HARJUNSALON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kertoo tavastamme toimia lasten ja perheiden kanssa sekä arvoista, jotka ohjaavat työtämme. 1
SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1. Harjunsalon päiväkoti - Puitteet ja kasvatusympäristö 2. Arvot: tärkeät asiat, jotka ohjaavat työtämme 2.1. Turvallisuus 2.2. Kiireettömyys 2.3. Syli 2.4. Lapsen kuunteleminen ja osallisuus 2.5. Kasvatuskumppanuus 3. Arki Harjunsalon vuoropäiväkodin toimintaperiaatteet: 3.1. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 3.2. Arki Harjunsalon vuoropäiväkodissa, Leevin silmin 3.3. Viikonloppu Harjunsalossa 3.4. Pienryhmätoiminta Harjunsalon vuoropäiväkodissa 4. Lapsi leikkii, liikkuu, kokee ja tutkii 4.1. Leikki 4.2. Liikkuminen - Juostaanko? 4.3. Ihmetellään ja tutkitaan 4.4. Mediakasvatus 5. Sisältöalueet: 5.1. Kieli ja ajattelu 5.2. Matemaattiset sisällöt 5.3. Luonnontieteelliset sisällöt 5.4. Historiallis-yhteiskunnalliset sisällöt 5.5. Esteettiset sisällöt 5.6. Eettiset sisällöt 5.7. Uskonnollis-katsomukselliset sisällöt 6. Esiopetus Harjunsalossa - Oppimisen ilo 7. Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 7.1. Leikki tuen välineenä 8. Suunnittelu-, dokumentointi- ja arviointikäytännöt LIITE 1: Näin toimimme ryhmässä 2
Johdanto Tässä asiakirjassa halutaan korostaa vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä, laadukasta varhaiskasvatustyötä ja työntekijöiden moniammatillista osaamista vuorohoitopäiväkodissa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa varhaiskasvatus on määritelty pienten lasten elämänpiireissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi. Sen tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan yhteistyö, kasvatuskumppanuus, on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Varhaiskasvatuksen toimintaa suuntaavat yleiset kasvatuspäämäärät. Niitä ovat henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen, toiset huomioonottavien käyttäytymistapojen ja toimintatapojen vahvistaminen ja lasten itsenäisyyden asteittainen lisääminen. Harjunsalon päiväkodin ensimmäinen yksikkökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin vuorohoitopäiväkotiin vuonna 2008. Suunnitelmaa päivitettiin 2010 ja 2013 välisenä aikana ja tätä nyt päivitettyä asiakirjaa olivat tekemässä toimintakaudella 2013-2014 olleet päiväkodintyöntekijät. 3
1. Harjunsalon päiväkoti - Puitteet ja kasvatusympäristö Alussa on yksi ystävä, ihan kohta kaksi, sitten löytyy kolmaskin, käy kaikki hauskemmaksi. Monta uutta asiaa, joka päivä kuulla saan, me ollaan samaa maailmaa, minä, sinä, hän. Pian ollaan kaikki tuttuja, Pian ollaan kaikki tuttuja, me tehdään paljon juttuja: me tehdään paljon juttuja: piirretään ja lauletaan, piirretään ja lauletaan, iloitaan ja nauretaan, iloitaan ja nauretaan, kinastellaan ja sovitaan kinastellaan ja sovitaan senkin ymmärrän. senkin ymmärrän. Jukka Itkonen Harjunsalon päiväkoti avattiin vuonna 1983 Suoramalle, Vääränkalliontielle kahden ryhmän voimin, nimeltään Napit ja Nepparit. Vuonna 1996 Harjunsalossa aloitettiin vuorohoito sitä tarvitseville lapsille. Keväällä 2010 Harjunsalon vuoropäiväkodin viereen valmistui uusi kaksi-kerroksinen 4- osastoinen päiväkoti, joka tarjoaa päivä- ja iltahoitoa sitä tarvitseville lapsille maanantaista perjantaihin klo 6.00 21.30 välisenä aikana. Päiväkodin fyysiset tilat koostuvat kuudesta eri ryhmästä: A-talo: Nepparit ja Napit (vuorohoitoyksikkö) B-talo: Mansikat, Vadelmat, Mustikat ja Puolukat Päiväkodin oppimisympäristö on pyritty järjestämään turvalliseksi ja houkuttelevaksi niin, että lasten osallisuus sekä vastuullisuus omaan ympäristöön paranee, kun sisätilojen ympäristö on riittävän selkeä ja lapsen hallittavissa. Päiväkodin piha on kaikkien ryhmien yhteiskäytössä. Turvallisuuden takaamiseksi pienimmille lapsille on piha-alueesta rajattu oma leikkialue, jossa leikkivälineet ovat pienille sopivia. Päiväkodin ulkoiluaikoja porrastetaan aamupäivisin ja näin taataan lapsiryhmille riittävä leikkitila ja mahdollisuus monipuolisiin ulkoleikkeihin. Läheiseen harjuun teemme retkiä eri vuodenaikoina. Siellä lapset saavat juosta pururadalla, leikkiä ja kokea luonto-elämyksiä. Sisäliikunnan riemuista lapset pääsevät viikoittain nauttimaan liikuntasalissa järjestetyissä jumppahetkissä. Läheisellä Suoraman kentällä lapset luistelevat ja hiihtävät talvisin sekä juoksevat ja pelailevat kesäisin. Noin kerran kuussa päiväkodin vieressä pysähtyy kirjasto-auto, jonka aarteita käytämme ahkerasti hyväksemme. Harjunsalon päiväkodin A-talossa toimii oma keittiö, jossa ruokapalvelun ammattilaiset valmistavat koko päiväkodille ruuan. Ruokaa tarjoillaan viidesti päivässä eli aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Tarjoamme lapselle yhden lämpimän aterian ja kaksi välipalaa päivässä. Päiväkodissamme työskentelevät moniosaajat vastaavat tilojemme siisteydestä. Lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi teemme yhteistyötä vanhempien luvalla neuvolan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja lapsen tulevan koulun kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan 4
vastuualueeseen kuuluvat varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät sekä erityisen tuen tehtävät päiväkotimme lapsiryhmissä. Lisäksi yhteistyötä teemme monien eri oppilaitosten kanssa. Harjunsalon päiväkodin oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa syksyllä ja keväällä pohtimaan esiopetukseen liittyviä haasteita. YHTEISEEN HIILEEN PUHALTAVAT KANSSAMME MM. OKSA/RUOKAPALVELU Talon oma keittiö Rekolan keittiö OKSA/TILAPALVELU Talonmies Moniosaajat TERVEYDENHOITO Terveyskeskus Hammashoito Neuvola PERHENEUVOLA Puheterapeutti Psykologi MUU PÄIVÄHOITO Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Perhepäivähoito Suoraman alueen päiväkodit KULTTUURI- JA LIIKUNTATOIMI Uimahalli Kuohu Kirjastoauto Jäähalli SIVISTYSTOIMI Kunnan alakoulut ARKEEN JUHLAA Seurakunta, Retkikohteet Nukketeatterit, Musiikkiesitykset, Teatterit, Sirkukset 5
2. Arvot: tärkeät asiat, jotka ohjaavat työtämme Turvallisuus Kiireettömyys Syli Lapsen kuunteleminen Kasvatuskumppanuus Arvokeskustelua olemme käyneet yhdessä vanhempien ja henkilöstön kanssa. Vanhemmilta asiakaspalautetta kysyttäessä lapsen turvallisuus nousee kaikkein tärkeimmäksi arvoksi. 2.1. Turvallisuus Tuttu päivänkulku ja rutiinit Säännöt Turvallinen oppimisympäristö sisällä ja ulkona Hyväksyvä ilmapiiri ja aito läsnäolo Lapsen turvallisuudentunne syntyy selkeistä säännöistä sekä turvallisten päiväkodin aikuisten läsnäolosta ja huolenpidosta. Jokainen lapsi on tärkeä ja hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Päiväkodissa koko kasvatushenkilöstö tutustuu päiväkodin vuoro- / iltahoitoa tarvitseviin lapsiin, koska iltaisin ja viikonloppuisin lapset viettävät paljon aikaa yhdessä. Oppimisympäristön luomisessa aikuisen rooli näyttelee suurta osaa. Aikuisen kannustava ja positiivinen asenne rohkaisee lasta tutustumaan turvallisesti uusiin ympäristöihin. Oppimisympäristö on olennainen osa pedagogiikkaa ja siksi kehitämme päiväkotimme toimintaympäristöä lapsiryhmien tarpeiden ja mielenkiintojen mukaan. Otamme lasten iän ja kehitystason huomioon toiminnassamme päiväkodin sisällä, pihaleikeissä ja retkillä liikuttaessa. Päiväkodin sisätilojen ja pihan turvallisuudesta huolehdimme yhdessä päiväkodin aikuisten, vanhempien ja talonmiehen kanssa. Lapset käyttävät värillisiä turvaliivejä ulkoilussa ja pihavalvonnassa aikuiset noudattavat äärimmäistä tarkkuutta. Kasvatushenkilöstö on 6
sopinut yhteisistä käytänteistä lasten pihavalvonnassa ja piha-alue on jaettu erityisiin valvontaalueisiin. Lapsen terveyttä vaalitaan huolehtimalla riittävästä levosta, ulkoilusta ja liikunnasta sekä monipuolisesta ravinnosta. Lasten turvallisuuden tunteen kannalta on myös tärkeää, että lapset hahmottavat päivän kulun (päivästruktuuri) ja siinä vanhemmilla on myös tärkeä osuus. Ennakoimalla ja puhumalla lasten kanssa etukäteen tulevista hoitovuoroista voidaan vähentää lasten ikävää, ja lapset pystyvät myös ennakoimaan, mitä heidän päivänsä/iltansa aikana tulee tapahtumaan. Lisäksi lasten psyykkinen turvallisuudentunne on tärkeää toiminnassamme: arjen struktuurin noudattaminen ja lapsen tarpeeseen vastaaminen, ihmettelyn ja kysymisen mahdollistaminen lapselle. 2.2. Kiireettömyys Kasvattajina meidän tehtävänä on luoda lapsille hoitotilanteista kiireettömiä. Päiväkodin arki on usein hektistä siirtymistä paikasta toiseen, mutta me pyrimme vähentämään tietoisesti kiireen tuntua. Lapsille pitää tulla tunne, että aikuiset ovat päiväkodissa heitä eivätkä aikatauluja varten. 2.3. Syli Lapset tarvitsevat erityistä huomiota ja hoivaa hoitopäivänsä aikana. Esimerkiksi kirjanluku aikuisen sylissä voi olla monelle lapselle tärkeä osa hoitopäivää. Syli antaa turvaa ja rauhoittaa, kun joku asia harmittaa tai tulee koti-ikävä. 2.4. Lapsen kuunteleminen ja osallisuus Hyvässä oppimisympäristössä jokaista lasta kuunnellaan, kunnioitetaan ja hänen mielipiteitään arvostetaan. Lapsi tarvitsee myönteisiä kokemuksia vertaisryhmässään. Itsetunto sekä sosiaaliset taidot kasvavat lämpimässä ja hyväksyvässä ilmapiirissä, jossa lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Jokaisella lapsella on oikeus erityiseen huolenpitoon ja suojeluun. Kasvattajan sensitiivisyys lapsen kuuntelemiseen ja osallisuuden mahdollistaminen luovat hyvinvointia. 7
2.5. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskeskustelut Avoin vuorovaikutus -> päivittäiset keskustelut, tiedonkulku Luottamus Yhteiset tapahtumat ja juhlat Perheen kasvatusvastuun tukeminen Yhteistyö on lapsen etu Yhteistyö lasten vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan kanssa on kasvatuskumppanuutta. Luottamus ja avoimuus kanssakäymisessä lasten, vanhempien ja yhteistyökumppaneiden kanssa on kaiken toimintamme perusta. Ovemme ovat aina avoinna, vanhemmat lapsiensa kanssa ovat aina tervetulleita tutustumaan päiväkotiimme ja toimintatapoihimme. Lapsen aloittaessa päivähoitonsa Harjunsalon päiväkodissa käydään ensin alkukeskustelu vanhempien kanssa, jotta perheen toiveet päivähoidon suhteen tulevat esille. Tätä seuraa useampi tutustumispäivä riippuen perheen tarpeista. Päivittäinen keskustelu tulo- ja hakutilanteissa on tärkeää vaihdettaessa kuulumisia lapsesta ja hoitopäivän tapahtumista. Käymme vanhempien kanssa 1-2 kertaa vuodessa varhaiskasvatuskeskustelut, joissa sovimme yhteiset lapsen henkilökohtaiset asiat, kasvatusmenetelmät ja millaista kasvatus-yhteistyötä vanhemmat haluavat. Oman lapsensa parhaiten tuntevat vanhemmat saavat tukemme ensisijaisina kasvattajina. Tarvittaessa sovimme lisää tapaamisia perheiden kanssa lasta koskevissa tärkeissä asioissa. Vanhempainillat, joulu- ja kevätjuhlat sekä yhteiset muut tapahtumat kuuluvat osana vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhömme päivittäisten keskusteluhetkien lisäksi. Vanhemmat saavat säännöllisesti myös tietoa toiminnastamme ryhmien kuukausikirjeissä. Tiedotteessa kerromme sekä ryhmien toteutuneesta toiminnasta että tulevista yhteisistä tapahtumista ja suunnitelmista. Yhteistyössä vanhempien kanssa kokoamme lapsen kasvunkansiota, johon keräämme muistoja päiväkotiajoista. Päiväkotivuosilta lapsista otetaan toimintakausittain valokuvia arjen eri tilanteista. Harjunsalon päiväkodin tilat ja aikuiset tulevat vanhemmille tutuiksi yhteisissä juhlissa, retkillä ja tapahtumissa sekä illoissa, joita päiväkodilla järjestetään säännöllisesti. Vuorohoitopäiväkodin kasvattajien välinen tiedottaminen suullisen tiedonsiirron lisäksi tapahtuu paljolti myös kirjallisesti, jotta lasta koskevat tärkeät asiat tavoittavat lasta hoitavat aikuiset, missä vuorokauden hetkessä hyvänsä. Osalla lapsista on käytössä myös ns. reppuvihko lasta koskevien tärkeiden asioiden viestittämisessä. Viestien vaihto puhelimen avulla on jokapäiväistä yhteydenpitoa vanhempien ja kasvatushenkilöstön välillä. Tärkeää vuorohoidossa on, että vanhemmat ovat täsmällisiä hoitoaikojen varausten kanssa, jotta suunnitellun toiminnan toteutuminen onnistuu. 8
3. Arki - Harjunsalon vuoropäiväkodin toimintaperiaatteet: 3.1. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Säännöllinen ja toistuva päivärytmi on leikki-ikäiselle lapselle hyvin tärkeä ja luo pohjan pienen lapsen perusturvallisuudelle. Vuorohoidossa sen merkitys erityisesti korostuu. Päivänkulkua selkeytetään kuvilla, joita katsomme lasten kanssa esimerkiksi piirihetkillä. Vuorohoitopäiväkodin rutiineihin kuuluvat piirihetket, pienryhmätoiminta, leikkihetket, ruokailut, lepo ja ulkoilut. Toiminnassa huomioidaan lasten ikä- ja kehitystaso. Iltahoito alkaa päiväkodissamme klo17 eteenpäin ja osa lapsista haetaan illan aikana, osa jää yöksi päiväkotiin. Lapset oppivat kaikissa arjen tilanteissa. Kasvattaja tukee oppimista kannustamalla ja antamalla myönteistä palautetta. Hyvä arjen pedagogiikka ja selkeä suunniteltu vuorohoitopäiväkodin struktuuri luovat pohjan kaikelle toiminnalle ja lapsen kehittymiselle. Näin takaamme lapselle ehyen kasvunpolun lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen Harjunsalon vuorohoitopäiväkodissa. Koko Harjunsalon päiväkodille on laadittu toiminnan vuosisuunnitelma sisältöalueittain, jota ryhmät voivat tarvittaessa mukauttaa lapsiryhmien tarpeisiin. 3.2. Arki Harjunsalon vuoropäiväkodissa, Leevin silmin On hyvin varhainen syysaamu, kun Harjunsalon päiväkodissa vielä nukutaan. Pikkuhiljaa kuitenkin Nappien ryhmän ovesta kuuluu askelia, torstaipäivä päiväkodissa on alkamassa. Kello on juuri puoli seitsemän, kun Leevi saapuu äitinsä ja isosiskonsa Lauran kanssa päiväkotiin. Leevi on reipas 2-vuotias poika Neppareilta, isosisko Laura taas puolestaan eskarityttö B-talosta Puolukoilta, siis sieltä yläkerrasta. Leevi katsoo ikkunasta ulos ja vilkuttaa sekä äidille että siskolle, kun he kiiruhtavat pihan poikki naapuritaloon kohti puolukoiden osastoa. Leevi käpertyy tiiviisti aikuisen syliin, jossa sitten luetaan iki-ihanaa pieni sininen auto-kirjaa ja harmituskin unohtuu. Pian Leevi haluaa lähteä tutkimaan mitä ryhmähuoneessa voi tehdä. Aikuisen ohjauksella puupalikat saavat innokkaan rakentajan ja palikka kerrallaan korkea torni alkaa muodostua. Pian rakennuspaikalle saapuu muitakin uteliaita rakentajia ja yhteisleikki on valmis alkamaan. Aikuisen läsnä ollessa leikki sujuu rauhallisesti ja sopuisasti. Piirustuspöytä takkahuoneessa on täynnä iloisia tyttöjä askartelemassa omia luomuksiaan. Takkahuoneen sohvalla on satuhetki käynnissä, kuuntelijoina niin pieniä Neppareita kuin isoja Nappeja. Lapset pääsevät kukin tekemään itselle tärkeää juttua. Kellon ollessa 7.30 on aika herätellä yölapsia ja valmistautua aamupalalle. Aamutoimien jälkeen kokoonnumme vielä kaikki hetkeksi takkahuoneeseen ja jokainen korjaa leikkivälineet omille 9
paikoilleen: isot omatoimisesti, pienemmät aikuisen avustuksella. Leevikin nostaa palikat laatikkoon pienestä vastustelusta huolimatta. Tässä vaiheessa sanomme heipat lapsille, jotka lähtevät jatkamaan hoitopäiväänsä naapuritaloon tutun, oman hoitajan kanssa. Leevikin kipittää käsien pesun kautta omalle osastolle, on aamupalan aika. Puuro maistuu maukkaalta pienen puuhastelun ja leikkihetken jälkeen. Lisäksi maito ja leipä antavat tarvittavaa energiaa hoitopäivään. Aamupalan jälkeen kokoonnumme piiriin aloittelemaan päivän toimintaa ja leikkejä. Tänään meillä onkin koko talon yhteinen lauluhetki, johon osallistuu koko Harjunsalon väki. B-talon liikuntasalissa on penkkiä, tuolia ja patjaa, jotta koko porukka mahtuu yhteiseen tapahtumaan. Napit ovat järjestämässä eläinaiheista seikkailua lauluhetkeen ja odotamme innolla, että pääsemme esittämään Piippolan vaaria. Pian seisomme jonossa kuistilla, Leevi puristaa tiukasti aikuisen kättä ja odottaa merkkiä koska lähdetään. Voi sitä vilkutusten määrää, kun pääsemme saliin. Tuttuja lapsia ja aikuisia on paljon. Leevikin innokkaasti vilkuttaa Lauralle, joka jo istuu muiden eskareiden kanssa penkillä. Mustikat ja Vadelmat ovat jo hekin paikalla. Nyt aloitetaan! Kuulemme ainakin yskivistä madoista, lohikäärmeistä, ihanista koirista sekä tietysti Piippolan vaarista, jonka esitämme yhdessä Vadelmien kanssa. Lauluhetki on pian ohi, kiitämme Nappeja ja jäämme odottamaan seuraavaa kertaa. Leevi puristaa jälleen kättäni, kun taitamme matkan toiseen suuntaan. Lauluhetken jälkeen on aika lähteä ulos leikkimään! Leevi seisoo keskellä pihaa katsellen ympärilleen. Pian hymy nousee pienen pojan huulille, kun hän huomaa siskonsa aidan toisella puolella. Leevi juoksee nopeasti Lauran luokse, iso halaus ja pian sisko on jo laskemassa liukumäkeä. Vadelmat ovat myös pihassa! Leevi ehtii pallotella sekä seuraamaan ison pihan touhuja, nyt on jo keinukin vapaa. Lopulta alkaa lelujen kerääminen. Nälkäiset vatsat kaipaavat täytettä ja väsyneet pojat ja tytöt lepoa. Ruuan jälkeen, keskipäivällä, kaikki Harjunsalon päiväkodin lapset viettävät lepohetkeä. Lapsille luetaan satuja tai kuunnellaan rauhallista musiikkia. Pienemmillä lapsilla on myös mahdollista nukkua päiväunet turvallisesti aikuisen hellän silittelyn myötä. Leevi nukahtaa välittömästi sänkyyn päästyään. Lapsen hermostollisen kehityksen näkökulmasta on tärkeää, että lasta ei herätetä kesken päiväunien. Ne, jotka eivät nuku, nousevat lepäämisen jälkeen tekemään jotakin hiljaisempaa puuhaa. Kun on välipalan aika kello kaksi, Leevi ja muut lapset heräilevät päivälevolta. Nyt jaksaa taas touhuta! Välipalan jälkeen Leevi leikkii Villen kanssa kotileikissä ja iltapäivällä sama leikki jatkuu ulkona ämpäreiden ja lapioiden kolistessa. Tänään Leevi ja Laura lähtevät jo puoli viisi kotia kohti, äidillä on ollut päivävuoro töissä. Mutta osalla lapsista päivä vielä jatkuu. Iltahoitoa tarvitsevat lapset syövät päivällisen A-talossa klo17, jonka jälkeen pienemmät pääsevät leikkimään ja isommat voivat halutessaan katsoa Pikkukakkosen. Illemmalla touhut rauhoittuvat. Tällöin sopivaa tekemistä ovat esim. piirtely, pelailu ja värittely. Päiväkodilla syödään runsas iltapala, jonka avulla jaksaa nukkua koko yön. Iltapalan jälkeen yöksi jäävät lapset menevät hammaspesulle ja pukeutuvat yövaatteisiin. Viereensä lapset ottavat kukin 10
itselleen tärkeän unikaverin. On turvallista nukahtaa sänkyyn tutun aikuisen lukiessa, laulaessa ja silitellessä. Joku lapsista saattaa jäädä vielä odottelemaan kotiinlähtöä. Nyt onkin hyvä istahtaa sohvalle aikuisen kainaloon ja kuunnella satua ihan rauhassa. 3.3. Viikonloppu Harjunsalossa Viikonlopun toiminta on hyvin samantapaista kuin vuorohoitopäiväkodin arkipäivät. Pienryhmätoimintaa toteutetaan myös viikonloppuisin. Erilaista on, että lapset ruokailevat ja ulkoilevat yhdessä sisarusryhmänä, jolloin pienet lapset voivat ottaa mallia isommista. Isommat lapset saavat autella pienimpiä pukemisessa ja ruokailussa. Kun pienemmät lapset vielä nukkuvat, voivat isommat lapset tehdä kaikenlaisia pieniä työtehtäviä, yhdessä aikuisen kanssa. Aikuisilla on aikaa istuskella vaikka vain yhden lapsen kanssa kirjaa lukien tai pelaten. Viikonloppuisin aamupalan jälkeen isommilla lapsilla on mahdollisuus katsella takkahuoneessa lastenohjelmia pienempien ollessa omissa leikeissään. Lapsilla on mahdollisuus pitkäkestoisiin leikkeihin ja päiväkodin kaikki tilat ovat lasten käytettävissä. 3.4. Pienryhmätoiminta Harjunsalon vuoropäiväkodissa Pienryhmätoiminta vakiinnutettiin säännölliseksi työmenetelmäksi Harjunsalon vuorohoitopäiväkodissa syksyllä 2012. Vuorohoidon luonteesta johtuen pienryhmätoimintaa voidaan toteuttaa eri vuorokauden aikoihin niin aamu- kuin iltapäivisinkin lasten läsnäolojen mukaan. Pienryhmät muodostetaan etupäässä lapsille varattujen hoitoaikojen mukaan. Mahdollisuuksien mukaan voidaan myös ajoittain muodostaa kiinteitä pienryhmiä esim. lasten vuorovaikutustaitoja edistäviä pienryhmiä. Pienryhmiä voidaan muodostaa lasten ikätason tai heidän tarpeidensa mukaan ja näissä ryhmissä pystymme huomioimaan lapset yksilöllisemmin ja keskittymään tiiviimmin lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen. Lasten pienryhmissä takaamme rauhan leikille ja toiminnalle, voimme hyödyntää monipuolisemmin päiväkotimme fyysisiä tiloja sekä antaa lapselle mahdollisuuden vaikuttaa toiminnan sisältöihin. Toimimme pienryhmissä viikoittain esimerkiksi ulkoiluhetkillä, leikeissä sekä päivittäin piirihetkillä ja erilaisissa kerhoissa. Pienryhmätoiminnan lisäksi lapset toimivat usein pienissä ryhmissä aikuisen johdolla, sillä lasten lukumäärä vaihtelee paljonkin aamu- ja iltapäivätoiminta-aikoina vuorohoitopäiväkodissa lasten 11
hoitoaikojen johdosta. Tällöin toiminta on rauhallisempaa ja niissä henkilökunta pystyy vastaamaan paremmin lasten yksilöllisiin kehityshaasteisiin. Aikuinen toimii ryhmässä leikin ja vuorovaikutuksen ohjaajana. Pienryhmätoimintaa kehitämme ja toteutamme vuorohoidon mahdollistamissa puitteissa. Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen yhteiset linjaukset pienryhmätoiminnasta ovat: lapsen sensitiivinen kohtaaminen päiväkodin tiloja käytetään tehokkaasti lasten toiminnassa vuorojen odottelua vähemmän ja äänimaailma on päiväkodissa hiljaisempi lasten havainnointi ja dokumentointi on helpompaa pienryhmät takaavat lasten kehityksen kannalta laadukkaan suunnittelun ja toteutuksen lasten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät kasvatuskumppanuuden vahvistuminen erilaisten kerhojen toteuttaminen helpompaa esim. rytmi-varpaat retkien järjestäminen lähiympäristöön mahdollistuu paremmin 4. Lapsi leikkii, liikkuu, kokee ja tutkii 4.1. Leikki Onnellinen se lapsi. jonka leikki on aikuiselle tärkeää. Kun leikki nousee siivilleen, mikään ei ole mahdotonta. - Marjatta Kalliala - Harjunsalossa leikki on tärkeä arvo, jota vaalitaan kaikissa tilanteissa. Meille on tärkeää luoda lapsille miellyttäviä ja opettavaisia leikkitilanteita, joista näkyy lasten ilo ja onnistumisen riemu. Päivän aikana lapsi saa kokemuksia erilaisista leikkitilanteista sekä yksin että yhdessä toimien. Viikkoon sisältyy lapsien valitsemia leikkejä, ohjattua leikkiä sekä pitkäkestoisia leikkejä. Päiväkodin yhteinen vuosisuunnitelma ja leikinvalintataulu lapsiryhmissä takaavat suunnitelmallisen ja monipuolisen leikin lasten arjessa. Leikille annetaan mahdollisuus jokaisena hoitopäivänä. Leikin oppimisympäristöä muokataan siten, että lapsella on tilaa, aikaa, vapautta, rauhaa ja tarkoituksenmukaisia välineitä leikkiin. Leikki kehittyy ja monipuolistuu lapsen kasvaessa. Lapsen leikkiessä aikuinen on aidosti läsnä ja sensitiivinen lapsen tarpeille. Kasvattajat havainnoivat, tarkkailevat ja kuuntelevat lasten toiveita leikin ja leikkiympäristön suhteen. Harjunsalon vuoropäiväkodissa käytetään leikinvalintatauluja. Lapset pääsevät valitsemaan leikin ja leikkitoverin. Kasvattaja auttaa ja ohjaa tarvittaessa leikkiin hakeutumista taulun avulla. Kuvat auttavat lasta suunnittelemaan ja toteuttamaan leikkiä sekä huolehtimaan leikkitavarat omille paikoilleen leikin jälkeen. 12
4.2. Liikkuminen - Juostaanko? Liikkuminen on tärkeää ja lapselle ominainen tapa toimia. Lapset tarvitsevat joka päivä reipasta liikuntaa vähintään kaksi tuntia, koska se on edellytys lapsen normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Motoriset taidot kehittyvät, kun lapsi saa riittävästi kokeilla ja opetella uusia taitoja sekä toistaa aikaisemmin oppimiaan taitoja useissa erilaisissa ympäristöissä erilaisten välineiden kanssa. Harjunsalon päiväkodissa pidämme tärkeänä riittävää liikkumista ja pyrimme ulkoilemaan päivittäin, jotta lapset saavat purkaa energiaa ja kokea liikkumisen riemua. Liikuntataitoja harjoitellaan myös ohjatuilla tuokioilla sekä muun toiminnan ohessa esimerkiksi unipoluilla. Käytössämme on liikunnan vuosisuunnitelma, jota henkilökunta hyödyntää oman ryhmänsä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Liikuntatuokiot ja retket toteutetaan usein pienryhmissä. Lapsilla on myös mahdollisuus vaikuttaa suunniteltujen tuokioiden sisältöön. Aikuiset huomioivat lasten toiveet ja ideat ja ottavat ne osaksi toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Aikuisen tehtävä on luoda lapselle liikkumisen mahdollisuus. Päiväkodissa olemme pyrkineet luomaan sopivan ja houkuttelevan ympäristön liikkumista varten. Liikuntavälineitä on lasten saatavilla. Lisäksi hyödynnämme liikunnassa päiväkodin lähiympäristöä. Retket harjulle, luistelu, leikkiminen ja hiihtäminen Suoraman koulun kentällä ovat osa jokavuotista toimintaa. 13
4.3. Ihmetellään ja tutkitaan Tutkiminen on tapa, jolla lapsi jatkuvasti etsii ja löytää uusia ja hänelle ennestään tuntemattomia asioita ja ilmiöitä ympäristössään. Tutkiessaan lapset käyttävät kaikkia aistejaan ja saavat erilaisia aistikokemuksia. Harjunsalossa hyödynnetään Sapere ruokakasvatusmenetelmää, jossa lapset tutustuvat ruokaan aistiensa välityksellä (tunto-,haju-, maku-, kuulo-, ja näköaisti). Lapset matkailevat ruokamaailmaan tutkien, leikkien ja etsien yhdessä ilmaisuja aistikokemuksilleen. Varhaiskasvatusikäisen lapsen tutkiminen tapahtuu usein spontaanin tai myös ohjatun leikin kautta. Meidän aikuisten tehtävänä on luoda leikkimiselle ja tutkimiselle tarvittavaa aikaa ja tilaa. Hyvänä esimerkkinä meillä Harjunsalossa ovat metsäretket läheiseen harjuun. Retkeen valmistaudutaan lasten kanssa yhdessä keskustellen. Retken teema on etukäteen mietitty mutta se antaa tilaa lapsen omalle ihmettelylle ja tutkimiselle. Kun lapsi kokee, että häntä aidosti kuunnellaan, hänen ajattelustaan ja tekemisistään ollaan kiinnostuneita, hänelle kehittyy osallisuuden tunne. Leevi tutkii kavereiden kanssa piirillä muurahaisten kuvia. Leevin ryhmä on lähdössä metsäretkelle ja he aikovat etsiä muurahaispesän. Metsässä lapset huomaavat, että varjossa olevassa pesässä muurahaiset ovat pesän suojissa ja auringossa oleva pesä kuhisee elämää. Lapset ihmettelevät asiaa ääneen ja pohtivat syytä 4.4. Mediakasvatus Leevi istuu auton takapenkillä turvaistuimessa äidin ajaessa autoa. Autoradiosta kuuluu tämän hetken hitti, jonka kertosäkeeseen Laura yhtyy: Anna mä meen, anna mä meen.. Laulu loppuu ja sen tilalle tulee mainos. Senkin Laura tuntee ja laulaa laulun mainoksen mukana. Leevi, Laura ja äiti ovat matkalla Harjunsalon päiväkotiin. Leevin äiti on menossa yöksi töihin, joten lapset ovat tänään yötä päiväkodissa. Leevi pohtii äidin kanssa mikähän iltasatu tänään luetaan ja tuleeko kaveri Tomppakin yöksi hoitoon. Olisi kiva näyttää Tompalle uutta Angry Birds- lippistä, koska Tomppa on kertonut, että saa pelata isosiskonsa Angry Birds pelejä. Kun äiti pysäyttää auton parkkipaikalle, soi äidin puhelin. Leevi tietää heti, että siellä soittaa isä koska puhelimen melodia on tuttu. Päiväkodin eteisessä Leevi kääntää oman kuvansa, että kaikki tietävät hänen olevan paikalla. Samalla Leevi ja Laura huomaavat, että yövuorossa on tuttu Karoliina-täti. Laura on tuonut mukanaan uuden Hello Kitty- unilelun, jota hän innoissaan esittelee Karoliinalle. Karoliina kertoo, että on nähnyt samanlaisen lelun mainoslehdessä. Leevi ja Laura menevät sänkyyn odottelemaan iltasadun alkamista. Karoliina kertoo, että on löytänyt kirjastoautolta kivan eläinsatukirjan. Sadun loputtua sanotaan hyvät yöt, mutta Leevi ei saakaan unta. Hänelle tulee mieleen pelottava elokuva, jota isosisko katsoi illalla telkkarista. Kohta alkaa itkettää ja Leevi sanoo Karoliinalle, että on äitiä ikävä. Karoliina tulee viereen juttelemaan ja Leevi kertoo, että häntä pelottaa kun näki elokuvassa pelottavia mörköjä. Karoliina rauhoittelee Leeviä ja kertoo, että möröt eivät ole totta, eikä niitä ole olemassakaan. Vähitellen Leevi rauhoittuu ja nukahtaa silittelyyn. Media on läsnä päivittäin jo pienten lasten arjessa. Mediakasvatus onkin tänä päivänä olennainen osa varhaiskasvatusta. Medialukutaitoa on hyvä opettaa jo varhain. Mediakasvatusta voi toteuttaa päivittäin kodin ja päivähoidon arjessa. Lasten on hyvä oppia erottamaan toden ja tarun erot. Meidän aikuisten tehtävänä on valvoa, että media-aineisto on lapselle sopivaa. Harkitusti käytettynä erilaiset mediat antavat iloa lapselle niin perheessä kuin päiväkodissakin. 14
Meillä Harjunsalossa hyödynnämme medioita monipuolisesti. Piipahdamme lähikirjastossa tai kirjastoautolla, otamme valokuvia, luemme satuja, kuuntelemme musiikkia, katselemme kuvia, pelaamme lautapelejä, leikimme leluilla, keskustelemme lasten kanssa tv-ohjelmista, katsomme yhdessä Pikku Kakkosta jne. Aikuinen määrittää lapsille sopivat sisällöt. Toisinaan maailmalta tulee uutisia, jotka lapsia askarruttavat. Silloin asioista keskustellaan myös päiväkodissa. 5. Sisältöalueet 5.1. Kieli ja ajattelu Leevi loruilee piirillä muiden lasten kanssa Ulkona on siili, sille maistuu viili..` Laura leikkii eskarissa A-hippaa, jonka jälkeen harjoitellaan A-kirjaimen kirjoittamista eskarikirjaan. Päiväkodissa puhuttu ja kuultu kieli tukee kielen kehitystä. Lasten kanssa loruillaan, kysellään pieniä arvoituksia ja luetaan kirjoja lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Lapsen kanssa toimimme kiireettömästi, kuunnellen ja keskustellen heidän ajatuksistaan. Lapset oppivat myös pienryhmässä toimiessaan kuuntelemaan toisia lapsia ja odottamaan omaa puheenvuoroa. Aikuisen tehtävänä on toimia mallina ja keskustelukaverina. 5.2. Matemaattiset sisällöt Leevi jaottelee erilaisia dinosauruksia värin mukaan eri kasoihin: mustat dinosaurukset matolle, vihreät pöydälle jne. Lauran ryhmässä ollaan tänään otettu ylös lasten pituudet, josta voi itse seurata vuoden aikana, kuinka paljon kasvaa. Matemaattisia taitoja opitaan päivittäin erilaisissa arjen tilanteissa. Matemaattisiin taitoihin kuuluu luokittelu, lukumäärän hahmottaminen, muodot, koon käsitteet, avaruudelliset käsitteet, vertailu, päätteleminen ja mittaaminen. Näitä asioita harjoittelemme piireillä, ruokailussa, pukemistilanteissa sekä ohjatuilla tuokioilla. Aikuiset huomioivat lasten havainnot ja kysymykset ja yhdessä pohtien löydämme vastauksia. 15
5.3. Luonnontieteelliset sisällöt Tänään on retkipäivä! Sekä Leevin että Lauran ryhmät lähtevät Harjulle metsäretkelle. `Kato, tuolla kiipee orava puuhun!` Laura huudahtaa heti metsään saavuttuaan. Retkeilemme usein läheisessä harjussa eri vuodenaikoina ja teemme havaintoja kasveista ja eläimistä sekä havainnoimme vuodenaikojen muutoksia. Luontoretkillä opimme kunnioittamaan luontoa ja suojelemaan sitä. Käytämme myös erilaisia luonto- ja satukirjoja havainnoinnin tukena ja antamaan tietoa luonnosta ja luonnonilmiöistä. Jätteiden lajittelua opetellaan päivittäisessä arjessa mm. laittamalla ruuantähteet biojätteeseen ja askartelusilput sekaroskikseen. 5.4. Historiallis-yhteiskunnalliset sisällöt Mummulassakin on sellanen kännykkä, missä on naru, Leevi ihmettelee kotileikin lankapuhelinta. Lauran ryhmä puolestaan on lähtenyt seurakuntakeskukselle pääsiäiskirkkoon. `Laura! Tuleeko autoja? Saako mennä? Aikuinen kysyy Lauralta ryhmän pysähtyessä ennen suojatien ylitystä. Lasten kanssa puhutaan menneisyydestä ja nykyisyydestä niistä kertovien esineiden tai kirjojen avulla. Lähiympäristöön tutustutaan erilaisilla retkillä, jotka suuntautuvat harjuun, läheisiin leikkipuistoihin, kirjastoon, seurakuntatalolle tai vaikka kirkkoon. Liikennekasvatus ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita ja niitä harjoittelemme ja huomioimme retkillä liikkuessa. Lapsille kerrotaan erilaisista juhlapäivistä ja leikimme niihin liittyviä perinne- ja laululeikkejä. 5.5. Esteettiset sisällöt Mää piirrän eka meidän talon. Tohon tulee mun huone, se on vihree.` Leevi puhelee maalatessaan. Lauran ryhmässä on vappudisko, johon Laura on tuonut Robinin levyn. Nyt saa tanssia! Erityisen tärkeää lapsille on omakohtainen kokeminen. Lapsille mahdollistetaan erilaisia kokemuksia mm. kuvataiteen, musiikin, draaman, tanssin ja ympäristön avulla. Lasten omia töitä ja luomuksia arvostetaan ja ne asetetaan kaikkien nähtäville. Lapsilla on mahdollisuus luoda ja toteuttaa juuri itsensä näköinen työ. Lasten kanssa yhdessä pyrimme pitämään toimintaympäristön siistinä, viihtyisänä ja kauniina. 16
5.6. Eettiset sisällöt Leevi leikkii toisen pojan kanssa. Yhtäkkiä kaveruksille tulee riitaa samasta lelusta. Leevi repii lelun kaverin kädestä, jolloin kaveri tönäisee Leevin kumoon. Aikuinen tulee paikalle selvittämään tilannetta: Toi tönäs mua, yääää! Leevi syyttää kaveriaan. Kaveri parkuu samalla mitalla: `Toi otti mun kädestä!` Aikuinen selvittää tilanteen rauhallisesti kysymällä mitä tapahtui. Sitten hän ohjaa lapset pyytämään toisiltaan anteeksi ja Leevin antamaan lelun takaisin kaverille. Leeville löytyy lelukopasta samantapainen lelu, jolla voi jatkaa yhteistä leikkiä. Erityisen tärkeänä pidämme yhteisiä sääntöjä ja käytöstapoja. Nämä asiat ovat tärkeitä, jotta jokapäiväinen toiminta onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla ja niitä harjoitellaan päivittäin. Kasvattajan esimerkki on pääosassa, kun lapset opettelevat toisten huomioimista ja kuuntelemista sekä suvaitsemaan ja sietämään erilaisuutta. Asioita pohditaan ja niistä keskustellaan yhdessä. Opettelemme tunteiden näyttämistä ja hallitsemista, oikean ja väärän erottamista, mikä on totta ja mikä valhetta. Toimintamme lähtökohtana on, että kaikki tuntevat olevansa yhtä tärkeitä. 5.7. Uskonnollis-katsomukselliset sisällöt On joulujuhlailta. Laura ja Leevi kulkevat kynttiläkulkueessa kohti kirkon etuosaa. Laura on ylpeä vaaleasta mekostaan ja hiuksissa olevasta kimaltelevasta päähinekoristeesta. On jännittävää ja mukavan rauhaisaa istua vanhempien kanssa kirkossa. Kohta tulee Leevin ryhmän vuoro esiintyä. Päiväkodissa vietetään joulua esimerkiksi joulukirkkoon ja jouluhartauteen osallistumalla ja pääsiäisen aikaan vierailemme Seurakuntakeskuksella. Kuukausittain lähiseurakunta järjestää päiväkodissamme pikkukirkkohetkiä. Myös lapsella on mahdollisuus hiljentyä ja pysähtyä pohtimaan oikean ja väärän merkitystä omassa elämässä. 6. Esiopetus Harjunsalossa - Oppimisen ilo Ilta- ja vuorohoitoa tarvitseville lapsille tarjotaan mahdollisuus osallistua esiopetukseen Harjunsalon päiväkodissa. Esiopetusta annetaan Puolukoiden esiopetusryhmässä maanantaista perjantaihin kello 8.30 12.30. Vuorohoidosta johtuen tarjoamme esiopetusta joustavammassa aikarajassa kuin päiväkodissa. Osa lapsista tekee esiopetustehtäviä päivälevon jälkeen, iltapäivällä tai viikonloppuisin hoidossa ollessaan. Opetuksessa noudatamme Kangasalan kunnan esiopetussuunnitelmaa ja päiväkodin omaa esiopetuksen toimintasuunnitelmaa. Esiopetuksessa leikki on tärkein työskentelytapa. Leikissä lapsi hahmottaa omaa elämäänsä, opettelee tunteiden hallintaa ja käy läpi oppimaansa sekä harjoittelee uusia asioita. Leikki on lapsen tapa hankkia ja jäsennellä tietoa. Liikunta-, rooli-, ja seikkailuleikit sekä myös rakentelu ja pelit kehittävät lapsen mielikuvitusta ja antavat mahdollisuuksia uusille oivalluksille. Muita työtapojamme ovat esimerkiksi kuunteleminen, keskustelu, lorut, sadut, draama, tutkiminen, laulaminen, soittaminen, kädentaidot ja retket. 17
Esiopetussuunnitelman mukaan lapsen esiopetuspäivä on kokonaisuudessaan esiopetusta. Arjen toistuvissa tilanteissa lapsi oppii ymmärtämään miten liikkuminen, riittävä lepo ja terveelliset ruokailutottumukset edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Opettelemme monipuolisesti kielellistä tietoisuutta riimien, lorujen, tarinoiden kuuntelemisen sekä kirjainten kirjoittamisen ja tunnistamisen kautta. Matemaattisia asioita opettelemme laskemisen, tutkimisen ja loogisten palojen avulla. Teemme vuoden aikana useita askarteluita liittyen vuodenaikoihin ja juhlapyhiin. Myös tekstiilitaitoihin tutustumme esimerkiksi huovuttamisen ja ompelemisen yhteydessä. Liikumme ahkerasti metsässä hyödyntäen upean harjun. Musiikkitaitoja pidämme yllä kuukausittain pidettävillä lauluhetkillä ja musisoimalla. Liikuntaa harrastamme päivittäin ulkoilemalla sekä päiväkodin pihassa ja salissa jumppaamalla että hyödyntämällä läheiset pihapiirit esimerkiksi talvisin hiihtämällä ja luistelemalla kentällä. Eskarin arki-materiaalia hyödynnämme jatkuvasti ottamalla harjoitteita ryhmän käyttöön. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot nousevat esille etenkin koulussa, joten Harjunsalon esiopetuksessa panostetaan myös tunteiden käsittelyyn. Käymme erilaisia tunteita läpi esimerkiksi satujen avulla, sekä käsittelemme erilaisia ongelmanratkaisutilanteita, kuten nimittelyä ja mitä tehdä, kun tulee riitaa leikissä. Lapsen hyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti se, osaako hän ilmaista omia tunteitaan ja kykeneekö hän lukemaan toisten lasten tunnetiloja ja toimimaan sen mukaan. Myönteisessä, lasta arvostavassa ilmapiirissä lapsen itsetunto vahvistuu ja oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. Lapsi kasvaa ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja arvostamaan toisia ihmisiä. Esiopetuksessa lapset harjoittelevat jatkuvasti omatoimisuutta ja sivusilmällä katsotaan jo kohti koulua: omista tavaroista huolehtiminen, kynätehtävien tekeminen, oman vuoron odottaminen ja isossa ryhmässä toimiminen. Lapset auttavat kattamisessa sekä kaatavat maidon ja voitelevat leivän itse. Myös sängyt opetellaan petaamaan. Vetoketjujen ja punttien laittoa harjoitellaan. Lapsi kuljettaa koko esikouluvuoden reppua mukanaan, jotta se on jo tuttua kouluun lähtiessä. Pikku hiljaa lisätään vastuunottoa omasta käytöksestä toisia kohtaan ja omien valintojen määrää. Pienryhmätoiminnan lisäksi koemme tärkeäksi, että lapsi osaa olla isossa ryhmässä. Teemme keväisin erityisiä kouluharjoituksia kuten välitunnille lähtö 15 minuutiksi, annamme kotiläksyjä ja teemme esikoulutehtäviä samassa tilassa koko ryhmä. Yhteistyötä muiden esikoululaisten sekä koulun kanssa rakennetaan jo pitkin esikouluvuotta: ryhmät vierailevat toistensa luona tai järjestävät jonkin yhteisen retken. 18
7. Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Minua sanotaan lapseksi, jolla on erityiset tarpeet. Lapsesta, jolla on erityiset tarpeet, tulee helposti lapsi, jolla on erityiset huolet. Eristetty lapsi saa helposti erityiset tarpeet. Erityiset tarpeet eivät ole erityisiä vain suurempia; suurempia tarpeita on kai sinullakin joskus. -Berit Schaub- Lapsi voi tarvita tukea kehityksen eri osa-alueilla. Lapsen tuen tarve arvioidaan yhdessä lapsen vanhempien ja kasvatushenkilöstön kanssa. Keskustelussa sovitaan varhaiskasvatuksen tukitoimien käytöstä päivittäisissä tilanteissa niin, että vanhemmille ja henkilöstölle muodostuu yhteinen käsitys siitä miten lasta voidaan tukea niin päiväkodissa kuin kotona. Sovitut asiat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tätä kutsutaan varhaiskasvatuksessa yleiseksi tueksi. ERITYINEN TUKI Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös TEHOSTETTU TUKI Pedagoginen arvio Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki Varhaiskasvatussuunnitelma/Oppimissuunnitelma YLEINEN TUKI Varhaiskasvatussuunnitelma/Oppimissuunnitelma KUVA 1. Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Varhaiskasvatuksessa tehostettu ja erityinen tuki tarkoittavat varhaiskasvatuksen omien tukitoiminen ja muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden tukipalvelujen liittämistä luontevaksi osaksi varhaiskasvatustoimintaa. Kyseessä on kasvatukselliset keinot, joilla ympäristöä ja toimintaa muokataan vastaamaan paremmin lapsen tarpeisiin. Yhdessä vanhempien, henkilöstön ja asiantuntijatahojen kanssa laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehostettua ja erityistä tukea varten (E-VASU). 19
Monikulttuuristen lasten kielen arviointia tehdään lapsiryhmässä sekä resurssierityisopettajan toimesta. Arvioinnin jälkeen suunnitellaan yksilölliset tukitoimet, jolla lapsen suomen kielen taitoja kuntoutetaan ja tuetaan. Tärkeää on huomioida myös visuaalisen ympäristön merkitys ja tuki kielen oppimisessa sekä integraatiossa. Moniammatillista yhteistyötä toteutetaan lasten ja perheiden yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Lasten vanhemmat ovat ensisijaiset yhteistyökumppanit lasten asioissa. Muut tahot, joiden kanssa varhaiskasvatus tekee yhteistyötä, ovat muun mm. neuvola, perheneuvola, terveyshuollon erityistyöntekijät (terapeutit ja psykologit), sosiaalityö ja lastensuojelu, tutkimus ja hoitoyksiköt (TAYS), kehitysvammahuolto (kuntoutusohjaajat), yhdistykset, liitot ja järjestöt. Vuorohoidossa oleva lapsi voi tarvita tukea seuraavissa asioissa: - vuorokausi- ja päivärytmin hahmottaminen - unirytmi ja lepo - ryhmäytyminen - vaihtuvat kaverikontaktit; kaverisuhteiden luominen ja vahvistaminen - vaihtuvat aikuiskontaktit, psyykkinen turvallisuus, vuorovaikutuksen tukeminen - esiopetustoiminta 7.1. Leikki tuen välineenä Leikki heijastaa lapsen motorisia, tiedollisia ja sosiaalisia taitoja. Lapsen erityisvaikeudet, kuten viivästynyt kehitys tai kielelliset vaikeudet näkyvät usein lapsen leikkiessä. Nämä lapset leikkivät yleisesti vähemmän tai tutkivat vähemmän ympäristöään. Myös mielikuvien ilmaiseminen ja sosiaalisiin leikkeihin osallistuminen on vähäistä ja toiset lapset eivät osaa aina tulkita heidän leikkialoitteitaan oikein. Leikin havainnointi antaa aikuiselle mahdollisuuden arvioida lapsen taitoja ilman kieltä sekä tukea lapsen leikkialoitteita mallittamalla leikkiä sanallisesti tai/ja kuvia käyttäen. Näin aikuinen tukee myös lapsien sosiaalisia kokemuksia ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa. Leikkiä havainnoimalla saadaan tietoa mm. lapsen kielellisistä taidoista, tarkkaavaisuudesta ja tiedonkäsittelystä. Aikuisen osallistuminen lapsen leikkiin lisää lapsen motivaatiota leikkiä. Vuorovaikutustilanteessa aikuisen kanssa lapsi saa palautetta itsestään ja taidoistaan. Toimintavuoden aikana Harjunsalon päiväkodissa toteutetaan leikkiä myös kuntoutuksellisena ja vuorovaikutuksen välineenä. Tukea tarvitseville lapsille on pidetty pienryhmätoimintaa, jossa vuorovaikutustaitoja on tuettu erilaisilla leikkimenetelmillä. Menetelminä käytetään mm. vuorovaikutusleikki-kerhoa, KILIohjelmaa sekä kuvin tuettua leikkiä. Näissä ohjelmissa on tuettu yhteistoiminnallisesti lapsen sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta ja kommunikaatiota, kehotietoisuutta, liikehallintaa sekä karkea- ja havaintomotoriikkaa. 20
8. Suunnittelu-, dokumentointi ja arviointikäytännöt Toimintaamme ohjaavat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, Kangasalan varhaiskasvatussuunnitelma, tämä asiakirja, ryhmän toimintasuunnitelma sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu). Kasvatushenkilökunta suunnittelee yhteistyössä vanhempien ja lasten kanssa toimintavuoden sisältöä ottaen huomioon lapsiryhmän lasten iät ja mielenkiinnon kohteet. Toiminnan suunnittelun pohjana on myös päiväkodin oma, yhteisesti laadittu vuosisuunnitelma (vuosikello). Kasvatushenkilökunta tekee lapsista havaintoja, joista keskustellaan vanhempien kanssa ja jotka ovat pohjana toiminnan suunnittelussa läpi toimintakauden. Vanhemmille kerrotaan päiväkodin toiminnasta säännöllisesti kuukausikirjeissä ja viikkosuunnitelmissa. Dokumentoimme eli kirjaamme toimintaamme ylös ja tallennamme sitä lasten vanhemmille tiedoksi mutta myös oman työmme kehittämistä varten. Seuraamme lasten kasvua ja kehitystä päivähoidossa eri tavoin ja keräämme muistoja lasten omiin kasvunkansioihin: Lasten leikeistä tehdyt havainnot, valokuvat arjen eri hetkistä ja erilaiset tuotokset toimintavuoden ajalta kokoamme yhteen. Toiminnan arviointi perustuu tehdylle dokumentoinnille ja sitä tapahtuu toimintavuoden aikana säännöllisesti. Toimintaa arvioidaan lapsiryhmässä, henkilökunnan kesken, lasten ja vanhempien palautteeseen perustuen. Myös talon toimintaa kehitetään ja arvioidaan vuosittain. Arviointi Suunnittelu Dokumentointi 21
LIITE 1 Näin toimimme ryhmässä Kuvat ja niiden käyttö lapsiryhmissä Harjunsalon päiväkodissa on toimintaa tukevat kuvat käytössä jokaisessa lapsiryhmässä. Kuvien tarkoituksena on ajan jäsentäminen ja sen merkitys korostuu vuorohoidossa. Päiväjärjestyskuvia käydään läpi säännöllisesti aamupiirissä ja ennen päivällistä. Liikennevalot ja niiden käyttö lapsiryhmässä Liikennevalojen avulla pyritään ohjaamaan lasten käyttäytymistä haluttuun suuntaan esimerkiksi: mikä on hyväksyttyä, päiväkodin säännöt, toisen satuttaminen, työskentelyrauha. Liikennevalot ovat käytössä yli 3-vuotiailla lapsilla ja rauhoittumiskäytännöt sovitaan ryhmissä. Vasun näkyminen ryhmien suunnitelmissa ja toiminnan toteutuksessa Toiminnan suunnittelun tarkoituksena on, että tavoitteet saadaan toteutumaan ryhmä- ja yksilötasolla sovitulla tavalla. Vuorohoitolasten kohdalla hoitopäivän hahmottaminen ja suunnittelun toiminnan toteutus on tärkeää myös kello 17.00 jälkeen ja viikonloppuisin. Osastokohtaisesti mietitään iltoihin ja viikonloppuisin lapsille täsmätehtäviä. Tärkeää on myös, että osastojen välillä tiedonsiirrossa rakenteet on mietitty valmiiksi esim. reissuvihko ja seurantavihko lapsen tekemisistä. Lapsen vasun toteutuminen arjen toiminnoissa Lapsiryhmää ja yksittäistä lasta koskevat tavoitteet kirjataan ja niitä tarkistetaan säännöllisesti. Ryhmän toimintaa suunnitellaan näiden tavoitteiden pohjalta. Lapsen havainnointi ja siitä sopiminen lapsiryhmissä Lapsen havainnointi tukee arjen työtä ja on pohja vanhempien ja mahdollisten muiden yhteistyötahojen kanssa käytävälle keskustelulle. Lapsia havainnoidaan säännöllisesti ja samalla tarkistetaan lapsen tavoitteita. Lapsista havainnoidaan sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja, toisten huomioimista, pettymyksen sietokykyä, tunteiden ilmaisua, kielellisiä taitoja, motoriikkaa ym. Vuorohoidon struktuuri (päivä / ilta / yö / aamu / viikonloppu) Vuorohoidossa lapsen kohdalla on tärkeää, että perusarki toistuu samanlaisena päivästä toiseen. Aikuisten läsnäolo suunnitellaan lasten hoitopäivien mukaan. Toimimme yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaan riippumatta vuorokauden ajasta tai päivästä. 22
23