Opetussuunnitelma 2016 miten eteenpäin? Eija Kauppinen Varkaus 31.3.2016
Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Oppilashuollon perusteosuudet oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti Yleissivistävä koulutus Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 4.5.2015, uudistus valmisteilla Määräykset annettu 3/2014 sekä 6/2014 (sisältyvät nyt 22.12.2014 perusteisiin) Nuorten perusteet / määräys annettu 27.10.2015 Aikuisten perusteet / määräys annettu 17.12.2015 Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Uudistus käynnistetty vuoden 2016 alussa. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Varhaiskasvatuslain mukaisesti Opetushallituksesta tuli varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto 1.8.2015 alkaen.) Opetushallituksen tulee hyväksyä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2017.
eperusteet ja vuosi 2015 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteita julkaistu palveluun 245 Opetussuunnitelman perusteista julkaistu palvelussa esiopetus, perusopetus ja lisäopetus Ops-työkalun käyttöönotto (esi- ja perusopetus): 1. Käyttöoikeuksia jaettu eri rooleihin 9757 2. Opetussuunnitelmia luotu 758 (perusopetus 700, esiopetus 112, kunnat 649, seutu 163) Uudistettu etusivun ilme: https://eperusteet.opintopolku.fi "Kysy neuvoa - Anna palautetta": eperusteet@opintopolku.fi 3
eperusteet ja vuosi 2016 Lukion opetussuunnitelman perusteiden julkaisu Lukion ops-työkalun käyttöönotto ja koulutukset Perusopetuksen paikallisten opetussuunnitelmien julkaisu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden valmistelu ja julkaisu Taiteen perusopetuksen perustetyön aloitus Palvelun laajeneminen uusilla perusteilla: 1. Perusopetukseen valmistava 2. Aikuisten lukiokoulutus 3. Lukioon valmistava Ammatillisen koulutuksen paikallinen työkalu (AMOSAA) toteutus 1. Tavoiteaikataulu käyttöönotolle 08-09/2016
Kentältä tulevat kysymykset liittyvät useimmin uuteen tuntijakoon siirtymiseen ja mahdollisiin ongelmakohtiin käsityön opetuksen järjestämiseen taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin valinnaisiin aineisiin ja niiden arviointiin oppimisen arviointiin.
Uuteen tuntijakoon siirtyminen Vähimmäistuntimäärien turvaaminen siirtymävaiheessa Tuntimäärien toteutumista tarkastellaan oppilaan edun näkökulmasta. On tärkeää, että valtakunnallinen minimituntimäärä kussakin oppiaineessa ja valinnaisissa aineissa täyttyy. Tilannetta tarkastellaan sen paikallisen tuntijaon mukaan, joka on oppilaiden osalta voimassa, kun he päättävät 9. vuosiluokan.
Käsityön opetuksen järjestäminen Paikallinen opetussuunnitelma tulee laatia ja opetusjärjestelyt suunnitella siten, että ne toteuttavat opetussuunnitelman perusteissa kuvattua opetuksen tehtävää ja opetukselle asetettuja tavoitteita. Yhteisen käsityön opetuksessa oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon ja niitä voidaan painottaa tehtäviä, työtapoja ja materiaaleja sekä oppimisympäristöjä suunniteltaessa. http://www.edu.fi/perusopetus/kasityo/ops2016 _tukimateriaalit
Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit Taide- ja taitoaineiden (Taitai) valinnaisten tuntien kanssa toimitaan luvun 12 mukaan. Taitai-valinnaisten tuntien käytöstä päätöksen tekee opetuksen järjestäjä. Taitai-valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden opetusta ja ne myös arvioidaan osana tätä opetusta. Niistä ei anneta erillistä numeroa.
Valinnaiset aineet Valinnaisten aineiden kanssa toimitaan perusteiden luvun 12 mukaan. Valinnaisena aineena voidaan opettaa perusopetukseen soveltuvia, syventäviä ja soveltavia valtioneuvoston asetuksessa (422/2012] säädettyjä tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Valinnaisten aineiden arviointia koskevat ohjeet ovat luvussa 6.
Valinnaisten aineiden arviointi Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään 2 vvt:n oppimäärän, arvioidaan numeerisesti Oppimäärältään alle 2 vvt käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti Sanallisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa.
Päättöarvosanan muodostaminen Päättöarvioinnin tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lukuvuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Mikäli oppilas on vapautettu jonkin perusopetuksen oppiaineen opetuksesta, ei tätä oppiainetta arvioida. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota.
Arvioinnin tukimateriaali Kunkin oppiaineen arvioinnin tukimateriaalia julkaistaan Edu.fi-sivuilla. Päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja arvosanan 8 päättöarvioinnin kriteereihin. Tukimateriaalissa kuvataan arvosanan 8 alittavaa ja ylittävää osaamista. Tavoitteena tukea opettajan suorittamaa päättöarviointia.
Esimerkki päättöarvioinnin tukimateriaalista Musiikilliset taidot ja tiedot sekä luova tuottaminen T2 ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäseninä S1- S4 Äänenkäyttö ja laulaminen musiikkiryhmän jäsenenä Oppilas käyttää ääntään musiikillisen ilmaisun välineenä ja osallistuu yhteislauluun. Oppilas käyttää ääntään musiikillisen ilmaisun välineenä ja osallistuu yhteislauluun sovittaen osuutensa osaksi kokonaisuutta. Oppilas käyttää ääntään luontevasti musiikillisen ilmaisun välineenä ja laulaa osuutensa yhteislaulussa rytmisesti oikein ja melodialinjan suuntaisesti. T3 kannustaa oppilasta kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimin T4 rohkaista oppilasta monipuoliseen musiikkiliikunnalliseen kokemiseen ja ilmaisuun S1-S4 Soittaminen musiikkiryhmän jäsenenä Oppilas soittaa keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoon pyrkien sovittamaan osuutensa kokonaisuuteen. S1-S4 Musiikkiliikunta Oppilas sovittaa liikkumistaan musiikkiin ja osallistuu musiikkiliikunnal liseen ilmaisuun ryhmän jäsenenä. Oppilas soittaa keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoon melko sujuvasti. Oppilas osoittaa hahmottavansa musiikin perussykkeen liikkuessaan ja sovittaa liikeilmaisuaan kuulemaansa musiikkiin. Oppilas soittaa keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu sujuvasti yhteissoittoon. Oppilas osaa liikkuessaan hahmottaa myös musiikillisia rakenteita ja ilmaista musiikkia liikkeissään.
Oppimista tukeva arviointikulttuuri Arviointi on koulun kasvatustehtävän keskiössä - vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijoina Arviointipalaute on opettajan pedagoginen työväline - monipuolinen arviointi ja ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keinoja oppilaiden oppimisen tukemiseen Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta - arviointi ei ole ainoastaan todistuksen antamista jouluna ja keväällä Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria - huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja arviointikäytänteistä Arviointi on opettajien oman itsearvioinnin väline - arvioinnin myötä saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti 14
Ops-uudistuksen seuranta Seurannan lähtökohdat ja tarkoitus Seurannan tarkoituksena on selvittää uudistuksen tavoitteiden ja perusteiden linjausten toteutumista paikallisissa opetussuunnitelmissa Seuranta on OPH:n toteuttamaa itsearviointia Seuranta on osa jatkuvaa perusopetuksen opetussuunnitelmien kehittämistä
Ops-uudistuksen seuranta Seurannassa selvitettäviä asioita Miten opetussuunnitelmauudistus onnistui prosessina? Miten perusteiden linjaukset näkyvät paikallisissa opetussuunnitelmissa? Millaisia ovat opetussuunnitelman laatimiseen, käyttöönottoon ja opetuksen järjestämiseen liittyvät paikalliset ratkaisut Opetuksen järjestäjien käsitykset ja mielipiteet perusteista ja uudistuksesta Toteutetaan muun muassa kyselyin ja analysoimalla paikallisia opetussuunnitelmia.
Kehittämiseen suunnattuja valtionavustuksia Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin (tulossa) Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta: avustus taiteen perusopetuksen saavutettavuuden parantamiseen, hakijoina TPOn järjestäjät, hakuaika päättyy 13.4.2016 Lastenkulttuurin saatavuuden parantaminen, hakijoina erilaiset taide- ja kulttuuritoimijat, hakuaika 13.4.2016, Muut valtioavustukset Oppimisympäristöjen kehittämiseen, tieto tulossa Opetushallituksen sivuille
Mitä tavoitteita perusopetuksen opsuudistuksella oli? Luodaan yhdessä paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle kestävälle tulevaisuudelle
Uudistuksen ydin Miksi? Mitä? Miten? Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa edistää oppimisen taitoja sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ja huolehtii hyvästä osaamisen tasosta luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan?
Koulu oppivana yhteisönä Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä.
Pedagoginen suhde Erityisen merkityksellistä oppimisen kannalta on oppilaan ja opettajan välinen pedagoginen suhde. Pedagogisessa suhteessa on kyse kokemuksesta. Siksi on sellaisenaan merkityksellinen. Luokkahuoneen vuorovaikutustilanteet ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Opettajan on tunnistettava, mikä kulloisessakin tilanteessa on sopivaa tai epäsopivaa, oikein tai väärin, tarkoituksenmukaista tai vähemmän tarkoituksen mukaista. Esim. van Manen 1994 & 2008
Oppimisen ja mielekkyyden kokemusten edistäminen: Miten kehittää koulua oppivana yhteisönä? Miten tukea opettajaa hänen tehtävässään? Miten edistää pedagogisten suhteiden syntymistä? Miten edistää vuorovaikutusta ja dialogia?
Dialogia synnyttäviä ja kantavia voimia ovat vastavuoroisuus, kunnioitus, tasavertaisuus ja avoimuus. (Jordan-Kilkki & Pruuki 2013; Haarakangas 2008) KIITOS! eija.kauppinen@oph.fi 23