Asia Komission tiedonanto alustavasta hiilivuotoluettelosta vuosille

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Paloneva Mikko(TEM), Rajala Juha(TEM) Asia Komission tiedonanto alustavasta hiilivuotoluettelosta vuosille Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio on antanut tiedonannon alustavasta hiilivuotoluettelosta vuosille Tietyt kriteerit täyttävillä toimialoilla tai toimialan osilla on vielä mahdollisuus pyytää lisäselvityksiä luetteloon pääsystä, ja lisäselvitykset käsitellään kesän ja alkusyksyn 2018 aikana. Komission odotetaan antavan lopullinen hiilivuotoluettelo delegoituna säädöksenä vuoden 2018 loppuun mennessä. Suomen kanta Suomen energiaintensiivisen teollisuuden osuus kansantuotteesta on suurempi ja energiaintensiteetti korkeampi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Suomelle on tärkeää, että energiaintensiivisen teollisuuden hiilivuodon riski minimoidaan EU:n ilmastopoliittisissa ratkaisuissa. Suomi pitää tarpeellisena, että EU:n teollisuuden asemasta ja kilpailukyvystä huolehditaan ainakin joltakin osin hiilivuotoriskiin kohdistuvien toimien kautta. Suomi pitää tarpeellisena, että hiilivuotoriskille alttiille toimialoille jaetaan jatkossakin maksutta päästöoikeuksia. Hiljattain tarkistetussa EU:n päästökauppajärjestelmää koskevassa direktiivissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat maksutta jaettavia päästöoikeuksia kaudella , ja annetaan Euroopan komissiolle valta antaa delegoitu säädös hiilivuotoluettelosta, jolla täydennetään direktiiviä hiilivuodon riskille alttiina olevien toimialojen osien osalta. Parhaillaan valmisteltava hiilivuotoluettelo on voimassa koko 10 vuoden ajanjakson eli vuosina Tämä tarjoaa teollisuudelle luotettavan pitkän aikavälin suojan muun muassa investointien kannalta. Komission tiedonannossa julkistetaan ensimmäisen tason

2 Pääasiallinen sisältö 2(9) arvioinnin tulokset toimialoista tai niiden osista, jotka pääsevät hiilivuotoluettelolle taikka jotka voivat hakea jatkoselvityksiä luetteloon pääsystä. Tiedonannon tarkoituksena on varmistaa, että toimialoilla tai niiden osilla on riittävästi aikaa laatia jatkoselvityksiä koskevat hakemuksensa ennen EU:n päästökauppadirektiivissä vahvistettua määräaikaa. Komission alustava hiilivuotoluettelo perustuu komission valmistelemiin määrittämiskriteereihin ja laskentaoletuksiin. Suomi kannattaa tätä lähestymistapaa. Suomi pitää komission tähän mennessä tekemää hiilivuotoanalyysia perusteellisena ja luotettavana. Komission käytössä ollut tietopohja on kattava. Myös hiilivuotoanalyysia varten kehitettyä metodiikkaa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna. Suomi katsoo, että hiilivuodon riskiä pienentäisi tehokkaimmin se, että kolmannet maat korottaisivat päästövähennystoimiensa kunnianhimoa lähemmäs EU:n tasoa. Pariisin ilmastosopimuksen osapuolten on ilmoitettava päivitetty tai uusi kansallinen päästövähennyspanos aina viiden vuoden välein, ja sopimuksen määräaikaistarkastelut helpottavat tilanteen arviointia. Hiilivuodon riskiä vähentävien toimien käyttö EU-tasolla on kuitenkin perusteltua siihen asti, että teollisuuden kilpailuasetelma EU:ssa ja keskeisissä kilpailijamaissa tasoittuu riittävästi. Päästöoikeuksien huutokauppa on päästöoikeuksien pääasiallinen jakomenetelmä neljännellä päästökauppakaudella Tietyt toimialat saavat myös tällä kaudella ilmaisia päästöoikeuksia päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) mukaisesti. Ilmaiset päästöoikeudet jaetaan tarkoin määritellyille teollisuudenaloille suojatoimenpiteenä merkittävälle hiilivuodon riskille, kunnes muut maat toteuttavat vastaavia politiikan toimenpiteitä. Hiilivuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa ilmastopolitiikan kustannusten vuoksi tiettyjen teollisuudenalojen tai niiden osien yritykset siirtävät tuotantoaan muihin maihin, joissa päästörajoitukset eivät ole niin tiukkoja. Tämä voisi johtaa näiden alojen kokonaispäästöjen kasvuun maailmanlaajuisesti, mikä heikentäisi EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien politiikkojen tehokkuutta ja vähentäisi samalla EU:n energiaintensiivisten yritysten taloudellista tulosta markkinaosuuden pienenemisen vuoksi. Komission tiedonannossa Alustava hiilivuotoluettelo, (2018/C 162/01) luetellaan toimialat ja toimialojen osat, joiden katsotaan olevan erityisen alttiita hiilivuodon riskille vuosina Toimialan tai sen osan sisällyttäminen hiilivuotoluetteloon merkitsee sitä, että kullekin näihin aloihin tai niiden osiin kuuluvalle laitokselle jaetaan maksutta 100 prosenttia niille vertailuarvojen perusteella laskettujen maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrästä. Niille aloille tai alojen osille, joita ei ole sisällytetty

3 3(9) luetteloon, jaetaan maksutta (vuoteen 2026 saakka) 30 prosenttia näistä päästöoikeuksista. Tämä määrä alenee vaiheittain nollaan vuoteen 2030 mennessä. Poikkeuksena on kaukolämpö, jolle vaiheittaista alennusta ei tehdä mutta jolle jaettavaa päästöoikeuksien määrää pienennetään lineaarisesti 2,2 % vuosittain. Näin ollen hiilivuotoluettelolla on taloudellista merkitystä, koska maksutta jaettaville päästöoikeuksilla on merkittävä taloudellinen arvo. Ilmaisjakosäännöt perustuvat ensisijaisesti laitosten tehokkuuden huomioon ottavaan ns. benchmarkingiin eli vertailumenetelmään. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta siten tarpeen mukaan, vaan päästöjen kannalta tehokkaat laitokset voivat saada päästöoikeuksia yli tarpeen ja vastaavasti tehottomammat laitokset joutuvat ostamaan päästöoikeuksia runsaasti päästöjensä katteeksi. Hiilivuodon arviointikriteerit Jotta komissio voi määrittää hiilivuodon riskin, komission on arvioitava kaikki merkitykselliset teollisuuden alat ja niiden osat käyttämällä EU:n päästökauppadirektiivissä vahvistettuja kriteereitä. Hiilivuodon arviointi tehdään kahdessa vaiheessa: 1. Kvantitatiivinen ensimmäisen tason arviointi tehdään Euroopan yhteisöjen tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) NACE 4 tasolla. 2. Muutamissa tapauksissa, joissa on selkeästi vahvistetut luetteloon sisällyttämiskriteerit, voidaan suorittaa toisen tason arviointi joko laadullisena arviointina yksilöidyillä kriteereillä tai määrällisenä arviointina eriytetyllä tasolla. Nämä tapaukset yksilöidään EU:n päästökauppadirektiivin 10 b artiklan 2 ja kohdassa. Ensimmäisen tason määrällinen arvioinnissa hiilivuotoindikaattori määritellään alan kolmansien maiden kanssa käymän kaupan merkittävyyden ja alan päästöintensiteetin tuloksi. Sellaisten toimialojen tai toimialojen osien, joissa hiilivuodon indikaattori on yli 0,2, katsotaan olevan alttiina hiilivuodon riskille. Päästökauppadirektiivissä vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tiettyjen toimialojen tai toimialojen osien kelpoisuudesta toiseen arviointiin, jos ne eivät täytä hiilivuotoluetteloon sisällyttämistä koskevaa ensimmäisen tason kriteeriä. Tarkistetussa päästökauppadirektiivissä korostetaan, että toimialojen tai toimialojen osien sisällyttäminen hiilivuotoluetteloon toisen tason arvioinnin nojalla on komission päätettävissä. Tämä alustava luettelo koskee kelpoisuutta pyytää arviointia.

4 4(9) Toisen tason -arviointien kelpoisuusvaatimukset on vahvistettu tarkistetun direktiivin 10 b artiklan 2 ja 3 kohdassa, ja ne on esitetty alla. A. Tapauksissa, joissa hiilivuodon indikaattori on 0,15 0,2, voidaan pyytää laadullista arviointia 10 b artiklan 2 kohdassa esitettyjen kriteerien mukaisesti toimittamalla tiedot päästöjen vähentämismahdollisuuksista, markkinoiden ominaispiirteistä sekä voittomarginaaleista. B. Toimialat ja toimialojen osat, joiden päästöintensiteetti on yli 1,5, voivat hakea joko laadullista arviointia tai määrällistä arviointia eriytetyllä tasolla (PRODCOM 6 tai 8). C. Toimialat ja toimialojen osat, joiden osalta maksuttomat päästöoikeudet lasketaan jalostamojen vertailuarvojen perusteella, voivat myös hakea kumpaakin arviointia. D. Ne toimialat ja toimialojen osat, jotka on lueteltu PRODCOM 6- tai 8- tasolla vuosia koskevassa hiilivuotoluettelossa, voivat jättää hakemuksia määrällistä arviointia varten eriytetyllä tasolla. Komission tiedonannon mukaan 44 toimialasektoria pääsevät suoraan hiilivuotolistalle. 12 toimialasektoria ja 16 alatoimialaa tai tuotetta voivat hakea toisen tason arviointia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) 10 b artiklan 5 kohdan mukaan siirretään komissiolle valta antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 delegoituja säädöksiä direktiivin täydentämiseksi hiilivuodon riskille alttiina olevien toimialojen ja toimialojen osien määrittämisen osalta. Kansallinen valmistelu Energia- ja Euratom -jaosto, kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Päästökauppadirektiivin täytäntöönpano Ahvenanmaalla kuuluu maakunnan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 10 kohdan ja 18 :n 22 kohdan perusteella maakunnan lainsäädäntövaltaan. Direktiivi on saatettu Ahvenanmaalla voimaan niin kutsuttuna blankettilakina annetulla maakuntalailla (ÅFS 2009:31, muutettu ÅFS 2012:66 ja ÅFS 2015:105). Lain nojalla päästökauppalain säännöksiä sovelletaan tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta sellaisenaan maakunnassa. Päästöoikeuksien jakoa ja muuta hallintoa koskevasta valtakunnan ja maakunnan välisestä tarkemmasta toimivallanjaosta säädetään sopimusasetuksessa (ÅFS 20/2013 tai FFS 199/2013). Taloudelliset vaikutukset

5 5(9) Alla olevassa taulukossa on esitetty suomalaislaitosten lukumäärät sekä arvioidut päästöt vuonna 2017 komission ehdottamien arviointikriteerien mukaisesti. (Pöyry Management Consulting Oy:n arvio, kesä 2018). Arviointikriteeri Laitosten lukumäärä Hiilivuodon indikaattori on yli 0, Hiilivuodon indikaattori on yli 0, Päästöintensiteetti on yli 1, Lueteltu vuosia koskevan hiilivuotoluettelon eriytetyllä tasolla (PRODCOM 6 tai 8) 3 15 Laitokset, jotka ovat kolmannella kaudella saaneet ilmaisjakoa, mutta jotka eivät ole mukana neljännen kauden hiilivuotolistalla Ilmaisjaon määrä 2017 (1000 päästöoikeutta) Päästöoikeuksien ilmaisjako hiilivuodolle alttiina oleville toimialoille tyypillisesti lieventää niihin kohdistuvaa kustannusrasitusta erityisesti sellaisten toimialojen osalta, joilla on suhteellisesti paljon suoria päästöjä. Tällaisia toimialoja ovat masuunipohjaisen teräksen valmistus, öljynjalostus sekä sementin ja kalkin tuotanto. Sen sijaan toimialat, joilla päästökaupan kustannusrasitus johtuu ensisijaisesti runsaasta sähkön käytöstä, eivät hyödy yhtä paljon. Hiilivuotosääntöjen mukaisella ilmaisjaolla ei siis voida kompensoida päästökauppaan liittyviä kohonneita sähkönkäyttökustannuksia, mutta niitä kompensoidaan Suomessa vuoteen 2020 saakka päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensaatiotuella. Arvioiden perusteella hiilivuotolistan ulkopuolelle neljännellä kaudella jää 69 laitosta niistä laitoksista, jotka ovat olleet kolmannella kaudella ilmaisjaon piirissä. Ilmaisjaon määrä näissä laitoksissa vuonna 2017 oli yhteensä 395 ktco2/a. Verrattuna suomalaisen teollisuuden esimerkiksi vuonna 2017 yhteensä saamaan ilmaisjakoon 19,100 ktco2, nämä luvut ovat hyvin pieniä eikä muutoksilla hiilivuotolistalle pääsyn kriteereissä ole suurta merkitystä suomalaiselle teollisuudelle kokonaisuutena. Yksittäisille teollisuudenaloille hiilivuotolistalta putoamisella voi kuitenkin olla merkitystä. Alla olevassa kuvaajassa on arvioitu kustannusvaikutus eri toimialoilla, kun toimiala putoaa hiilivuotolistalta. (Pöyry Management Consulting Oy:n selvitys, kesä 2018).

6 Alla olevassa kuvassa on arvioitu päästöoikeuksien hankinnasta aiheutuva mahdollinen vuotuinen lisäkustannus neljännellä kaudella ( ) hiilivuotolistalta putoamisvaarassa oleville teollisuudenaloille. (Pöyry Management Consulting Oy:n selvitys, kesä 2018). 6(9)

7 7(9) Ympäristövaikutukset Asiakirjat Ilmaisjako luettelossa oleville toimialoille ei muuta EU:n päästökauppasektorille allokoitua päästöoikeuksien kokonaismäärää. Ehdotuksella ei näin ollen ole vaikutusta EU:n kasvihuonekaasujen päästöihin. Hiilivuotoriskin torjumisen tarkoitus on estää teollisen tuotannon siirtyminen maihin, joissa teollisuudella ei ole vastaavia kasvihuonekaasupäästöjen rajoituksia kuin EU:ssa. Tämä voisi vaarantaa unionin ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja sen toimista saatavat hyödyt. Komission tiedonanto, Alustava hiilivuotoluettelo, , (2018/C 162/01) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/410, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2018, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriö, eritysasiantuntija Mikko Paloneva, puh Työ- ja elinkeinoministeriö, erikoistutkija Juha Rajala, puh

8 EUTORI-tunnus EU/2015/1174 8(9) Liitteet Viite

9 9(9) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi