Työhyvinvoinnin johtamisella tulosta

Transkriptio

1 Työhyvinvoinnin johtamisella tulosta, FT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Työterveyshuolto ja työikäisten terveys

2 Esityksen sisältö Käsitteitä Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen? Miten yritys voi vaikuttaa? Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa hanke

3 Työkyky muodostuu monesta tekijästä Juhani Ilmarinen

4 Työhyvinvointi Tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä

5 Työkykyjohtaminen Sisältää toimet, jotka Tehdään työpaikalla itse tai yhteistyössä työterveyshuollon tai muiden asiantuntijatahojen kanssa ja Tehdään työntekijöiden työturvallisuuden, työkyvyn ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä työssä jatkamisen tukemiseksi (Kuvat:TTL, Iisakki Härmä)

6 TULE-vaivat ja mielenterveyden häiriöt sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden syinä (Lähde: Kela)

7 Monet tekijät vaikuttavat TULE - vaivoihin (Lähde: )

8 Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä Monet yksilöön, työhön, työympäristöön, terveydenhuollon toimintaan ja talouden suhdanteisiin liittyvät tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja ennenaikaiseen työstä pois jäämiseen Työkyvyttömyyttä/työstä poissaoloa lisäävät esimiehen epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen kohtelu liiallinen työkuormitus huonot työolot (fyysiset tai psykososiaaliset) ammatillisen osaamisen puutteet vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys Työkykyä/työssä oloa ja työhön paluuta lisäävät esimiehen tuki työn imu työhönpaluun tuki ammatillinen kuntoutus, kun se on suunniteltu ja toteutettu läheisessä yhteistyössä työpaikan kanssa Timo Leino

9 Tutkimustietoa kunta-alalta J Oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen suojaa työntekijän terveyttä, nopeuttaa paluuta sairauslomalta ja heijastuu työn parempaan laatuun J Työaikojen hallinta vähentää työkyvyttömyyden riskiä J Työyhteisön sosiaalinen pääoma (luottamus, vastavuoroisuus, me-henki) lisää terveyttä ja hyvinvointia L Henkilöstövähennykset ja ylikuormitus lisäävät sairauspoissaolojen todennäköisyyttä L Terveysongelmien kasautuminen, unihäiriöt ja työstressi lisäävät työkyvyttömyyttä Oksanen T (toim.), TTL

10 Yritysten toimintatapojen vaikutuksesta sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen (1) Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden määrää ja kestoa on saatu vähenemään toimintatavoilla ja ohjelmilla, joilla on johdon tuki jotka on suunniteltu huolellisesti joissa työntekijät ovat olleet mukana tavoitteiden määrittämisessä joissa on järjestetty koulutusta joissa tiedotus ja tiedonvaihto ovat olleet tehokasta joissa tuloksellisuutta on arvioitu Amic 2000, Pelletier

11 Yritysten toimintatapojen vaikutuksesta sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen (2) Työhyvinvoinnin johtamisella ja systemaattisesti toteutetuilla ohjelmilla ja toimintatavoilla on saatu vähennettyä sairauspoissaoloja, nostettua eläkkeellejäämisikää ja saatu pienennettyä työkyvyttömyyskustannuksia Chapman 2012, Ahonen 2011, Parvinen 2010, Wendt 2010, Kuoppala 2008, Wynne 2004 Systemaattisella tapaturmien torjuntatyöllä, yritysten välisellä yhteistyöllä ja tapaturmavakuutusjärjestelmän taloudellisilla kannusteilla on voitu vähentää merkittävästi tapaturmataajuutta ja tapaturmista johtuvia kustannuksia Zwetsloot 2013, Tompa 2013, Arocena 2008, Tompa 2007 Hyvä työn organisointi, toimiva esimies-alaissuhde, valtuuttava johtaminen ja työpaikan hyvä sosiaalinen pääoma suojaavat aikeilta siirtyä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle Manka 2013 Työtä muokkaavien toimenpiteiden ja työpaikan ja terveyspalveluiden tuottajien yhteistyön ja koordinaation on osoitettu nopeuttavan työhönpaluuta, vähentävän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyden kestoa Høgelund 2009, France 2005, Loisel

12 Yritysten toimintatapojen vaikutuksesta sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen (3) Nolla tapaturmaa foorumin vaikutukset ja kokemukset Tarkastelujaksolla tapaturmafoorumin työpaikoissa tapaturmataajuus aleni 15 %, kun huomioon otettiin tapaturmat, joissa sairausloman kesto oli vähintään yksi kokopäivä valtakunnallisesti tapaturmataajuus nousi samana ajanjaksona 4,3 % Selittäviä tekijöitä olivat Ylemmän johdon toiminta turvallisuusasioissa Työturvallisuuskoulutus Turvallisuustarkastukset Sattuneiden tapaturmien ja lähellä piti tilanteiden tutkinta sekä vähäistenkin tapaturmien ilmoittaminen Tiedonkulku ja viestintä turvallisuusasioissa Turvallisuuden tietojärjestelmät Vaarallisiin tai virheellisiin työtapoihin puuttuminen Virta, Liisanantti, Aaltonen, TSR-raportti

13 Esimerkki: ISS Palvelut Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ( ) Ennakoi seuraa - reagoi Ennakoiva työkykyjohtaminen Rekrytoinnit Perehdytys Työhöntulo- ja määräaikaistarkastukset Työpaikkaselvitykset Riskien arvioinnit Turvallisuushavaintokäytäntö Ensiapu ym. Koulutukset Tuki työkyvyn edistämiseen: liikuntasetelit, liikuntaryhmät Työhyvinvointitutkimus Reagoiva työkykyjohtaminen Työssä selviytymisen seuranta, varhaisen tuen malli Työtapaturmien ja turvallisuushavaintojen tutkintamenettely Työkyvyn tukitoimet Mm. Aslak-, TYK-kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Uudelleensijoitukset Työkykyrahasto Lähde: Sirpa Huuskonen, ISS; esitys Vates-päivillä

14 Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma / tuloksia Sairauspoissaolot vähentyivät 6,5:stä (2006) 5,2%:iin (2012), vuonna ,0% Työkyvyttömyyseläkekustannukset lähes puolittuivat (-46% vuosina ) Vakavat työtapaturmat ja työtapaturmakustannukset vähentyivät, tapaturmataajuus laski Vuosittain toteutettavan työtyytyväisyyttä mittaavan HEHKU-tutkimuksen tulos oli vuonna ,0 (asteikolla 1-5). Keskimääräinen eläköitymisikä nousi 60 vuodesta (2007) 62,6 vuoteen (2012), vuonna ,3 vuotta (

15 Työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemisen taloudelliset vaikutukset Työterveyslaitos ja Guy Ahonen

16 Johdatko työkykyä vai jahtaatko tulosta? Jahtaan tulosta, siispä johdan työkykyä!

17 Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa (YTT) -hanke Hankkeen kesto Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos

18 Tutkimuksen tarve On näyttöä yksittäisten tekijöiden yhteydestä työkyvyttömyyskustannuksiin Tieto on puutteellista usean tekijän vaikutuksesta ja niiden välisistä suhteista pidemmän ajan kuluessa Ei tiedetä Miksi jotkut yrityksen onnistuvat työkyvyttömyyskustannustensa hallinnassa ja toiset eivät Miksi samalla panostuksella toiset yritykset saavat paremman tuloksen kuin toiset

19 Tutkimuksen tavoite Tutkia, mitkä suurissa yrityksissä sovellettavat työkykyjohtamisen ja toiminnan käytännöt selittävät yritykselle aiheutuvien työkyvyttömyyskustannusten vaihtelua. Selvittää eroavatko Työpaikan toimintatavat; Työterveysyhteistyö ja Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa yrityksissä, joissa työkyvyttömyys- kustannukset ovat matalat verrattuna niihin, joissa ne ovat korkeat

20 Tutkimuksen tekijät Projektiryhmä Timo Leino, LT, dos. (työterveyshuolto), ylilääkäri, FT, erikoistutkija (ergonomia, työn fyysinen kuormittavuus) Jukka Uitti, LT, prof. (työlääketiede), ylilääkäri Juha Liira, LT, dos. (työlääketiede), vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti, LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys, vanhempi asiantuntija Johanna Seppänen, FT (tilastotiede), tiimipäällikkö Tiina Vihtonen, KTT (liiketaloustiede/laskentatoimi, terveystaloustiede), vanhempi tutkija Jarno Turunen, KTM (taloustiede), erityisasiantuntija Lea Henriksson, dos. (sosiaalipolitiikka, laadullinen tutkimus) vanhempi tutkija

21 Hankkeen seurantaryhmä Guy Ahonen, professori, toiminta-alueen johtaja, Työterveyslaitos Marja-Liisa Manka, professori, Tampereen yliopisto Markku Aaltonen, TkT, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos Pasi Papunen, liiketoimintajohtaja, Terveystalo Timo Aro, dosentti, johtaja, Ilmarinen Kari Haring, asiantuntijalääkäri, SAK Jan Schugk, ylilääkäri, EK Kenneth Johansson, toimitusjohtaja, TSR yritysjohtaja NN

22 Tutkimusasetelma

23 Tutkimuskohteet Tutkimukseen pyritään saamaan mukaan noin 20 suurta yritystä (työntekijämäärä > 500 henkilöä) Tällä hetkellä mukana yhdeksän yritystä Yrityksiä tarvitaan lisää - rekrytointia jatketaan

24 Miten tietoa kerätään? 1. Tausta-aineisto / Hoffmanco Int. 2. Henkilöstö- ja taloustietojen keräys 3. Kyselyt Yrityksen faktatiedot Yhteistyö ja prosessien toimivuus 4. Triangulaatio / tutkijoiden työpajat Mitä aineistosta nousee? -> Määritellään kunkin yrityksen haastattelufokus/teemat 5. Haastattelu 6. Ryhmähaastattelu

25 Tutkimus tuottaa uutta tietoa työkykyjohtamisen tuloksellisuudesta ja edesauttaa kehittämään entistä kustannusvaikuttavampia työkykyjohtamisen tapoja 1-2 tieteellistä ja saman verran yleistajuisia artikkeleja suositukset vaikuttavista toimintamalleista ja yhteistyökäytännöistä

26 Miksi tulosta ei synny? Pitkäjänteisyys puuttuu? Ei hyödynnetä mitattuja tuloksia? Johto ei sitoudu? Ei panosteta? Yhteistyö ei toimi? Ei mitata oikeita asioita? Toiminta ei systemaattista? Ei tiedoteta asioista? Ei pidetä tärkeänä asiana? Ei ymmärretä toimenpiteiden vaikutuksia? Ei ole tarpeeksi osaamista? Ei panosteta oikeisiin asioihin? Työntekijät eivät sitoudu? Ei ole aikaa? Ei seurata toimenpiteiden vaikutuksia? Ei oteta työntekijöitä mukaan? Yhteistyökumppanit eivät ole kiinnostuneita? Ei ole rahaa? Muuta, mitä?

27 Mitä pitäisi tehdä?

28 Kiitos!