Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle palautuneita lomakkeita on 29 kpl. Vastaajista suuriosa oli omaisia ja muutama hoitaja. Yksiköt eivät ole lähettäneet projektille omia arvioitaan tai sitten he eivät ole käyttäneet arviointilomaketta oman työnsä arviointiin kun muutamassa tapauksessa. Arvioinnin kohteena olevat saattohoidoista tapahtui noin puolet laitoksissa ja noin puolet kodissa tai kodinomaisissa paikoissa, kuten palveluasunnoissa. Vastaajat olivat myös kertoneet, että osa saattohoidoista oli tapahtunut niin laitoksissa kuin kodissa. Saattohoitojen kesto vaihteli suuresti ja mikään aika ei noussut selvästi muita yleisemmäksi.
Saatettavien ikäjakaumassa suurin ryhmä oli 60 69 -vuotiaat. Alle 60-vuotiaita ei ollut kun muutama ja yli 70-vuotiaita oli yhteensä 13. Saatettavien sosiaalisten suhteiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta vastaajat olivat hyvin positiivisella kannalla. Vastaajat kokivat, että saatettavaa arvostettiin, hänelle oli riittävästi aikaa ja henkilökunta paneutui saatettavan asioihin. Vastaajat myös kokivat, että saatettavan ja henkilökunnan välillä vallitsi luottamus ja saatettava pystyi ylläpitämään sosiaalisia suhteitaan ja hän sai olla halutessaan rauhassa.
Arviot saattohoidon onnistumisesta fyysisten ja psyykkisten tarpeiden osalta oli myös pääasiallisesti myönteistä. Vastaajat olivat kokenee vaikeaksi arvioida saatettavan saamaa hengellistä tukea kuoleman kohtaamiseksi sekä sitä, huomioitiinko hänen hengelliset tarpeensa hänen vakaumuksensa mukaisesti. Saatettavan asennon muuttamisessa oli yksi lisäkommentti kiireen vaikutuksesta asentohoitoon.
Henkilökunnan riittävyydessä tuli suurta hajontaa. Suurimmat tyytymättömyydet henkilökunnan riittämättömyyteen tulivat vuodeosastolla tapahtuneesta saattohoidosta. Tässä on hyvä huomioida, että suurin osa arvioinnin kohteina olleista saattohoidoista oli tapahtunut vuodeosastoilla. Saatettavan kivunhoidon arviointikysymys on avoinkysymys. Vastaajat olivat kokeneet kivunhoidon onnistuneen pääasiassa hyvin. Kipulääkkeen tarve oli huomioitu nopeasti, omaisten arvioita kivusta oli kuunneltu ja huomioitu. Kipulääkkeistä oli kerrottu ja niitä oli myös tarjottu. Loppuvaiheen kivunhoito oli muutamassa vastauksessa koettu rittämättömäksi tai sen antoa oli pitketetty liian kauan. Muutama vastaajista koki kivunhoidon onnistuneen välttävästi/tyydyttävästi. Yksi vastaajista koki, ettei hän tiedä asiasta tarpeeksi vastatakseen. Saatettavan fyysisiin oireisiin regointi ja niiden helpottaminen oli ollut moninaista. Niihin oli reagoitu lääkkeillä ja sairaalakäynneillä, tarvittaessa hoidettiin oireenmukaisesti. Muutama vastaajista koki, että suun koskutukseen ei paneuduttu riittävästi. Suurin osa vastaajista koki oirehoidon ja hyväksi ja riittäväksi. Saatettavan psyykkisiin oireisiin reagointi ja helpotus oli osassa vastauksissa arvioitu riittävksi ja hyväksi, osassa taas koettiin, että sekavuuteen ei puututtu millään tavalla. Pääosin vastaajat olivat arvioineet aiheen hyvin hoidetuksi. Psyykkisiä oireita oli hoidettu llääkityksellä, keskusteluilla, läsnäololla. Saatettavan ja hänen omaistensa tunteet oli huomioitu hyvin. Muutama vastaaja koki, ettei omaisten oloa eikä heidän tunteitaa oltu huomioitu tarpeeksi. Henkilökunnasta oli välittynyt lämpö ja ammattitaito. Omaiset olivat kokeneet, että hoitohenkilökunta oli vastannut kysymyksiin ja asioista oli keskusteltu etukäteen. Omaisten huomioiminen saattohoidossa erittäin hyväksi. Omaiset kokivat saaneensa osallitus saattohoitoon, saivat tietoa tilanteesta, heidän mielipiteensä ja jaksamisensa huomioitiin ja he saivat tukea suruunsa. Omaiset myös saivat osallistua vainajan laittoo, jäähyväisten jättämiseen oli annettu riittävästi aikaa ja he saivat selkeää tietoa käytännön järjestelyistä.
Vapaaehtoinen saattotukihenkilö oli mukana vain kahdessa saattohoidossa. Nämä tukisuhteet oltiin koettu positiiviseksi asiaksi. Arvioitsijat kokivat hoitoympäristön hyväksi. Koti koettiin aina hyväksi paikaksi. Sairaala koettiin turvalliseksi, viihtyisäksi, rauhalliseksi. Saattohoitohuone tai yksityishuone koettiin hyäksi. Huonoksi koettiin, jos saatettava joutui olemaan samassa huoneessa muiden kanssa sekä se, ettei huoneessa ollut televisiota. Saattohoito koettiin onnitstuneet hyvin. Arvio saattohoidon onnistumisesta oli kokonaisuutena erittäin hyvä. Yksi vastaaja oli halunnut eritellä sairaalan osalta arvion välttäväksi. Saattohoitoa voisi parantaa vastaajien mielestä seuraavilla seikoilla: henkilökuntaa lisää tiiviimpää yhteistyötä omaisten ja henkilökunnan välillä, lisää tietoa saattohoidosta omaisille kirjallisia ohjeita omaisille käytännön asioista
kivunhoito paremmaksi omaisille ja saatettavalle lisää tukea ja läsnäoloa Paljon kiitosta väitettiin arviointien kautta ja henkilökuntaa kiiteltiin. Yhteenvetona arvioista voidaan sanoa, että nämä arvioinnit, mitkä palautuivat projektille, antoivat kuvan hyvästä ja laadukkaasta saattohoidosta. Kehittäviksi asioiksi nousivat henkilökunnan määrä, henkilökunnan antama aika saatettavalle ja tukihenkilöiden käyttö saattohoidossa. Lomakkeesta puuttuu kysymys mahdollisuuden tarjoamisesta tukihenkilöön. Tämän vuoksi ei ole tietoa miksi tukihenkilöä ei ole ollut kun kahdessa saatossa. Tukihenkilö voisi olla yksi mahdollisuus saada omaisille ja saatettaville kokemus läsnäolosta ja tuesta.