maankäyttösopimustuloilla. PÄÄKADUT (AB) Espoonväylä on Espoon tavoitetieverkon mukainen pääkatu. Espoonväylälle rakennetaan uusi linjaus väille Kuitinmäentie - Hösmärintie, joka poistaa läpiajoliikenteen nykyiseltä Finnoontieltä, joka on lukuisine tonttiliittymineen kokoojakatumainen ja ruuhkautuva. Rakentamisen mahdollistava asemakaavan laatiminen ja asemakaavamuutos ovat vireillä ja rakentaminen on mahdollista aloittaa aikaisintaan suunnitelmakauden lopulla. Säterinpuistontie yhdistää vuonna 2007 rakennetun katuosuuden, Nuijalantie - Friisinmäentie, radan ali Turuntielle. Haastava radan alitus ja Monikonpuron sillan rakentaminen synkronidaan samaan aikaan kaupunkiradan rakentamisen kansssa. 2
Bassenkyläntien ja sen poikkikatujen rakentaminen on valmistunut ja kadut viimeistellään asuntorakentamisen mahdollistamassa aikataululussa. Nöykkiönkatua rakennetaan Malminkorven suuntaan ja parannetaan Nöykkiönkadun ja Finnoontien liittymä. Puolarintie välillä Friisinkalliontie-Ylismäentie on eteläisen Espoon viimeisimpiä rakentamattomia pääkatuyhteyksiä. Rakentamattoman osuuden rakentaminen suunnitelmakauden lopulla yhdistää Espoonväylän ja Kehä II:n sekä merkittävästi vähentää Kuitinmäen läpiajoliikennettä Kuunkadulla. JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET (AC) Kaupunkiradan jatkamiseen kuuluvat Leppävaaran ja Kauklahden välillä lisäraiteet, asemat, liityntäpysäköinti, Espoon keskukseen sijoittuva matkakeskus sekä kevyen liikenteen järjestelyt sekä melusuojaukset. Kevyen liikenteen liityntäpysäköinnin olosuhteita parannetaan koko suunnitelmakauden. Kaupunkiradan rakentamisen aloittaminen edellyttää hankkeisiin myös valtion rahoitusta. Tämän hetkisten arvioiden mukaan rakentaminen voisi alkaa vuonna 2017, mutta mikäli hanke aientuu Liikenneviraston suunnitelmissa, aientaa kaupunki hanketta vastaavasti. Joukkoliikenteen hankkeisiin sisältyvät informaatiojärjestelmän ja liikennevaloetuisuuksien kehittäminen sekä joukkoliikenteen erilliskohteiden rakentaminen erillisen, HSL:n kanssa yhteistyössä laadittavan toteutusohjelman mukaan aikaisemmalla vuosittaisella volyymilla. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT (AD) Kevyen liikenteen väylien rakentamisella parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta ja edistetään pyöräilyolosuhteita kevyen liikenteen laatureittisuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmakauden suurin ponnistus on mutkaisen Kunnarilantien/Bodomintien kevyen liikenteen väylän jatkaminen välillä Aurinkoniityntie - Snettansintie. LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANMINEN (AE) Katu- ja muun verkoston rakentaminen on kaupungilta mittava investointi. Tämän sijoituksen eli infraomaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää jatkossa kasvavaa panostusta niiden perusparantamiseen. Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL) teettämässä valtakunnallisessa ROTI (Rakennetun Omaisuuden Tila) selvityksen 3
perusteella voidaan arvioida Espoon katu- ja kunnallisteknisen verkoston arvoksi noin 1,6 mrd euroa Yleisiin alueisiin kohdistettujen investointien eli Rakennetun Infraomaisuuden Arvon Säilyttäminen (RIAS) edellyttäisi noin 5 miljoonan euron vuosittaista perusparantamisen määrärahaa, josta on jouduttu tilapäisesti tinkimään talous- ja tuottavuusohjelman vaatimuksesta. Espoon kaupungilla on noin 1 600 km kunnossapidettäviä liikenneväyliä, joita hoidetaan suunnitelmakaudella kulutuskerroksia uusimalla ja katujen sekä siltojen rakenteita parantamalla. Lisäksi rakennetaan ja uusitaan liikenteen ohjauslaitteita ja täydennetään katuvalaistusta sekä parannetaan liikenneturvallisuutta. 942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmän sisäinen jako esitetään talousarviossa ohjeellisesti noudatettavaksi. Alueellisen kunnallistekniikan rakentamisen painopisteet perustuvat mm. uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan ohjelmointiin, asuntoohjelmaan, Espoon Asuntojen tuotantosuunnitelmaan, toimitilahankkeiden ajoitussuunnitelmaan, KTP-ohjelmaan sekä muihin selvityksiin. Tekninen lautakunta käsittelee alueellisen kunnallistekniikan rakentamiskohteet vuodelle 2016 kokouksessaan 16.12.2015. Alueellisen kunnallistekniikan kustannuspaikkoja vuonna 2016 ovat: Urheilupuistojen kunnallistekniikka (BG), jolla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikka, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä VAV (Vanhojen alueiden vesihuolto;bi), jolla rakennetaan vesihuoltoa asemakaavan ulkopuolisille alueille silloin kun rakentamista ei kustanna HSY KTP (Kaavoitetut, Tiivistyvät Pientaloalueet; BJ), joilla rakennetaan vanhojen alueiden katuverkkoa asemakaavoituksen edellyttämään kuntoon Muu alueellinen kunnallistekniikka (BK), joka sisältää asemakaavan mukaisten katujen, aukioiden ym. rakentamisen Kotiseudun ulkoilupolut (BN), jolla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman 2008 mukaista ulkoilureittiverkostoa 4
Puistojen ja raittien rakentaminen (BO), jota käytetään puistojen ja raittien uusinvestointeihin Puistojen ja raittien perusparantaminen (BP), jota käytetään mm. leikkivälineiden uusimiseen ja kasvillisuuden perusparannuksiin Ympäristön erityiskohteet (BR), jota käytetään kaupungin luonnonympäristön parantamiseen, ympäristökeskuksen esittämiin kohteisiin; esimerkiksi luontopolkuihin sekä virtavesikohteiden ennallistamisiin. 943 LIIKUNRAKENTEET Määräraha sisältää urheilupuistojen ja -keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Vuonna 2016 saadaan valmiiksi Nokkalan venesataman viimeistely, laajennetaan Leppävaaran latuverkkoa sekä aloitetaan Etelä-Leppävaaran pallokenttien ja lähiliikuntapaikkojen rakentaminen. 946 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Määrärahaan sisältyvät taloussuunnitelman kohteet, joille ei ole talousarviovuonna rakentamisrahoitusta. Määrärahaa käytetään investointeihin liittyvään yleissuunnitteluun, esiselvityksiin, maaperätutkimuksiin ja pienehköjen kohteiden katu-, puisto- ja rakennussuunnitteluun. 948 KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENMINEN Tehtäväalueen hankkeet ovat sellaisia, joiden rahoittajana on yksityinen kumppani maankäyttö- tai kunnallistekniikasopimuksen kautta tai hankkeesta saadaan maanmyyntitai vuokratuloja. Tehtäväalueen hankkeiden nettovaikutus kaupungin tulokseen on nolla tai positiivinen. Kaupunginhallituksella on oikeus antaa tekniselle lautakunnalle oikeus ylittää tehtäväalueen 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen (HA) menot, mikäli toiminnasta aiheutuvat tulot ylittyvät vastaavasti. KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENMINEN (HA) Kunnallistekniikan sopimusrakentamisessa "tilaajana" toimii sopimuskumppani, ja tekninen keskus toteuttaa sopimuksen mukaiset velvoitteet sopimuksessa mainitun korvauksen puitteissa. Kunkin maankäyttösopimuksen tultua voimaan sopimuskorvaus laskutetaan maksuehtojen mukaisesti tasetilille 2581. Kun sopimuskorvauksen kohteena oleva kohde 5
voidaan rakentaa, tuloutetaan tasetililtä vastaava summa rakentamiskohteen rahoitukseen. Suunnitelmakautena kunnallistekniikan sopimusrakentamisen kohteet sisältävät alueita mm. Vermosta, Saunalahdesta, Espoonlahdesta, Niittykummusta ja Matinkylästä. Usein sopimustuloilla voidaan kattaa vain osa sopimuskohteen edellyttämästä kunnallistekniikasta, jolloin rakentamiseen joudutaan osoittamaan rahoitusta myös alueellisen kunnallistekniikan määrärahoista. KUNNALLISTEKNIIKAN PROJEKTIRAKENMINEN (HC) Projektikohteet rahoitetaan maankäyttösopimuksilla tai katetaan maanmyynti- ja vuokratuloilla. Suunnitelmakauden projektikohteita ovat: Espoon keskuksen projektikohteet, joita ovat mm. Kylänraitti, Keski-Espoon urheilupuisto, kaupungintalokortteli sekä Suvelan lähiöohjelma. Kortesmäen kunnallistekniikka, jolla mahdollistetaan kaupungin tonttitarjonta Kortesmäen asemakaava-alueella. KILO - TURVESUON PROJEKTIKOHTEET (HE) Turvesolmun esirakentaminen, jolla mahdollistetaan Turvesuon alueen myöhempi työpaikka- ja asuntorakentaminen. PERKKAAN VERMON PROJEKTIKOHTEET (HF) Vermontie, joka yhdistää Perkkaan - Vermon alueen Vermonsolmun eritasoliittymään Turunväylälle. Vermontie voidaan toteutetaan pääosin alueen maankäyttömaksuilla. Perkkaantien saneeraus: Perkkaantien ja radan välisten tonttien rakentaminen edellyttää Perkkaantien saneerausta liikenteen välityskyvyn parantamiseksi sekä toimenpiteitä Monikonpuron suhteen. Suunnitelmakaudella valmistaudutaan kummankin hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Perkkaantien saneeraus alkoi 2015. Vermontien rakentaminen käynnistyy kun asemakaavoitus ja suunnitelmat sen mahdollistavat. 6
METROASEMIEN VAATIMAT PROJEKTIKOHTEET (HG) Matinkylän ja Niittykummun metroasemien vaatima kunnallistekniikka sisältää asemien ympäristöön kohdistuvat katu-, puisto ja vesihuoltotyöt. Matinkylän metroaseman ja Iso Omenan laajennuksen rakentaminen edellyttävät Suomenlahdentien itäpään siirtämistä, Piispansillan uudistamista Suomelahdentien kohdalla sekä Markkinakadun jatkamista. Piispansilta ja Itärampit. Matinkylässä Iso Omenan kohdalla Länsiväylän ylittävän Piispansillan on valmistunut kesällä 2014 ja mahdollistaa myöhemmin tehtävän ramppien rakentamisen Piispansillalta Länsiväylälle itään päin. Itärampit arvioidaan rakennettavaksi 2017-2018. Hankkeet liittyvät osaltaan metron liityntäliikennejärjestelyihin. FINNOO-KAIA -PROJEKTI (HI) Vuoden 2011 alusta perustettu projektialue, joka koostuu Finnoon osayleiskaava-alueesta (300 ha) laajennettuna Kaitaan alueella. Asukasmäärätavoite on noin 20 000 uutta asukasta ja lisäksi 4000 6000 työpaikkaa. Laaja alue tulee rakentumaan vaiheittain. Alueen eteläosa eli puhdistamon alue, pienvenesatama ja merikorttelit edellyttävät monia esirakennusvaiheita. Rakentaminen alkaa tulevan Finnoon metroaseman ympäristöstä ja alueen pohjoisosasta jo muutaman vuoden kuluttua. Espoon kaupunki on alueen suurin maanomistaja. Alueen osayleiskaavoitus, asemakaavoitus sekä kunnallistekniikan suunnittelu ovat käynnissä. Kun alueen maanmyynti- ja sopimustuloarvio sekä arvio alueen kokonaiskustannuksista selkiintyvät, projekti on tarvittaessa muutettavissa taseyksiköksi. Suomenlahdentie, Kaitaantie, Finnoonsilta ja Finnevikin silta ovat projektialueen keskeiset pääkadut, jotka valmistuvat vuonna 2015. Suomenlahdentie yhdistää Matinkylän ja Espoonlahden suuralueet toisiinsa ja mahdollistaa liityntäliikenteen Matinkylän metroasemalle. Suunnitelmakaudella aloitetaan Djupsundsbäckenin katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä alueen pilaantuneiden maa-ainesten käsittely. 7
LÄNSIMETRON TOISEN VAIHEEN VAATIMAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU (HJ) Matinkylä Kivenlahti metron rakennussuunnittelu ja ajotunneleiden rakentaminen on käynnissä. Tekninen keskus varautuu Länsimetron toisen vaiheen kunnallisteniikan suunnitteluun pienehköllä määrärahalla. Toisen vaiheen maanpäällisen infran rakentamiskustannuksiin varaudutaan mm. Finnoo-Kaitaa -projektin budjetissa. LEPPÄVAARAPROJEKTI (HK) Leppävaara projektin rahoituksella turvataan Leppävaaran kehittäminen yhtenä Espoon vetovoimaisimmista kaupunkikeskuksista Suunnittelukaudella mahdollistetaan täydennysrakentaminen sekä parennetaan Leppävaaran ympäristöä, laatutasoa, kaupunkikuvallista ilmettä ja liikennejärjestelyjä.. 8
TS 2 016 2 020 Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä taseyksiköt 129 385 122 450 128 700 122 200 110 000 117 700 116 950 111 100 110 300 94 600 Kiinteät rakenteet ja laitteet 96 500 79 000 85 000 87 000 87 000 79 000 85 000 87 000 87 000 81 900 941 LIIKENNEVÄYLÄT 12 500 15 150 15 500 16 700 23 700 14 150 11 500 15 550 22 050 20 050 AA YLEISET TIET 6 400 7 350 3 850 2 650 3 350 7 050 4 250 2 650 3 350 3 350 97305 Yleisten teiden suunnittelu 50 50 50 50 50 50 50 50 50 50 97308 Turuntie 2 000 2 000 500 500 500 2 000 500 500 500 500 97309 Kauklahdenväylä 4 000 5 000 2 000 800 500 4 500 2 000 800 500 500 97311 Vihdintie 50 0 1 000 1 000 2 000 200 1 400 1 000 2 000 2 000 97312 Maanteiden meluesteet 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 97314 Kehä II 50 50 50 50 50 50 50 50 50 50 98029 Lunastukset ja korvaukset 150 150 150 150 150 150 150 150 150 150 AB PÄÄKADUT 100 1 100 2 700 5 100 13 400 1 200 700 4 200 10 000 10 000 97302 Espoonväylä 0 400 2 000 4 000 8 400 200 0 4 000 5 000 5 000 98232 Nöykkiönkatu 0 100 0 0 0 400 0 0 0 0 98245 Säterinpuistontie 0 0 100 100 100 0 100 100 100 100 98281 Bassenkyläntie 0 500 500 0 0 500 500 0 0 0 98283 Puolarintie 100 100 100 1 000 4 900 100 100 100 4 900 4 900 9
AC JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET 850 850 850 850 850 350 350 350 350 350 97870 Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen 350 350 350 350 350 350 350 350 350 350 97872 Kaupunkirata 500 500 500 500 500 0 0 0 0 0 AD KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT 550 550 2 500 2 500 500 550 550 2 500 2 500 500 97875 Kevyen liikenteen väylät 550 550 2 500 2 500 500 550 550 2 500 2 500 500 AE LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANMINEN 4 600 5 300 5 600 5 600 5 600 5 000 5 650 5 850 5 850 5 850 97861 Kulutuskerroksien uusiminen 2 300 3 000 3 300 3 300 3 300 3 000 3 500 3 500 3 500 3 500 97862 Rakenteiden parantaminen 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 700 800 1 000 1 000 1 000 97863 Liikenteen ohjaus 200 200 200 200 200 200 250 250 250 250 97864 Siltojen perusparantaminen 700 700 700 700 700 700 700 700 700 700 97865 Erillinen katuvalaistus 300 300 300 300 300 300 300 300 300 300 97866 Muut liikenneturvallisuusjärjestelyt 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 10
942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA 17 900 19 000 19 900 19 900 19 900 19 000 19 900 19 900 20 150 20 150 BG URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA 400 400 400 400 400 400 400 400 400 400 97808 URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA 400 400 400 400 400 400 400 400 400 400 BJ KTP ALUEET 5 000 6 100 7 000 7 000 7 000 6 100 7 000 7 000 7 250 7 250 97811 KTP ALUEET 5 000 6 100 7 000 7 000 7 000 6 100 7 000 7 000 7 250 7 250 BK MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 97812 MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 BN KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT 800 800 800 800 800 800 800 800 800 800 97815 KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT 800 800 800 800 800 800 800 800 800 800 BO PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENMINEN 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 97816 PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENMINEN 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 BP PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANMI 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 97817 PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANMINEN 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 BR YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 97819 YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 11
943 LIIKUNRAKENTEET 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 CA URHEILUPUISTOT JA KESKUKSET 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 97820 URHEILUPUISTOT JA KESKUKSET 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 12
946 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 FA KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 97826 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 FB MAAPERÄTUTKIMUKSET 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 97830 MAAPERÄTUTKIMUKSET 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 13
948 KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENMINE 63 400 42 150 46 900 47 700 40 700 43 150 50 900 48 850 42 100 39 000 HA KT SOPIMUSRAKENMINEN 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 97831 KT SOPIMUSRAKENMINEN 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 HC KUNNALLISTEKNIIKAN PROJEKTIRAKEN 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 4 500 4 500 97838 KUNNALLISTEKNIIKAN PROJEKTIRAKENMINEN 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 4 500 4 500 HE KILO TURVESUON PROJEKTIKOHTEET 13 000 0 0 0 0 1 200 500 500 1 000 1 000 97845 KILO TURVESUON PROJEKTIKOHTEET 13 000 0 0 0 0 1 200 500 500 1 000 1 000 HF PERKKAAN VERMON PROJEKTIKOHTEET 6 100 2 100 100 100 100 3 000 3 450 2 000 100 0 97852 PERKKAAN VERMON PROJEKTIKOHTEET 6 100 2 100 100 100 100 3 000 3 450 2 000 100 0 HG METROASEMIEN VAATIMAT PROJEKTIKOH 9 750 8 000 15 100 15 800 7 700 9 750 15 200 13 000 4 500 2 500 97849 METROASEMIEN VAATIMAN KUNNALLISTEKNIIKAN 9 750 8 000 15 100 15 800 7 700 9 750 15 200 13 000 4 500 2 500 HI FINNOO ESPOONLAHTI PROJEKTI 10 500 8 000 7 900 8 000 9 100 5 000 7 250 8 000 11 000 10 000 97855 FINNOO ESPOONLAHTI KUNNALLISTEKNIIKAN 10 500 8 000 7 900 8 000 9 100 5 000 7 250 8 000 11 000 10 000 HJ LÄNSIMETRON TOINEN VAIHE 100 100 100 100 100 500 500 500 500 500 98400 Länsimetron toinen vaihe 100 100 100 100 100 500 500 500 500 500 HK LEPPÄVAARA PROJEKTI 450 450 200 200 200 200 500 1 350 500 500 97857 LEPPÄVAARA PROJEKTI 450 450 200 200 200 200 500 1 350 500 500 14
Taseyksiköt 32 885 43 450 43 700 35 200 23 000 38 700 31 950 24 100 23 300 12 700 418 RAKENMISEN SISÄISET PALVELUT 32 885 43 450 43 700 35 200 23 000 38 700 31 950 24 100 23 300 12 700 T89 SEYKSIKÖT 32 885 43 450 43 700 35 200 23 000 38 700 31 950 24 100 23 300 12 700 41840 Suurpelto taseyksikkö 5 000 13 500 16 500 17 900 14 500 4 250 7 750 11 500 14 800 11 200 41841 Tapiola taseyksikkö 27 885 29 950 27 200 17 300 8 500 34 450 24 200 12 600 8 500 1 500 15
16
TS 2 016 2 020 Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä taseyksiköt 129 385 122 450 128 700 122 200 110 000 117 700 116 950 111 100 110 300 94 600 Kiinteät rakenteet ja laitteet 96 500 79 000 85 000 87 000 87 000 79 000 85 000 87 000 87 000 81 900 941 LIIKENNEVÄYLÄT 12 500 15 150 15 500 16 700 23 700 14 150 11 500 15 550 22 050 20 050 AA YLEISET TIET 6 400 7 350 3 850 2 650 3 350 7 050 4 250 2 650 3 350 3 350 97305 Yleisten teiden suunnittelu 50 50 50 50 50 50 50 50 50 50 Maanteiden suunnittelu Kuvaus: Hankkeen rahoituksella laaditaan maanteiden tie ja aluevaraussuunnittelmia hankkeisiin, joiden toteutus ei ajoitu taloussuunnitelman vuosille. Maanteiden suunnitteluun kuluu aikaa hyväksymiskäsittelyineen useampi vuosi, joten suunnittelun käynnistäminen joustavasti on hankkeiden edistämiseksi välttämätöntä. 50 50 50 50 50 50 50 50 50 50 97308 Turuntie 2 000 2 000 500 500 500 2 000 500 500 500 500 17
Turuntie; Leppävaara Bemböle Kuvaus: Turuntien kehittäminen ja erityisesti joukkoliikenteen sujuvuuden parantaminen pikaparannustoimenpitein. Liikenneturvallisuuden parantaminen. Sisältö: Turuntien ja sen liittymien, kevyen liikenteen olojen ja melusuojauksen parantamista erillisinä osahankkeina. Jorvin sairaalahanke edellyttää kiertoliittymän toteuttamista Karvasmäentien liittymään, rakentaminen käynnistyy v. 2015. Turuntien ja Lähderannantien liittymään suunnitellaan kiertoliittymää tai parannettua valo ohjattua liittymää kevyen liikenteen eritasojärjestelyin,yleissuunnitelma laaditaan v. 2015. Turuntien ja Rastaalantien liittymän parantamisen yleissuunnitelma laaditaan v. 2015. Suunnitelmat: Yleissuunnitelma (v. 1990) ja tiesuunnitelma välillä Kilo Viherlaakso (v. 1991). Kehittämisselvitys (v. 2001). Turuntien pikaparannukset 2007. Liikenne ja maankäyttöselvitys 2013. Turuntien ja Karvasmäentien liittymän katu ja rakennussuunnitelma v. 2014. Lähderannantien ja Rastaalantien liittymien yleissuunnitelma v. 2015. Perustelut: Turuntie muutetaan maantiestä kaupungin kaduksi. Turuntiellä on runsaasti sekä Espoon sisäistä että seutubussiliikennettä, jonka toimintaedellytyksiä tulisi parantaa. Sairaalan saavutettavuus turvattava myös ambulansseille. Kustannusarvio: Turuntien ja Karvasmäentien liittymän parantamisen alustava kustannusarvio 3 M 2 000 2 000 500 500 500 2 000 500 500 500 500 97309 Kauklahdenväylä 4 000 5 000 2 000 800 500 4 500 2 000 800 500 500 Kauklahdenväylä (mt 1130), Länsiväylä Kehä III Kuvaus: Kauklahdenväylän parantaminen vaiheittain kehittämisselvityksen periaatteiden mukaisesti. Selvityksessä on esitetty toimenpiteet väylän parantamiseksi tiivistyvää kaupunkirakennetta vastaavaksi. Sisältö: Kauklahdenväylän uusien maankäytön liittymien sekä kevyen liikenteen alikulun rakentaminen Harmaaniityn kohdalle käynnistyi keväällä 2014 ja työt viimeistellään v. 2015. Keväällä 2015 on aloitetttu kiertoliittymän rakentaminen Hyttimestarintien liittymään sekä parannetaan Lasilaakson liittymää. Kummelivuorensuun kaava alueen rakentuessa rakennetaan Kauklahdenväylälle (Kummelivuorentie/Tillinmäentie) uusi kiertoliittymä sekä kevyen liikenteen ylikulku. Suunnitelmat: Kauklahdenväylän kehittämisselvitys välillä Kehä III Länsiväylä (2007), Kauklahdenväylän tilavaraussuunnitelma (2009), Kauklahdenväylän parantamisen tiesuunnitelma välillä Kivenlahti Kurttila (2009). Saunalahdenportin ja Harmaanityn rakennussuunnitelmat v. 2012. Kauklahdenväylän (mt 1130) parantaminen välillä Kehä III (kt 50) Kurttilantie, tie ja tilavaraussuunnitelma v. 2011. Kauklahdenväylän parantaminen Hyttimestarintien kohdalla, rakennussuunnitelma 2014. Perustelut: Väylän liittymissä on toimivuus ja liikenneturvallisuusongelmia, jotka maankäytön lisääntyessä tulevat merkittävästi kasvamaan ilman parantamistoimenpiteitä. Uusi maankäyttö vaatii uusia liittymiä Kauklahdenväylälle. Kustannusarvio: Harmaaniityn kohta n. 5 M. Hyttimestarintien ja Lasilaakson kohta n. 5 M. Kummelivuorentien/Tillinmäentien liittymä n. 4 M. Tilavarausvaiheen kustannukset välillä Länsiväylä Kehä III ovat noin 30 M. 4 000 5 000 2 000 800 500 4 500 2 000 800 500 500 97311 Vihdintie 50 0 1 000 1 000 2 000 200 1 400 1 000 2 000 2 000 18
Vihdintie; Kehä III Lahnus Kuvaus: Vihdintien parantaminen vaiheittain v. 2008 kehittämiselvityksen periaatteiden mukaan. Espoo varautuu osallistumaan ensimmäiseen vaiheen, jossa parannetaan Vihdintietä Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla kun Valtion rahoitus hankkeeseen varmistuu. Toisessa vaiheessa parannetaan Vihdintien ja Niipperintien liittymä. Sisältö: Vihdintielle rakennetaan kiertoliittymä, johon liitetään etelästä Juvanmalmintie ja pohjoisesta rakennettava Odilammenkaarre. Vihdintien tasausta parannetaan suunnitelman alueella. Nykyisen Mariannantien liittymän kohdalle rakennetaan kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Lisäksi rakennetaan meluesteitä. Vihdintien ja Niipperintien liittymä parannetaan kiertoliittymäksi ja toteutetaan yhteys Vihdintien pohjoispuolelle uudelle kaava alueelle. Suunnitelmat: Vihdintien kehittämisselvitys välille Kehä III Lahnus (2008), Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla, tiesuunnitelma (2012) ja rakennussuunnitelma (2014). Niipperintien liittymän tiesuunnitelma käynnistetään syksyllä 2015. Perustelut: Vihdintie on yksi pääkaupunkiseudun sisääntuloteistä ja lähialueensa ainoa päätieyhteys. Se on myös tärkeä säteittäinen joukkoliikenteen laatukäytävä. Suurimmat ongelmat nykyisin ovat toimivuuden ja turvallisuuden kannalta puutteelliset liittymäjärjestelyt, tien mäkisyys ja puuttuvat kevyen liikenteen yhteydet. Ongelmat pahenevat maankäytön kehittämisen aiheuttaman autoliikenteen kasvun myötä. Kortesmäen kaavaalueen toteuttaminen vaatii Vihdintien ja Niipperintien liittymän parantamisen kiertoliittymäksi, jotta uusi kaavaalue saadaaan liitettyä Vihdintiehen. Kustannusarvio: Kehittämisselvityksen rakentamisvaiheiden yhteenlaskettu kustannusarvio on n. 50 M. Espoon osuus avoin. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 3,2 M (maku ind. 127,7 (4/2011) (2005=100)), josta Espoon osuus 2,2 M. Valtion investointipäätöksen tultua hankkeelle osoitetaan Espoon puolesta rahoitus. Vihdintien ja Niipperintien liittymän alustava kustannusarvio on 4 milj. 50 0 1000 1 000 2 000 200 1 400 1 000 2 000 2 000 97312 Maanteiden meluesteet 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Maanteiden meluesteet Kuvaus: Maanteiden ja pääkatujen aiheuttamien meluhaittojen torjunta. Sisältö: Maanteiden liikennemelua torjutaan yhdessä ELY keskuksen kanssa Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelman mukaisesti. Katuverkon meluntorjuntatoimenpiteitä suunnitellaan Espoon meluntorjuntaselvityksen pohjalta. Perustelut: Toteutetaan nykyisen asutuksen puuttuvaa sekä uuden maankäytön vaatimaa meluntorjuntaa nykyisten väylien varrella. Espoossa on useita vilkasliikenteisiä väyläosuuksia, joista meluntorjunta puuttuu nykyisin. Kasvava liikenne lisää meluhaittoja entisestään. Mikäli Valtion kanssa saadaan sovittua yhteisesti kustannettavista meluesteistä korotetaan määrärahaa vastaavasti. 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 97314 Kehä II 50 50 50 50 50 50 50 50 50 50 19
Kehä II, Turunväylä Hämeenlinnanväylä Kuvaus: Tärkeä pääkaupunkiseudun ja Espoon tavoitetieverkon osa ja merkittävä väylä Espoon maankäytön kehittämiselle. Sisältö: Turunväylältä pohjoiseen pinta ja tunneliratkaisuina suunniteltava 2 ajoratainen väylä, joka ulottuu Hämeenlinnanväylälle. Suunnitelmat: Vuonna 2002 valmistuneen ympäristövaikutusten arviointiselvityksen ja alustavan yleissuunnitelman pohjalta laadittu yleissuunnitelma on valmistunut vuonna 2008. Perustelut: Hanke sisältyy HLJ 2011:n täydentymisvaiheessa (v. 2021 2035) käynnistettäviin hankkeisiin. Kehä II on yhteishanke valtion sekä Vantaan ja Helsingin kaupunkien kanssa. Hankkeen nopeampaa toteuttamista edistävää jatkosuunnittelua tehdään lähivuosina. Hanke ei ole edennyt, joten esitetään suunnittelurahaa kevyemmän vaihtoehdon tutkimiseksi. Kustannusarvio: Rakennuskustannukset ovat välillä Turunväylä Hämeenlinnanväylä noin 565 M (MAKU ind. 130,2). 50 50 50 50 50 50 50 50 50 50 98029 Lunastukset ja korvaukset 150 150 150 150 150 150 150 150 150 150 Lunastus ja korvauskustannukset Kuvaus: Maanteiden maa alueista ja rakenteista maanomistajille maksettavien lunastus ja korvauskustannusten maksamiseen tarkoitettu määräraha. Sisältö: Maksetaan ennakkokorvauksina Espoon kaupungin osuuksia ja tietoimituksen perusteella. Perustelut: Sitouduttu tiesuunnitelmalausunnoissa ja toteutuu maanteiden rakentamisen yhteydessä. 150 150 150 150 150 150 150 150 150 150 AB PÄÄKADUT 100 1 100 2 700 5 100 13 400 1 200 700 4 200 10 000 10 000 97302 Espoonväylä 0 400 2 000 4 000 8 400 200 0 4 000 5 000 5 000 20
Espoonväylä Kuvaus: Espoonväylä on liikenteen tavoiteverkon mukainen pääkatu. Se poistaa läpiajoliikenteen nykyiseltä Finnoontieltä, joka on lukuisine tonttiliittymineen kokoojakatumainen ja usein ruuhkautuva yhteys. Nykyisen kadun liikenneturvallisuus on huono. Sisältö: Espoonväylän uusi linjaus rakennettaneen kahdessa vaiheessa. Ensimmäisenä on tavoitteena rakentaa eteläisin osuus Puolarintielle asti. Osuus Puolarintieltä Hösmärintielle on mahdollista rakentaa, kun kadun linjaus on määritelty asemakaavassa. Jo rakennettu pohjoisosuus parannetaan 2+2 kaistaiseksi Siltakadun ja Kehä III:n välillä. Kehä III Iso Maantie parantaminen meluntorjuntatoimenpiteineen. Suunnitelmat: Espoonväylän yleissuunnitelman tarkistus valmistui v.2009. Katu ja rakennussuunnitelmia ei ole laadittu. Espoonväylän jatkosuunnittelua vaatii asemakaavan muuttamista sekä uuden asemakaavan laatimisen. Kaavoitustyö on käynnissä. Espoonväylän katu ja rakennussuunnitelmat välillä Kehä III Iso Maantie valmistuvat v. 2015. Espoon keskiosan vaihtoehtotarkastelu käynnisssä 2014 2015. Eteläosan katu ja rakennussuunnittelu Puolarintielle asti alkanut 2015. Perustelut: Espoonväylä Finnoontie on joukkoliikenteelle tärkeä yhteys. Asukkailta ja asukasyhdistyksiltä on tullut lukuisia rakentamista puoltavia aloitteita. Lisäksi valtuuston raha asia aloitteessa 2008 on kiirehditty hankkeen aloittamista. Espoonväylän kehittäminen nykyisellä paikalla ei ole mahdollista tilan puutteen takia. Kustannusarvio: Eteläisimmän osuuden alustava kustannusarvio 10 M. Espoonväylän uuden osuuden rakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin 30 M. Osuuden Kehä III Iso Maantie parantamisen kustannuarvio on 8 M. 0 400 2 000 4 000 8 400 200 0 4 000 5 000 5 000 98232 Nöykkiönkatu 0 100 0 0 0 400 0 0 0 0 Nöykkiönkatu Kuvaus: Nöykkiönkatu on tärkeä yhteys Espoonlahdesta Espoon keskuksen suuntaan. Kadun itäpään rakentaminen välillä Kaskimaa Finnoontie valmistui vuonna 2007. Välillä Kaskitie Kaskimaa ei ole vahvaa asemakaavaa. Sisältö: Tillinmäentie on liitetty tilapäisesti Nöykkiönkatuun T liittymällä. Alueen asemakaavan valmistuttua rakennetaan liittymään kiertoliittymä. 2015 2016 parannetaan Nöykkiönkadun ja Finnoontien liittymäjärjestelyjä sekä jatketaan Nöykkiönkatua Malminkorven suuntaan. Suunnitelmat: Nöykkiönkatua suunnitellaan osissa sitä mukaa kun asemakaavoitus etenee. Perustelut: Nöykkiönkatu on joukkoliikenteelle tärkeä runkoyhteys yhdessä Eestinmalmintien kanssa. Malminkorven liittymäjärjestelyjen parantaminen on mahdollista kääntämällä liikenne kulkemaan Nöykkiönkadun kautta. Kustannusarvio: Finnoontien liittymäjärjestelyt ja Nöykkiönkatu välillä Finnoontie Malminkorpi noin 1,5 M. Siirtyviä määrärahoja noin 0,7 M. 0 100 0 0 0 400 0 0 0 0 98245 Säterinpuistontie 0 0 100 100 100 0 100 100 100 100 21
Säterinpuistontie Kuvaus: Väylä on osa Kilon ja Leppävaaran välistä verkollisesti tärkeää yhteyttä. Hankkeen valmistuessa Leppävaaraa palveleva pääkatuverkko paranee vastaamaan liikenteen vaatimuksia. Sisältö: Välillä Leppävaarankatu Turuntie rakennetaan kadulle rautatien alitus ja Monikonpuron sillat sekä Turuntien liittymä. Hanke ajoitetaan kaupunkiradan Leppävaara Espoon keskus rakentamisen yhteyteen ja tarkistetaan rahoitus tässä yhteydessä. Suunnitelmat: Rakennussuunnitelma on valmis. Kustannusarvio: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 9,2 M. 0 0 100 100 100 0 100 100 100 100 98281 Bassenkyläntie 0 500 500 0 0 500 500 0 0 0 Bassenkyläntie Kuvaus: Bassenkylän alueella Bassenkyläntie, Bassenkyläntien jatkeena toimiva Kangaskatu sekä Ylämaansola ovat paikallisia kokoojakatuja. Kadut on rakennettu ensimmäiseen sidottuun kerrokseen vuonna 2013 2014 ja viimeistellään kun talonrakennus sen mahdollistaa vuosina 2016 ja 2017. 0 500 500 0 0 500 500 0 0 0 98283 Puolarintie 100 100 100 1 000 4 900 100 100 100 4 900 4 900 Puolarintie Kuvaus: Puolarintie välillä Friisinkalliontie Ylismäentie on eteläisen Espoon viimeisimpiä rakentamattomia pääkatuyhteyksiä. Puolarintien välillä Friisinkalliontie Ylismäentie rakentaminen yhdistää Espoonväylän ja Kehä II:n sekä merkittävästi vähentää Kuitinmäen läpiajoliikennettä Kuunkadulla. Suunnitelmat: 2015 laadittu Teknistaloudellinen selvitys. Yleissuunnitelu ja asemakaavoitus 2016 2017. Katu ja rakennussuunnittelu asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Perustelut: Katuyhteys on Espoon eteläosien yleiskaavanmukainen mukainen uusi pää/kokoojakatu. Sillä on liikenteellisesti huomattavaa vaikutusta Olarin liikenneverkkoon. Kadun rakentamisen vaikutuksien arviointia jatketaan seuraavissa suunnitteluvaiheissa asemakaavoituksen yhdessä. Kustannusarvio: Riippuen valittavasta toteutusvaihtoehdosta 10 16 M 100 100 100 1 000 4 900 100 100 100 4 900 4 900 AC JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET 850 850 850 850 850 350 350 350 350 350 97870 Joukkoliikenteen toimintaedellytysten 350 350 350 350 350 350 350 350 350 350 22
Joukkoliikenteen liikennevaloetuisuudet Kuvaus: Linja autoja suosivaa valo ohjausta lisätään tärkeimmillä bussiliikenteen reiteillä. Sisältö: Liikennevalolaitteistoihin hankitaan HSL:n matkustajainformaatiojärjestelmään liittyviä ohjelmistoja ja tiedonsiirtolaitteita. Edellytyksenä on, että myös busseissa on vastaavat laitteet. Länsimetro ja sen liityntälinjasto otettaneen käyttöön vuonna 2016. Liityntälinjaston myötä muuttuva liikennöinti edellyttäälähivuosina tavallista enemmän muutostarpeita joukkoliikenne etuisuuksiin Suunnitelmat: Toteutussuunnitelmat laaditaan vuosittain. Perustelut: Bussiliikenteelle syntyy ajoaikasäästöjä. HSL vastaa tarvittavien autolaitteiden hankinnasta ja asennuksesta. 50 50 50 50 50 50 50 50 50 50 Joukkoliikenteen erilliskohteet Kuvaus: Linja autoliikenteen rakenteellisten toimintaedellytysten parantaminen ja palvelutason sekä liikennöinnin luotettavuuden nostaminen. Parannetaan bussipysäkkien ja kääntöpaikkojen laatutasoa (odotuskatokset, pysäkkialueet, valaistus ja päällysteet). Rakennetaan linjastomuutosten vaatimia uusia pysäkkejä ja kääntöpaikkoja. Sisältö: Länsimetron myötä Etelä Espoossa siirrytään liityntäpainotteiseen liikennöintiin. Muuttuvat bussilinjat edellyttävät vuosina 2014 2016 tavallista enemmän muutoksia myös kääntöpaikkoihin ja pysäkkeihin sekä niiden varusteluun ja opastukseen. Suunnitelmat: Noudatetaan Espoon bussiliikenteen kehittämissuunnitelmaa (EBU) ja luotettavuuden kehittämissuunnitelmaa (LUOKE). Länsimetron ajantasainen liityntäpysäköintiopastus on toteutettava ajallaan. Perustelut: HSL tekee tekniselle keskukselle vuosittain toimenpide esityksen. Länsimetron liityntäliikenteen aloittaminen vuonna 2016 edellyttää joukkoliikenteen erilliskohteiden aktiviista suunnittelua ja rakentamista 2014 2016. 250 250 250 250 250 250 250 250 250 250 Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmä Kuvaus: HSL:n ja Espoon kaupungin kesken toteutettava linja autoliikenteen matkustajapalvelua edistävä järjestelmä. Linja autojen aikataulutietoja ilmoittavia näyttölaitteita hankitaan pysäkeille ja linjaautoterminaaleihin. Länsimetro ja sen liityntälinjasto otetettaneen käyttöön vuoden 2016 alussa. Siksi informaatiojärjestelmään on odotettavissa lähivuosina tavallista enemmän muutoksia, joilla tähdätään metron ja sen liityntäliikenteen myötä muuttuvaan opastustarpeeseen varautumiseen Sisältö: Hankitaan HSL:n järjestelmiin soveltuvia laitteita. Suunnitelmat: Toteutussuunnitelmat laaditaan vuosittain. Perustelut: Laajennuskustannukset jaetaan osapuolten kesken. Kauppakeskukset ym. yksityiset toimijat voivat kustannuksellaan hankkia näyttölaitteita tiloihinsa. 50 50 50 50 50 50 50 50 50 50 97872 Kaupunkirata 500 500 500 500 500 0 0 0 0 0 23
Kaupunkirata, Matkakeskus + Leppävaara Kauklahti Kuvaus: Liikennevirasto käynnisti v. 2012 Espoon ja Kauniaisten kanssa kaupunkiradan ratasuunnitelman laatimisen Leppävaarasta Kauklahteen. Espoon kaupunkiradan tavoitteena on lisätä lähiliikenteen välityskykyä, lisätä kapasiteettia sekä parantaa junaliikenteen täsmällisyyttä ja toimintaedellytyksiä. Hankkeeseen sisältyy pyöräilyn laatukäytävän toteuttaminen radan rinnalla Leppävaarasta Espoon keskukseen. Sisältö: Ratasuunnitelman mukaan kehitetään Kilon, Keran, Kauniaisten, Koivuhovin, Tuomarilan, Espoon keskuksen sekä Kauklahden liikennepaikkoja, liityntäpysäköintiä ja varustelua.hankkeeseen sisältyy myös poikittaiset katuyhteydet, kevyen liikenteen yhteydet, kuivatus sekä melun ja tärinän torjuntatoimenpiteet. Suunnitelmat: Yleissuunnitelma Espoon keskukseen asti v. 2003 ja hankearvioinnin päivitys v. 2007. Liityntäterminaalin hankesuunnitelma v. 2009. Espoo Kauklahti yleissuunnitelma v. 2010. Ratasuunnitelma välillä Leppävaarara Kauklahti valmistuu v. 2014. Perustelut: Kaupunkirata välillä Leppävaara Espoon keskus on HLJ 2011 hanke. Rakentamissuunnittelu ja sitä seuraava rakentaminen voi alkaa, kun rakentamisesta on tehty toteutuspäätös ja valtion budjettiin on esitetty määräraha. Liikennepoliittisen selonteon mukaan rakentaminen ei toteudu tällä hallituskaudella. Liikennevirasto tavoittelee hankkeen rakentamisen käynnistämistä v. 2017, jolloin rakentamissuunnittelu pitäisi aloittaa v. 2016. Hanke sisältää myös sellaisia Espoon asemien liityntäpysäköinnin parannustoimia, jotka otetaan käyttöön jo ennen kaupunkiradan valmistumista. Kustannusarvio: Alustava kustannusarvio hankkeelle on 250 M. Hanke nostetaan investointikehykseen kun valtio päättää omasta osallistumisestaan. 500 500 500 500 500 0 0 0 0 0 AD KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT 550 550 2 500 2 500 500 550 550 2 500 2 500 500 97875 Kevyen liikenteen väylät 550 550 2 500 2 500 500 550 550 2 500 2 500 500 Kunnarlantie Kuvaus: Kevyen liikenteen väylä yleisen tien varrelle Aurinkoniityntiestä pohjoiseen Bodomintien liittymään ja siitä edelleen länteen Bodomintien varrelle. Sisältö: Kevyen liikenteen väylä sekä siihen liittyvät saarekesuojatie ja bussipysäkkijärjestelyt yms. Suunnitelmat: Tiesuunnitelma viimeistelyvaiheessa välille Aurinkoniityntie Snettansintie. Suunnitelmaan sisältyy tukimuuri Bodominjärven kapeikkokohdalle sekä hiihtoalikulkuvaraus Pirttimäen kohdalle. Tiesuunnitelman hyväksymisen jälkeen laaditaan rakennussuunnitelmat, niiden aloittamiseen varaudutaan v. 2015. Toteuttamisedellytykset aikaisintaan v. 2016 alkaen. Perustelut: Kevyen liikenteen olosuhteet vaaralliset kapealla, mutkaisella tiellä ilman kevyen liikenteen väylää. Kustannusarvio: 4,00 M ja lisäksi rakentamisen jälkeen maanlunastuskustannukset 0,65 M 50 50 2 000 2 000 0 50 50 2 000 2 000 0 24
Erilliset kevyen liikenteen väylät Kuvaus: Varaudutaan pääasiassa nykyisten kevyen liikenteen reittien parannustoimenpiteisiin laatureittiperiaatteella. Taloussuunnitelmakauden 2015 2018 kohteet määritetään tulevien laatureittiselvityksien perusteella. Sisältö: Kevyen liikenteen väylien laatureitit (uusia ja olevien parantamista). Suunnitelmat: Yleis ja rakennussuunnittelukohteita meneillään. Perustelut: Laatureittikohteita katujen yhteydessä ja puistoalueilla; työmatkapyöräreittejä ja metron liityntäpyöräily yhteyksiä. 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 AE LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANMINEN 4 600 5 300 5 600 5 600 5 600 5 000 5 650 5 850 5 850 5 850 97861 Kulutuskerroksien uusiminen 2 300 3 000 3 300 3 300 3 300 3 000 3 500 3 500 3 500 3 500 Kulutuskerroksien uusiminen Kuvaus: Espoon kaupungin kunnossapidettäviä liikenneväyliä on vuoden 2015 alussa 8,9 milj.m² (noin 1 800 km), joista kestopäällysteisiä on 7,25milj. m² (noin 1 400 km)). Vuonna 2016 päällystetään AB päällystettä noin 300 000 m², eli noin 45 km. Sisältö: Esitetyllä määrärahalla voidaan pitää kunnossa vilkkaimpien pääkatujen päällysteet, jotka on uusittava 3 5 vuoden välein. Pääkatujen liikennemäärien kasvu on viime vuonna tasaantunut, mutta viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut 30 %. Keskimääräinen päällysteen uusimisaika koko katuverkolla on nykyrahoituksella noin 30 vuotta. Tämä tarkoittaa asuntokaduilla päällysteelle lähes 50 vuoden kestovaatimusta. Vanhat asuntokadut ovat Espoossa päällysteeltään heikkolaatuisimpia. Katuomaisuuden lisääntyvän rappeutumisen ja korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi tarvittaisiin määrärahan korotusta. Soratien väliaikaisella pintauksilla (SOP) säästetään kunnossapitokustannuksia sorastuksen, höyläyksen ja pölynsidonnan suhteen ja se maksaa itsensä 2 3 vuodessa. Pintauksen kestoikä on noin viisi vuotta. Suunnitelmat: Päällystysohjelmat tehdään vuosittain keväällä kuntomittausten ja tiemestareiden arvioiden perusteella. Perustelut: Huonokuntoinen päällyste nopeuttaa kadun rakenteen heikkenemistä ja lisää tulevia kunnossapito ja perusparantamiskustannuksia sekä vaikuttaa heikentävästi mm. liikenneturvallisuuteen. 2 300 3 000 3 300 3 300 3 300 3 000 3 500 3 500 3 500 3 500 97862 Rakenteiden parantaminen 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 700 800 1 000 1 000 1 000 25
Rakenteiden parantaminen Kuvaus: Katuverkostoa peruskorjataan silloin kun pelkkä päällysrakenteen uusiminen ei riitä.. Rakenteiden parantamisen tarvetta on erityisesti vanhoilla Tiehallinnolta siirtyneillä teillä, yksityisteillä ja huonosti kantavalle maapohjalle rakennetuilla kaduilla ja teillä. Sisältö: Katujen kuivatuksen parantaminen, sorateiden pintakerrosten parantaminen, routavaurioiden korjaaminen sekä ajoratojen ja pyöräteiden kaiteiden uusiminen. Suunnitelmat: Työt ovat pääosin pienimuotoisia parannustöitä, jotka joudutaan suunnittelemaan tarpeen ilmaantuessa ja töiden edetessä. Perustelut: Koska rakenteiden käyttöikä on keskimäärin 30 vuotta ja suurin osa katuinvestoinneista on tehty 1960 ja 70 luvuilla, niiden mittava peruskorjaustarve on ajankohtainen. 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 700 800 1 000 1 000 1 000 97863 Liikenteen ohjaus 200 200 200 200 200 200 250 250 250 250 Liikenteen ohjaus Kuvaus: Liikenteen ohjaukseen liittyviä pienehköjä parannustoimia, joilla lisätään turvallisuutta ja sujuvuutta. Liikennevalojen saneeraukseen varatulla määrärahalla tehdään laitteistojen toimintavarmuutta parantavia hankintoja. Lisäksi uusitaan vanhentuneita risteyskojeita ja tehdään liikenteen sujuvuutta parantavia muutoksia valo ohjattuihin risteyksiin. Espoon viitoitusta ajantasaistetaan ja täydennetään sekä liikennemerkkejä uusitaan alueittain. Sisältö: Vuosien 2015 2019 tärkeimpiä kohteita ovat vanhentuneiden liikennevalokojeiden uusiminen ja liikennevalojen ETC ohjausjärjestelmien päivitykset. Suunnitelmat: Suunnitelmat laaditaan vuosittain. 200 200 200 200 200 200 250 250 250 250 97864 Siltojen perusparantaminen 700 700 700 700 700 700 700 700 700 700 Siltojen perusparantaminen Kuvaus: Espoon kaupungilla on kunnossapidettävänään noin 270 siltaa. Puolet silloista on rakennettu 1970 luvulla tai aikaisemmin. Silta vaatii peruskorjauksen noin 30 vuoden välein. Peruskorjauskustannukset ovat keskimäärin 30 % sillan uudelleenhankinta arvosta. Peruskorjauksen viivästyminen aiheuttaa korjauskustannusten moninkertaistumisen tai saattaa tehdä sillasta korjauskelvottoman. Sisältö: Vuonna 1997 tehtiin yleistarkastus 70 sillalla. Silloin todettiin, että noin 35 siltaa on peruskorjattava tai rakennettava uudelleen. Nykyisin siltojen kuntoa tarkkaillaan vuosittain tehtävillä yleistarkastuksilla siten että jokainen silta tarkastetaan noin 5 vuoden välein. Vuotuinen peruskorjaustarve on vähintään 2 3 siltaa. Kustannukset tyypillistä siltaa kohden ovat 0,15 0,6 M. Vuotuisiksi peruskorjauskustannuksiksi voidaan arvioida 0,7 M. Suunnitelmat: Siltojen perusparannuskorjauksia suunnitellaan jatkuvasti tarpeen mukaan. 700 700 700 700 700 700 700 700 700 700 26
97865 Erillinen katuvalaistus 300 300 300 300 300 300 300 300 300 300 Erillinen katuvalaistus Kuvaus: Määräraha, jolla täydennetään, saneerataan ja kehitetään yleisten alueiden valaistusta. Heikkokuntoisimpia valaisinkalusteita uusitaan vuosittain. Samalla siirrytään energiataloudellisesti ja valaistusteknisesti nykyistä parempiin kalusteisiin. Sisältö: Toteutetaan erillisiä pieniä valaistuskohteita, yöaikaista himmennystä, vanhan valaistuskaluston saneerausta ja maakaapelointia. Käytön ja kunnossapidon kannalta tärkeä, mutta pahasti vanhentunut verkkokarttajärjestelmä uusitaan. 300 300 300 300 300 300 300 300 300 300 97866 Muut liikenneturvallisuusjärjestelyt 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Muut liikenneturvallisuusjärjestelyt Kuvaus: Tehdään pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Koulujen kohdalle asennetaan jalankulkuliikennevaloja ja muuttuvia nopeusrajoituksia. Kevyen liikenteen väylille asennetaan asiattoman autoliikenteen estäviä sulkulaitteita. Nopeusrajoitusta osoittavia tiemerkintöjä lisätään 30 km/h ja 40 km/h nopeusrajoitusalueille. Sisältö: Toteutetaan vuosittaisen ohjelman mukaisesti. Suunnitelmat: Suunnitelmat laaditaan vuosittain. Perustelut: Liikenneturvallisuusstrategian mukaisesti kohteiden valinnassa on etusijalla koulumatkojen turvallisuuden lisääminen. 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 27
942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA 17 900 19 000 19 900 19 900 19 900 19 000 19 900 19 900 20 150 20 150 BG URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKK 400 400 400 400 400 400 400 400 400 400 97808 URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA 400 400 400 400 400 400 400 400 400 400 Urheilupuistojen kunnallistekniikka Kuvaus: Määrärahalla toteutetaan urheilupuistojen kunnallistekniikkaa, joka ei liity varsinaisien suorituspaikkojen rakentamiseen. Suunnitelmat: Osa katujen ja pysäköintialuiden katu ja rakentamissuunnitelmista on valmiina, osa suunnitellaan suunnitteluohjelman mukaisessa aikataulussa. 400 400 400 400 400 400 400 400 400 400 BJ KTP ALUEET 5 000 6 100 7 000 7 000 7 000 6 100 7 000 7 000 7 250 7 250 97811 KTP ALUEET 5 000 6 100 7 000 7 000 7 000 6 100 7 000 7 000 7 250 7 250 KTP alueet Kuvaus: KTP (kaavoitetut, tiivistyvät pientaloalueet) rahoituksella toteutetaan ohjelman mukaisia, asemakaavoitusta toteuttavia kadunrakennushankkeita. Sisältö: KTP ohjelman toteuttamisjärjestys määräytyy pääosin tilapäisen katuverkoston käyttökelpoisuuden ja liikennöintimäärien perusteella. Rakentamattomien KTP katujen rakentamisjärjestys on määritelty keväällä 2011 ja siitä poiketaan vain poikkeustapauksissa. Tekninen lautakunta päättää rakentamisohjelmasta 2016 2017 joulukuussa 2015. KTP hankkeen rakentamisvelka on noin 75 M. Suunnitelmat: Osa katujen katu ja rakentamissuunnitelmista on valmiina, osa suunnitellaan suunnitteluohjelman mukaisessa aikataulussa. Perustelut: Kaupungilla on lakiin perustuva velvollisuus totetuttaa asemakaavaa ja rakentaa asemakaavan mukaiset katuyhteydet myös jo vakiintuneille asuinalueille, joilla kulkeminen on usein järjestetty väliaikaisten yhteyksien avulla. 5 000 6 100 7 000 7 000 7 000 6 100 7 000 7 000 7 250 7 250 BK MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 97812 MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 28
Muu alueellinen kunnallistekniikka Kuvaus: Tehtäväalueen määrärahoilla rakennetaan ja perusparannetaan katuja, toreja ja aukiota rakentamisohjelman mukaisesti. Sisältö: Tekninen lautakunta päättää rakentamisohjelmasta 2016 2017 joulukuussa 2015. Suunnitelmat: Osa katujen katu ja rakentamissuunnitelmista sekä puistojen puisto ja rakentamissuunnitelmista on valmiina, osa suunnitellaan suunnitteluohjelman mukaisessa aikataulussa. 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 BN KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT 800 800 800 800 800 800 800 800 800 800 97815 KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT 800 800 800 800 800 800 800 800 800 800 Kotiseudun ulkoilupolut Kuvaus: Ulkoilureitti on puistossa tai metsässä kulkeva reitti, joka on osa laajempaa verkostoa. Ulkoilureitti on yleensä kivituhkapintainen ja se voi talvella latuna, kunnossapidetty, molempia tai ei kumpaakaan. Osa reiteistä on valaistu. Sisältö: Keväällä 2008 valmistuneen ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksen tavoitteena on ollut kehittää reitistöä siten, että se muodostaisi nykyistä paremman verkoston. Suunniteltujen uusien reittien kokonaispituus on noin 120 km. Suunnitelmat: Suunnitelma perustuu kaavoitetuilla alueilla asemakaavoissa esitettyihin puistoreitteihin ja muualla yleiskaavaan tai yleiskaavaluonnokseen. 800 800 800 800 800 800 800 800 800 800 BO PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENMINEN 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 97816 PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENMINEN 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 29
Puistojen ja raittien rakentaminen Kuvaus: Hankeryhmän määrärahoilla maksetaan puisto ja katuviheralueiden, aukioiden ja torien, taitorakenteiden sekä puistoraittien suunnittelu ja toteutuskustannukset sekä rakennettujen kohteiden takuuaikainen hoito. Sisältö: Tekninen lautakunta hyväksyy kohdelistan joulukuussa 2015. Vuoden 2016 aikana rakennetaan uusia puistoja, leikkipaikkoja, pallokenttiä, lähiliikuntapaikkoja, puistoreittejä ja muita toiminta alueita. Suunnitelmat: Kohteille laaditut hyväksytyt rakennussuunnitelmat. Perustelut: Toimivan ulkoilureittiverkoston, lähiliikuntapaikkojen ja asukaspuistojen rakentamisen toteuttamiseksi on määrärahan tarve kasvanut. Lisäksi määrärahojen korotus olisi tarpeen jotta rakennettujen kohteiden ylläpito mahdollistuu takuuajan hoidon menetelmin kohteen ensimmäisen kaksivuotiskauden aikana. Puistojen ja katuviheralueiden takuuajan hoidon merkitys on oleellinen hoidettavien pinta alojen kasvaessa vuosittain. 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 BP PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARAN 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 97817 PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANMINEN 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 Puistojen ja raittien perusparantaminen Kuvaus: Perusparantamismäärärahalla suunnitellaan, kunnostetaan ja parannetaan puistoja, leikkipaikkoja ja katuviheralueita, aukioita ja toreja sekä lähiliikuntapaikkoja ja koira aitauksia. Lisäksi määrärahoilla kustannetaan perusparannettavien kohteiden takuuajan hoito. Sisältö: Tekninen lautakunta hyväksyy kohdelistan joulukuussa 2015. Määrärahalla kunnostetaan ja korjataan viheraluekokonaisuuksia ja/tai niiden osia. Suunnitelmat: Laaditut perusparannus ja kunnostussuunnitelmat. Perustelut: Kaupungin kasvusta ja lisääntyvästä käyttäjämäärästä johtuen perusparannettavien kohteiden määrä on kasvanut vuosittain. Hankeryhmän määrärahoja olisi tarpeen korottaa myös erityisvaatimusten esim. esteettömyyden ja materiaalikustannusten nousun johdosta suunnitelmakauden aikana. 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 BR YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 97819 YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 30