Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset Lokakuu 2014
Dialogi terveydestä on Terveystalon kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asiantuntijajulkaisu. Tavoitteena on lisätä terveydenhuollon läpinäkyvyyttä jakamalla ja analysoimalla olemassa olevaa, terveyteen liittyvää tietoa. Haluamme myös herättää keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä terveydenhuollon aiheista, esittää Terveystalon näkemyksiä sekä visioida tulevaisuutta. Seuraava numero ilmestyy keväällä 2015. s.3 "Työkyvyn systemaattisen seurannan ja aktiivisen johtamisen tulisi olla pakollista jokaiselle Suomessa toimivalle organisaatiolle ja jokaisen työntekijän oikeus." Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys Terveystalo s.4 "Jokainen aktiiviseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa nettona noin kuusi euroa." Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus 2014 s.10 "Työhyvinvointiin panostaminen paikkaa myös julkista kestävyysvajetta." Guy Ahonen toiminta-alueen johtaja Työterveyslaitos 2 Julkaisun kuvat: Terveystalo ja Lassila & Tikanoja
Tunnetko yrityksesi tekemättömän työn kustannukset? on tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö työterveyden palveluntarjoajan kanssa. Suomen suurimpana yksityisenä terveyspalveluyrityksenä Terveystalo tarjoaa työterveys- ja Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys Terveystalo Sairaus- ja tapaturmapoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet maksavat suomalaiselle työelämälle miljardeja euroja vuosittain. Kuitenkin vain harvat edelläkävijäyritykset perehtyvät sairauspoissaolojen, tapaturmien ja ikärakenteen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin. Näitä lukuja analysoimalla ja niihin vaikuttamalla parannetaan yksilöiden terveyttä ja työhyvinvointia, yritysten tuottavuutta ja koko Suomen kilpailukykyä. Hallitsemalla työkyvyttömyysriskiä ennaltaehkäisevästi yritys voi vaikuttaa myös omiin työkyvyttömyyseläkeluokkamaksuihinsa. Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Ei kuitenkaan riitä, että yrityksissä toteutetaan työterveyden vuosisuunnitelman mukaiset työpaikkaselvitykset ja pakolliset terveystarkastukset. On tarkasteltava myös toimenpiteiden lopputulosta: onko tehdyillä toimenpiteillä ollut vaikutusta henkilöstön työkykyyn? Ovatko työkyvyttömyysluvut laskeneet? Työkykyjohtamisessa keskeistä on, että työterveydelle sekä työhyvinvoinnille asetetaan selkeät tavoitteet, joita mitataan ja seurataan systemaattisesti. Tavoitteiden saavuttamisessa olennaista työhyvinvointipalveluja 500 000 suomalaiselle. Terveystalolla on kattava käsitys suomalaisen työväestön terveydentilasta sekä konkreettisia tuloksia siitä, miten systemaattisilla toimilla voidaan pysyvästi vähentää sairauspoissaoloja ja alentaa yrityksen tekemättömän työn kustannuksia. Terveystalo on myös edelläkävijänä kehittämässä suomalaisen työväestön terveyden ja terveyden hoidon mitattavuutta alan muiden toimijoiden kanssa, muun muassa nyt kolmannen kerran toteutetussa Työkykyjohtamisen benchmark -hankkeessa. Selvityksen tulokset osoittavat, että työhyvinvoinnin aktiivisella johtamisella voidaan yrityksissä edistää merkittävästi henkilöstön työkykyä, parantaa tuottavuutta ja saavuttaa vuosittain satojen tuhansien eurojen kustannussäästöt. Tekemättömän työn kulujen seuranta on usein pirstaloitunut ympäri organisaatiota. Kyseessä on kuitenkin kilpailukyky- ja kannattavuusasia, jota koskevia lukuja yrityksen johdon tulisi käsitellä yrityksessä samalla painoarvolla kuin muitakin kulueriä: henkilöstökustannusten eli reaalikilpailuja tuloksentekokyvyn kannalta ei ole sama, ovatko tekemättömän työn suorat kustannukset yrityksessä 4 vai 14 prosenttiyksikköä palkkasummasta. Työkyvyn systemaattisen seurannan ja aktiivisen johtamisen tulisi olla pakollista jokaiselle Suomessa toimivalle organisaatiolle ja sen tulisi myös olla jokaisen työntekijän oikeus. Suomen kansantalouden ja työväestön hyvinvoinnin nimissä peräänkuulutan työterveyden kansallistalkoita! 3
Työkykyjohtaminen näkyy viivan alla Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus osoitti kolmatta kertaa, että panostaminen työkykyyn vaikuttaa merkittävästi myös yrityksen talouteen: jokainen tavoitteelliseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa yritykselle nettona noin kuusi euroa. Vuoden 2014 Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus selvitti suomalaisyritysten maksamaa kokonaiskustannustasoa, joka muodostuu henkilöstön sairauspoissaoloista, lakisääteisistä työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyshuollon omavastuuosasta eli kustannuksista Kela-korvausten jälkeen. Tutkimus osoitti, että työhyvinvoinnin aktiivisella johtamisella voidaan edistää merkittävästi henkilöstön työkykyä, parantaa tuottavuutta ja saavuttaa satojen tuhansien eurojen kustannussäästöt. Maalis lokakuussa 2014 järjestettyyn tutkimushankkeeseen osallistui yhteensä 71 organisaatiota, joista suurimman osan muodostivat suuret ja keskisuuret yksityiset yritykset. Vuoden 2014 tutkimukseen osallistui ensi kertaa myös muutamia yliopistoja sekä julkishallinnon organisaatioita. Euron panostuksella kuuden euron tuotto Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimuksesta selvisi, että tekemättömän työn kustannukset vaihtelivat organisaatioissa vuonna 2013 runsaasta 3 prosentista noin 13,5 prosenttiin. Euroissa työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset vaihtelivat 1 400 5 400 euron välillä henkilötyövuotta kohden ollen keskimäärin lähes 2 600 euroa. 4
Tekemättömän työn vuosikustannukset vastaavat lähes julkisen talouden 5 10 miljardin kestävyysvajetta. Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista kymmenen muodosti edelläkävijöiden ryhmän, jossa työkykyjohtamiseen on panostettu tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti yli viiden vuoden ajan. Edelläkävijäryhmässä muun muassa sairauspoissaolot olivat laskeneet vuoden 2008 jälkeen kahdella prosenttiyksiköllä 4,9 prosenttiin joissain yrityksissä sairauspoissaolot olivat jopa puolittuneet. Myös kohderyhmän tekemättömän työn kustannukset olivat lähes puolittuneet tarkastelujakson aikana. Tuloksissa näkyy edelläkävijäyritysten järjestelmällinen ja tavoitteellinen panostaminen työkykyjohtamiseen yli viiden vuoden ajan. Nämä yritykset pyrkivät tunnistamaan työkyvyttömyysuhkia varhaisessa vaiheessa ja puuttumaan niihin erilaisten työkalujen avulla. Lisäksi yrityksissä pyritään seuraamaan kuntoutus- ja hoitotoimenpiteiden toteutumista, jotta työhönpaluu sairasloman jälkeen onnistuisi mahdollisimman nopeasti, johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta erittelee tutkimustuloksia. Työterveyteen ja työkykyjohtamiseen liittyvien panostusten vaikuttavuutta tarkasteltaessa käy ilmi, että lisäpanostuksilla on saavutettu edelläkävijäyrityksissä merkittäviä tuloksia panostukset työkykyyn ovat maksaneet itsensä takaisin moninkertaisina. Edelläkävijöiden ryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla, huomauttaa Parvinen. Edelläkävijäryhmän saavutusten perusteella tekemättömän työn kustannusten säästöpotentiaali on Suomen yksityissektorilla ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Vertailututkimukseen osallistuneiden yritysten tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa on noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus on 4,5 5 miljardia euroa. Puhutaan siis varsin merkittävästä kuluerästä koko Suomen kansantaloudelle, kiteyttää Parvinen. Aktiivisella työkykyjohtamisella ja työkyvyt tö - myyseläkkeitä vähentämällä vaikutetaan myös julkiseen kestävyysvajeeseen ja nostetaan tehokkaammin keskimääräistä eläkkeellejäämisikää kuin vain korottamalla työssäkäyvien vanhuuseläkeikää. Pehmeät keinot kovat tulokset Aktiivinen työkykyjohtaminen näkyy suoraan organisaatioiden taloudessa ja tuloksessa: ennaltaehkäisemällä työkyvyttömyyttä on mahdollista vaikuttaa organisaation työkyvyttömyyseläkeluokkamaksuihin. Työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle keskisuuret ja suuret työnantajat ovat myös velvollisia korvaamaan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset osittain tai kokonaan silloinkin, kun henkilön työ suhde on päättynyt. 5
Tästä syntyy huomattava kustannuserä erityisesti työvoima valtaisissa yrityksissä. Työkykyjohtamisella voidaan vaikuttaa myös työtapaturmien määrään ja vakavuuteen, jolloin säästöä saadaan tapaturmavakuutusmaksuissa. Tekemättömän työn kokonaiskuva ja kustannukset ovat kuitenkin usein organisaatioissa hajallaan, sillä kustannuserät näkyvät tuloslaskelmassa erillään ja vastuu toimintojen johtamisesta jakautuu eri tahoille. Parvinen peräänkuuluttaakin jokaiseen organisaatioon omaa kilpailukykyvastaavaa, joka ottaisi työkyvyn johtamisen asiakseen. Työhyvinvoinnin edistäminen voi lisätä yritysten kannattavuutta jopa viidenneksellä, mutta se edellyttää saumatonta yhteistyötä työpaikan johdon, henkilöstön, työterveyden ja vakuutusyhtiöiden välillä. Signaaleja on kuitenkin olemassa siitä, että kelkka on mahdollista kääntää: Eläketurvakeskuksen tilastot kertovat, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut Suomessa jo useamman vuoden ajan, Parvinen muistuttaa. Tekemättömän työn kustannuksissa on yrityksissä menty eteenpäin, mutta työsarkaa riittää edelleen: vuonna 2013 tekemättä jääneen työn kustannukset palkkasummasta olivat keskimäärin 6,3 prosenttia, kun vielä 2008 osuus oli vajaat 8 prosenttia. Työterveyttä ja -hyvinvointia pidetään usein pehmeinä keinoina, mutta niiden systemaattinen johta minen ja niihin panostaminen kannattaa, kun halu taan luoda välimatkaa kilpailijoihin ja saavuttaa kovia tuloksia. Millaisista panostuksista puhutaan? Marttila kertoo, että tutkimukseen osallistuneet edelläkävijäyritykset ovat keskimäärin nostaneet vuosittaisia työterveyden panostuksiaan Kelakorvausten jälkeen 250 eurosta lähes 450 euroon per työntekijä. Muissa yrityksissä vastaavat panostukset olivat vuonna 2013 noin 340 euroa henkilötyövuotta kohden. Samalla painotukset ovat siirtymässä nimenomaan työ- ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään työterveyteen. Toivottavaa olisi, että työterveyden kustannuksista ennaltaehkäisevän toiminnan osuus olisi 60 prosenttia ja sairaanhoidon 40 prosenttia, mutta käytännössä tilanne on vielä yleisesti päinvastainen, Lasse Parvinen toteaa. Tekemättömän työn kustannus henkilötyövuotta kohti ( /HTV) 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Sairauspoissaolokustannukset Työkyvyttömyysmaksu Tapaturmavakuutus 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työterveyskustannukset Tutkimusmenetelmänä Terveystalo Kustannusanalyysi Tutkimusaineisto muodostaa ainutlaatuisen vertailuaineiston sisältäen yli 160 Suomessa toimivan organisaation tiedot kuudelta vuodelta. Tietolähteenä ovat työnantajan vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevat, lakisääteiset tekemättömän työn kustannuserät. Ne ovat vertailukelpoisia erikokoisten organisaatioiden välillä ja helpottavat poikkeamien havaitsemista. Tutkimusmenetelmänä Terveystalo Kustannusanalyysi on jäljitettävä, riippumaton ja yhteismitallinen. 6
Tekemätön työ maksaa miljardeja Työkyvyttömyydestä johtuvat kustannukset ovat 3 13,5 prosenttia organisaation palkkasummasta tai 1 400 5 400 euroa henkilötyövuotta kohden. Vertailututkimuksen 71 organisaatiossa kustannukset ovat yhteensä noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Suhteutettuna koko Suomen yksityissektoriin, tekemättömän työn vuosikustannukset ovat lähes 5 miljardia euroa vuodessa. Edelläkävijäryhmän saavutusten perusteella tekemättömän työn kustannusten säästöpotentiaali on Suomen yksityissektorilla ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Jokainen tavoitteelliseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa yritykselle nettona noin kuusi euroa. Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus Vuosittainen tutkimushanke, joka järjes tettiin nyt kolmatta kertaa. Vuoden 2013 tulokset julkistettiin 15.10.2014. Tutkimukseen osallistui vuonna 2014 yhteensä 71 organisaatiota. Tutkimustiedot kerättiin vuosilta 2008 2013. Vuoden 2014 tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä EK, SAK, Työterveyslaitos, PwC, Elo, Varma, Veritas sekä Terveystalo-konserniin kuuluva Hoffmanco International Oy. Lue koko tutkimusraportti www.terveystalo.com/tyokykyjohtaminen Tekemättömän työn kustannus palkkasummaan nähden (%) Lisäpanostusten tuotto (Kuinka monta euroa säästöä panostettu lisäeuro on tuottanut lähtövuoteen 2008 verrattuna?) 12 10 10 8 6 8 4 6 2 0 4-2 2-4 -6 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013-8 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kohderyhmä Muut Kohderyhmä Vertailuryhmä Muut Kohderyhmä = 10 yritystä, joissa työkykyjohtamiseen on panostettu tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti yli viiden vuoden ajan. Ryhmässä tekemättömän työn kustannukset ovat lähes puolittuneet tutkimusjakson aikana. Edelläkävijäryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden tarkastelujakson aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla. 7
Lassila & Tikanoja CASE: Lassila & Tikanojassa miljoonasäästöt työkykyjohtamisella Lassila & Tikanoja osallistui Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimukseen nyt kolmatta kertaa. Yritys on esimerkki edelläkävijäyrityksestä, joka on viimeisen viiden vuoden aikana panostanut tulokselliseen työkykyjohtamiseen. Lassila & Tikanojassa keskimääräinen eläköitymisikä oli neljä vuotta sitten noin 59,4 vuotta, kun nyt puhutaan 63,3 vuodesta. Kehityksen ansiosta yhtiön työkyvyttömyysmaksut henkilötyövuotta kohden ovat vain kolmasosan toimialan keskimääräisistä maksuista. Vuoden 2008 Kirsi Matero jälkeen myös yhtiön sairauspoissaoloprosentti on pudonnut 7,5 prosentista henkilöstöjohtaja 5,3 prosenttiin, ja yhtiö on tehokkaasti onnistunut ennaltaehkäisemään Lassila & Tikanoja tapaturmien syntymistä ja niistä aiheutuvia vakuutus- ja hoitokustannuksia. Aktiivinen työkykyjohtaminen näkyy viivan alla: Lassila & Tikanojan tekemättömän työn kustannukset ovat viiden vuoden aikana laskeneet vajaasta 10 prosentista 8,3 prosenttiin palkkasummasta. Määrätietoisella työkykyjohtamisella ja tiiviillä yhteistyöllä Terveystalon työterveyden sekä tapaturma- ja TyEL-vakuuttajien kanssa on saavutettu miljoonien eurojen säästöt. Työterveyden painopistettä on myös siirretty entistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan vuonna 2013 yli 47 prosenttia kokonaiskustannuksista käytettiin työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn, kommentoi Lassila & Tikanojan henkilöstöjohtaja Kirsi Matero. 8
Tekemättömän työn vuosikustannus Suomessa* *Terveystalon Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus 2014. lähes 4,7 mrd. lähes 4,7 mrd. Helsingin kaupungin talousarvio 2015 9
Työhyvinvointiin panostaminen paikkaa kestävyysvajetta Puutteellisen työkyvyn kustannukset eivät kuitenkaan ole luonnon laki, vaan pystymme vaikuttamaan niihin tekemällä työtä työhyvinvoinnin puolesta. Kustannuksien lohkaiseminen Guy Ahonen toiminta-alueen johtaja, Työterveyslaitos Tekemätön työ eli puutteellinen työkyky aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien kustannukset: tekemättömän työn kokonaiskustannushaitari pitää sisällään yhteensä 30 40 miljardin euron kansantaloudellisen hyötypotentiaalin. Tämä on kustannuserä, jonka maksamme vuosi toisensa jälkeen. Mittaluokka on shokeeraava, kun sitä vertaa esimerkiksi noin 50 miljardin euron suuruiseen valtion budjettiin. Suurin kustannuserä syntyy työkyvyttömyyseläkkeistä, jotka maksavat yhteiskunnalle vuo - sittain varovaisenkin arvion mukaan 10 miljardia euroa. Jos kaikki ennenaikaiset eläkkeet huomioidaan, voi summa nousta jopa 18 miljardiin euroon. Toiseksi suurin kustannuserä muodostuu sairauspoissaoloista, jotka aiheuttavat laskutavasta riippuen 4 7 miljardin euron vuosikustannukset. Myös sairaana työskentely, kuten selkävaivat ja masentuneisuus, alentavat yksilötuottavuutta työssä 4 7 miljardilla eurolla. Työtapaturmista ja niihin liittyvistä välittömistä ja välillisistä kustannuksista syntyy vuosittain noin kahden miljardin euron kulut. Sairauksien ja tapaturmien hoitokustannukset liikkuvat puolestaan vuosittain noin kahdeksassa miljardissa eurossa. edes yhdellä prosentilla tuo vuositasolla satojen miljoonien hyödyn. Jokainen työkyvyttömyyseläke hukkaa 11 vuotta työpanosta Vuosittain Suomessa jää työkyvyttömyyseläkkeelle 20 000 henkilöä, keskimäärin 52-vuotiaana. Jokaisen työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän osalta yhteiskunta menettää ainakin 11 vuotta työpanosta. Kun tarkastelemme diagnooseja työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla, on vuodesta toiseen nähtävissä kaksi pääryhmää: tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvat sairaudet sekä mielenterveyshäiriöt. Näistä mielenterveyshäiriöiden osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana on vuosien saatossa kasvanut. Samanaikaisesti mielenterveyden häiriöt eivät ole kuitenkaan kasvaneet koko kansanterveyden tasolla, jolloin häiriöiden yleistymisen syy voisi löytyä koko yhteiskunnan kehityksestä. Koska mielenterveydenhäiriöt kasvavat kuitenkin työkyvyttömyyden syynä, kytkeytyy asia työelämän muutokseen. Työelämää pitää pystyä muokkaamaan niin, että erilaiset ihmiset pystyvät antamaan siihen panoksensa. Työelämä vaatii yhä enemmän sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja, ja jos niitä ei ole riittävästi, ihminen masentuu ja putoaa kelkasta. Moniarvoisuudesta puhutaan paljon, mutta työelämä ei vielä ole riittävästi ja aidosti siihen sopeutunut, vaan ihmisiltä edellytetään edelleen määrättyä muottia määrättyihin töihin. 10
Kustannuksien lohkaiseminen edes yhdellä prosentilla tuo yhteiskunnalle vuositasolla satojen miljoonien hyödyn. Työkyvyttömyyden vähentäminen tehokkain keino nostaa eläköitymisikää Ei ole vain slogan, että julkisen kestävyysvajeen paikkaamiseksi on työuria pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Meidän on identifioitava koko työuran eri vaiheisiin liittyviä haasteita ja mietittävä ratkaisuja, joiden avulla ihmiset jaksavat töissä ja pysyvät pitkään työelämässä. Työuran loppupuolella on sopeutettava työtä niihin voimavaroihin ja siihen erityiskompetenssiin, joita ihmisellä siinä vaiheessa on. Tämä tapahtuu konkreettisesti vahvistamalla ikäjohtamista työpaikoilla eli huomioimalla eri-ikäisten erityisvaatimuksia ja -ominaisuuksia työnteossa. Kun työuria saadaan pidennettyä, vähenee myös kestävyysvaje automaattisesti. Myös itse itseään kannatteleva eläkejärjestelmä motivoi tekemään töitä ja pysymään työelämässä. Toimiva eläkejärjestelmä ja luottamus sen oikeudenmukaisuuteen vaikuttavat ihmisten työuravalintoihin. Nostamalla eläkerajaa 65 vuoteen voimme jonkin verran nostaa keskimääräistä eläkkeellejäämisikää tämänhetkisestä 60,9 vuodesta. Kuitenkin eniten keskimääräistä eläkeikää nostaisi nimenomaan työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen. Puutteellisen työkyvyn kulut läpinäkyviksi Yritysten strategisen johdon sitoutuminen työhyvin voinnin edistämiseen on vielä rajallista yritysten toiminnanohjausjärjestelmistä johtuen. Koko taloudellinen raportointijärjestelmä, jonka varassa yrityksiä ohjataan, huomioi heikosti puutteellisen työkyvyn kustannukset. Kustannukset eivät näy johdon raporteissa, mikä vahvistaa ydintoimintaorientoituneisuutta. Konkreettisena työkaluna työhyvinvoinnin lisäämiseen ja potentiaalin hyödyntämiseen yritysten ja koko kansantalouden hyväksi toimisi henkilöstötilinpäätös tai työterveystilinpäätös perinteisen tilinpäätöksen rinnalla. Henkilöstötilinpäätös auttaisi johtoa analysoimaan, syntyykö nyt yrityksissä tehty tulos jonkun muun toiminnan kustannuksella. Käsiemme ulottuvilla on siis kymmenien miljardien potentiaali kestävyysvajeen paikkaamiseen. Miksi emme hyödynnä sitä? 11
Terveystalo Jaakonkatu 3 B, 00100 Helsinki Vaihde: 030 633 11, www.terveystalo.com Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys, lasse.parvinen@terveystalo.com