Selvitys Raaseporin kaupungin perustamisesta: Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien yhdistämisneuvottelujen ensimmäinen raportti

1 Julkaisuvapaa 8.5. 2007 klo 17.45 (kohdat on numeroitu kappaleittain käsittelyn helpottamiseksi) Selvitys Raaseporin kaupungin perustamisesta: Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien yhdistämisneuvottelujen ensimmäinen raportti

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MIKSI KUNTALIITOSTA TARVITAAN? 2. VISIO JA TAVOITTEET 3. TALOUDEN TURVAAMINEN 4. HENKILÖSTÖRESURSSIEN KEHITTÄMINEN 5. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 6. RAASEPORIN SIVISTYSTOIMI 7. YHDYSKUNTATEKNINEN SEKTORI 8. HALLINTO JA PÄTÖKSENTEKO

3 1. MIKSI KUNTALIITOSTA TARVITAAN? 1.1 Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen yleiset lähtökohdat 1. Kunta- ja palvelurakenteen kehittämiseksi laadittu ja 1.2.2007 voimaan astunut uusi puitelaki edellyttää, että terveydenhuolto ja siihen liittyvä sosiaalihuolto hoidetaan kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa on vähintään 20.000 asukasta. Alle 20.000 asukkaan kuntien on siis liityttävä yhteen, siirrettävä sosiaali- ja terveydenhuoltonsa isäntäkuntaan tai muodostettava kuntayhtymä, joka ottaa vastatakseen toiminnasta. 2. Hallituksen tavoitteena on muodostaa vahvempia, vähintään 20.000 asukkaan kuntia. Laajemmalla asukaspohjalla halutaan turvata laadukkaat palvelut kaikille kansalaisille. Lain hengen mukaista on muodostaa pendelöintialueen tai muita toiminnallisia kokonaisuuksia kattavia kuntia. 19.4.2007 virkaan astunut uusi hallitus vahvisti hallitusohjelmassaan, että puitelaissa mainitut kriteerit, esim. 20.000 asukasta, sekä uudistuksen aikataulu pätevät kaikilta osin ja että hallitus tulee jatkuvasti seuraamaan uudistuksen toteutumista. 3. Millään Raaseporin viidestä kunnasta (Hanko, Tammisaari, Pohja, Karjaa, Inkoo) ei ole yksinään yli 20.000 asukasta. Niiden on joko yhdistettävä sosiaali- ja terveydenhuoltonsa isäntäkuntaan tai kuntayhtymään tai yhdistyttävä asukaskriteerin saavuttamiseksi. 4. Kaikki Raaseporin viisi kuntaa ovat yhdessä laatineet ehdotuksen sosiaali-, perussairaanhoidon ja terveydenhuollon yhdistämiseksi yhdeksi alueorganisaatioksi, jonka osaomistajana on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Projektin nimi on LUST (Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyshanke). HUSin hallitus päätti helmikuussa 2007, ettei sairaanhoitopiiri suostu organisoimaan alueellista sairaanhuoltoa yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa kuntien yhteisen liikelaitoksen puitteissa. LUST-projekti keskittyi sen jälkeen perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon, samalla kun erikoissairaanhoidon kehittäminen ja LUSin ja Lohjan sairaalan välisen yhteistyön koordinointi jätettiin LUSin lautakunnalle. 5. Samat viisi kuntaa laativat vuoden 2006 keväällä esiselvityksen Raaseporin suurkunnan muodostamisen edellytyksistä. Tammisaari, Karjaa ja Pohja päättivät syksyllä 2006 jatkaa selvitystyötä tavoitteenaan muodostaa uusi Raaseporin kunta. Hanko ja Inkoo päättivät jäädä odottavalle kannalle kuntaliitoksen suhteen, mutta ne osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa sekä ympäristöterveydenhuoltoa koskevaan yhteistyöhön. 1.2 Kunta- ja palvelurakenteen kehittämisen aikataulu 6. Kuntien tulee vuoden 2007 elokuun loppuun mennessä jättää hallitukselle täytäntöönpanosuunnitelma siitä, miten ne aikovat järjestää palvelut ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon vuotta 2015 silmällä pitäen. Niillä kunnilla, jotka aikovat yhdistyä on aikaa joulukuuhun 2007 jättää

4 täytäntöönpano-suunnitelmansa. Hallituksen aikataulu edellyttää siksi, että kaikkien kuntien on valtuustotasolla ennen kesää otettava kantaa toiminnan organisointiin. 1.3. Perustelut kuntien yhdistymiselle 7. Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan strateginen yhdentyminen luo paremmat edellytykset tarjota kuntalaisille paremmat mahdollisuudet hyvään elämään myös tulevaisuudessa. 28.500 asukkaan kunnalla on paremmat edellytykset turvata palvelut, paremmat resurssit elinkeinopolitiikan ja markkinoinnin kehittämiseksi. Isompi kuntaa tarjoaa lisää näkyvyyttä ja puhtia kilpailuissa muiden isompien kuntien kanssa. 8. Puitelaissa esitetty vaatimus, että alle 20.000 asukkaan kuntien on organisoitava sosiaali- ja terveydenhuoltonsa isäntäkunnan tai kuntayhtymän puitteissa koskee kaikkia Raaseporin alueen kuntia. Se merkitsee sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirretään toiseen kuntaan tai kuntayhtymään.yli puolet kuntien talousarvioista koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Kun enemmän kuin puolet toiminnasta yhdistetään, voidaan kysyä onko edelleenkin perusteltua ylläpitää entistä kunnallista hallintoa puolta pienemmälle toiminnalle. Koska Tammisaari, Karjaa ja Pohja suosivat sosiaali- ja terveydenhuollossa isäntäkuntamallia, kuntien yhdistyminen tuntuu kaikkein demokraattisimmalta, kustannustehokkaimmalta ja rationaalisimmalta vaihtoehdolta. 9. Erikoissairaanhoito, toisen ja kolmannen asteen ammattikoulutus sekä ympäristöterveydenhuolto vaativat vieläkin isomman väestöpohjan, eli 50.000 100.000 asukasta. Sosiaali- ja terveydenhuollosta tuotetaan kokonaista 80 % tänään paikallisesti tai alueellisesti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella, ja vähemmän kuin 20 % HUSin muissa yksiköissä. Uudella kunta- ja palvelurakenteella halutaan myös turvata alueen tarpeet tyydyttävän kustannustehokkaan erikoissairaanhoidon säilyminen alueella. Kuntaliitoksen tarkoituksena on organisoida hoitoketjut alueen hoidon kannalta optimaalisella tavalla. 10. Teknologinen kehitys puhuu myös yhteisten ratkaisujen puolesta. Silloin on kyse tukitoiminnoista, kuten kiinteistönhoidosta, tieto- ja puhelinpalveluista. Uudet, laaduntarkkailua ja hankintaa koskevat määräykset edellyttävät laajempaa erikoisosaamista. Isommalla kunnalla voi olla suurempi valikoima asiantuntijoita ja se voi paremmin säilyttää houkuttavuutensa työnantajana. 11. Valtion hallinto järjestetään isompiin yksiköihin, joissa Raaseporin alue parhaassa tapauksessa voi jatkaa omana hallintoyksikkönä (esim. työvoimahallinto). Raaseporin ja Turunmaan (Åboland) yhdistäminen voi toimia kaksikielisenä ratkaisuna, jonka takamaat on isommat kuin Raaseporin. Hallituksen lähtökohtana valtion hallinnolle on monissa tapauksissa jakaa maa 20-30 alueeseen, mikä merkitsee hallintoalueita, jotka kattavat Raaseporin ja Lohjan alueen tai koko läntisen Uudenmaan jonka keskuksena on Espoo. Kuntien yhdistyminen antaa paremman neuvotteluaseman valtion palvelujen turvaamiseksi Raaseporissa. 12. Lähialueen kuntarakenne on keskittymässä muutaman isomman paikkakunnan ympärille. Lännessä Kemiönsaaren kolme kuntaa ovat päättäneet yhdistyä. Pohjoisessa kymmenen kuntaa pohtia yhdistymistä Salon ympärille. Salonalueen kunnat ottavat kantaa ehdotukseen kukin omassa valtuustossaan 11.6. Uudella Salo-

5 kunnalla on 54.000 asukasta ja siitä tulee Tammisaaren ja Pohjan naapuri. Luoteessa yhdistymiskeskustelut käydään Lohjan, Sammatin ja Karjalohjan kesken. Idässä yhteistyöstä keskustelevat Siuntio ja Lohja/Kirkkonummi. Tulevaisuuden kuntakartalla lounaisessa Suomessa on vähemmän kuntia, niiden joukossa Salo, Raasepori ja Lohja. 13. Tällä uudella kuntakartalla Raaseporin kaupungilla on paremmat resurssit ja enemmän kykyä kilpailla isompien naapurikuntien kanssa kuin Tammisaaren, Pohjan ja Karjaan peruskunnilla yksinään. 14. Raasepori muodostaa oman työmarkkina-alueen. Vuorovaikutus ja yhteistyö Hangon ja Inkoon kanssa on vilkasta. 15. Nykyiset kuntarajat eivät noudata luonnollisia asutus- ja pendelöintikuvioita. Uudessa kunnassa on mahdollista kehittää houkuttelevia asuinalueita nykyisten kuntarajojen yli, erityisesti Karjaalla-Pohjassa.. Kaikki aiemmat kuntakeskukset voidaan säilyttää ja niiden identiteettiä voidaan jopa vahvistaa hallinnon yhdistämisestä huolimatta. 16. Uudella kunnalla tulee olemaan selkeästi kaksikielinen profiili ja turvaamaan kaksikieliset palvelut pitkälle tulevaisuuteen. 17. Kaikilla kunnilla on kumulatiivinen alijäämä, joka on yhteensä 20 m ja kuntien yhdistyminen 1.1.2009 toisen arviolta 9 m :n yhdistymisavustuksen. Kumulatiivinen alijäämä on hoidettava. Jos yhdistyminen tapahtuu myöhemmin, avustus supistuu asteittain. Yhdistymisen ansiosta on mahdollista tehostaa hallintoa ja eliminoida päällekkäisiä hallintorutiineja ja tukitoimintoja. Uudessa Raaseporin kaupungissa olisi kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kassa ja johto. Vaikutusmahdollisuudet säilyisivät kunnallisen demokratian kautta valtuustossa ja lautakuntien ansiosta lähellä yksityisiä kansalaisia. 19. Organsaatiomuutokset ja uudelleenjärjestelyt aiheuttavat aina epävarmuutta henkilöstössä ja alentavat väliaikaisesti tuottavuutta. Siksi on tärkeää, että yhdistymisprosessi voidaan viedä läpi ehdotetussa aikataulussa, jotta henkilöstö viimeistään vuoden 2007 päättyessä pääsee jyvälle uuden hallinnon rakenteesta, jotta mahdollisista tuottavuuden notkahduksista tulisi mahdollisimman lyhytaikaisia. 20. Useimmista muista kuntaliitoksista poiketen nimi on alusta alkaen ollut selvä Kunnan nimeksi tulee Raasepori. Jatkossa puhutaan Raaseporin kaupungista, kun on kyse Tammisaari-Karja-Pohjasta sekä Raaseporin seudusta, kun on kyse Raaseporista sekä Hangosta ja Inkoosta. Raaseporin seutua kutsutaan tilastoyhteyksissä virallisesti Tammisaaren talousalueeksi (Tammisaaren seutu). 1.4. Selvityksen mandaatti ja ehdotukset 21. Tammisaaren kaupunki, Karjaan kaupunki ja Pohjan kunta päättivät syksyllä 2006 selvittää edellytyksiä luoda strategisella yhdistymisellä Raaseporin kaupunki 1.1.2009 alkaen.

6 22. Tunnusteluista on vastannut ohjausryhmä, jolla on ollut seuraava kokoonpano: 23. Tammisaari: Thomas Blomqvist (Rkp), varajäsen Henrik Lindholm (Rkp). Pirkko Grönroos (Rkp), varajäsen Anders Lindström (Rkp), Lauri Metsämäki (sdp), varajäsen Ulf Heimberg (Sdp), Jaana Tasanko (Sdp), varajäsen Asta Seppänen (Sdp) ja Håkan Enberg (Meidän Tammisaari), vasajäsen Tage Malm (Meidän Tammisaari) sekä kaupunginjohtaja Mårten Johansson. 24. Karjaa:.Mikko Luukkonen (Sdp), vasajäsen Jorma Saaristo (Sdp), Harry Yltävä (Vasemmistoliitto), varajäsen Holger Wickström (Sdp), Fredrika Wickström (Rkp), varajäsen Anders Walls (Rkp), Dan Johansson (Rkp), varajäsen Kestin Ilander (Rkp) ja Åke Rosenlöf (sitoutumaton), varajäsen Berndt Sjöström (sitoutumaton) sekä kaupunginjohtaja Kaj Lindholm. 25. Pohja: Nina Lindroos-Holmström (Sdp), varajäsen Håkan Ekström (Sdp), Ari-Pekka Lundén (Sdp), varajäsen Leena Ruusunen (Sdp), Roger Hafström (Rkp), varajäsen Yngve Mannström (Rkp), Soili Ojanen (Rkp), varajäsen Ulla Ljunggren-Färm (Rkp), ja Rauno Sairinen (Vihreät), varajäsen Maija-Liisa Kairo (Vihreät) sekä kunnanjohtaja Jyrki Hakkarainen. 26. Ohjausryhmä valitsi puheenjohtajiston puheenjohtajana Thomas Blomqvist (Tammisaari) ja varapuheenjohtajina Harry Yltävä (Karjaa sekä Nina Lindroos- Holmström (Pohja). Kaupungin- ja kunnanjohtajat Mårten Johansson, Jyrki Hakkarainen ja Kaj Lindholm vastasivat valmistelusta. Hallintopäällikkö Thomas Nieminen Pohjasta kutsuttiin sihteeriksi. Ohjausryhmä laajeni marraskuussa kolmella henkilöstön edustajalla. 27. Ohjausryhmä asetti tavoitteekseen uuden Raaseporin kunnan luomisen. Uudella kunnalla tulee olemaan offensiivinen kasvustrategia. Sen tulee olla oppiva organisaatio. Tavoitteena on saattaa talous tasapainoon ja pitää se tasapainossa. Lisäksi sovittiin jo lähtökohtaisesti, että valtion yhdistymisavustus varataan kolmen kunnan kumulatiivisen alijäämän lyhennyksiin. 28. Työt käynnistyivät 30. marraskuuta 2006. Tavoitteena on, että selvitys esitellään kolmen kunnan valtuustojen jäsenille yhteisessä kokouksessa tiistaina 8. toukokuuta 2007 klo 17.00. Kunkin kunnan valtuutettujen on tarkoitus ottaa kantaa ehdotukseen kesäkuun aikana ja siten tehdä tarvittavat päätökset hallituksen kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen asettaman aikataulun puitteissa. 29. Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä 11 kertaa ja järjestänyt kaksi seminaaria, joihin myös varajäsenet ovat osallistuneet. 30. Eri sektoreiden alustustyö on laadittu työryhmissä, joiden raporteista ovat vastanneet seuraavat henkilöt: o Strategiset tavoitteet ja analyysit (Kaj Lindholm) o Elinvoiman kehittäminen (Mårten Johansson) o Talouden turvaaminen(lauri Metsämäki) o Henkilöstöresurssien kehittäminen (Jyrki Hakkarainen)

7 o Teknisen sektorin palvelun tavoitteet (Kukka-Maaria Luukkonen) o Koulutus (Bob Karlsson) o Yhteinen IT-järjestelmä (Samuel Nissfolk) o Päätöksentekojärjestelmät ja asioiden hallinta (Jyrki Hakkarainen) o Kunnan imago, arvot ja signaalit (Mårten Johansson) 31. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin mallia kehitetään Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveysprojektin (LUST) ohjausryhmässä. Tämä raportti sisältää ainoastaan Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan yhteiset organisaatiomallia koskevat lähtökohdat. LUST-ryhmän puheenjohtajaa, kunnanjohtaja Jarl Boströmiä on kuultu kahdesti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiosta. 32. Ohjausryhmä on jokaisen kokouksen jälkeen tiedottanut lehdistölle yhdistymiskeskusteluista sekä on avannut oman kotisivun www.raasepori.fi. Se on avoinna yleisölle ja sisältää keskeisimmät Raaseporia koskevat puheenvuorot. 33. Raportin sisältö on rakennettu niin, että raportti voi toimia pohjana kuntien täytäntöönpano-ohjelmalle, joka on jätettävä hallitukselle joulukuussa 2007. Sen tulee myös toimia kuntajakolain edellyttämän kunnan palvelurakennetta koskevan suunnitelman pohjana. 34. Ohjausryhmä esittää, että kunkin kolmen kunnan valtuustot ottavat kantaa kuntaliitokseen samana päivänä, 18. kesäkuuta 2007. Päätösperusteen tulee kuntajakolain 9 mukaan sisältää sopimuksen siitä, miten hallinto ja palvelut järjestetään uudessa kunnassa. Sopimukseen on liitettävä suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteet yhdenmukaistetaan kannattavuuden ja tehokkuuden kohentamiseksi. 35. Ohjausryhmä laatii toukokuun aikana sopimuksen valtuustotyön pohjaksi. 36. Ohjausryhmä ehdottaa, että Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kunnat muodostavat uuden Raaseporin kunnan 1.1.2009 alkaen ja ryhtyvät toimenpiteisiin uuden kunnan muodostamiseksi. 37. Jos kaikki kolme kuntaa hyväksyvät kuntaliitosta koskevan sopimuksen 1.1.2009 alkaen ja prosessi jatkuu seuraavasti: 38. Kunnat pyytävät sisäministeriötä muuttamaan kuntajakoa siten, että se merkitsee uuden kunnan muodostamista. 39. Kunnat pyytävät lääninhallitusta nimittämään organisaatiotoimikunnan, joka vastaa uuden kunnan hallinnon järjestämisestä. Lääninhallitus asettaa organisaatiotoimikunnan ja toimikunta hoitaa valmistelut kunnan hallinnon järjestämiseksi kunnes vaalitulos on vahvistettu ja kunnan hallitus on valittu. Organisaatiotoimikunta voi aloittaa työnsä jo ennen kuin se on muodollisesti valittu. 40. Kunnat jättävät joulukuuhun 2009 mennessä valtioneuvostolle yhteisen puitelain mukaisen täytäntöönpanosuunnitelman. Organisaatiotoimikunta järjestää uuden kunnan hallinnon siten, että uusi kunta voi aloittaa toimintansa 1.1.2009.

41. Yhteinen keskusvaalilautakunta järjestää kunnallisvaalit lokakuussa 2008, mutta kustannukset budjetoidaan asianomaisen kunnan talousarvioon. 8

9 2. VISIO JA TAVOITTEET 2.1. Raaseporin, mahdollisuuksien kaupungin visio 1. Raaseporin kaupunki 36.000 asukasta vuonna 2030 on osa Helsingin metropolialuetta. Kaupunki tarjoaa mahdollisuudet hyvään elämään toimivissa yhdyskunnissa, joilla on oma identiteetti ja vahvat sosiaaliset verkostot. Raasepori tarjoaa palveluita niin suomen kuin ruotsin kielellä, ja siitä on tullut yksi Itämerenalueen toimijoista. Moottoritien ja kaksiraiteisen rantaradan ansiosta ovat pääkaupunkiseudun työmarkkinat ja palvelut vain 40 minuutin matkan päässä. Hyvä sijainti ja yritteliäät asukkaat ovat luoneet uusia työpaikkoja. 2.2. Toimintaympäristö 2. Raaseporin kaupungilla on hyvä sijainti Helsingin ja Turun välissä. Metropolialueen työmarkkinat ja palvelujen kysyntä ovat voimavara kunnalle. Sama koskee Hangon ja Inkoon satamia. 3. Ympärillä on kolme taloudellisesti vahvaa kuntaa: Kirkkonummi, Lohja ja Salo. Kirkkonummi (34.000 asukasta) ja Lohja (37.000 asukasta) voidaan nähdä Raaseporin kaksikielisinä kilpailijoina metropolialueen tulevan kasvun jaossa. Niillä on Raaseporiin verrattuna kilpailuetuna ennen kaikkea sijainti lähempänä Helsinkiä. 2.3. Raaseporin kaupungin strategia 4. Jotta Raaseporin kaupungin visiosta tulisi totta, on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin: 5. Liikenneyhteyksiä kantatie 51, valtatie 25, rantarata ja Hanko Hyvinkää-rata tulee kehittää ja kaupungin tulee tarjota hyviä ICT-ratkaisuja. 6. Kaupungin koulutuslaitoksia vahvistetaan ja profiloidaan: Ruotsinkielisellä ammattikorkeakoulu Novialla on yhteistyössä Åbo Akademin kanssa mahdollisuus kehittyä yhtenä johtavista korkeakouluista Itämeren alueen merellisellä rannikkoseudulla. Muita tärkeitä yksiköitä ovat Karjaan Kurssikeskus, Västra Nylands yrkesinstitut yhteistoiminnassa lohjalaisen LUKK:n kanssa sekä Västra Nylands folkhögskola. Suomenkielistä ammatillista koulutusta tulee kehittää, jos halutaan houkutella muuttajia ja parantaa yritysten kilpailukykyä. 7. Kaupungin taajamia, hyvää asuinympäristöä ja palveluita kehitetään, jotta ne antavat mahdollisuudet työhön ja hyvään elämään: Tammisaaren (Saaristokaupunki) ja Karjaan (Puutarhakaupunki) kaupalliset ja muut palvelut houkuttavat muuttajia, samoin kuin Fiskarsin ja Mustion ruukit. Kunnassa/seudulla toimivat sairaalat oikein mitoitettuina ovat kunnalle voimavara, ja samoin myös yksityinen sosiaali- ja terveydenhuollon tarjonta. 8. Lisäpanostus kulttuuriin ja harrastuksiin vahvistaa identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten välisiä verkostoja: Uimahalli, jäähalli (suunnitteilla), musiikkiopisto, golfradat, hevostallit, urheiluareenat, laskettelukeskus, keilailu, kirjastot, kansalaisopisto ja Kirjapainoteatteri (Tryckeriteatern) antavat mahdollisuuksia

10 aktiiviseen elämään. Vanha kaupunki, Fiskarsin ruukki, Mustion Linna, Raseborgopisto ja Kisakeskus luovat edellytyksiä matkailuelinkeinolle, samoin kuin saaristo ja kulttuurimaisema. 9. Raaseporin kaupungin hallinnossa toimitaan rinnakkain suomen ja ruotsin kielellä. Molempia kieliä käytetään kaupungissa tasapuolisesti asukkaiden palvelemiseksi sekä avoimen ja monikulttuurisen, vähemmistöjen tarpeet huomioon ottavan kaupungin leiman vahvistamiseksi. 2.4. Asukkaitten palvelutarpeet 10. Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan kunnan yhteenlaskettu väkiluku on 28.500. Tästä 0 14-vuotiaiden osuus on n. 17 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 19 %. 11. Raaseporin kaupungin väestön odotetaan kasvavan nykyisestä 28.500:sta 32.000:een vuoteen 2015 mennessä ja 36.000:een vuoteen 2030 mennessä eli prosentin vuodessa. Tämä merkitsee, että lasten osuus asukkaista tulee olemaan n. 19 % ja ikäihmisten n. 18 %. Aktiivisella maankäytön suunnittelulla, riittävällä tonttitarjonnalla ja vuokraasuntotuotannolla tulee olemaan keskeinen merkitys väestöennusteen (+1 % vuodessa) toteutumiselle. 12. Kunnan tavoitteena on hyvät ja oikein mitoitetut palvelut. Kustannusten osalta painopiste tulee kaikesta huolimatta olemaan vuoteen 2015 asti hoito- ja hoivapalveluissa. Palvelutarjonnan ohjaamiseksi ja talouden saamiseksi hallintaan kunnan on välttämättä käytettävä tunnuslukuja (esim. balanced score-card eli tasapainotettu tuloskortti) päätöksenteossa ja budjetoinnissa. 2.5. Elinkeinoelämää ja työllisyyttä koskevat tavoitteet 13. Raaseporin kaupungin elinkeinoelämä koostuu olennaiselta osin pienestä ja keskisuuresta teollisuudesta (20 60 työntekijää) sekä yksityisistä ja julkisista palveluista. Kunnan suurin ja kansainvälisesti tunnetuin yritys on Pinjaisissa toimiva Fiskars Brands Finland, ja toiseksi suurin on IDO/Sanitec Tammisaaressa. Suurimpien yritysten joukkoon kuuluvat myös karjaalaiset Sisu Auto ja SBA Interior sekä Tammet Tammisaaressa. 14. Raaseporin kunnan suurimmat työnantajat ovat: - Raaseporin kunta (1350) - Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue (650) - Fiskars Brands Finland (450) - Folkhälsan Raseborg (400) - IDO/Sanitec (300) - Sisu Auto (200) - Ammattikorkeakoulu Novia (150) - Uudenmaan prikaati (150) - SBA Interior (120) - Tammet (100) - Karjaan Kurssikeskus (60)

11 15. Raaseporin kaupungin elinkeinoelämää on kehitettävä ja vahvistettava, jotta pystyttäisiin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Keskuskauppakamari listasi vuonna 2005 yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. Niitä olivat: - työvoiman saatavuus - liikenneyhteydet - markkinoiden läheisyys - turvallinen elinympäristö - paikkakunnan määrittäminen kasvukeskukseksi. 16. Kolmella ensin mainitulla on ratkaiseva merkitys yritysten etabloitumisessa ja olemassa olevien yritysten kehittämisessä. Se merkitsee, että väestönkasvu ja koulutus ovat erityisen tärkeitä asioita Raaseporin kaupungissa. Sama koskee infrastruktuurin kehittämistä kaupungin alueella samoin kuin kaupunkiin ja sieltä pois teitä, rautateitä, tietoliikennettä sekä kaupungin asuinympäristöä ja palveluja. Taajamilla ja kasvukäytävillä tulee olemaan suuri merkitys elinkeinoelämän kehitykselle. 17. Raaseporin kaupunki sijaitsee 75 kilometrin päässä Helsingistä, mikä antaa hyvät mahdollisuudet käydä työssä pääkaupunkiseudulla, esim. junalla. Siitä huolimatta elinkeinoelämän kehityksen painopiste on kunnan omalla alueella, ja sukkulointi voi olla lisäresurssina asukkaiden työllisyyden turvaamisessa. Raaseporin kunnan tulee kokeilla uusia otteita esim. muotoilun, rakentamisen, bioenergian ja etätyön alueilla aktivoidakseen elinkeinoelämää. Kaupunki hyödyntää Raaseporin elinkeinokeskusta ja Eteläkärjen uusyrityskeskusta elinkeinoelämän tukipalvelujen tuottajina yhteistoiminnassa yritysten, yrittäjäyhdistysten ja valtion laitosten kanssa. 18. Kaupungin tulee asennoitua myönteisesti ja kannustavasti yrityksiin ja yritysten sijoittautumiseen alueelle sekä aktiivisiin, osaaviin asukkaisiin. 2.6. Raaseporin kaupungin kasvukäytävät 19. Infrastruktuuri 20. Kantatie 51 ja rantarata muodostavat kaupungin kasvukäytävän Helsingin suuntaan. Kantatie 51 tulee rakentaa moottoritieksi Kirkkonummen ja Karjaan välillä ja rantarata tehdä kaksiraiteiseksi vastaavalla osuudella. 21. Valtatie 25 ja Hanko Hyvinkää-rata muodostavat kunnan toisen kasvukäytävän Hangon ja Lohjan suuntaan. Valtatien 25 liikenneturvallisuutta tulee parantaa ja Hanko Hyvinkää-rata sähköistää. 22. Kunnallistekniikkaa kehitetään kunnan taajamien (Tammisaari ja Karjaa) välillä ja koko seudulla (Tammisaari ja Hanko); ICT-resursseja kehitetään ja kunnan energiahuoltoa vahvistetaan.

12 23. Asuin-, palvelu- ja työpaikka-alueet: 24. Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen keskitetään olemassa olevaan infrastruktuuriin ja taajamiin. Tämä tarkoittaa kasvukäytäviä ja taajamia Tammisaaressa (keskusta, Gammelboda, Skogby, Kisa, Österby, Horsbäck ja Koivuniemi), Karjaalla (keskusta, Gålisjö, Mustio, Malmkulla ja Läpp/Bäljars) sekä Pohjassa (Kirkonkylä, Pinjainen, Pentby ja Fiskars). Suunnittelun ja rakentamisen edellytyksiä edistetään myös maaseudulla, ensisijaisesti kylissä. 25. Matkailureitit ja kulttuurimaisemat: 26. Kaupungin ruukit ja linnat (Fiskars, Pinjainen, Mustio ja Raasepori) yhdistävä reitti on resurssi, jonka pohjalta matkailuelinkeinoa voidaan edistää, samoin Tammisaaren saaristo ja Vanha kaupunki. Saaristo ja kulttuurimaisema ovat samalla arvokkaita voimavaroja kuntalaisten virkistystä ja ulkoilua ajatellen. 27. Maankäytön, asumisen, elinkeinoelämän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteet dokumentoidaan erityisessä suunnitelmassa, joka kattaa koko Länsi-Uudenmaan. Suunnitelma viedään kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi elokuussa 2007, ja sitä tullaan hyödyntämään toteuttamissuunnitelman laadinnassa sekä viranomaistyössä investointien priorisoinnin pohjana.

13 3. TALOUDEN TURVAAMINEN 1. Lähtökohtina uuden kunnan resurssien arvioinnissa ovat vuoden 2006 tilinpäätös, vuoden 2007 talousarvio ja kuntien taloussuunnitelmat lähivuosille. Yhteenlasketun talousarvion loppusumma vuodelle 2007 on 134 miljoonaa euroa. 2. Talousarvio sisältää uusia investointeja 22,4 miljoonalla eurolla, josta noin 80 % rahoitetaan uudella, samansuuruisella lainalla. Laskettu kokonaislainasumma on 64,8 miljoonaa euroa vuoden 2007 tilinpäätöksessä. Lainaa on siten asukasta kohti keskimäärin 2 268,5 euroa, maan keskiarvo vuona 2006 tulee olemaan noin 1 700 asukasta kohti. Yhteenlasketut varat taseiden mukaan ovat 126,6 miljoonaa euroa. Kertynyt alijäämä nousee laskelmien mukaan 19 miljoonaan euroon vuoden 2007 tilinpäätöksessä, mikä on 664 euroa asukasta kohti. 3. Verotulot asukasta kohti Raaseporin kunnassa ovat pienemmät (2 430 euroa vuonna 2005) kuin lähikunnissa ja pienemmät kuin Uudenmaan kunnissa keskimäärin (2 960 euroa). Lisäksi tulevat yhteisöverot, jotka vaihtelevat kunnittain. Raaseporin osalta lisäystä tulee noin 120 euroa asukasta kohti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset 2005, /as. Tammisaari 954 448 554 288 321 Karjaa 922 383 667 366 286 Pohja 939 439 629 322 303 Manner-Suomi 771 489 409 349 394 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhusten huolto ym. 1) Lasten päivähoito Muu sos.- ja terv.toimi 4. Taloustyöryhmän selvitys osoittaa, että etenkin sosiaali- ja terveydenhoidon ja opetuksen toimintamenot ovat suuremmat kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Erityisen suuria erot ovat vanhustenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Korkeammat kustannukset voidaan osittain selittää ikärakenteella, mutta ne johtuvat

14 suurelta osin myös siitä, että raskaat rakenteet suosivat laitoshoitoa sen sijaan että avohuoltoon sijoitettaisi tuntuvasti. 5. Opetuksen osalta selitetään korkeampia kustannuksia sillä, että kouluverkko on hajaantunut pieniin yksiköihin, joissa yksikköhinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin suurissa yksiköissä. Oman perusopetuksen nettokustannukset, /opp. 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1994 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Tammisaari Karjaa Pohja Koko maa 6. Talouden tasapainottamiseksi ohjausryhmä ehdottaa, että 8,9 miljoonan yhdistymisrahat käytettäisi kokonaisuudessaan peittämään osa kertyneestä 19 miljoonan euron alijäämää. Ohjausryhmä katsoo lisäksi, että jäljelle jäävät 10 miljoonaa euroa johtavat tarpeeseen supistaa Raaseporin kunnan vuosittaisia käyttökustannuksia 2 miljoonalla eurolla seuraavina viitenä vuotena. Rationalisointitarve on luokkaa 2 % käyttömenoista. Koska yhteenliittymisen eräs syy on tehostaa hallintoa ja toimintoja, voidaan uudelta kunnalta odottaa ainakin vastaavan suuruisia säästöjä käyttömenoissa. 7. Ohjausryhmä lähtee siitä, että uusi kunta pystyy tasapainottamaan taloutensa 20 % veroprosentilla. 8. Ohjausryhmä tähdentää, että kuntien on vuosien 2007 ja 2008 aikana pidettävä tiukkaa budjettikuria jotta kertynyt alijäämä ei enää lisäänny.

9. Ohjausryhmä ehdottaa, että kiinteistöjen kunto inventoidaan vuona 2007 siten, että kiinteistöjen tekninen arvo, hankinta-arvo ja saneerausvelat arvioidaan samoin perustein kaikissa kolmessa kunnassa. 15

16 Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo Sammansatta "Tryggandet av ekonomin" tusen euro budgeter 2007 Resultaträkning Karis Ekenäs Pojo TOTALT invånare 9000 14692 4880 28572 (budgeterat antal 31.12.07) (verkligt antal 31.12.06) (verkligt antal 31.12.06) Resultaträkning Verksamhetsbidrag - 37 018-58 117-19 540-114 676 Skatte % 21,00 % 19,75 % 20,00 % Fastighetsskatt - allmän 0,70 % 0,60 % 0,30 % - fast bostad 0,30 % 0,30 % 0,85 % - övr.byggn. 0,90 % 0,90 % 1,00 % - kraftverk 2,50 % 0,00 % 2,50 % - obebyggd byggn. 3,00 % Skatteinkomster 26 850 43 690 14 565 85 105 kommun 25 000 39 730 13 100 77 830 företag 900 1 500 900 3 300 fastighet 950 2 460 565 3 975 / invånare (euro) 2 983 2 974 2 985 2 979 - kommunalskatt 2 778 2 704 2 684 2 724 - företag 100 102 184 115 - fastighet 106 167 116 139 kommunalskatt / person 2 646 2 738 2 684 (om alla hade 20 %) Statsandelar 12 862 18 440 4 272 35 574 / invånare (euro) 1 429 1 255 875 1 245 Skatter+statsandelar / invånare 4 412 4 229 3 860 Skatter+ statsandelar i förhållande till landets (=100) och Nylands (=101) 115 102 99 medeltal : Övriga finansiella poster - 803-627 - 454-1 885 Årsbidrag 1 891 3 385-1 157 4 118 Avskrivningar - 1 116-3 233-589 - 4 938 Över/underskott (exkl.samg.bidrag) 775 152-1 746-819

17 Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo "Tryggandet av ekonomin" tusen Resultaträknings scenarion 2007 med tre olika skatteprocenter Raseborg TOTALT invånare 28572 Scenario 1 2 3 Resultaträkningsscenarion Verksamhetsbidrag - 114 676-114 676-114 676-114 676 Skatte % 19,75 % 20,00 % 20,25 % Fastighetsskatt - allmän 0,60 % 0,60 % 0,60 % - fast bostad 0,30 % 0,30 % 0,30 % - övr.byggn. 0,90 % 0,90 % 0,90 % - kraftverk 0,00 % 0,00 % 0,00 % - obebyggd byggn. Skatteinkomster 85 105 85 133 86 118 87 103 kommun 77 830 77 800 78 785 79 770 företag 3 300 3 423 3 423 3 423 fastighet 3 975 3 910 3 910 3 910 / invånare (euro) 2 979 2 980 3 014 3 049 - kommunalskatt 2 724 2 723 2 757 2 792 - företag 115 120 120 120 - fastighet 139 137 137 137 Statsandelar 35 574 35 574 35 574 35 574 Övriga finansiella poster - 1 885-1 885-1 885-1 885 Årsbidrag 4 118 4 146 5 131 6 116 Avskrivningar - 4 938-4 938-4 938-4 938 Över/underskott (exkl.samg.bidrag) - 820-792 193 1 178 En förändr. på X % => förändring i tusen euro 0,25 % = 985 tusen 0,1 % = 291 tusen 426 tusen 94 tusen

18 Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo Sammansatta "Tryggandet av ekonomin" tusen euro bokslut 2006 Resultaträkning Karis Ekenäs Pojo TOTALT invånare 8970 14692 4885 28547 Resultaträkning Verksamhetsbidrag - 37 331-55 432-18 653-111 416 Skatte % 21,00 % 19,00 % 20,00 % Skatteinkomster kommun 26 24 123 201 41 37 218 382 13 12 555 153 80 73 896 736 Statsandelar 12 365 17 581 4 308 34 254 Avskrivningar - 1 018-2 967-553 - 4 538 Över/underskott (exkl.samg.bidrag) - 299-77 - 1 685-2 062 Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo "Tryggandet av ekonomin" tusen Raseborg TOTALT invånare 28572 Resultaträknings scenarion 2006 med tre olika skatteprocenter (baserade på kommunernas bokslut) Scenario 1 2 3 Resultaträkningsscenarion Verksamhetsbidrag - 111 416-111 416-111 416-111 416 Skatte % 19,75 % 20,00 % 20,25 % Skatteinkomster kommun 73 80 736 896 73 80 748 783 74 81 682 717 82 75 650 615 Statsandelar 34 254 34 254 34 254 34 254 Avskrivningar - 4 538-4 538-4 538-4 538 Över/underskott (exkl.samg.bidrag) - 2 062-2 175-1 241-308

19 Investoinnit 2007-2009 Nettoinvestoinnit kolmen kunnan taloussuunnitelmissa vuosille 2007-2009: 2007: Tammisaari 12,0 milj. Karjaa: 7,1 milj. Pohja: 3,2 milj. Yhteensä: 22,3 milj. 2008: Tammisaari 14 milj. Karjaa: 2,5 milj. Pohja: 1,5 milj. Yhteensä: 18 milj. 2009: Tammisaari 4,7 milj. Karjaa: 2,0 milj. Pohja: 0,7 milj. Yhteensä 7,4 milj. Suurimmat yksittäiset investoinnit suunnitellaan liiketoimintaan; Pohja-Karjaa vedenpuhdistamo yhteensä 4,9 milj.. Hanke saatetaan päätökseen vuona 2007, kokonaiskustannukset 8,9 milj.. Tammisaaren Energian biopolttoainevoimalan investoinniksi lasketaan 13 milj.. Näiden kahden hankkeen osuus on täten noin 38 % kokonaisinvestoinneista. Muita suuria hankkeita ovat Karjaan Yhteiskoulun peruskorjaus 1,5 milj. 2007, Tammisaaren pohjoissataman laiturin peruskorjaus 1,3 milj., Tammisaaren paloaseman peruskorjaus 1,3 milj., Snappertuna skola koulun peruskorjaus 1,5 milj..

20 4. HENKILÖSÖTRESURSSIEN KEHITTÄMINEN 1. Aikataulu 2. Mikäli kuntien valtuustot hyväksyvät kuntaliitoksen, on Raaseporin kaupungilla 1.1.2009 oltava valmis ja toimiva henkilöstöorganisaatio, joka kykenee tuottamaan hyviä palveluita kuntalaisille. 3. Raaseporin toimeenpanosuunnitelmaan tulevat henkilöstöasiat 4. Kunnan (kuntien yhteisen) toimeenpanosuunnitelman luonnos, joka on Kuntaliiton laatimassa Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa opaskirjasessa, sisältää seuraavat henkilöstöä koskevat: - Henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen - Osaamisen ylläpito ja uudelleenkoulutus - Eläköitymiseen varautuminen ja uuden henkilöstön saatavuuden varmistaminen 5. Raaseporin kunnan henkilöstökysymysten valmistelu: nykyisistä kolmesta kunnasta yhteen uuteen kuntaan 6. Henkilöstön ja henkilöstöasioiden kokonaisuus vaatii laajaa valmistelutyötä, jota henkilöstötyöryhmä koordinoi. Työssä tarvitaan myös muiden ohjausryhmän alaisten työryhmien ja henkilöstön panosta. 7. Suurimmalla osalla (90 % henkilökunnasta) henkilökuntaa työ ei muutu, vaikka työnantaja muuttuisi. Viiden vuoden palvelussuhdeturva huomioon ottaen kuntaliitoshanke ei ole henkilöstölle uhka vaan pikemminkin mahdollisuus työn mielekkyyden parantamiseen (mm. paikoitellen kohtuuttoman laajan tehtäväalueen rajaamiseen työnjakoa kehittämällä sekä työpaineiden vähentämiseen ja varahenkilöjärjestelmän aikaansaamiseen). Se voi siten parantaa työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. 8. Kuntien nykyiset henkilöstöstrategiat ja yhteinen henkilöstöstrategia 9. Uudelle kunnalle tulee valmistella yhteinen henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategiassa tulee ottaa kantaa ainakin seuraaviin keskeisiin osa-alueisiin (kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 16/2001): - Johtamisen kehittäminen - Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi - Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito - Kannustava ja motivoiva palkitseminen - Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen - Monikulttuuristumista ja moninaisuutta vahvistettava - Johtamis- ja arviointijärjestelmien kehittäminen Myös muilta osin on tarpeen selvittää henkilöstöpoliittiset ja henkilöstöhallinnolliset periaatteet ja arvioida niiden koordinointitarve ja tarvittaessa yhtenäistää periaatteet mahdollisimman pitkälle jo vuosien 2007 ja 2008 kuluessa.

21 Ne voivat koskea mm. johtamista ja esimiestyötä, rekrytointia, perehdyttämistä, työpaikkakokouksia, kehityskeskusteluja, osaamisen kehittämistä, työhyvinvointia, työn vaativuuden arviointia, henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia, henkilökohtaisen lisän maksamisperusteita, kielilisää, työsuojelua, työterveyshuoltoa, työpaikkaruokailua, liikunnan tukemista, virkistystoimintaa jne. 10. Tiedottaminen 11. Tiedottamisesta pitää huolehtia kunnissa kaikilla tasoilla, yhteistoiminta-elimet ja henkilöstöjärjestöt mukaan lukien ja mahdollisimman ajantasaisesti. Kunnan virkamiesjohdon odotetaan hoitavan tiedottamista koko henkilöstölle henkilöstökokouksissa. 12. Kaikkia kanavia tulee hyödyntää myös henkilöstölle suuntautuvassa tiedottamisessa. Intranet ja Raaseporiportaali ovat erinomaisia välineitä jo suunnitteluaiheessa. 13. Yhteistoiminta 14. Välitön yhteistoiminta, yhteistoimintaelimet ja ammattijärjestöt on otettava huomioon kuntaliitoshankkeen valmistelussa. Yhteistoiminnallinen valmistelu ja vaikutusmahdollisuuksien antaminen luovat hyvän pohjan Raaseporin kuntaliitosvalmisteluun ja kuntaliitoksen onnistumiselle. 15. Pääsopijajärjestöitä tiedotettiin selvitystyöstä 27. helmikuuta 2007 ja he saivat nimetä yhden edustajan per kunta ohjausryhmään. 16. Perustiedot kuntien nykyisistä henkilöstöresursseista Oheinen taulukko esittää kunnan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärän (1 720 henkilöä) 1.1.2007. Vakituisessa kokoaikaisessa palvelussuhteessa näistä henkilöistä on Karjaalla 301, Pohjassa 188 ja Tammisaaressa 631 henkilöä.

Personal 1.1.2007 2000 22 1800 1720 1600 1400 1200 Allmän förvaltning Bildningssektorn (inkl. barndagvård) Personer 1000 800 980 963 Social och Hälsovård Tekniska sektorn Totalt 600 400 200 0 512 478 420 346 283 262 185 152 85 100 105 105 44 32 56 23 29 Ekenäs Karis Pojo Raseborg Pensioneringar inom Raseborg 2007-2013 60 54 50 40 39 39 Personer 30 20 10 0 35 29 27 27 26 21 19 16 14 12 12 12 12 11 11 9 7 7 7 6 6 6 6 5 4 4 4 3 3 2 2 1 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Allmän förvaltning Bildningssektorn Social och Hälsov. Tekniska sektorn Totalt 17. Eläköityminen Oheisessa taulukossa esitetään kuntien henkilöstön eläköitymisluvut eri sektoreittain henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen perusteella. On huomattava, että yksittäinen henkilö voi jäädä eläkkeelle aikaisemmin tai jatkaa 68 vuotiaaksi asti. Osa henkilöstöstä voi jäädä myös työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkeikänsä täyttymistä. 18. Toiminnallisten muutosten aiheuttama henkilöstötarpeen muutos

23 19. Henkilöstöryhmä on lähtenyt selvityksessään nykyisestä palveluverkostosta. Toimeenpanosuunnitelmassa tulee arvioida henkilöstötarpeen muutokset, jotka johtuvat henkilöstön eläköitymisestä ja toiminnallisista muutoksista. 20. Henkilöstövalinnat 21. Uuden kunnan kannalta on keskeisen tärkeää saada oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin, kunkin vahvuuksien ja osaamisen perusteella. Tarpeellista on tehdä alustava arvio sekä puuttuvasta että päällekkäisestä henkilöstöstä toimialoittain ja tehtävittäin. 22. Tarvittavaa koulutusta pitää järjestää henkilöstölle, muuttuvatpa henkilön työtehtävät tai ei. Rekrytointitarve kuntien henkilöstön ulkopuolelta on myös syytä pyrkiä selvittämään. 23. Henkilöstövalinnat on syytä tehdä riittävän aikaisin. Valintaprosessi on myös mietittävä huolella. 24. Tarvittavat virat on perustettava uuteen Raaseporin kuntaan. Vaikka henkilöstö (niin työsuhteiset kuin viranhaltijatkin) siirtyy perustettavaan uuteen kuntaan 1.1.2009 lukien 31.12.2008 mukaisine palvelussuhteen ehtoineen, virat eivät siirry. Vain tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa, tulee perustaa virat. 25. Muutosjohtamisen tarve ja tuki 26. Kunnissa tarvitaan kuntaliitosprosessin aikana 2007-2008 ja Raaseporin kunnan alkuvuosina aktiivista muutosjohtamista ja tukea johdolle ja esimiehille muutoksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Muutosjohtaminen saattaa olla perusteltua myös poliittisille päättäjille. 27. Hyvän työnantajamaineen ylläpitämiseksi tarvitaan tukea ja koulutusta virkamiehille ja päättäjille. Kuntastrategia on tärkeä työkalu muutosjohtamiselle, jotta henkilö saadaan sitoutumaan yhteisiin päämääriin. 28. Henkilöstöasioiden hallinnollinen organisointi kunnissa 29. Sekä Tammisaaressa että Karjaalla on kaupunginhallituksen alainen henkilöstöjaosto. Pohjassa henkilöstöasioista vastaa kunnanhallitus. 30. Raaseporin kaupungissa on hallituksen alla henkilöstöjaosto. Henkilöstöjaoston jäsenten tulee edustaa työnantajaa kunnan yhteistoimintaelimessä. 31. Raaseporin kuntaan ollaan laatimassa uudet hallinto- ja johtosäännöt. Poliittisen ja operatiivisen johtamisen roolit ja vastuualueet tulee saada mahdollisimman selviksi, myös henkilöstöasioiden hallinnoinnin osalta. 32. Henkilöstöasioiden ITK järjestelmät 33. Kunnissa on tällä hetkellä käytössä lukuisia erilaisia atk-järjetelmiä niin palkanlaskennan kuin henkilöstöasioiden hoidossa. Uudessa kunnassa tulee olla yksi ja yhtenäinen järjestelmä.

24 34. Henkilöstöorganisaatio uudessa kunnassa 35. Uudessa kunnassa tulee olla osaava ja toimiva henkilöstöyksikkö. Siitä on mahdollista tehdä erillinen palveluorganisaatio. 36. Kaksikielisyys 37. Kaksikielisyys on itsestään selvyys uuden kunnan palvelutuotannossa. Tämä ei aiheuta suurempaa muutosta nykytilanteeseen. Tammisaaren soveltama kielipalvelusitoumus on yksi tapa taata ja seurata palvelun laatua molemmilla kielillä. Rekrytoinnissa ja uudelleensijoittamisissa on tärkeätä kiinnittää huomiota kielitaitoon. 38. Palkkapolitiikka ja palkkojen taso 39. Kuntien nykyiset tehtäväkohtaiset palkat eri tehtävissä, harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät (niiden maksamisperusteet sekä minimi- ja maksimitasot) eri sopimusaloilla ja mahdolliset tulospalkkiot perusteineen tulee selvittää. Tällä perusteella on saatavissa käsitys keskinäisten palkkojen eroista, erojen suuruudesta ja erojen poistamisen kustannuksista. 40. Palkkauksen periaatteet ja menetelmät ja tarpeen vaatiessa myös henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin perustuvien harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisien laskenta tulee harmonisoida kolmen kunnan kesken jossakin aikataulussa. Lähtökohta on se, että kenenkään tehtäväkohtainen palkka ei alene ellei hänen tehtäviensä vaativuus alene olennaisesti. Siten alemmat palkat tulee saattaa jossakin aikataulussa samoissa tai samanarvoisissa tehtävissä maksettavien palkkojen tasolle. Todettiin, että myös sopimusala- ja palkkaryhmäkysymyksiä tulisi arvioida ja tarvittaessa kehittää. Rekrytoinnit siirtymäaikana 41. Mikäli Tammisaareen, Karjaalle tai Pohjaan palkataan henkilökuntaa ulkoisella haulla, tulee tarkkaan arvioida henkilöstön tarve uudessa organisaatiossa. Välttämättä henkilöstöä ei pitäisi palkata vakinaiseen vaan määräaikaiseen palvelussuhteeseen vuosina 2007 ja 2008 ja siten, että palvelussuhde päättyisi viimeistään 31.12.2008.

25 5. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 1. Tämä osa on tilanneselostus, joka perustuu LUST-hankkeen puitteissa vuosina 2005-2007 koottuun aineistoon sekä Raaseporin ohjausryhmän parissa käytyihin keskusteluihin. LUST-hanke työskentelee paraikaa toiminta- ja hallintomallin valmiiksi saamiseksi. Tavoitteena on, että se valmistuu toukokuun aikana. Ohjausryhmä ottaa kantaa näihin kysymyksiin myöhemmin 5.1.Sosiaali- ja terveydenhuollon trendejä 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muodostavat yli puolet kuntien kustannuksista. 3. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuotantoon kohdistuu lähivuosina huomattavia muutospaineita. Näitä ovat; - Kuntien palvelurakenteen uudistaminen - Julkisen rahoituksen rajallisuus - Koulutetun hoitotyövoiman saatavuus - Hoitoon pääsyn turvaamista koskeva lainsäädäntö - Tilaajan (järjestäjä ja rahoittaja) ja tuottajan eriyttäminen - Hankintalain uudistuminen (ostamisen ja myymisen osaaminen) - Sähköisten asiakastietojen siirto ja asiakirjojen kansallinen kehittäminen ja arkistointi - Innovaatiot - Kansainvälistyminen 4. Julkisen sektorin rajalliset mahdollisuudet lisätä rahoitusosuuttaan luovat painetta yksityisen rahoituksen lisäämiseksi. Ohjausryhmän haastattelema sairaanhoitoekonomisti Vesa Ekroos arvioi valtion ja kuntien suhteellisen osuuden rahoituksesta alenevan vuoteen 2030 mennessä, sammalla kun kotitalouksien ja yksityisten vakuutusten osuus terveydenhuollon rahoituksesta lisääntyy vastaavasti. Hallitusohjelmassa puhutaan jo useita vuosia jäädytettyinä olleiden käyntimaksujen tarkistamisesta. Kuntien, valtion ja kansaneläkelaitoksen (Kela) osuus rahoituksesta on tällä hetkellä kolme neljäsosaa. Arviot sisältävät useita epävarmuustekijöitä. Trendi on kuitenkin selvä. Julkinen sektori hoitaa ja rahoittaa tällä hetkellä yli 90 prosenttia terveydenhuollon tuotannosta, mutta Ekroosin mukaan markkinaehtoisesti toimivat tuottajat (liikelaitokset, julkisessa omistuksessa olevat yhtiöt) tulevat 5-6 vuoden kuluessa ottamaan yli kolmanneksen osuuden julkiselta tuotannolta. 5.2. Terveydenhuollon haasteet Länsi-Uudellamaalla 5. Länsi-Uudenmaan terveydenhuoltoon kohdistuu 15-20 lähivuosina haasteita, jotka aiheutuvat toimintaympäristön muutoksista. (Lähde: EHDOTUS LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN PERUSLINJAUKSIKSI

26 TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEKSI, Loppuraportti 25.10.2005) Johtopäätöksinä näistä voidaan todeta, että 6. - 65 vuotta täyttäneiden ja erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä merkiten n. 15,5 milj. euron suuruista painetta lisärahoitukseen nykyisen palvelujen käytön rakenteella toimittaessa. Jotta tähän ei jouduttaisi, edellyttää se rakenteiden ja toimintakäytäntöjen muutoksia, 7. - hyvinvointihaaste niin tulo- kuin koulutustasollakin mitattaessa on Länsi- Uudellamaalla selvästi muuta HUS-piiriä ja koko maan tasoa suurempi, 8. - kansantautien esiintyvyys on muuta HUS-piiriä korkeampi, joskin hieman koko maan tasoa vähäisempi, 9. - terveydenhuollon palvelujen tarveindeksi on 20 % muuta HUS-piiriä korkeampi, 10. - kansallisten hoitoon pääsytavoitteiden toteuttaminen Länsi-Uudellamaalla on mahdollista nykyisen kokonaisresurssitason puitteissa, 11. - ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen on erityiskysymys, josta on huolehdittava, 12. - työvoimapula sekä pula osaavasta erityishenkilöstöstä tulee selkeästi vaikeutumaan Länsi-Uudenmaan alueella, 13. - terveydenhuollon tarvevakioitu kokonaiskustannustaso Länsi- Uudellamaalla on HUSin keskiarvoa alempi, mutta koko maan keskiarvoa hieman korkeampi. Palvelurakenne on vino; erikoissairaanhoidon käyttö on runsasta ja perusterveydenhuollon käyttö vähäistä, 14. - erikoissairaanhoidon sisäistä palvelurakennetta koskevat muutokset ovat kaiken kaikkiaan taloudelliselta merkitykseltään kunnille mitä ilmeisimmin selkeästi pienempi kysymys kuin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen palvelurakennekysymys, 15. Yhteenvetona Länsi-Uudenmaan terveydenhuollon haasteista kehittämisehdotuksia varten voidaan todeta, että väestön- ja tarvetason kehitys huomioon ottaen Länsi-Uudellamaalla tarvitaan rakennemuutosta perusterveydenhuollon avohoidon vahvistamiseksi ja painopisteen siirtämiseksi vanhusten tarpeisiin, edellytysten luomista erikoissairaanhoidon hyvälle tuottavuuskehitykselle sekä toimenpiteitä työvoiman ja osaamisen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. 5.3. Länsi-Uusimaan terveydenhuoltostrategia 16. Strategisia toimenpiteitä edellä esitettyihin haasteisiin vastaamiseksi ovat:

27 17. alueen väestölle annettavien palvelujen jäsentäminen (1) lähipalveluihin, (2) seutupalveluihin ja (3) keskitetysti hankittaviin palveluihin, 18. palvelurakennetta muutetaan vastaamaan tulevaan väestörakenteen muutokseen, 19. Sosiaali- ja terveyspalveluita hankitaan tilaaja-tuottaja mallin pohjalta kunnan omalta tuotanto-organisaatiolta, kuntayhtymältä tai yksityisiltä tuottajilta. Näistä tavoitteista on päätetty Terveydenhuollon järjestäminen Läntisellä-Uudellamaalla ohjausryhmässä 25.10.2005. 20. Raaseporin alueen kunnat kehittivät vuonna 2006 mallin sosiaali- ja terveydenhuoltoalueesta, joka kattoi myös alueellisesti tuotetun erikoissairaanhoidon. Kunnat olisivat omistaneet uuden tuotantoyhtiön yhdessä HUSin kanssa ja se olisi ollut yhteisesti omistettu liikelaitos. Lohjan sairaanhoitoalue kehitti toisen mallin, jonka mukaan tuotanto olisi kokonaisuudessa luovutettu HUSin omistamalle liikelaitokselle. HUSin hallitus otti helmikuussa 2007 kantaa yhteiseen liikelaitokseen ja Raaseporin kunnat eivät voineet suostua siihen, että ne olisivat luovuttaneet vastuun sosiaali- ja terveydenhuoltonsa järjestämisestä HUSin omistamalle liikelaitokselle. Näin ollen perushoidon ja erikoissairaanhoidon välinen suhde säilyy muuttumattomana. 21. On tärkeää, että kunnat kehittävät alueellisesti yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, erityisesti tämä koskee päivystyksiä, röntgeniä ja laboratorioanalyysejä. 5.4. Raaseporin tuleva palvelurakenne 22. Tulevassa palvelurakenteessa kunnat ovat ensisijaisesti vastuussa hoidon järjestämisestä ja rahoittamisesta. 23. 28.500 asukkaallaan Raaseporin kaupunki täyttää kunta- ja palveluuudistuksen puitelain asettaman 20.000 asukkaan minimivaatimuksen, joka on edellytyksenä sille, että kunta itse voi organisoida hoidon. 24. Ohjausryhmä näkee kuitenkin mieluummin, että sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään laajemman yhteistyön (LUST) puitteissa, joka kattaa kolmen kunnan Raaseporin, Inkoon ja Hangon yhteensä 43.000 asukasta. Rajaus on luonteva, koska samat kunnat ovat myös Länsi-Uudenmaan sairaalan/husin jäseniä. 25. On ilmeistä, että kilpailu koulutetusta työvoimasta hoivasektorilla lisääntyy. Kunnilla on jo usean vuoden ajan ollut vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä ja ne ovat käyttäneet ostolääkäreitä täydennyksenä. Tilanne heikkeni vuonna 2006 siten, etteivät edes ostolääkäriyritykset kyenneet tarjoamaan lääkäreitä kysyntää vastaavasti, samalla kilpailu sairaanhoitajista ja muusta hoitohenkilökunnasta on koventunut. Yhteinen Raaseporin puitteissa toimiva

28 tuotantoyksikkö voi tarjota henkilökunnalle lisää mahdollisuuksia järjestää sijaisia ja lisätä joustavuutta hoidossa. Raaseporin sosiaali- ja terveydenhuoltoalue poikkeaa Lohjasta ja pääkaupunkialueesta siinä, että kaksikielinen palvelu on yleensä saatavissa kaikissa palveluyksiköissä. 26. Karjaa, Pohja ja Tammisaari ovat kaikki ottaneet kantaa ns. isäntäkuntamalliin. Ohjausryhmä on myös puoltanut organisaatiomallia, jossa viranomaistehtävät ja tilaajavastuu siirretään uudelle kunnalle isäntäkuntana. Kaikki osallistujakunnat ovat edustettuina LUSTin lautakunnassa. Jostakin peruskunnasta on tehtävä isäntäkunta jos LUST toteutuu 1.1.2008. 27. Tilaaja (LUSTin lautakunta) hankkii kaiken tarvittavan hoidon/palvelun. Palvelu/hoito koostuu perustasosta ja mahdollisesta erityisestä kunnallisesta tasosta, josta sitä toivova kunta maksaa itse. Omaa tuotantoa on voitava verrata markkinatermein kuten hinnalla, laadulla jne. jotta tilaaja pystyy valitsemaan. Omassa organisaatiossa on ehdottomasti oltava palveluja, jotka pystytään tuotteistamaan. Omaa tuotantoa on tehostettava, jotta se on kilpailukykyinen verrattuna ostopalveluihin. Omaa tuotantoa on johdettava ammattimaisesti. 28. Raaseporin kunta ottaa vastattavakseen Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sopimuksista. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto kattaa Raaseporin (isäntäkunta) lisäksi Inkoon ja Hangon kunnat (=LUST-alue) vastaa LUSTin organisaatio myös näiden kuntien sopimuksista kyseisillä sektoreilla. 29. LUST-malli tarjoaa Inkoon kunnalle ja Hankoon kaupunkille samat edut kuin Lohja tarjoaa Inkoolle ja Siuntiolle, eli mahdollisuuden sopimukseen perustuen ostaa perustasoa enemmän hoitoa ja mahdollisuuden säilyttää oma lautakunta, mikäli kunnat niin toivovat. Puitelain mukaan järjestelyvastuu kuuluu kuitenkin LUSTin lautakunnalle (vrt. Lohjan toimielimelle). Sen lisäksi LUST ja LUS tarjoavat takuuvarmasti kaksikielistä palvelua ilman eri järjestelyjä. Koska perussairaanhoidon ja alueellisen erikoissairaanhoidon yhdistäminen on ollut Inkoolle keskeinen lähtökohta, voi Lohja-malli johtaa siihen, että Inkoo sen epäsuorana seurauksena ja tahtomattaan myös vaihtaa sairaanhoitoaluetta.

29 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN NETTOMENOT VUONNA 2006 (miljoona euroa) KARJAA TAMMISAARI POHJA YHTEENSÄ 23,3 32,9 12,9 RAASEPORI ALUEEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN HANKINNAT VUONNA 2006 (miljoona euroa) KARJAA TAMMISAARI POHJA HANKO INKOO RAASEPORI Ostot kuntayhtymiltä 8,7 16,9 5,2 11,1 5,6 47,5 Ostot yksityisiltä tuottajilta 9,7 1,9 1,2 2,9 1,3 17 YHTEENSÄ 18,4 18,8 6,4 14,0 6,9 64,5 HANKAITAPALVEJUJEN OSUUS % 79 57 50 20 18 16 14 12 10 8 Ostot kuntayhtymiltä Ostot yksityisiltä tuottajilta YHTEENSÄ 6 4 2 0 KARJAA TAMMISAARI POHJA HANKO INKOO 30. Kuntayhtymät (HUS ja Kårkulla) tai yksityiset tuottajat (lähinnä Folkhälsan) ostavat yli puolet Karjaalla, Pohjassa ja Tammisaaressa tuotetuista sosiaalija terveyspalveluista. Karjaa hankkii tätä nykyä jo lähemmäs 80 % ja tuottaa itse ainoastaan 20 %. 31. Hoidon jakaminen tilaaja- ja tuottajatehtäviin merkitsee muutoksia päätöksentekoon ja hallitusten, lautakuntien ja johtokuntien työskentelyyn. Tilaajatoiminto on ensi sijassa poliittinen prosessi, mutta se edellyttää vankkaa osaamista tarpeista, markkinoista ja lainsäädännöstä. Tuottajana toimiminen vaatii tietoa hoidosta, mutta myös elinkeinotoiminnan ja talouden osaamista. Kunnan on voitava paremmin hyödyntää kilpailuttamista (virat, oheispalvelut, tilat, hallinto), kehittää konsernijohtamista, luoda kannustimia (non profit/ for profit) ja minimoida byrokratiaa. Kunnalla tulee olla pitkän tähtäimen strategia ja sen on