Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa Tietoa aikuisen asiakkaan oppimisvaikeuden tunnistamisesta ja jatko-ohjauksesta Aikuisten oppimisvaikeudet: ovat vielä huonosti tunnistettuja voivat sekoittua mielenterveystai päihdeongelmien alle palveluohjauksessa hyvä tiedostaa ja tunnistaa oppimisvaikeuksien mahdollisuus Opi oppimaan -hanke (2006 2010)
Oppimisvaikeuksien tunnistaminen» Milloin voi epäillä oppimisvaikeuksia? Vierasperäisten sanojen sanominen ja oppiminen voi olla hankalaa. Lukeminen ja kirjoittaminen on hidasta ja työlästä, kirjoitusvirheet ovat yleisiä. Luetun tekstin sisällön muistaminen heikkoa. Lomakkeiden täyttämisen hankaluudet. Pitkien annettujen ohjeiden omaksuminen hankalaa. Nimien unohtelu. Numerosarjoissa järjestyksen vaihtuminen, esimerkiksi puhelinnumeroissa. Reittien ja karttojen hahmottamisen ja suunnistamisen vaikeus, esimerkiksi uuteen kohteeseen löytäminen hankalaa. Matematiikan hankaluudet, suuruusluokkien, lääkelaskujen ja mittasuhteiden hahmottamisen vaikeus. Koulutusten keskeyttäminen. Työsuhteiden lyhytkestoisuus ja vaihtuvuus. Ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Oppimisvaikeuksien lisäksi henkilöllä saattaa olla lukuisia muitakin ongelmia, esimerkiksi päihteiden käyttöön tai mielenterveyden ongelmiin liittyen. Oppimisvaikeudet voivat nousta esille monella tavalla: Asiakas saattaa itse ottaa asian puheeksi. Työntekijä voi epäillä asiakkaan oppimisvaikeutta ja ottaa asian puheeksi. Asiakkaan taustatiedoissa voi olla maininta asiasta. Oppimisvaikeuden tunnistuslistan täyttäminen ja käyttö keskustelun pohjaksi antaa viitteitä oppimisvaikeudesta. Aikuisille suunnatun oppimisvaikeuden tunnistuslistan avulla voidaan luontevasti ottaa lukivaikeuteen liittyviä tekijöitä puheeksi. Tunnistuslistan tuloksen perusteella voidaan lähteä selvittämään oppimisvaikeuteen liittyviä ongelmia sekä tarvittavaa apua ja tukea palveluohjauksessa. 2 Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa
Monien aikuisten oppimisvaikeuksia ei ole osattu tunnistaa kouluvuosina. Toisaalta oppimisvaikeuksien ilmenemismuodot voivat vaihdella iän ja oppimishaasteiden mukaan. Vaikka lapsena todettu lukivaikeus ei enää suuresti haittaisikaan, voivat vaikeudet ilmetä myöhemmissä opinnoissa tai työelämässä esimerkiksi vieraissa kielissä tai kirjallisten raporttien laadinnassa. Oppimisvaikeuksien tunnistuslista Ohessa on 22 kysymystä, jotka liittyvät lukivaikeuteen tai yleisemmin oppimisvaikeuksiin. Kysymyslista on suuntaa-antava ja sen tarkoituksena on helpottaa oppimisvaikeuden tunnistamista. Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastaat kyllä. 1. Onko lukemisesi hidasta? 2. Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa? 3. Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? 4. Vältätkö lukemista? 5. Onko vieraiden kielten oppiminen ollut sinulle hankalaa? 6. Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? 7. Onko päässä laskeminen ilman apuvälineitä sinusta vaikeaa? 8. Onko sinun hankala seurata puhetta esimerkiksi isossa ryhmässä? 9. Onko sinun vaikea lausua pitkiä sanoja? 10. Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin? 11. Jos teet jotakin ja sinut keskeytetään, unohdatko mitä olit tekemässä? 12. Sekoitatko usein päivämäärät ja kellonajat niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin? 13. Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys? 14. Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin? 15. Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun valitset niitä? 16. Sattuuko sinulle usein huolimattomuusvirheitä? 17. Onko lomakkeiden täyttö sinusta hankalaa? 18. Onko sinun vaikea muistaa ihmisten nimiä, vaikka yrität painaa niitä mieleen? 19. Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa? 20. Sekoitatko usein oikean ja vasemman? 21. Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa? 22. Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen sinulle vaikeaa? Tunnistuslistan tulkintaohjeita Mitä useampia kyllä vastauksia, sitä todennäköisemmin kysymyksessä voi olla lukivaikeus tai muu oppimisvaikeus. Myöntävä vastaus yli puoleen kysymyksistä antaa vahvat syyt epäillä selkeää lukivaivaikeutta. Vähempikin määrä kyllä vastauksia voi ilmentää lieviä oppimisvaikeuksia. On hyvä kuitenkin muistaa, että myöntävien vastausten taustalla voi olla myös muita syitä, kuten laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia, neurologisia tai mielenterveydellisiä ongelmia tai kielitaidon laajempia ongelmia (esim. maahanmuuttajat). Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa 3
Haastattelu Haastattelun avulla on hyvä täsmentää tunnistuslistassa esiin nousseita kysymyksiä ja selvitellä mahdolliseen oppimisvaikeuteen liittyviä taustatekijöitä: Ovatko vaikeudet alkaneet jo lapsuudessa ja miten ilmenneet kouluaikana? Millaista koulusuoriutuminen on ollut yleensä, onko saanut erityisopetusta? Voiko vaikeuksien taustalla olla muita sairauksia (aivosairauksia, pään vammoja, mielenterveyden ongelmia)? Onko henkilöllä riittävä kielitaito tai peruskoulutus (esimerkiksi maahanmuuttajaasiakkaat)? Edelleen haastattelussa voidaan kartoittaa asiakkaan nykyistä elämäntilannetta sekä oppimisvaikeuden ilmenemismuotoja arjessa, työssä ja opinnoissa. Tärkeää on yhdessä luoda käsitystä siitä, kuinka suurta haittaa oppimisvaikeus henkilölle aiheuttaa ja tarvitseeko hän siihen liittyen lisätutkimuksia, kuntoutuspalveluita tai muita tukikeinoja. Monelle aikuiselle oppimisvaikeus voi olla hyvinkin arka ja hävettävä asia tai sitä ei ole vielä lainkaan tunnistettu. Tarvitaan herkkyyttä ja hienotunteisuutta asioiden kohtaamisessa. Tärkeää on vahvuuksien ja osaamisen sekä myönteisen minäkuvan tukeminen. Lisäksi ammattilaisen tulee arvostaa ja ymmärtää asiakkaan yksilöllistä kokemusta. Keskeistä on asiakkaan kokonaisuuden kuuleminen ja se, miten hän itse jäsentää tilanteensa. Kaikki eivät ole valmiita kohtaamaan oppimisvaikeuttaan eivätkä kaikki myöskään tarvitse siihen erityisiä palveluita. Monet kuitenkin hyötyvät oppimisvaikeuden tunnistamisesta, sen tarkemmasta selvittelystä sekä erilaisista tukikeinoista. Parhaimmillaan diagnoosi tarjoaa selityksen ja ymmärryksen koko eliniän vaivanneeseen epäselvyyteen ja selviytymisen ongelmiin sekä helpottaa tarvittavien tukikeinojen löytämistä. Lukiasiakkaan palveluohjaus Palveluohjauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä toimintoja, joilla asiakkaiden ja viranomaisten/palveluohjaajan yhteistyönä suunnitellaan, sovitetaan yhteen ja arvioidaan asiakkaan oppimisvaikeuteen tarvitsemia palveluja. Lukipalveluohjauksessa: arvioidaan asiakkaan oppimisvaikeuksien laajuutta ja merkitystä hänen kokonaistilanteessaan, tehdään palvelusuunnitelmaa lukipalveluiden osalta, tuetaan lukipalveluiden etsimisessä ja etsitään toimenpiteiden kustantaja, joskus tarvitaan konkreettista apua vaikkapa lomakkeen täyttämisessä toimitaan asiakkaan asioiden edistäjänä eri tilanteissa (palveluverkostossa, työnantajan tai opiskelupaikan suuntaan) selvitetään ja ohjataan tarvittavien apuvälineiden käyttöä ja hankintaa, tuetaan asiakasta muiden selviytymiskeinojen löytämisessä seurataan ja arvioidaan tilannetta (pääseekö asiakas haettuihin palveluihin ja mitä niistä seuraa). 4 Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa
Asiakkaan yksilöllinen ohjaus ja tuki on merkittävä osa palveluohjausta. Keskeisenä tehtävänä on myös antaa lisätietoa oppimisvaikeudesta sekä selvittää ja johdattaa asiakas tarvittavien jatkotoimenpiteiden pariin. Näin varmistetaan asiakkaan tarpeista lähtevän kokonaisvaltaisen tuen saanti. Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa 5
Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Oppimisvaikeuksien arviointiin ja tutkimuksiin on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja: Lukivaikeuden seulontatutkimuksessa arvioidaan lukemisen, kirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen taitoja. Erityisopettajan tai puheterapeutin yksilötutkimuksessa arvioidaan yleensä lukemisen, kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen ja matematiikan taitoja. Psykologin tai neuropsykologin tutkimus mahdollistaa laaja-alaisemman arvion, jolloin mukana on muun muassa yleisen kognitiivisen suoriutumisen kartoitusta sekä muistin ja toiminnan ohjauksen arviointia. Ryhmälukiseula Niilo Mäki Instituutin ryhmälukiseulan perusteella voidaan selvittää lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvää vaikeutta. Lukiseuloja järjestetään ryhmämuotoisina monissa oppilaitoksissa ja niitä voi tiedustella paikallisista lukijärjestöistä (esimerkiksi Helsingin seudun erilaiset oppijat HERO). Seulatestit ovat useimmiten maksuttomia ja suuntaaantavia, niiden pohjalta ei voi saada diagnoosia. Seulalausunnot voivat kuitenkin oikeuttaa esimerkiksi oppilaitoksissa tarvittaviin tukitoimenpiteisiin tai erityisjärjestelyihin sekä Celiakirjaston äänikirjojen lainaamiseen. Ryhmälukiseulassa ei kartoiteta esimerkiksi muistia tai havaintotoimintoja, joten erilaiset muut oppimisvaikeudet voivat jäädä paljastumatta pelkän seulatestin perusteella. Yksilötestaukset Yksilötestauksen avulla voidaan kartoittaa laajemmin erilaisia oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Oppimisvaikeuksien yksilötestauksia suorittavat muun muassa erityisopettajat ja psykologit oppilaitoksissa tai yksityisesti. Neuropsykologinen tutkimus perustuu kaikkein laaja-alaisimpiin tutkimuksiin, joissa voidaan tarvittaessa ottaa kantaa vaikeuksien erotusdiagnostisiin kysymyksiin. Neuropsykologisia tutkimuksia voidaan tehdä esimerkiksi terveyskeskus- tai työterveyshuollon lääkärin lähetteellä. Tutkimuksiin voi päästä myös työ- ja elinkeinotoimistojen ammatinvalintapsykologien lähetteellä, mikäli asiakas tarvitsee myös ammatinvalintaan liittyvää tukea ja ohjausta. Yksilötutkimuksesta laaditaan lausunto, johon kirjataan myös suositukset ja erityisjärjestelyjen tarpeet. Joskus on tarpeen saada erillinen lukilausunto oppilaitosta tai työnantajaa varten. Kuntoutuspalvelut Erityisesti oppimisvaikeuksiin tarjottavia kuntoutusmuotoja on palvelujärjestelmässä hyvin rajallisesti. Erityisopetus on oppilaitosten tarjoamaa kuntoutusta oppimisvaikeuksien yhteydessä. Kelan järjestämää neuropsykologista kuntoutusta voidaan tarjota harkinnanvaraisena kuntoutuksena myös oppimisvaikeuksien yhteydessä. Vuoden 2010 alusta lähtien Kelan ammatillisten kuntoutuskurssien sisältöön voi kuulua oppimisvaikeuksien tunnistamista, huomioimista ja oppimisvalmennusta (esimerkiksi Kuntoutussäätiössä). Myös työ- ja elinkeinohallinto sekä sosiaalitoimi voivat harkinnanvaraisesti joskus järjestää tarvittavia tukipalveluita. Neuvoja ja ohjeita kuntoutusvaihtoehdoista sekä kuntoutuksen hakemisesta saa muun muassa työterveyshuollosta, terveyskeskuksesta, Kelan toimistosta, omalta työeläkevakuuttajalta, työ- ja elinkeinotoimistosta sekä oppilaitoksista. 6 Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa
Erityisjärjestelyt ja apuvälinet Opiskelussa Opiskelun esteettömyyttä voidaan edistää oppilaitoksissa koe- ja opetustilanteiden erityisjärjestelyillä. Tavallisimpia erityisjärjestelyjä ovat: Lisäaika kokeen suorittamiseen. Vaihtoehtoiset suoritustavat (suulliset kuulustelut, näyttökokeet). Materiaali suuremmalla kirjasinkoolla. Tietokoneen tai muiden apuvälineiden käyttäminen koetilanteessa. Työelämässä Työjärjestelyjen tarpeesta ja oppimisvaikeuksien huomioimisesta voidaan sopia työpaikalla oman esimiehen kanssa tai järjestelyistä voidaan neuvotella yhdessä työterveyshuollon kanssa. Ohessa on kuvattu tavallisimpia työjärjestelyjä oppimisvaikeuksiin liittyen: Työtehtävien uudelleenjärjestelyt (esim. vähemmän kirjallisia töitä tai työtehtävien jakaminen pienempiin osiin). Riittävä aika kirjallisiin tehtäviin. Riittävä ja perusteellinen opastus uusiin tehtäviin. Yksilöllisesti sopiva ohjeistus (kirjallisesti, suullisesti tai näyttämällä). Mahdollisuus työskentelyyn ilman toistuvia keskeytyksiä. Joustavat työajat. Mahdollisuus rauhalliseen työtilaan tai muihin tilajärjestelyihin. Työssä tarvittavat apuvälineet. Äänikirjat ja apuvälineet Oppimisvaikeuden kanssa selviytymiseen on käytettävissä erilaisia apuvälineitä, äänikirjoja ja tietokoneohjelmia. Niiden tarkoitus on helpottaa lukemista, kirjoittamista, muistamista sekä tiedon käsittelyä, tallentamista ja siirtämistä. Erilaisia apuvälineitä ovat muun muassa: Äänikirjat ja äänitteet. Tietokoneen asetusten muuttaminen itselle sopiviksi. Suurennettu kirjasinkoko. Suurempi tietokoneen näyttö. Tietokoneen äänituki. Sanaennustus. Tekstinkäsittelyohjelman ja sähköpostin oikoluku ja kieliopin tarkistus. Värilliset lukukalvot. Sanakirjat (myös sähköiset). Nauhurin käyttö esimerkiksi kokouksissa. Puhuva laskin. Skannaava kynä, joka kääntää tekstiä ja lukee sanoja. Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa 7
Lisätietoja ja tukea aikuisten oppimisvaikeuksiin: Kuntoutussäätiön Opi oppimaan-hanke, www.opioppimaan.fi Tukea ja palveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (Palveluopas) Erilaisten oppijoiden liitto, www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Niilo Mäki Instituutti, www.nmi.fi Turun kristillinen opisto, www.turunkristillinenopisto.fi Lisätietoa äänikirjoista, apuvälineistä: Celia-kirjasto, www.celia.fi Aviris apuvälinemyymälä, www.aviris.fi Comp-Aid Oy, www.compaid.fi Cogn Aid verkkokauppa, www.opetusohjelmat.fi Datero ry, Erityisryhmien tietotekniikkakeskus, www.datero.fi Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto, www.kehitysvammaliitto.fi Työolosuhteiden järjestelytuki, www.mol.fi Opi oppimaan -työryhmä: Anna-Leena Saarelainen Seija Haapasalo Susanna Mikola