Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Transkriptio

1 Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: Talousvaliokunta, kuuleminen Asia E 177/2014 vp

2 UNFCCC: Pariisissa (COP 21) 2015 kattava, kaikkia maita koskeva ilmastosopimus vuodesta 2020 eteenpäin Kioton pöytäkirjan 1. velvoitekausi Kioton pöytäkirjan 2. velvoitekausi Uusi sopimus > Päästövähennysvelvoite KP:n teollisuusmaaosapuolilla Ei-sitovia toimia muilla osapuolilla Päästövähennyssitoumus kaikilla osapuolilla

3 Durbanin mandaatti 2015 sopimukselle YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen alainen sovelletaan kaikkiin muoto pöytäkirja, muu oikeudellinen instrumentti, tai sovittu lopputulos, jolla oikeudellista vaikutusta kunnianhimon tasoa nostetaan mm. IPCC:n tulokset huomioonottaen sopimusneuvotteluihin liittyy työohjelma kunnianhimon parantamiseksi

4 Neuvottelut keväällä 2015 Genevessä kaikki osapuolet hyväksyivät Geneven neuvottelutekstin jatkoneuvottelujen pohjaksi. pohjana Limassa työstetty ensimmäinen versio teksti 38-sivusta 86:een sivuun maiden esittäessä lisäyksiään Komission tiedonanto EU:n aiottu kontribuutio 6.3. perustuu lokakuun 2014 Eurooppaneuvoston päätöksiin Geneven teksti toimitettu virallisesti => ns. 6 kk sääntö täyttyy = > mahdollista solmia pöytäkirja Pariisissa mennessä 10 aiottua kontribuutiota toimitettu, kattavat lähes 30 % maailmanlaajuisista ilmastopäästöistä Lisäksi useita epävirallisia kokouksia ministeri- ja virkamiestasolla

5 Komission visio uudesta sopimuksesta Läpinäkyvä, dynaaminen ja oikeudellisesti sitova sopimus, jotta pysytään kahden asteen tavoitteessa sisältyy 60% globaali päästövähennys vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2010 Viiden vuoden välein tapahtuva tarkastelu (review) Tekniset yksityiskohdat erikseen vuoteen 2017 mennessä Liittyminen: hillintätoimet ilmoitettava, oikeudellisesti sitovia kaikille osapuolille ehto rahoitukselle Voimaantulo: ratifioineiden maiden päästöt > 80% päästöistä

6 Ratkaisun avaimet v neuvotteluissa: tasapainon löytäminen Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Sopeutuminen Toimien läpinäkyvyys Tuen läpinäkyvyys Päästöjen vähentäminen Rahoitus (=Päästöt) (=Rahoitus)

7 Eteneminen kohti Pariisia COP-19 Varsova 11/2013 COP-20 Lima 12/2014 Geneve Bonn Bonn Bonn /2015 2/2015 6/2015 9/ / COP-21 Pariisi 12/2015

8 Kiitos!

9 Kansalliset panokset mennessä Perusvuosi Panos Muuta Sveitsi % 2025 mennessä, 20 % päästökaupalla 50 % 2030 mennessä EU 1990 vähintään 40 % 2030 mennessä - EU:n sisällä - maankäyttösektori avoin Norja 1990 vähintään 40 % 2030 mennessä - osallistuu EU-kuplaan - tarjoaa hiilineutraalisuutta 2030 mennessä Meksiko Perusura 25 % 2030 mennessä - nokipäästöt mukana 40 % 2030 mennessä - sopeutuminen mukana (ehdollinen) USA % 2025 mennessä - USA:n sisällä - maankäyttösektori mukana Venäjä % maankäyttösektori mukana Gabon Perusura 50 % 2025 mennessä, osin ehdollinen rahoitukselle - sopeutuminen ja rahoitus mukana - metsien hiilinielut eivät mukana

10 Kansalliset panokset mennessä Perusvuosi Panos Muuta Liechtenstein % vuoteen tarkentumaton osa päästökaupalla - pääpaino kansallisissa toimissa Andorra Perusura -37 % vuoteen liikenteellä suuri osuus Kanada % vuoteen kattavuus 100 % ml. maankäyttösektori - ovi avoin kv. mekanismeille

11 Odotukset lähikuukausille Lähde: New Climate Institute

12 Eteneminen kohti Pariisia 1. Geneven tekstin selkeyttäminen ja vaihtoehtojen karsinta Paljon työtä edessä Bonn 6/2015 selkeyttäminen ( ), kompromissit ( ) Edistyminen välttämätöntä jo ennen Pariisia ei liikaa poliittisia kysymyksiä loppumetreille etenkin rahoitus, sopeutuminen ja vahingot/menetykset hankalia 2. Kansallisten kontribuutioiden (INDC) käsittely vuonna 2015 INDC osalta ei UNFCCC-arviointiprosessia; kansalaisyhteiskunnan, tutkimuslaitosten ja etujärjestöjen rooli korostuu Bonn 6/2015 epävirallisia esittelytilaisuuksia 3. Työ kunnianhimon parantamiseksi ennen vuotta 2020 Tekniset asiantuntijakokoukset (TEM) jatkuvat; hillintätoimien lisäksi huomio toimiin joilla vaikutuksia sopeutumiseen, terveyteen ja kestävään kehitykseen.

13 YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus (UNFCCC) Tavoite: vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään Osapuolten jako kahteen ryhmään: teollisuusmaat (Annex I) ja kehitysmaat (non-annex I) teollisuusmailla velvoite tukea kehitysmaiden toimia. kaikilla velvoite laatia ja toteuttaa ilmaston-muutosta hillitseviä ja ilmastonmuutokseen sopeuttavia toimia sekä seurata kasvihuonekaasupäästöjä. Hyväksyttiin Riossa 1992, astui voimaan osapuolta ratifioinut Toimeenpanosta vastaavat osapuolten konferenssi (COP, Conference of Parties) ja sopimuksen sihteeristö Bonnissa

14 Suomen rooli Kansainvälinen ilmastosopimus on Suomelle mahdollisuus selkeämpi ja ennustettavampi suunta tasaisempi pelikenttä kasvavat markkinat olemassaolevalle cleantechille ja osaamiselle kokonaan uudet liiketoimintamahdollisuudet pienemmät globaalit päästöt => pienemmät suorat ja epäsuorat ilmastovaikutukset ja sopeutumiskustannukset siksi Suomi vaikuttaa neuvotteluissa EU:n sisällä EU:n päätöksentekoon pohjoismainen yhteistyö on vahvaa ja ollut kasvussa: Suomi pohjoismaisen toiminnan puheenjohtaja suomalaiset asiantuntijat vaikuttavat itse neuvotteluprosessissa

15 Lisätietoja YK:n ilmastosopimus: Pariisin ilmastokokous: #COP21 Pariisin sopimus: #Pariisi2015, #Paris neuvotteluteksti: unfccc.int/resource/docs/2015/adp2/eng/01.pdf Ilmastoneuvottelut 2015: #ADP2015 Ympäristöministeriö - ilmastoneuvottelublogi: ym.fi/ilmastosopimus tiedotteet: ym.fi/fi-fi