Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter
1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen Uusia joustomekanismeja tulevaisuudessa?
2 Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen Uusia joustomekanismeja tulevaisuudessa?
3 Kioton pöytäkirja UNFCCC 1992 ja Kioton pöytäkirja 1997 Päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille KP voimaan 2005 Velvoitekausi 2008-2012 EU:n taakanjakopäätös 2002 -> Suomen päästöt v. 1990 tasolle KP:n joustomekanismit Päästökauppa: International Emissions Trading Valtioiden välistä; kahdenvälisiä kauppoja; ei julkista kaupankäyntiä Puhtaan kehityksen mekanismi: CDM Yhteistoteutus: JI
4 EU:n päästökauppajärjestelmä EU ETS Päästökaupan avulla päästövähennykset toteutetaan siellä, missä se on kustannustehokkainta/halvinta (ainakin oppikirjojen mukaan) EU ETS on ns. cap-and-trade scheme V. 2013 2.039.152.882 tonnia (alenee vuosittain 37.435.387 tonnia) Noin 11000 laitosta (esim. energia-, metalli-, metsäteollisuus) 30 maassa (EU + 3 ETA-valtiota) EU ETS: Itsenäinen järjestelmä suhteessa KP EU ETS alkoi 1.1.2005; KP astui voimaan vasta sen jälkeen EU:n ohjauskeino KP:n velvoitteiden täyttämiseksi Selkeitä yhtymäkohtia KP:n kanssa (mm. linkki) Päästökauppa = Päästövero? Määrä vs. Hinta
5 Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen Uusia joustomekanismeja tulevaisuudessa?
EU ETS:n laajennus sektorit ja kasvihuonekaasut 6 2005-2012 Eräät teollisuuden alat (energia, metalli, metsä, sementti, lasi ) Vain CO2-päästöt 2012-> Ilmailu 2013-> Vanhat teollisuuden alat edelleen mukana (mutta mm. polttolaitoksen määritelmän täsmennys) Uusia teollisuusaloja (mm. kemianteollisuutta, alumiini, ammoniakki) Uusia kasvihuonekaasuja (N2O ja PFC)
7 Jakomenetelmät 2005-2012 Kansallinen jakosuunnitelma NAP TEM (KTM) laati valtioneuvoston päätös komissio hyväksyi Kuinka paljon päästöoikeuksia jaettiin ja millä menetelmällä ja kenelle Direktiivi takasi min. 90% ilmaisjaon (95% - 2005-2007) joitain huutokauppoja on järjestetty Yleisesti käytössä ns. grandfathering jakomenetelmä 2013-2020 Huutokauppa on periaatteessa ensisijainen jakomenetelmä Sähköntuotannolle ei jaeta ilmaisia päästöoikeuksia (muutama poikkeus) Hiilivuotosektorit 100% ilmaisjako benchmarkin mukaan Muut sektorit 80% ilmaisjako 2013 30% ilmaisjako 2020 0% ilmaisjako 2027 Vuonna 2013 noin 50% EUA:ista huutokaupataan (n. 1mrd EUA)
8 Huutokaupan perusteet Huutokauppapaikka (Suomi mukana komission yhteisessä huutokauppapaikassa) UK, Saksa ja Puola perustavat omat huutokauppapaikat Huutokaupan rakenne 1) Single-round, 2) sealed bid, 3) uniform price auction Kaikki voittavat tarjoukset maksavat clearing pricen Yhteinen huutokauppapaikka järjestää vähintään 1/vko EUA ja 1/2kk EUAA EU ETS toiminnanharjoittajat ja tietyt sijoittajatahot voivat saada luvan osallistua huutokauppoihin
Benchmarking - Miten toimii? Mikä on benchmark/vertailuarvo? Päästöoikeus / tuotantotonni Tuotekohtainen; tuotantotavasta riippumaton Laitos jaetaan tarvittaessa osiin ilmaisjaon toteuttamista varten 1) Tuotteen, 2) lämmön ja 3) polttoaineen vertailuarvon sekä 4) prosessipäästöjen piiriin kuuluva laitoksen osa (näillä siis omat benchmarkit) Tiedetään benchmark - Selvitetään laitoksen historialliset tuotantotiedot Mediaanituotanto 2005-2008 tai 2009-2010 (jos tämä on suurempi) Uudet laitokset? toimialakohtainen tai laitoskohtainen vakiokapasiteetti Kertolasku: benchmark * tuotantotiedot * kerroin * korjauskerroin = ilmaisjako Kerroin v. 2013 80% -> v. 2020 30% (hiilivuotosektorit 100%) Korjauskerroin johtuu cap ista ilmaisjako pitää sovittaa päästökattoon Yhteistuotannon lämmöntuotantoon ei sovelleta korjauskerrointa vaan 1,74%:n alenevaa jakoa 9
10 Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen Uusia joustomekanismeja tulevaisuudessa?
11 EU:n ja kansalliset kreditointimekanismit EU:n oma kreditointimekanismi Komission aloitteen takana Yksiköt käytettävissä EU ETS:ssä ja taakanjakopäätöksessä Puhtaasti kansalliset kreditointimekanismit Erilaisia mahdollisuuksia JI:n korvaajia (ainakin tietyssä mielessä)?
12 Rakennussektorin päästökauppa Iso-Britannian esimerkki Käynnissä huhtikuusta 2010 lähtien Koskee paljon sähköä kuluttavia yhteisöjä Ei tuota tuloja valtiolle yksiköiden myyntitulot tilitetään osallistujille Yksiköt ostetaan valtiolta (aluksi kiinteä hinta, myöhemmin huutokauppa) Osallistujat voivat käydä keskenään kauppaa yksiköillä Valtion myyntitulojen takaisintilitys osallistujille paremmuusjärjestyksessä
13 Energiatehokkuusdirektiivi Komission ehdotus Mm. 1,5% vuosittainen energiansäästövaatimus energiantoimittajille/-myyjille Joustomekanismit vaatimusten saavuttamiseksi? Vaatimusten ei tarvitse olla sidottuja vuosikertaan Pankittaminen (vrt. päästökauppa) Valkoiset sertifikaatit (vrt. päästökauppa ja vihreä sertifikaatti)
14 Kiitos! Robert Utter Industry and Transactions OG Tel. 020 506 6620 Fax 020 506 6100 robert.utter@roschier.com Keskuskatu 7 A 00100 Helsinki Finland