EU:n päästökauppa. Selvitys EU:n päästökauppajärjestelmästä, päästöoikeuden hinnasta ja päästökauppajärjestelmään puuttumisesta
|
|
- Minna Anneli Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EU:n päästökauppa Selvitys EU:n päästökauppajärjestelmästä, päästöoikeuden hinnasta ja päästökauppajärjestelmään puuttumisesta
2
3 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelma EU:n päästökauppa Selvitys EU:n päästökauppajärjestelmästä, päästöoikeuden hinnasta ja päästökauppajärjestelmään puuttumisesta ENE Energiatalouden harjoitustyö Jukka Kakkonen
4 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU PL 11000, AALTO TYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Jukka Kakkonen Työn nimi: EU:n päästökauppa. Selvitys EU:n päästökauppajärjestelmästä, päästöoikeuden hinnasta ja päästökauppajärjestelmään puuttumisesta Koulutusohjelma: Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelma (ENE) Pääaine: Energiatekniikka Pääaineen koodi: K3007 Vastuuopettaja(t): prof. Sanna Syri Ohjaaja(t): Pertti Salminen (Energiateollisuus ry) Tämä selvitystyö käsittelee EU:n päästökauppajärjestelmää (EU ETS), sen toimintaperiaatteita sekä sen viimeaikaisia ongelmia. Päästöoikeuksien hinta on laskenut vuodesta 2008 lähtien heikon markkinatilanteen ja päästöoikeuksien ylijäämän vuoksi. Huomattavasti odotettua alhaisemmasta päästöoikeuden hinnasta johtuen monet haluaisivat puuttua järjestelmän toimintaan. Myös Euroopan komissio on ehdottanut erilaisia keinoja päästöoikeuden hintaan vaikuttamiseksi. Työ on pyritty kirjoittamaan kattavasti, mutta kuitenkin siten, että myös asiaan aiemmin perehtymättömät saisivat helposti käsityksen EU:n päästökauppajärjestelmästä ja sen toimintaperiaatteesta. Tässä työssä esitellään aluksi EU ETS:n idea ja toimintaperiaate, järjestelmään kuuluvat tahot, päästökauppasäädökset sekä järjestelmän kehitys. Selvityksen toisessa osassa tutkitaan päästöoikeuksia ja niiden rajaamaa päästökattoa, joka määrittelee päästökaupan piirissä olevien laitosten EU:n laajuiset kokonaispäästöt. Lisäksi osiossa tarkastellaan päästöoikeuksien markkinoita sekä paneudutaan tarkemmin päästöoikeuden hintaan. Lopuksi esitellään komission ehdottamat vaihtoehdot päästökaupan rakenteelliseksi muutokseksi ja hintaan puuttumiseksi. EU:n päästökauppa on luotu markkinaehtoiseksi järjestelmäksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Vaikka päästöt ovatkin pysyneet tavoitteiden alapuolella, on päästöoikeuden hinta useiden tahojen mielestä liian alhainen. Markkinaehtoiseen järjestelmään halutaan puuttua poliittisin keinoin. Tässä työssä tunnistettiin eri tahot, joilla on erilaiset intressit päästökauppajärjestelmän suhteen sekä havaittiin omien taloudellisten etujen olevan pääasiallinen syy joko kannattaa tai vastustaa järjestelmään puuttumista. Päivämäärä: Kieli: suomi Sivumäärä: Avainsanat: EU:n päästökauppajärjestelmä, EU ETS, päästökauppadirektiivi, päästöoikeus, päästömarkkinat, päästöoikeuden hinta, hiilidioksidipäästöt
5 Esipuhe Tämä selvitystyö on tehty yhteistyössä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Energiatekniikan laitoksen ja Energiateollisuus ry:n kanssa. Työ kuuluu kesällä 2012 suorittamaani harjoittelujaksoon Energiateollisuus ry:n palveluksessa Brysselissä ja Helsingissä. Työn aiheen sain Energiateollisuus ry:ltä, mutta olisin ehdottanut sitä itsekin, jos olisin etukäteen tiennyt, kuinka mielenkiintoiseksi tämä työ osoittautuukaan. Selvitystyön aihe tarkentui loppukeväästä Minulla oli muutama viikko aikaa tutustua EU:n päästökauppajärjestelmään Energiateollisuus ry:n Helsingin toimistolla. Täällä sain erinomaista opastusta ja materiaalia työhön liittyen. Toukokuun lopussa muutin kahdeksi kuukaudeksi Brysseliin, jossa sain kansainvälisemmän, syvemmän ja ajankohtaisemman otteen työhöni. Selvitystyön ohessa sekä sen lisäksi pääsin seuraamaan useita mielenkiintoisia esityksiä ja keskusteluja niin Euroopan parlamenttiin ja komissioon kuin myös eri energiajärjestöjen ja -yhtiöiden tilaisuuksiin. Energiatalouden opiskelijalle Energiateollisuus ry:n harjoittelu Brysselissä on ehdottomasti paras näköalapaikka EU:n energiapolitiikkaan, mitä voi toivoa. Haluan kiittää Energiateollisuus ry:tä ja etenkin kansainvälisten ja EU-asioiden johtajaa Pertti Salmista mielenkiintoisimmista työtehtävistä, mitä olen koskaan kokenut, sekä kaikesta avusta ja asiantuntemuksesta, jota olen saanut tähän selvitystyöhön liittyen. Lisäksi haluan kiittää Aalto-yliopistoa ja energiatalouden professori Sanna Syriä, jolta saamani kannustus työn loppumetreillä oli korvaamatonta. Lopuksi haluan vielä esittää pahoitteluni kaikille projektiin osallisille henkilöille työn huomattavan viivästymisen johdosta. Mikäli työhön on tarkistusten ja oikoluennan jälkeen jäänyt virheitä, kannan niistä tietenkin kaiken vastuun. Espoossa Jukka Kakkonen i
6 Sisällysluettelo Käytetyt lyhenteet... iv! 1! Johdanto... 1! 2! EU:n päästökauppajärjestelmä... 3! 2.1! Toimintaperiaate... 3! 2.2! Päästökauppasektori... 5! 2.3! Järjestelmän toimivuus... 6! 2.4! Päästökauppasäädökset ja päästöjen valvonta... 11! 2.5! EU:n päästökauppajärjestelmän kehitys... 12! 3! Päästöoikeudet... 16! 3.1! Päästökatto... 16! 3.2! Päästöoikeuksien jakaminen kaudella ! 3.3! Päästöoikeuksien markkinat... 19! 3.4! Kioton pöytäkirjan hankemekanismit... 20! 3.5! Päästöoikeuden hinta... 22! 4! Päästökauppajärjestelmän uudistaminen ja päästöoikeuden hintaan vaikuttaminen 27! 4.1! Myöhäistetty päästöoikeuksien huutokauppa... 28! 4.2! Päästövähennystavoitteiden kiristäminen... 29! 4.3! Päästöoikeuksien poistaminen markkinoilta... 29! 4.4! Päästökaton laskeminen... 30! 4.5! Päästökaupan laajentaminen uusille toimialoille... 31! 4.6! Hankemekanismien käytön rajoittaminen... 31! 4.7! Hintaohjausmekanismien käyttöönotto... 32! 4.8! Vuoden 2020 jälkeisistä päästövelvoitteista sopiminen... 34! 5! Johtopäätökset... 36! ii
7 Lähdeluettelo... 40! Liitteet Liite 1 BUSINESSEUROPEN kirje Euroopan komission puheenjohtajalle Liite 2 Eurelectricin kirje Euroopan komission puheenjohtajalle Liite 3 Kahdentoista energiayhtiön ja etujärjestön kirje Euroopan komission puheenjohtajalle Liite 4 Kymmenen EU:n teollisuuden ja elinkeinoelämän liiton kirje Euroopan komissiolle Liite 5 Energiateollisuus ry:n kirje Eurelectricille Liite 6 29:n etujärjestön ja energia-alan yrityksen kirje Euroopan parlamentin jäsenille Liite 7 EU:n päästökauppaan liittyviä säädöksiä iii
8 Käytetyt lyhenteet CCS (Carbon Capture and Storage): Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi CDM (Clean Development Mechanism): Puhtaan kehityksen mekanismi CER (Certified Emission Reduction): Sertifioitu päästövähenemä EEX: European Energy Exchange AG ERU (Emission Reduction Unit): Päästövähennysyksikkö ETA: Euroopan talousalue EUA (EU Emission Allowance): EU:n päästöoikeus EU ETS (EU Emissions Trading System): EU:n päästökauppajärjestelmä JI (Joint Implementation): Yhteistoteutus NAP (National Allocation Plans): Päästöoikeuksien kansallinen jakosuunnitelma OTC (Over-the-counter): Suora kahden osapuolen välinen kauppa TEM: Työ- ja elinkeinoministeriö iv
9 1 Johdanto Lähtökohdat Euroopan unioni on sitoutunut YK:n kansainvälisiin tavoitteisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Jotta EU pääsisi sille asetettuihin tavoitteisiin, se on ottanut käyttöön useita taloudellisia ja poliittisia ohjauskeinoja päästöjensä vähentämiseksi. Tärkein niistä on EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS), joka pyrkii vähentämään energiateollisuuden ja energiavaltaisen valmistavan teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. EU:n päästökauppajärjestelmä Vuonna 2005 käynnistynyt EU ETS on luotu markkinaehtoiseksi, kustannustehokkaaksi ja teknologianeutraaliksi tavaksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa. Järjestelmä rajaa päästökauppasektoriin kuuluvien laitosten kokonaispäästöt sekä muodostaa laitosten päästövähennystoimien kustannuksille ylärajan. EU ETS on ensimmäinen kansainvälinen ja globaalisti suurin päästömarkkina, joka kattaa yli laitosta. Järjestelmän piiriin kuuluu noin 40 % Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä sekä yli puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Järjestelmän markkinaehtoisuus tarkoittaa sitä, että päästöoikeuksien hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. Talouden taantuma on vähentänyt päästöoikeuksien kysyntää merkittävästi ja romahduttanut niiden arvon. Tätä pidetään yleisesti järjestelmän toimimattomuutena. Havainnot EU:n päästökauppajärjestelmä on luotu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Vaikka päästöt ovatkin pysyneet tavoitteiden alapuolella, on päästöoikeuden hinta useiden tahojen mielestä liian alhainen. Markkinaehtoiseen järjestelmään halutaan puuttua poliittisin keinoin. Tässä työssä tunnistettiin eri tahot, joilla on erilaiset intressit päästökauppajärjestelmän suhteen sekä havaittiin omien taloudellisten etujen olevan pääasiallinen syy joko kannattaa tai vastustaa järjestelmään puuttumista. Työn liitteenä (Liitteet 1 6) olevista eri yritysten ja etujärjestöjen avoimista kirjeistä Euroopan komission puheenjohtajalle, energia-asioista vastaavalle komissaarille, Euroopan parlamentin jäsenille sekä EU:n sähköalan kattojärjestölle käy hyvin ilmi erilaiset näkemykset päästökauppajärjestelmään puuttumisesta. 1
10 Selvitystyön ansiot Tämä selvitystyö on pääasiallisesti ajankohtainen kirjallisuuskatsaus EU:n päästökauppajärjestelmästä. Työ on pyritty toteuttamaan laaja-alaisesti ja perusteellisesti siten, että myös aiemmin aiheeseen perehtymättömät saisivat helposti käsityksen EU:n päästökauppajärjestelmästä ja sen toimintaperiaatteesta. Selvitys antaa selkeän kuvan järjestelmän tilanteesta keväällä Lisäksi tässä työssä on listattu EU:n päästökauppajärjestelmään liittyvä EU-lainsäädäntö (Liite 7) yhteen paikkaan. Työn rakenne Selvitystyö on jaettu kolmeen osioon. Aluksi työssä esitellään EU:n päästökauppajärjestelmä kattavasti. Osiossa kuvaillaan järjestelmän toimintaperiaate, esitetään päästökauppasektoriin kuuluvat tahot, tarkastellaan järjestelmän toimivuutta sekä esitetään tärkeimmät EU:n päästökauppasäädökset. Osion lopuksi tarkastellaan järjestelmän kehitystä. Selvityksen toisessa osassa tutkitaan päästöoikeuksia ja niiden rajaamaa päästökattoa. Lisäksi osiossa tarkastellaan päästöoikeuksien markkinoita sekä paneudutaan tarkemmin päästöoikeuden hintaan. Selvityksen viimeisessä osiossa esitellään Euroopan komission ehdottamat vaihtoehdot päästökaupan rakenteelliseksi uudistamiseksi ja päästöoikeuden hintaan puuttumiseksi. Johtopäätöksissä tiivistetään EU:n päästökaupan nykytilanne, esitetään eri kannat järjestelmän muuttamisesta ja pohditaan järjestelmään vaikuttamisen keinoja. 2
11 2 EU:n päästökauppajärjestelmä EU:n päästökauppajärjestelmä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on EU:n keskeisin työkalu vähentää teollisuuden ja energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY) tuli voimaan vuonna 2003 ja päästökauppa alkoi vuonna Järjestelmä luotiin yhdeksi keinoksi saavuttaa Kioton pöytäkirjassa EU:lle määrätyt päästövähennystavoitteet. [1; 2] Vuoden 2013 alusta alkoi päästökauppasektorin kolmas kausi, joka kestää vuoteen Ensimmäinen kausi oli vuosina ja toinen vuosina Järjestelmän tavoite Päästökauppadirektiivin 1 artiklan mukaan EU:n päästökauppajärjestelmän tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä sekä kustannustehokkaasti että taloudellisesti. Lisäksi järjestelmästä tulee koitua mahdollisimman vähän haittaa talouden kehitykselle ja työllisyydelle. [2] 2.1 Toimintaperiaate Yleinen toimintaperiaate Päästökauppa on ilmastopolitiikan taloudellinen ja teknologianeutraali ohjauskeino, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä siellä, missä se on edullisinta. Päästökaupan piiriin kuuluvat yritykset joutuvat hankkimaan päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia, joilla voidaan edelleen käydä kauppaa sektorin muiden toimijoiden kanssa. Päästöoikeuksia on markkinoilla rajallinen määrä ja niiden hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. [3] Markkinaehtoisuus EU ETS on markkinaehtoinen järjestelmä, jonka kustannustehokkuus perustuu siihen, että yritykset voivat itse valita edullisimman tavan saavuttaa päästökauppasektorin päästötavoitteet. Päästökaupan piiriin kuuluva yritys voi joko ostaa koko tarvittavan määrän päästöoikeuksia tai vähentää päästöjä esimerkiksi investoimalla puhtaampaan teknologiaan, mikäli vähennykset ovat edullisempia toteuttaa kuin päästöoikeuksien 3
12 hankkiminen. Lisäksi tällöin mahdollisesti ylijäävät oikeudet voidaan myydä eteenpäin. [3] Cap-and-trade EU ETS toimii cap-and-trade -periaatteella, jolloin järjestelmässä on määritelty koko päästökauppasektorin vuosittainen kokonaispäästöjen yläraja (cap) eli päästökatto, jonka rajoissa eri toimijat ja yritykset voivat käydä päästöoikeuksilla kauppaa (trade). Päästöoikeudet jaetaan yrityksille huutokauppaamalla sekä osittain ilmaiseksi. EU:n päästökaupassa yritykset joutuvat vuosittain luovuttamaan hankkimiaan EU:n päästöoikeuksia (EUA) todennettujen päästöjensä verran. Mikäli yritykset eivät luovuta tietyllä tarkastelujaksolla riittävästi päästöoikeuksia, joutuvat ne maksamaan sakkoa puuttuvista päästöoikeuksista ja luovuttamaan puuttuvat oikeudet seuraavalla tarkastelujaksolla. [1; 2] Päästöoikeuden hinta Päästöoikeuden hinnat vaihtelevat yleisen markkinatilanteen, energian hinnan ja tulevaisuuden päästöoikeuksien kysyntäennusteiden mukaan [4]. Lisäksi hintaan vaikuttavat poliittiset toimet sekä päästökaupan kanssa päällekkäiset poliittiset ohjauskeinot [5]. Taloudellisen taantuman ja tuotannon supistumisen aikana yritysten kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja päästöoikeuksien kysyntä sekä sen myötä niiden hinta laskevat. Talouden kääntyessä nousuun ja tuotannon päästöjen lähentyessä direktiivissä sovittua päästökattoa, päästöoikeuksista tulee niukkuutta ja niiden hinta nousee. Päästöjen enimmäismäärä Vuonna 2009 annetussa direktiivissä (2009/29/EY) päästökauppadirektiivin muuttamisesta on määritelty alkaneen kolmannen päästökauppakauden päästöoikeuksien kokonaismäärä. Jaettavien päästöoikeuksien määrä pienenee vuosittain 1,74 prosenttia siten, että EU:n päästökauppasektorin päästöt ovat vuonna % alhaisemmat kuin vuoden 2005 päästöt. [2] Järjestelmä varmistaa päästökauppasektorin päätettyjen päästövähennystavoitteiden toteutumisen. 4
13 Hankemekanismit EU ETS mahdollistaa myös Kioton pöytäkirjan mukaisten hankemekanismien käytön EU:n päästötavoitteiden saavuttamisen apuna. Yhteistoteutuksella (JI) Kioton sopimuksen Annex I -maat 1, joihin myös EU kuuluu, voivat saavuttaa Kioton sopimuksen päästötavoitteensa toteuttamalla päästövähennyksiä toisissa Annex I -maissa. Puhtaan kehityksen mekanismeilla (CDM) voidaan päästövähennyksiä toteuttaa kehittyvissä ei-annex I -maissa. [6; 1; 2; 7] 2.2 Päästökauppasektori Ketkä kuuluvat järjestelmään EU ETS on ensimmäinen kansainvälinen sekä globaalisti suurin päästömarkkina. Päästökauppasektori kattaa yli laitosta 27:ssä EU:n jäsenmaassa sekä kolmessa muussa Euroopan talousalueen 2 (ETA) maassa [8]. Järjestelmän piiriin kuuluu noin 40 % Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä sekä 56 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2010 [9]. Päästökaupan piiriin kuuluu energiateollisuus ja energiavaltainen valmistava teollisuus. Näihin sisältyvät polttoaineiden poltto laitoksissa, joiden lämpöteho on yli 20 MW (lukuun ottamatta ongelmajätteen ja yhdyskuntajätteen polttolaitoksia), öljynjalostamot, metallimalmien pasutus tai sintraus, rautametallien tuotanto- ja jalostuslaitokset, alumiiniteollisuus, lämpöteholtaan yli 20 MW:n muiden metallien tuotanto- ja jalostuslaitokset, sementtitehtaat, kalkin tuotanto, lasin ja keraamisten tuotteiden valmistus, massan valmistus puusta tai muista kuitumateriaaleista, paperi- ja kartonkitehtaat, kemianteollisuus sekä EU:n alueella tapahtuva lentoliikenne. Kattava lista päästökauppasektoriin kuuluvista erilaisista laitoksista ja niiden määrittelyistä on esitetty päästökauppadirektiivin 2009/29/EY Liitteessä I. [1; 2] Suomessa päästökaupan piiriin kuuluu noin 600 laitosta [10]. Päästökauppasektorin ulkopuolelle jäävät maa- ja meriliikenne, palvelut, asuminen, maatalous ja osa teollisuudesta. 1 Kioton pöytäkirjan liitteessä I luetellut päästövähennyksiin sitoutuneet teollistuneet maat sekä maat, joiden talous on siirtymävaiheessa. 2 EU-27 sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja. 5
14 Päästölupa Päästökaupan piiriin kuuluvat laitokset tarvitsevat ennen toimintansa aloittamista toimivaltaisen viranomaisen myöntämän päästöluvan. Luvan saamiseksi laitoksen on toimitettava lupaviranomaiselle tietoja käytettävästä teknologiasta, raaka-aineiden käytön aiheuttamista päästöistä, laitoksen päästölähteistä sekä päästöjen tarkkailemisesta ja raportoinnista. Päästöraportti laitoksen päästöistä toimitetaan lupaviranomaiselle vuosittain. [1] Suomessa päästöluvat myöntää Energiamarkkinavirasto, jolle laitokset myös palauttavat vuosittain päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Päästöt Päästökaupan piiriin kuuluu kolmannella kaudella laitosten ja ilmailualan hiilidioksidipäästöt sekä alumiinin primäärituotannon perfluorihiilivetypäästöt (PFC) ja tiettyjen kemianteollisuuden alojen typpioksiduulipäästöt (N 2 O). EU ETS:n ensimmäisellä ja toisella kaudella päästökaupan piiriin kuului ainoastaan laitosten hiilidioksidipäästöt. [1; 2] 2.3 Järjestelmän toimivuus Päästöjen vähentäminen EU:n päästökauppajärjestelmä on vähentänyt päästökauppasektoriin kuuluvien alojen päästöjä. EU ETS:n ensimmäisellä kaudella päästökauppasektorin päästöjen arvioidaan vähentyneen 2,5 5,0 % verrattuna päästöarvioihin ilman päästökauppatoimenpiteitä (business as usual). Tämä siitä huolimatta, että ensimmäisellä kaudella päästöoikeuksien liikajaon arvioidaan olleen noin 6 %. Toisella kaudella päästökaton mukaiset päästövähennykset ovat 6,5 % ja kolmannella kaudella 21 % verrattuna vuoteen Päästövähennyksistä huomattava osa (määrä vastaa koko toisen kauden vähennyksiä ja kolmasosaa kolmannen kauden vähennyksistä) arvioidaan katettavan Kioton pöytäkirjan mukaisten hankemekanismien (JI ja CDM) avulla. Hankemekanismien käyttö siirtää vähennystoimet muihin teollisuusmaihin sekä kehittyviin maihin. [11] Järjestelmän tehokkuus EU:n päästökauppajärjestelmä ei ole osoittautunut taloudellisesti tehokkaaksi siinä 6
15 mielessä, että päästövähennysten rajakustannukset eivät ole saavuttaneet päästöjen yhteiskunnallisia rajakustannuksia liian löysästä päästökatosta johtuen. Jaettavien päästöoikeuksien määrän sitominen historiallisiin päästöihin on aiheuttanut päästöoikeuksien liikajakoa eikä ole kannustanut nopeisiin vähennyksiin. Järjestelmää voidaan kuitenkin pitää tehokkaana siinä mielessä, että se on luonut yhteisen hinnan EU:ssa päästöille sekä vähennystoimille vaikka myös ilmaisjako, joka oli pääasiallinen päästöoikeuksien jakotapa ensimmäisellä ja toisella kaudella, korosti monia vääristymiä aiheuttavia tekijöitä. [11] Markkinoiden tehokkuus kasvoi ensimmäisen ja toisen päästökauppakauden välillä, mutta tehokkuus on parantunut myös päästökauppakausien edetessä ja järjestelmän muotoutuessa. [4] Taloudellinen tehokkuus EU ETS lisää yhteiskunnan hyvinvointia edistämällä teknologista kehitystä sekä investointeja uuteen teknologiaan. Päästöoikeuksien voimakkaiden hinnanvaihteluiden aiheuttama uusien investointien riskien kasvu aiheuttaa kuitenkin sijoitusten kohonneita tuottovaatimuksia, mikä osaltaan vähentää investointeja uuteen teknologiaan. Päästöoikeuksien odotettu hinnannousu pitkällä aikavälillä kuitenkin lisää strategisten sijoitusten mielekkyyttä. Toisaalta päästökauppajärjestelmän ominaisuus ohjata investoinnit edullisimpiin päästövähennyskohteisiin rajaa kannustimia investoida uuteen edistykselliseen teknologiaan, jonka kustannukset ovat nyt korkeat, mutta jonka päästöjenvähennyspotentiaali tulevaisuudessa on merkittävä. Näiden investointien edistämiseksi voidaan harkita muun muassa tutkimuksen ja kehityksen tukemista sekä julkisia pilottilaitoksia. [11] Järjestelmän epätasa-arvoisuus Kustannusten ja tuottojen kannalta EU:n päästökauppa ei ole jakautunut tasaisesti. Ilmaiseksi jaettujen päästöoikeuksien markkinahinnan lisääminen suoraan tuotteen hintaan on aiheuttanut merkittäviä lisätuloja etenkin sähköyhtiöille ja niiden osakkeenomistajille. [11] Energian hinnannousu ilman energiayhtiöille koituvia lisäkustannuksia luonnollisesti parantaa niiden tuloksia. Pohjoismaissa sähkön tukkuhinta määräytyy sähköpörssissä, jossa kallein hyväksytty tarjoushinta määrää hinnan kaikelle sillä hetkellä myynnissä olevalle sähkölle. Käytännössä kalleinta tarvittavaa tuotantoa on kivihiilellä tuotettu lauhdevoima, jonka myyntitarjouksissa 7
16 tarvittavat päästöoikeudet on huomioitu. Vesivoiman ja ydinvoiman tuottajat saavat siis kaikesta tuotannostaan hinnan, johon on sisällytetty päästöoikeuksien markkinahinta. Kolmannella päästökauppakaudella sähköyhtiöt eivät enää saa päästöoikeuksiaan ilmaiseksi. Kaukolämpöä tuottavat laitokset saavat edelleen osan päästöoikeuksistaan ilmaiseksi. Institutionaalinen uskottavuus Päästökauppajärjestelmä saavutti sitä luotaessa vahvan institutionaalisen uskottavuuden. EU ETS sai tukea merkittäviltä teollisuuden aloilta, järjestöiltä, edunvalvojilta sekä EU:n jäsenvaltioilta. Tuki saavutettiin suurelta osin ensimmäisen kauden lähes 100 %:n päästöoikeuksien ilmaisjaolla, joka teki järjestelmästä taloudellisesti erittäin kannattavan suurelle osalle siihen osallistuvista toimijoista. Järjestelmän häviäjillä, pääasiassa sähkön käyttäjillä sekä pienituloisilla, ei ollut järjestelmää luotaessa poliittisesti suurta painoarvoa. EU ETS:n uskottavuutta kolmannella kaudella parantaa se, kun huutokaupasta tulee päästöoikeuksien pääasiallinen jakotapa ilmaisjaon sijaan. [11] Sittemmin toisen päästökauppakauden lopun ja kolmannen kauden alun alhainen päästöoikeuksien hintataso sekä siitä noussut epäluottamus järjestelmän toimintaa kohtaan ovat nakertaneet EU ETS:n uskottavuutta. Päästöjen väheneminen Asetettu päästökatto varmistaa päästökauppasektorin päästövähennysten toteutumisen. Tämä vähennysten ennustettavuus saavutetaan vähennysten vaativuuden ennustettavuuden kustannuksella, jolloin siis päästövähennykset tiedetään, mutta ei päästöoikeuden hintaa, jolla vähennykset toteutuvat [11]. Viimeaikainen päästökauppasektorin päästöjen lasku johtuu suurelta osin vallinneesta taloudellisesta taantumasta ja tuotannon supistumisesta. Vuonna 2010 päästöt olivat kuitenkin 2,5 % edellistä vuotta korkeammat. Tämä selittyy edeltävien vuosien 2008 ja 2009 talouskriisin aiheuttamalla tuotannon merkittävällä supistumisella. Teollinen bruttoarvonlisäys oli kuitenkin tuolloin päästöjen lisäystä suurempi, mikä viittaa alan energiatehokkuuden paranemiseen. [12] Vuoden 2011 aikana päästökauppasektoriin kuuluvien laitosten päästöt pienenivät yli 2 % [8]. Päästökauppasektorin kokonaispäästöjen kehitys on esitetty luvun 3.1 kuvassa 1. 8
17 Päästöoikeuksien hinnan aiheuttamat ongelmat Vaikka päästöt ovat tavoitetason alapuolella, viimeaikainen päästöoikeuksien merkittävä hinnan lasku on vähentänyt huomattavasti taloudellista kannustinta päästöjen vähentämiseen [11]. Päästöjen alhainen hintataso on herättänyt keskustelua EU ETS:n ongelmista, järjestelmän uudistamisesta sekä päästöoikeuksien hintaan puuttumisesta. Myös Euroopan komissio on kokenut, että alhaiseen hintaan on puututtava. Komissio ehdotti päästöoikeuksien siirtoa kolmannen kauden alusta kauden loppuun (nk. backloading), mutta ehdotus hylättiin Euroopan parlamentissa [11; 13] Asian käsittely kuitenkin jatkuu edelleen, koska ehdotus palautettiin takaisin valmisteluun parlamentin ympäristövaliokuntaan. Valtioille alhainen hintataso tarkoittaa alhaisempia päästöoikeuksien huutokauppatuottoja. Kaikki eivät kuitenkaan kannata päästökauppajärjestelmään ja päästöoikeuksien hintaan puuttumista. Keskustelussa usein vastakkain ovat tahot, jotka joko hyötyvät korkeasta oikeuden hinnasta taloudellisesti tai joille se aiheuttaa lisäkustannuksia. Onnistuminen päästökaupan tavoitteissa Päästökaupan tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mutta lisäksi sen on oletettu muodostavan kasvihuonekaasupäästöille sellainen korkea hinta, joka kannustaisi yritykset investoimaan vähäpäästöiseen teknologiaan. Myös päästöoikeuksien huutokaupasta valtioille tulevien myyntituottojen on toivottu olevan nykyistä korkeammat. Päästökaupan piiriin kuuluvilla eri alojen toimijoilla on erilaisia kantoja kysymykseen, pitäisikö päästökauppajärjestelmään puuttua. EU ETS aiheuttaa osalle yrityksistä tuntuvia kustannuksia, mutta toisille siitä voi aiheutua myös merkittäviä tuloja. Työn liitteenä (Liitteet 1 6) olevissa eri yritysten ja etujärjestöjen kannanotoissa tuodaan esiin erilaisia mielipiteitä siitä, pitäisikö päästökauppajärjestelmään puuttua. Ennusteet sekä EU ETS:n uskottavuus Päästöoikeuksista ennustetaan olevan markkinoilla ylitarjontaa koko kolmannen kauden ajan, mikäli järjestelmään ei puututa. Ylitarjonta pitää päästöoikeuden hinnan alhaisena. Päästöoikeuksien alhainen hintataso vie yleistä uskottavuutta järjestelmältä, mikä voi lisätä ja voimistaa EU ETS:n kanssa päällekkäisiä ilmasto- ja energiapoliittisia ohjauskeinoja. EU:n päästökauppajärjestelmästä kaavailtiin myös mallia mahdolliselle 9
18 tulevalle kansainväliselle päästökauppajärjestelmälle. Alhainen päästöoikeuksien hintataso sekä poliittiset erimielisyydet järjestelmään puuttumisesta eivät kuitenkaan edistä päästökaupan käyttöönottoa muualla maailmassa. Vaikka päästökauppajärjestelmän uskottavuus kärsisikin, varmistaa se silti päästökauppasektorin päästötavoitteiden toteutumisen. Päällekkäiset ohjauskeinot Päästökauppajärjestelmä luotiin EU:n tärkeimmäksi työkaluksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mutta ainoa keino se ei ole. Päästökauppasektoriin vaikuttavat lisäksi muun muassa EU:n energiatehokkuustavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käytölle asetetut tavoitteet, energiaverotus ja hiilidioksidiverot, erilaiset tuet sekä muut mahdolliset kansalliset säännökset. Päällekkäiset ohjauskeinot eivät kuitenkaan vähennä päästökauppasektorin kokonaispäästöjen määrää, joka on jo päätetty päästökauppadirektiivissä. Päästövähennysten sijaan päällekkäiset ohjauskeinot yleensä aiheuttavat järjestelmän osaoptimointia, kustannustehokkuuden heikkenemistä, vähentävät läpinäkyvyyttä sekä aiheuttavat päästöoikeuksien hinnan laskua. [14] Päästökauppajärjestelmä toimisi paremmin, mikäli sen kanssa päällekkäisiä ilmasto- ja energiapoliittisia ohjauskeinoja purettaisiin. Tämä on kuitenkin vaikeaa, koska päästövähennystoimien jättäminen vain markkinoiden hoidettavaksi on monille mahdotonta hyväksyä. Päästöt ja EU:n kilpailukyky Maailmanlaajuiset eri polttoprosesseista vapautuvat kokonaishiilidioksidipäästöt olivat miljoonaa tonnia CO 2 vuonna Samana vuonna EU:n (EU-27) eri polttoprosesseista vapautuvat päästöt olivat alle miljoonaa tonnia CO 2. Päästökauppasektorin kattaessa vain osan toimialoista, sen päästöjen osuus jää vain noin viiteen prosenttiin maailman kokonaishiilidioksidipäästöistä. [15] Samalla on muistettava, että maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet noin 38 % vuodesta 1990 lähtien [15]. EU toimii esimerkkinä ja edelläkävijänä pyrkiessään vähentämään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjään sekä päästökaupan että muiden keinojen avulla. Erilaiset ohjauskeinot aiheuttavat kaikille energiankäyttäjille kustannusvaikutuksia ja yksipuolisesti toteutettuna ne vaikuttavat yritysten sekä EU:n kilpailukykyyn haitallisesti. 10
19 2.4 Päästökauppasäädökset ja päästöjen valvonta Järjestelmän luominen ja kehittyminen EU:n päästökauppajärjestelmä luotiin vuonna 2003 annetulla päästökauppadirektiivillä 2003/87/EY. Tämän jälkeen järjestelmää on jouduttu sekä päivittämään että täydentämään, jotta se vastaisi paremmin EU:n tavoitteita. Jäsenvaltiota velvoittavien direktiivien lisäksi järjestelmää on päivitetty asetuksin ja päätöksin, jotka ovat ylikansallista lainsäädäntöä. Asetukset ovat sitovia kaikkialla EU:ssa ja päätökset ovat sitovia niille, joille ne on osoitettu. Direktiivien mukaiset vaatimukset tulee sisällyttää kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön. Lista EU:n päästökauppasäädöksistä on esitetty liitteessä 7. EU ETS:n päivitykset Vuoden 2003 päästökauppadirektiiviin tehtiin merkittävä päivitys vuonna 2009 (2009/29/EY). Heinäkuussa 2012 Euroopan komissio ehdotti päästökauppadirektiiviin seuraavaa merkittävää muutosta. Ehdotusta päivitettiin saman vuoden marraskuussa. Muutos olisi mahdollistanut komission puuttumisen päästöoikeuksien huutokaupan aikatauluihin järjestelmän toiminnan varmistamiseksi siirtäen 900 miljoonaa päästöoikeutta huutokaupattavaksi kolmannen kauden alusta kauden loppuun. Euroopan parlamentti palautti ehdotuksen takaisin valmisteluun keväällä Päästöjen tarkkailu ja raportointi Päästökauppasektoriin kuuluvien laitosten päästöjen kattava, johdonmukainen, avoin ja täsmällinen tarkkailu ja raportointi on olennaista päästökaupan toiminnan kannalta [16]. Laitokset ovat velvollisia tarkkailemaan päästökauppaan kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjään ja laatimaan niistä vuosittain selvityksen päästökauppaviranomaiselle. Päästöselvitys tehdään päästölupahakemuksen yhteydessä hyväksytyn päästöjen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Suomessa laitosten on toimitettava todennettu päästöselvitys edellisen kalenterivuoden kasvihuonekaasupäästöistä Energiamarkkinavirastolle maaliskuun loppuun mennessä. Toteutuneita päästöjä vastaava määrä pitää palauttaa huhtikuun loppuun mennessä. Päästöjen todentaminen Kukin päästökauppajärjestelmään kuuluva laitos laatii vuosittain päästöraportin. 11
20 Raportti on ennen päästökauppaviranomaiselle toimittamista todennettava riippumattomalla ja hyväksytyllä todentajalla, joka liittää lausuntonsa raporttiin. Todentamisen kohteena on laitoksen suorittaman tarkkailujärjestelmien luotettavuus, uskottavuus ja tarkkuus sekä raportissa ilmoitetut päästöluvut ja -tiedot. Todentajalla on pääsy kaikkiin todentamisen kohteina oleviin paikkoihin ja lisäksi hän voi suorittaa laitoksella pistokokeita. Yritys on velvoitettu palauttamaan päästöoikeuksia todennettujen päästölukujen perusteella huhtikuun loppuun mennessä. [1] Päästöoikeusrekisterit Päästöoikeudet tallennetaan sähköisinä tilimerkintöinä EU:n yhteiseen päästöoikeusrekisteriin. EU:n yhteinen rekisteri otettiin käyttöön [17]. Ennen tätä jäsenvaltiot vastasivat kansallisten päästöoikeusrekisterien ylläpidosta. Kansallisena päästökauppaviranomaisena toimiva Energiamarkkinavirasto ylläpiti päästöoikeusrekisteriä Suomessa. Yhteinen rekisteri luotiin täyttämään kolmannen päästökauppakauden päästöoikeuksien huutokaupan asettamat vaatimukset. Rekisteriin kuuluvat sekä laitosten että ilmailualan käyttämät päästöoikeudet. Yhteisen rekisterin käyttöönotossa parannettiin myös sen turvallisuutta. Vuosina 2010 ja 2011 kansallisiin päästöoikeusrekistereihin tehtiin murtoja, jolloin eri käyttäjien tileiltä varastettiin päästöoikeuksia myytäväksi edelleen. Päästöoikeustili Päästökauppasektoriin kuuluvan laitoksen operaattori on velvoitettu avaamaan päästöoikeustilin, mutta tämän lisäksi myös organisaatiot sekä yksityishenkilöt voivat avata oman tilin. Tilin avaaminen on välttämätöntä jos halutaan käydä kauppaa päästöoikeuksilla. Yksityishenkilöt eivät pääse päästökauppapörsseihin, joten kauppaa käydään meklarien välityksellä. Lisäksi kaupattavat erät ovat usein suuria, joten yksityishenkilöiden kaupankäynti päästöoikeuksilla ei ole ollut merkittävää. 2.5 EU:n päästökauppajärjestelmän kehitys Päästökauppajärjestelmän historia Vuonna 2000 Euroopan komissio julkaisi vihreän kirjan kasvihuonekaasujen päästökaupasta Euroopan unionissa [18]. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 12
21 päästökauppadirektiivin 2003, ja EU:n päästökauppajärjestelmä tuli voimaan. Vuoden 2013 alusta käynnistyi EU:n kolmas päästökauppakausi. 1. päästökauppakausi Ensimmäisellä päästökauppakaudella vuosina lähes kaikki päästöoikeudet jaettiin toiminnanharjoittajille ilmaiseksi kunkin maan päästöoikeuksien kansallisen jakosuunnitelman (National allocation plan, NAP) mukaisesti. Päästökauppadirektiivin mukaan maat olisivat voineet huutokaupata korkeintaan 5 % päästöoikeuksista, mutta kaiken kaikkiaan oikeuksista huutokaupattiin 0,2 % [19]. Kansallisissa jakosuunnitelmissa määriteltiin päästöoikeuksien kokonaismäärä sekä oikeuksien laitoskohtainen jako kansallisten kriteerien perusteella. Ensimmäisellä kaudella päästökauppa koski ainoastaan CO 2 -päästöjä. Suomessa jakosuunnitelman laati TEM ja se hyväksytettiin Euroopan komissiolla. Komissio puuttui viiteentoista jakosuunnitelmaan vähentäen jaettavia oikeuksia 290 miljoonalla tonnilla vuodessa (-4,6 %), mutta tästä huolimatta oikeuksia jaettiin jokaisena vuonna todellisia päästöjä enemmän [11]. Päästöoikeuksien liikajako näkyi hintaromahduksena huhtikuussa 2006, kun järjestelmän ensimmäisen vuoden päästöt todennettiin ja oikeudet palautettiin. Päästöoikeuksien hintakehitys on esitetty luvun 3.5 kuvassa 2. Jo ensimmäisellä kaudella yhden vuoden päästöoikeuksien siirtäminen toiselle (banking) oli siis mahdollista, mutta päästökauppakausien väliset siirrot eivät olleet. Ensimmäistä päästökauppakautta voidaan pitää järjestelmän kokeilukautena. 2. päästökauppakausi Toinen päästökauppakausi vuosina oli yhtenevä Kioton pöytäkirjan sitovien ilmastotavoitteiden kanssa, joiden tarkoituksena oli vähentää Euroopan unionin (EU-15) kasvihuonekaasupäästöjä 8 % vuoden 1990 tasosta [7]. Toisella kaudella EU:n päästöyksiköiden lisäksi voitiin käyttää Kioton pöytäkirjan mukaisten hankemekanismien (JI ja CDM) käytöstä kertyviä päästöyksiköitä (ERU ja CER) kattamaan osittain laitosten päästöjä. 13
22 Myös toisella päästökauppakaudella päästöoikeudet jaettiin kansallisten jakosuunnitelmien mukaisesti ja ne koskivat vain hiilidioksidipäästöjä. Alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti päästöoikeuksia olisi jaettu vuosittain miljoonaa. Tämä olisi ylittänyt ensimmäisen kauden jaettujen päästöoikeuksien vuotuisen määrän, mutta komissio puuttui suunnitelmiin vähentäen vuosittaista määrää 245 miljoonalla oikeudella (-10,4 %). Näin toisen kauden päästökatto takasi 6,5 %:n päästövähenemän ensimmäiseen kauteen verrattuna. Päästökatto on esitetty luvun 3.1 kuvassa 1. Vuoden 2012 alusta lähtien myös EU:n alueella toimiva ilmailutoiminta on kuulunut päästökaupan piiriin. Lentoyhtiöiden päästöoikeuksien määrä on 97,5 % vuosien päästöistä. Näistä oikeuksista ilmaiseksi jaetaan 85 %. [11] Toisella päästökauppakaudella ainoastaan vuonna 2008 toteutuneet päästöt olivat samana vuonna jaettuja päästöoikeuksia suuremmat. Talouskriisi ja maailmanlaajuinen tuotannon supistuminen on aiheuttanut päästöoikeuksien hinnan romahtamisen vuoden 2008 heinäkuun alun 30 eurosta toukokuun 2013 kolmeen euroon [20]. Toisin kuin ensimmäisen ja toisen kauden välillä, toiselta päästökauppakaudella käyttämättömäksi jääneitä oikeuksia voitiin siirtää kolmannelle kaudelle ilman rajoituksia. Tämä on ehkäissyt ensimmäisen kauden kaltaisen päästöoikeuksien arvonmenetyksen. Toisella päästökauppakaudella maat olisivat voineet huutokaupata 10 % kaikista päästöoikeuksista, mutta kansallisten jakosuunnitelmien mukaan oikeuksista 3,1 % jaettiin huutokauppaamalla [19]. 3. päästökauppakausi Kolmannella päästökauppakaudella päästökaupan piiriin sisällytettiin uusia aloja, kuten alumiini-, ammoniakki- ja mineraalivillateollisuus sekä useita kemianteollisuuden osia. Myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on otettu huomioon ja esimerkiksi polttolaitosten määritelmää täsmennettiin. Päästökauppajärjestelmä laajennettiin koskemaan hiilidioksidin lisäksi myös dityppioksidia sekä perfluorihiilivetyjä (PFC-yhdisteet). [2] Kolmannella kaudella siirryttiin kansallisista päästöoikeuksien jakosuunnitelmista EU:n laajuiseen benchmarking-menetelmään, jossa päästöoikeuksia jaetaan eri alojen tehokkaimpien laitosten päästöjen mukaan. Lisäksi kolmannella kaudella siirrytään 14
23 päästöoikeuksien ilmaisjaosta vaiheittain niiden huutokauppaan. Elokuussa 2012 Australia ilmoitti EU:n kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen liittyvänsä EU:n päästökauppaan heinäkuuhun 2018 mennessä [21]. 15
24 3 Päästöoikeudet Mikä on päästöoikeus EU:n päästöoikeus (EUA) on päästökauppajärjestelmän kauppatavara sekä päästökaupan piiriin kuuluvan laitoksen lupa päästää tietty määrä kasvihuonekaasuja ilmakehään. Päästöoikeus oikeuttaa laitoksen päästämään ilmakehään yhtä hiilidioksiditonnia vastaavan määrän kasvihuonekaasuja. [1] Markkinat Päästökauppajärjestelmän tarkoituksena on luoda päästöoikeuksien markkinat, jotka ohjaavat hintamekanismin kautta resurssit sellaiseen käyttöön, missä niillä on suurin arvo. Päästöoikeuksilla käydään huutokauppojen lisäksi kauppaa ilmastopörsseissä sekä suoraan yritysten välillä. Päästöoikeuksia on markkinoilla rajoitettu määrä. Tämä aiheuttaa hinnan muodostumisen päästöoikeuksille sekä lisäksi määrää kaikkien järjestelmään kuuluvien laitoksien kokonaispäästöjen enimmäismäärän päästökaton. 3.1 Päästökatto Mikä on päästökatto Päästökatto määrittelee vuosittain markkinoille laskettavien päästöoikeuksien määrän ja koska päästöoikeus on lupa päästää yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä kasvihuonekaasuja ilmakehään, se myös samalla rajaa koko päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärän. Päästökatto aiheuttaa päästöoikeuksille hinnan muodostumisen, kannustaa yrityksiä investoimaan puhtaampaan teknologiaan sekä varmistaa EU:n komission päästökauppasektorille säätämän päästövähennysvelvoitteen toteutumisen. Päästökaton aleneminen Lokakuussa 2010 Euroopan komissio päätti päästökaton suuruuden kolmannelle päästökauppakaudelle. Päätöksen 2010/634/EY mukaan vuonna 2013 päästökauppasektorille jaetaan yhteensä päästöoikeutta. Päästökauppadirektiivissä 2009/29EY on säädetty päästökaton vuosittaisesta alenemisesta, jonka suuruus 1,74 prosenttia vuosien keskimääräisistä myönnetyistä päästöoikeuksista. Päästökatto alenee oikeutta vuodessa. [22] 16
25 Vuonna 2020 jaettavien oikeuksien määrä on siten kappaletta, mikäli päästökauppajärjestelmään ei tehdä muutoksia ennen sitä. Lineaarinen päästökaton aleneminen jatkuu myös kolmannen päästökauppakauden lopun jälkeen. [2] 1,74 %:n kertoimella vuonna 2050 päästökauppasektorin päästöt ovat noin 70 % pienemmät vuoteen 1990 verrattuna. Komissio on asettanut vuoteen 2050 ulottuvissa vähähiilisen talouden ja energia-alan etenemissuunnitelmissa tavoitetasoksi %:n vähenemän. [23] Kuvassa 1 on esitetty päästökatto vuosina ja myönnetyt päästöoikeudet vuosina ! 2000! 1500! 1000! 500! 0! Myönnetyt!päästöoikeudet!(Mt!CO27ekv)! Toteutuneet!päästöt!(Mt!CO27ekv)! Kuva 1. Myönnetyt päästöoikeudet vuosina sekä toteutuneet päästöt vuosina (Mt CO 2 ) [22; 24] 3.2 Päästöoikeuksien jakaminen kaudella Päästöoikeuksien jakotavat Ensimmäisellä ja toisella päästökauppakaudella markkinoille tulevien päästöoikeuksien kokonaismäärä perustui maiden kansallisiin päästöoikeuksien jakosuunnitelmiin. Päästöoikeudet jaettiin laitoksille ilmaiseksi komission tarkastamien suunnitelmien mukaisesti. Kolmannella päästökauppakaudella kansalliset jakosuunnitelmat korvautuvat benchmarking-menetelmällä ja päästöoikeuksien huutokaupasta tulee niiden pääasiallinen jakotapa laitoksille. Benchmarking-menetelmässä päästöoikeudet jaetaan kunkin alan tehokkaimpien laitosten tuotannosta syntyvien päästöjen mukaan. 17
26 Referenssilaitokset kattavat 10 % kunkin alan parhaista laitoksista. Eli laitokset, jotka ovat jo investoineet puhtaaseen teknologiaan hyötyvät menetelmän käytöstä. [11] Ilmaisjaossa päästöoikeudet jaetaan laitoksille aina kunkin vuoden alussa. Huutokauppa vai ilmaisjako Kolmannella kaudella vuosittain markkinoille laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä pienenee, mutta lisäksi myös ilmaiseksi jaettavien oikeuksien määrää suhteessa huutokaupattaviin oikeuksiin alenee. Hiilivuodolle alttiit toimialat saavat edelleen 100 % benchmarking-menetelmän mukaisista päästöoikeuksista ilmaiseksi. Sähköntuotanto ei enää kolmannella kaudella saa lainkaan ilmaisia oikeuksia. Muut toimialat saavat kolmannen kauden alussa 80 % oikeuksista ilmaiseksi. Tämä osuus pienenee siten, että vuonna 2020 se on 30 % ja vuonna 2027 se laskee nollaan. Koska lämmöntuotanto kuuluu näihin toimialoihin, myös yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto saa aluksi osan päästöoikeuksistaan ilmaiseksi. Tämä osuus riippuu laitoksen tuotannosta. Ilmaiseksi jaettavien oikeuksien määrän pieneneminen ei koske ilmailualaa, jonka päästökatoksi on määrätty koko kolmannen kauden ajaksi 95 % vuosien päästömääristä. Kolmannella päästökauppakaudella ilmailualan päästöoikeuksista 15 % jaetaan huutokauppaamalla. [25] Päästöoikeuksien huutokauppa Kolmannella päästökauppakaudella EUA:t jaetaan laitoksille pääsääntöisesti huutokauppaamalla. Huutokaupat järjestetään sähköisesti verkkoyhteyden välityksellä ja niihin voivat osallistua kaikki päästökauppatoimijat. Keskitetyissä huutokaupoissa myydään 24 jäsenvaltion päästöoikeudet (Saksa, Iso-Britannia sekä Puola järjestävät omat huutokauppansa) yhden kierroksen suljetulla huutokaupalla. Huutokauppaan osallistuvat jättävät tarjouksensa toisistaan tietämättä ja lopullinen kauppahinta määräytyy alimman hyväksytyn tarjouksen perusteella. Kaikki voittavat tarjoajat maksavat siis saman hinnan ostettavista päästöoikeuksista. [3; 11] Mikäli tarjouksissa kysytty määrä alittaa tarjotun määrän tai jos kauppahinta olisi huomattavasti vallitsevaa markkinahintaa alempi, huutokauppa perutaan. [26] Huutokauppapaikat Euroopan komissio on nimittänyt European Energy Exchange AG:n (EEX) 18
27 siirtymävaiheessa ensimmäiseksi yhteiseksi päästöoikeuksien huutokauppapaikaksi. EEX toimii kauppapaikkana, kunnes seuraava tarjouskilpailun voittanut huutokauppapaikka valitaan. [3; 27] EEX toimii myös Saksan omana huutokauppapaikkana. Tämän lisäksi Lontoon Intercontinental Exchangen ICE Futures Europe toimii Iso-Britannian omana kauppapaikkana. [26] Huutokauppa-aikataulut Jaettavien päästöoikeuksien vuosittaisten määrien lisäksi niiden tarkat huutokauppaaikataulut julkaistaan etukäteen. Julkaistujen huutokauppa-aikataulujen mukaan vuonna 2013 EU-maiden yhteisessä huutokaupassa myydään yhteensä päästöoikeutta. Saksan järjestämässä huutokaupassa myydään ja Iso- Britannian järjestämässä myydään päästöoikeutta. EU-maiden yhteisiä huutokauppoja järjestetään viikoittain maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 10:00 12:00 Suomen aikaa, jolloin kerralla huutokaupataan noin 3 miljoonaa päästöoikeutta. Saksa järjestää huutokauppansa joka perjantai ja Iso-Britannia joka toinen keskiviikko. [26; 28; 29] Kolmannen kauden päästöoikeuksia huutokaupattiin etukäteen 120 miljoonaa kappaletta vuonna Lisäksi noin 30 miljoonaa ilmailualan päästöoikeutta oli tarkoitus huutokaupata. Lentoliikenteen päästöoikeuksien huutokauppa on ollut keskeytettynä komission ehdotettua EU-alueelle saapuvien sekä alueelta poistuvien lentojen päästökauppavelvoitteiden siirtämistä vuodella eteenpäin. Lentoliikenteen huutokaupat alkavat uudestaan aikaisintaan kesäkuussa Vuonna 2012 päästöoikeuksista huutokaupattiin alle 10 % jaettavasta kokonaismäärästä, kun vuonna 2013 päästöoikeuksista huutokaupataan yli 40 %. Tämä osuus kasvaa siten, että vuonna 2020 päästöoikeuksista huutokaupataan 70 % ja vuonna 2027 kaikki päästöoikeudet jaetaan toimijoille huutokauppaamalla. [3; 26; 27; 30] 3.3 Päästöoikeuksien markkinat Päästöoikeudet kauppatavarana Päästöoikeuksien ilmaisjaon tai huutokaupan jälkeen niillä voidaan käydä kauppaa erilaisilla jälkimarkkinoilla. Päästökauppatoimijat voivat käydä kauppaa päästöoikeuksilla joko suoraan kahdenvälisesti (OTC-kauppa) tai ilmastopörsseissä. 19
28 Vaikka oikeuksilla käydään kauppaa ilmastopörsseissä, ei niitä voida pitää perinteisinä arvopapereina, koska ne ovat immateriaalihyödyke eikä niistä aiheudu osinkoja tai korkotuottoja. Päästökauppajärjestelmän alkuvaiheessa kahdenvälinen kauppa oli suositumpaa kuin pörssikauppa, mutta sittemmin pörssikauppa on muodostunut suositummaksi kaupankäyntitavaksi [20]. Markkinat ja instrumentit Päästöoikeuksilla voi käydä kauppaa päästökauppasektoriin kuuluvien toiminnanharjoittajien lisäksi erilaiset organisaatiot sekä yksityiset ihmiset. Suurimmat markkinaosallistujaryhmät ovat rahoituksen välittäjät ja energiayhtiöt, jotka aiheuttavat päästökauppasektorista eniten päästöjä. Rahoituksen välittäjät ovat helpottaneet laitosten välistä kaupankäyntiä ja kehittäneet erilaisia johdannaistuotteita. [31] Ilmastopörsseissä päästöoikeuksilla käydään spot-, futuuri-, termiini-, optio- sekä swap-kauppaa. Spot- ja futuurikauppaa käydään ilmastopörssien lisäksi OTC-markkinoilla eli suoraan kahden osapuolen välillä. [32] Kauppapaikat EU:n päästöoikeuksilla käydään kauppaa kuudessa merkittävässä ilmastopörssissä. Ranskalaisessa BlueNextissä käydään oikeuksilla spot-, futuuri ja swap-kauppaa, alankomaalaisessa Climexissä käydään spot-kauppaa, Lontoon European Climate Echangessa (ECX/ICE) ja saksalaisessa European Energy Exchangessa (EEX) käydään spot-, futuuri- ja optiokauppaa ja NASDAQ OMX:n omistamassa Nord Poolissa käydään spot-, futuuri-, termiini- ja optiokauppaa. Lisäksi päästöoikeuksien futuuri- ja optiokauppaa käydään yhdysvaltalaisessa Green Exchange -ilmastopörssissä. [32] Vuonna 2011 päästökauppaa käytiin 150 miljardilla eurolla [33]. 3.4 Kioton pöytäkirjan hankemekanismit Hankemekanismit Valtiot, joille on määrätty sitovia päästövähennystavoitteita Kioton pöytäkirjassa, voivat käyttää pöytäkirjassa määriteltyjä hankemekanismeja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Projektipohjaiset hankemekanismit eli puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) ja yhteistoteutus (JI) antavat vähennysvelvoitteen alaisten valtioiden lisäksi yrityksille mahdollisuuden toteuttaa päästövähennyksiä investoimalla maihin, joissa 20
29 vähennystoimien toteuttaminen on edullisempaa. Hankemekanismeilla toteutetuista päästövähennyksistä myönnetään päästöyksiköitä, jotka ovat toiminnaltaan yhteneviä EU:n päästöyksiköiden kanssa. Hankemekanismit ja EU ETS EU ETS mahdollistaa hankemekanismien käytöstä saatujen päästöyksiköiden käyttämisen EU:n päästöyksiköiden rinnalla tietyin ehdoin. Hankemekanismien käytöstä saadut päästöyksiköt tulevat käyttöön EU ETS:n päästökaton rajaamien päästöyksiköiden lisäksi, eli käytännössä ne nostavat päästökattoa. Hankemekanismien käyttö myös siirtää vähennystoimet päästökauppajärjestelmän ulkopuolisiin maihin, jolloin päästökauppasektorin omien päästöjen määrä ei pienene. Näistä syistä hankemekanismien päästöyksiköiden käyttömäärille on asetettu rajoja. Hankemekanismeilla toteutetut päästövähennykset saavat muodostaa korkeintaan puolet kokonaispäästövähennyksistä. Toteutettavista maankäytön muutoksista ja metsätaloutta koskevista toiminnoista tai ydinvoimatoiminnoista saatavia päästövähennyksiä ei myöskään voida käyttää EU:n päästökauppajärjestelmässä. Lisäksi suurista vesivoimahankkeista saatavien päästöyksiköiden käytössä on erityisehtoja. [2] Toisella päästökauppakaudella vahvistettujen kansallisten päästöoikeuksien jakosuunnitelmien mukaan voitiin vuosittain käyttää yhteensä 274 miljoonaa Kioton päästöyksikköä kattamaan laitosten toteutuneita päästöjä [19]. Vuosina kansainvälisiä päästöyksiköitä käytettiin 549 miljoonaa kappaletta [23]. Puhtaan kehityksen mekanismi on ollut hankemekanismeista yleisemmin käytetty. Yhteistoteutus sekä Puhtaan kehityksen mekanismi Yhteistoteutus (JI) on mekanismi, jolla Kioton pöytäkirjan Annex I -maat voivat tehdä päästövähennystoimia toisissa kehittyneissä maissa. Tämä lisää järjestelmän kustannustehokkuutta sekä lisää sen joustavuutta mahdollistamalla valtioiden rajat ylittävät yhteisprojektit. Puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) mahdollistaa päästövähennysten toteuttamisen kehittyvissä ei-annex I -maissa, joissa päästövähennysten kustannukset voivat olla kehittyneitä maita alhaisemmat. Mekanismin tarkoituksena on myös lisätä kehittyvien maiden kestävää kehitystä. CDM-hankkeista aiheutuvat päästövähennykset tuottavat sertifioituja päästövähenemiä (CER) ja JI-hankkeista aiheutuvat vähennykset tuottavat päästövähennysyksiköitä 21
30 (ERU). Sekä CER- että ERU-yksiköt vastaavat yhtä tonnia hiilidioksidia. [34] Molemmat päästöyksiköt tallennetaan sähköisinä tilimerkintöinä EU:n yhteisen päästöoikeusrekisterin päästöoikeustileille. 3.5 Päästöoikeuden hinta Kysyntä ja tarjonta Voidakseen toimia päästökauppasektoriin kuuluvat yritykset joutuvat hankkimaan ja luovuttamaan todennettujen päästöjensä verran päästöoikeuksia joka vuosi. Päästöoikeuksia on markkinoilla kuitenkin vain tietty, päästökaton rajaama määrä. Rajallinen määrä päästöoikeuksia aiheuttaa siis niukkuutta markkinoilla, jolloin päästöoikeuden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Päästökaupan ideana on asettaa yläraja päästövähennystoimien kustannuksille päästökauppasektorilla. Mikäli päästövähennysinvestointien toteuttaminen on edullisempaa kuin päästöoikeuksien hankkiminen, ne toteutetaan. Muussa tapauksessa tarvittavat oikeudet ostetaan. Hintaan vaikuttavia tekijöitä Päästöoikeuksien hintaan eli käytännössä niiden kysyntään tai tarjontaan vaikuttavat useat tekijät. Yleinen markkinatilanne vaikuttaa tuotantoon sekä päästöjen määrään. Eri polttoaineiden hinnat vaikuttavat polttoainevalintoihin, mikä voi joko pienentää tai kasvattaa päästöjä ja tarvetta oikeuksille. Teknologian kehittyminen sekä investoinnit energiatehokkuuteen tai vähäpäästöisiin ja uusiutuviin energialähteisiin taas vähentävät päästöjä. Lisäksi hintaan vaikuttavat päästökaupan kanssa päällekkäiset ohjauskeinot. Esimerkiksi eri polttoaineiden energiaveroon sisällytetyt hiilidioksidiverot sekä uusiutuvan energian tavoitteet ja tuet ohjaavat kulutusta kohti vähäpäästöisempiä energialähteitä, mutta samalla laskevat päästöoikeuksien hintaa. Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa myös päästöoikeuksien tarjontaan. Viimeaikoina keskustelussa olleet backloading sekä päästökaupan rakenteelliset uudistukset tähtäävät päästöoikeuksien tarjonnan vähentämiseen ja hinnan nostamiseen. Uusien toimialojen liittämien järjestelmän piirin on myös yksi ehdotetuista uudistusvaihtoehdoista. Se vaikuttaisi päästöoikeuksien kysyntään. Epätietoisuus EU ETS:n jatkon suhteen sekä järjestelmän suhteellisen nuori ikä aiheuttavat epävarmuutta markkinoilla ja osaltaan laskevat päästöoikeuksien hintaa. 22
Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter
Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen
LisätiedotAjankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari
Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien
LisätiedotPäästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla
1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.
LisätiedotPäästökaupan uudistaminen
Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan
LisätiedotPäästökaupan toimintaperiaate
EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti
LisätiedotPäästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki
Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora
LisätiedotEhdotus päästökauppadirektiivin muuttamisesta. Ympäristövaliokunta
Ehdotus päästökauppadirektiivin muuttamisesta Ympäristövaliokunta 7.10.2015 EU-päästökauppajärjestelmä uudistuu Päästökauppa on jatkossakin keskeinen ilmastopolitiikan ohjauskeino. Komissio antoi ehdotuksen
LisätiedotPäästökauppa selkokielellä
Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa
LisätiedotPäästökauppadirektiivin uudistus. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Mikko Paloneva
Päästökauppadirektiivin uudistus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Mikko Paloneva Uudistuksen tausta Päästökauppadirektiivi uudistetaan kaudelle 2021-2030 Sopeutetaan päästökauppa 2030-ilmastokehykseen:
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotPäästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa
Päästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa YJY:n seminaari 14.11.2006 Ryhmäpäällikkö, TkT Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinavirasto 1 Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinavirasto on vuonna
LisätiedotGlobaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto
Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen
LisätiedotL 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti
L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin
LisätiedotEuroopan päästökauppajärjestelmä
Eurooppa-ryhmä 16.5.2019 Euroopan päästökauppajärjestelmä Outi Haanperä, PhD, Johtava asiantuntija, Sitra Keskeiset viestit - Suomen tulisi aktiivisesti ajaa EU:ssa Pariisin sopimuksen 1,5 asteen mukaista
LisätiedotPÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU
PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU Lakimies Emilie Yliheljo Huutokauppa-asiantuntija Anna-Maija Sinnemaa Sovellettavat EU-säädökset 1/3 Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 23.11.2012 2012/0202(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN
PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN 6.6.217 SISÄLTÖ Tärkeimmät direktiivimuutokset ja ilmaisjako Vaikutukset energiasektoriin Vaikutukset teollisuuteen
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotEU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus Marjo Nummelin, YM
EU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus 6.6.2017 Marjo Nummelin, YM EU:n 2030 energia- ja ilmastokehys Ehdotus päästökauppadirektiivin uudistamisesta Asetusehdotus jäsenvaltioiden taakanjaosta
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotKansainväliset hyvitykset päästökaupassa
Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY) mahdollistaa kansainvälisten hyvitysten käytön: CERit puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista ERUt yhteistoteutushankkeista
LisätiedotPäästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka
. Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotKatsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
LisätiedotNeljännen päästökauppakauden kynnyksellä: päästökaupan muutokset ja tulevaisuus. Päästökaupan ajankohtaispäivä Mikko Paloneva
Neljännen päästökauppakauden kynnyksellä: päästökaupan muutokset ja tulevaisuus Päästökaupan ajankohtaispäivä Mikko Paloneva Päästökauppakauden vaihde Direktiivimuutos voimaan 4/2018 MSR käynnistyy Ilmaisjaon
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.3.2019 C(2019) 1839 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 12.3.2019, asetuksen (EU) N:o 389/2013 muuttamisesta Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden teknisen
LisätiedotHyvä tietää päästökaupasta
Hyvä tietää päästökaupasta Päästökauppa on markkinaehtoinen järjestelmä päästöjen vähentämiseksi. Kun päästölle luodaan hinta, pyrkivät yritykset eroon päästöistä siellä, missä päästövähennys on kannattavampaa
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotMaailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?
Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta
9.2.2017 A8-0003/151 151 Johdanto osan 11 kappale (11) Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotKansainväliset hyvitykset päästökaupassa
Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY) mahdollistaa kansainvälisten hyvitysten käytön: CERit puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista ERUt yhteistoteutushankkeista
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEEX: jäsenmaiden yhteinen huutokauppapaikka. Anna-Maija Sinnemaa Energiamarkkinavirasto
EEX: jäsenmaiden yhteinen huutokauppapaikka Anna-Maija Sinnemaa Energiamarkkinavirasto European Energy Exchange Saksan Leipzigissä toimiva pörssi Asiointikielet englanti ja saksa Osallistuminen pääasiassa
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
LisätiedotLentoliikenteen päästökauppa ETS. Komission asetusehdotus jatkokaudeksi Janne Mänttäri
Lentoliikenteen päästökauppa ETS Komission asetusehdotus jatkokaudeksi 2017-2020 Janne Mänttäri 28.3.2017 Lentoliikenteen ETS - Tausta Lentoliikenteen ETS alkoi 1.1.2012 kattaen kaikki ETA-alueen lentoasemille
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2012 COM(2012) 416 final 2012/0202 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokauppojen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0258/36. Tarkistus. Peter Liese PPE-ryhmän puolesta
8.9.2017 A8-0258/36 36 1 artikla 1 kohta -1 a alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 d artikla 2 kohta (uusi) Nykyinen teksti 2. Tammikuun 1 päivästä 2013 alkaen 15 prosenttia päästöoikeuksista on myytävä
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotMikä muuttuu todentamisessa?
Mikä muuttuu todentamisessa? Päästökaupan keskustelupäivä 18.4.2013 Anne Backman Energiamarkkinavirasto Säädökset todentamisesta Komission asetus (EU) n:o 600/2012 todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista
LisätiedotEhdotusten käsittely alkaa neuvoston ympäristötyöryhmässä
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2017-00244 YSO Anttonen Karoliina(YM) 08.09.2017 Asia Komission ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta /2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2012 30/2012 Valtioneuvoston asetus maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakoperusteista päästökauppakaudelle 2013 2020 Annettu Helsingissä
LisätiedotILMASTOPOLITIIKKA & PÄÄSTÖKAUPPA
ILMASTOPOLITIIKKA & PÄÄSTÖKAUPPA ATS:n vuosikokous 24.2.2003 Jouko Rämö, Pohjolan Voima Oy J.Rämö/24.2.03 Ilmastopolitiikan kokonaisuus YK -> EU -> Suomi. Kioton pöytäkirja ja Kioton mekanismit. Energiantuottajien
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0173(COD) 10. joulukuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
LisätiedotKansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä
Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Liikenne- ja viestintävaliokunta 09.06.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kv. lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO ILMASTOTOIMIEN PÄÄOSASTO TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO ILMASTOTOIMIEN PÄÄOSASTO Bryssel 19. joulukuuta 2018 Rev1 TIEDONANTO YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN ERO EUROOPAN UNIONISTA JA EU:N PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄ Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 18.7.2008 2008/0013(COD) TARKISTUKSET 824-827 Mietintöluonnos Avril Doyle (PE407.778v01-00) ehdotuksesta
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 2 päivänä marraskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2012 590/2012 Valtioneuvoston asetus päästökaupan uusista osallistujista ja laitosten toiminnan muutoksista päästökauppakaudella 2013 2020
LisätiedotKohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
LisätiedotPäästöoikeuksien huutokauppa
Päästöoikeuksien huutokauppa EMV Energiamarkkinaviraston koulutustilaisuus päästöoikeuksien huutokaupasta 17-18.10.2012 Suvi Viljaranta etunimi.sukunimi@greenstream.net KATSAUS PÄÄSTÖKAUPPAMARKKINOIHIN
LisätiedotMaksutta jaettavat päästöoikeudet neljännellä päästökauppakaudella. Päästökaupan ajankohtaispäivä
Maksutta jaettavat päästöoikeudet neljännellä päästökauppakaudella Päästökaupan ajankohtaispäivä 4.4.2019 Maksutta jaettavat päästöoikeudet neljännellä päästökauppakaudella Käytännön järjestelyt ja aikataulu
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Luonnos 28.10.2010 Hallituksen esitys Eduskunnalle päästökauppalaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi päästökauppalaki, jota sovellettaisiin päästökauppakauden 2013
LisätiedotTeollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 20.10.2014 2014/0011(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2017 C(2017) 6922 final KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu 18.10.2017, asetuksen (EU) N:o 1031/2010 muuttamisesta päästöoikeuksien huutokauppaamisen yhdenmukaistamiseksi päätöksen
LisätiedotSähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa
Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta
LisätiedotHIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖIHIN LIITTYVÄN TALOUDELLISEN OHJAUKSEN PÄÄLLEKKÄISYYS
OULUN YLIOPISTO emba-lopputyö HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖIHIN LIITTYVÄN TALOUDELLISEN OHJAUKSEN PÄÄLLEKKÄISYYS 6.6.2011 Kati Ruohomäki Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2(61) TIIVISTELMÄ Ruohomäki, Kati: Työn ohjaus:
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008
1 (6) KOMISSION ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI MERKITTÄVIMMÄT PÄÄKOHDAT Ehdotus päästökaupan muutosdirektiiviksi vuosille 2013 2020 Päästöoikeuksien maakohtaisesta taakanjaosta ja kansallisista päästöoikeuksien
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.4.2016 COM(2016) 183 final 2016/0094 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ICAO:n elinten laatimaan kansainvälisestä ilmailusta aiheutuvia
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN HIILIVUOTOA TORJUVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSET. Päästökaupan ajankohtaispäivä Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy
PÄÄSTÖKAUPAN HIILIVUOTOA TORJUVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSET Päästökaupan ajankohtaispäivä Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy MIKÄ MERKITYS ON HIILIVUOTOA TORJUVILLA TOIMILLA? Kannattaako vähentää
LisätiedotEU:N PÄÄSTÖKAUPAN HISTORIA JA NYKYTILA History and the current state of the EU emission trading system Juho Saari
EU:N PÄÄSTÖKAUPAN HISTORIA JA NYKYTILA History and the current state of the EU emission trading system Juho Saari Kandidaatintyö 10.10.2014 LUT Energia Sähkötekniikka 2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotBiopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto
Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus
LisätiedotEU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotYmpäristöohjelma ja ajoneuvot
Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotAsia Komission tiedonanto alustavasta hiilivuotoluettelosta vuosille
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2018-00380 EOS Paloneva Mikko(TEM), Rajala Juha(TEM) 29.06.2018 Asia Komission tiedonanto alustavasta hiilivuotoluettelosta vuosille 2021-2030 Kokous U/E/UTP-tunnus
LisätiedotKasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.
Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
Lisätiedot10 vuotta EU:n päästökauppaa: kokemuksia ja luotausta tulevaan
Energiaviraston päästökauppapäivä 14.4. 2015 10 vuotta EU:n päästökauppaa: kokemuksia ja luotausta tulevaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja 1. Johdanto
LisätiedotEleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotSt1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030
St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1, Mika Aho 1 30% velvoitetta ei pidä lukita EU säädöstö auki
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
Lisätiedot