Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka

Transkriptio

1 Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka Savon ilmasto-ohjelma Pirkko Heikinheimo, 1

2 2

3 Ilmastopolitiikan tasot Kansainvälinen taso UNFCCC Kioton pöytäkirja (KP) EU-taso KP:n ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Khk-päästöjen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti ( ) Neuvoston päätös ilmastopolitiikasta vuoteen 2050 Kansallinen taso Kansallinen ilmastostrategia (2001) ja energia- ja ilmastostrategian päivitys (2005) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008) Tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikasta (2009) Kansallinen lainsäädäntö, strategiat, ohjelmat ja muut ohjauskeinot 3

4 UNFCCC-ilmastoneuvottelujen eteneminen YK:n ilmastosopimus vuodesta 1992 Kioton pöytäkirja Uusi sopimusjärjestelmä 2013 alkaen?

5 Ilmastosopimus: Tavoitteena on välttää vaarallinen ilmastonmuutos Kaikille maille mm: Päästöinventaariot, Kansalliset tai alueelliset ohjelmat, Teknologian kehittäminen ja siirto Teollisuusmaille: päästöjen taittaminen vuoteen 2000 Kioton pöytäkirja: Teollisuusmaille sitovat päästövähennysvelvoitteet 5 % päästövähennys 1990 tasosta kaudella Päästökauppa; Kehitysmaille uutta rahoitusta Pöytäkirja voimaan 2005; USA ja AUS ulkopuolella Kioton toimeenpano etenee 5

6 Kohti uutta sopimusjärjestelmää; saavutuksia 2 C lämpenemistavoite osaksi virallisia päätöksiä. Kaikki maat mukana prosessissa 100 mrd. USD rahoitus kehitysmaille 2020 mennessä Kaikkien maiden päästöjen seurannan parantaminen Sopeutumiskehyksen luominen Kehitysmaiden metsäkadon hillitseminen Teknologian kehittäminen ja siirto; uusi mekanismi 6

7 Sopimatta Sopimuksen oikeudellinen muoto ja sisältö Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi jäi ratkaisematta uusi sopimus vanhan jatkoksi? Pitkän aikavälin päästövähennystavoite/ toimet Päästöjen huippuajankohta Kasvihuonekaasupitoisuuden yläraja ilmakehässä Meri- ja laivaliikenteen päästötavoitteet Uusien sektoritason joustomekanismien perustaminen 7

8 Teollisuusmaiden ilmoittamia päästövähennystavoitteita Maa Vähintään Ehdollinen maksimitarjous Vertailuvuosi EU 20 % 30 % 1990 Yhdysvallat 17 % 2005 Kanada 17 % 2005 Australia 5 15 % 25 % 2000 Japani 25 % 1990 Venäjä % 1990 Norja 30 % 40 %

9 Gt CO 2 eq/year Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys teollisuusmaissa ja kehittyvissä maissa N2O from Non-Annex I CH4 from Non-Annex I CO2 from Non-Annex I Annex I CO2, CH4 and N2O Lähde: Edgar GHG Inventory 10

10 Kehitysmaiden päästövähennystoimia Kehitysmaiden päästövähennystoimet ovat vapaaehtoisia ja suurin osa niistä riippuu teollisuusmaiden rahoituksesta Maa Päästövähennystoimi Vertailuvuosi Kiina Intia % hiili-intensiteettiä parantamalla % päästöintensiteettiä parantamalla Brasilia 36,1 38,9 % 2020 Meksiko 30 % BAU -tasoon verrattuna 2020 Etelä-Afrikka 34 %:n poikkeama BAU -tasosta

11 Kehitysmaiden päästövähennystoimet EU:n tavoitetaso kehitysmaille: % normaalisti toteutuvasta päästökehityksestä vuonna 2020 Kansalliset päästöjen vähentämisstrategiat kehitteillä Kehitysmaat korostavat teollisuusmaiden historiallista vastuuta päästöistä Kehitysmaat: sopeutuminen tärkeintä Sopeutumis- ja kehityskysymyksiä on mahdotonta erottaa toisistaan Sopeutuminen keskeisenä tulevassa ilmastosopimuksessa 12

12 Ratkaisun avain? Ilmastopolitiikalla kestävää kehitystä ja hyvinvointia Luonnonvarojen riittävyys, resurssitehokkuus Muutkin kuin CO 2 -vaikutukset (esim. ilmanlaatu) Köyhyyden voittaminen Konfliktien ennaltaehkäisy Taloudellinen kestävyys Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka 13 13

13 Ilmastopolitiikan tasot Kansainvälinen taso UNFCCC Kioton pöytäkirja (KP) EU-taso KP:n ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Khk-päästöjen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti ( ) Neuvoston päätös ilmastopolitiikasta vuoteen 2050 Kansallinen taso Kansallinen ilmastostrategia (2001) ja energia- ja ilmastostrategian päivitys (2005) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008) Tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikasta (2009) Kansallinen lainsäädäntö, strategiat, ohjelmat ja muut ohjauskeinot 14

14 Kioton pöytäkirjan velvoitekausi EU jakanut päästövähennysvelvoitteensa jäsenmaiden kesken taakanjakosopimuksella: EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikkatoimet (ml. EU:n sisäinen päästökauppa) Suomen energia- ja ilmastostrategiat 2001 ja 2005 : toimet kansallisen Kioto-velvoitteen saavuttamiseksi Suomen velvoite: 1990 päästötaso; tavoite saavutetaan Jaakko Ojala/Ministry of the Environment

15 EU-27:n toteutuneet ja ennustetut päästöt 16

16 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka (2008) Tavoitteet jo Kioto-kauden jälkeisessä ajassa Vuoteen 2020 mennessä: Energiatehokkuutta lisätään 20 % Kasvihuonekaasuja vähennetään 20 % Uusiutuvaa energiaa lisätään 20 % Liikenteen biopolttoaineiden osuus 10 prosenttiin Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa (2008) Suomen toimet EU:n 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi 17

17 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun % perusuraa pienempi kulutus 2050 visio: edelleen 1/3 vähennys Uusiutuvan energian osuus 38%:een Omavaraisuuden vahvistaminen Varautuminen ydinvoiman lisärakentamiseen >periaatepäätös - Sektorien toimet Keskeiset ohjauskeinot Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 18

18 Päästökauppa kulmakivenä: hiilelle hinta EU-alueen yhteinen päästökatto kiintiöineen Menestystarina, vaikka vastoinkäymisiäkin on Muut maat seuraavat vähitellen 19 Päästökaupan ulkopuoliset toimialat Taakanjako: Suomella -16 % (vuodesta 2005) Toimialoja ovat mm. rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous liikenne Jätehuolto, F-kaasut

19 Uusiutuvat energialähteet, + 30TWh Tuulivoima; 6TWh:een vuoteen 2020 Metsähake ja muu puuenergia; käyttömäärän kaksinkertaistaminen Vesivoima Lämpöpumput Liikenne; biopolttoaineiden lisäys 6% ( ), 20% vuoteen 2020 Puun pienkäyttö ja pelletit Biokaasu Maatalouden ja luonnon biomassat Kierrätyspolttoaineet ja muut uusiutuvat 20

20 Energiatehokkuustoimet; periaatepäätös Tavoite: Energian loppukulutuksen kasvu pysäytetään ja käännetään laskuun Noin 11 % vähennys perusuralla vuoteen 2020 Ei yhtä isoa toimenpidettä iso joukko pienempiä Oppiva yhteiskunta Yhdyskunnat, rakennukset, liikenne, maatalous, kotitaloudet, teollisuus ja palvelu Säästetty energia vastaa n. 9 milj tn CO 2 Toimenpiteet ovat usein kustannustehokkaita ja taloudellisesti kannattavia 21

21 Energiatehokkuustoimet (2) Julkinen sektori esimerkkinä energiatehokkuudessa Seudulliset ilmasto- ja energiastrategiat tukemaan kestävää maankäyttöä ja liikennejärjestelmiä Monet toimet perustuvat EU-politiikkaan Lukuisia ohjauskeinoja käytössä Julkista tukea (ml t&k) kohdennetaan energiatehokkuuteen Tehdyt 2050 tarkastelut tukevat energiatehokkuustoimien voimistamista 22

22 Pitkän aikavälin (2050) ilmastopolitiikka Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa (2008) toimet EU:n 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi, visio vuodelle 2050 Ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa (2009) linjattu Suomen tavoitteet vuoteen 2050 mennessä 80 % khk-päästövähennys vuoteen 2050 mennessä EU, vuoteen 2050: vähentää KHK-päästöjään % tulossa ehdotuksia vähähiilisestä taloudesta; liikenteestä, rerurssitehokkuudesta, energiatehokkuudesta ja energiasta 23 H Jaakko Ojala/Ministry of the Environment

23 TuSe: esimerkkiskenaariot 24

24 Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2009 Millaisilla keinoilla päästöt pienemmiksi? Esimerkki: rakentaminen ja asuminen Rakentamisen osuus energian loppukäytöstä n. 40% ja kasvihuonekaasuista liki 40% 25

25 Rakennukset ja asuminen (YM toimiala) Päästöihin vaikuttavat tekijät rakennuksissa ja asumisessa Rakennusten määrä ja koko Rakennusten energiatehokkuus Lämmitystapavalinnat Toimenpiteet kohdistettu kahteen jälkimmäiseen Uudisrakentamista koskevia rakentamismääräyksiä on tiukennettu 30 % energiatehokkuuden osalta Rakentamismääräyskokoelman osia uudistettu energiatehokkuuden osalta Säädökset energiatodistuksesta ja energiatehokkuuden laskentamenetelmästä Korjaus- ja energia-avustukset sekä korotettu asuntoosakeyhtiötalolainojen korkotuki olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden ja lämmitystavan vaihtamisen edistämiseksi 26 Jaakko Ojala/Ministry of the Environment

26 Nielut Hiilidioksidi kiertää: sitoutuu/vapautuu ja varastoituu metsiin, maaperään, meriin jne.- Suomen päästötaseessa metsät kokonaisuutena ovat CO 2 nielu ja varasto metsänraivaus on CO 2 lähde pellot ovat N 2 O ja CO 2 lähde.. Nielut ovat vaikea kv. neuvottelukysymys Huomioitavia: Nielujen pysyvyys, sopeutuminen, bioenergia, luonnon monimuotoisuus jne. 27

27 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomen strateginen tavoite: Sopeutuminen osaksi toimialojen työtä Tietoa ja työkaluja tarvitaan Ilmastonmuutos osaksi riskien arviointia Tarkentuva tieto ilmaston muuttumisesta Uusia haasteita ja mahdollisuuksia 28 Vöyrinjoella Kuva: Unto Tapio.

28 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Globaalit kytkennät myös tärkeitä Ruokaturva, liikenne, Sopeutuminen ja kehitysyhteistyö Sopeutuminen osana kv ilmastopakettia 29

29 Alueellinen ja paikallinen ilmastopolitiikka Kunnat Vastuita liikenteessä, jätehuollossa kaavoituksessa jne Julkiset hankinnat Koulutus jne. Maakunnat Strateginen kehittäminen, ml. kaavoitus Yhteistyön moottorointi, Rahoitus Jne. Merkittävä rooli tietyillä aloilla 30

30 Kulutuksen hiilijalanjälki 31 Kuva: Eva Heiskanen

31 Kulutusmuutoksien vaikutukset -vero Tärkeimmät: - Asuminen - Ruoka - Liikenne 32

32 Ilmastopoliittisesta ohjauksesta Kansainvälinen taso EU-taso Kansallinen taso Eri tasojen politiikkoja tarvitaan yhteispeli Politiikan hyväksyttävyys Tavoitteita: Hyvä ohjaus on - Suunnitelmallista - Johdonmukaista - Vaikuttavaa - Kustannustehokasta ja markkinaehtoista - Teknologiariippumatonta 33

33 Menestystä kestävien toimintalinjojen etsimiseen ja toteuttamiseen Savossa! 34

34 Kiitos! 35