ATENEUMIIN LUOKKARETKELLE? Ryhmän kanssa museoon 10.4. 31.5.2015 Vinkkejä kouluille ja ryhmänvetäjille ISMO HÖLTTÖ: LESTADIOLAISTEN SUVISEURAT, OULU 1966. SISÄLLYS: Tervetuloa Ateneumiin! sivu 2 Ismo Hölttö, valokuvia. Taustatietoa ja tehtäviä. sivut 3 10 Ateneumin kokoelmanäyttely. Taustatietoa ja tehtäviä. sivut 11 13 Aukioloajat, hinnat ja käytännön ohjeita. sivu 14 1
ISMO HÖLTTÖ, VALOKUVIA SEKÄ ATENEUMIN KOKOELMATEOKSIA ATENEUMISSA 10.4. 31.5.2015 TERVETULOA ATENEUMIIN! Tämä aineisto on tehty sinulle, joka tulet ryhmäsi kanssa Ateneumiin loppukeväällä 2015. Erityisesti koululaisryhmille ja luokkaretkeläisille on koottu käytännön vinkkejä ja harjoituksia. Ateneumissa 10.4. 31.5.2015: Ismo Höltön (syntynyt 1940) valokuvien näyttely vie katsojan muutaman vuosikymmenen takaiseen Suomeen. Silloin monet nykyisten koululaisten vanhemmista olivat itse lapsia. Tämä laaja, takautuva näyttely on museon 2. kerroksessa. Museon kokoelmanäyttely on esillä museon kattoremontin vuoksi vain pieneltä osin, kolmessa näyttelysalissa museon 1. kerroksessa. Voitte yhdistää nämä kaksi näyttelyä esimerkiksi siten, että tutustutte erityisesti niiden lapsiaiheisiin. Niitä valitsimme myös tähän aineistoon ja teimme niihin muutamia tehtäväehdotuksia. Jos tutustutte kuviin ja tehtäviin ennen museovierailua, saatte käynnistänne enemmän irti. Osan harjoituksista voi tehdä myös museossa tai näyttelykäynnin jälkeen koulussa. 2
ISMO HÖLTTÖ, VALOKUVIA. TAUSTATIETOA JA TEHTÄVIÄ. Ismo Höltön näyttely on museon 2. kerroksessa. Näyttelyn kymmenet mustavalkoiset valokuvat vievät katsojan Suomeen, jollaista ei enää sellaisenaan ole. Kuvien lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja maisemat muuttuneet. Silti kuvat voivat koskettaa tämänkin päivän ihmisiä. Näyttelyssä on myös toiminnallinen tila. Siellä voit kuvata itsesi ja kaverisi, kokeilla piirustuskameraa ja tutustua valokuvan maailmaan. TAUSTATIETOA NÄYTTELYSTÄ Valokuvaaja Ismo Höltön (s. 1940) tuotanto avaa näkymän puolen vuosisadan takaiseen Suomeen ja Helsinkiin. Mustavalkoiset kuvat kertovat ajasta, jolloin sadat tuhannet suomalaiset siirtyivät maaseutumaisesta elämäntavasta nopeasti kasvavien kaupunkien sykkeeseen. 1960-luvun alussa Hölttö oli nuori helsinkiläinen kultaseppä, joka innostui valokuvauksesta harrastuksena. Hän osallistui aktiivisesti Kameraseuran toimintaan ja kehittyi nopeasti varmaksi valon ja sommittelun taitajaksi. Höltön kuvissa ihmiset katsovat katsojaa suoraan silmiin teeskentelemättä ja vilpittömästi omana itsenään. Kuvaaja kohtaa heidät samanvertaisena ja kunnioittaen. Ihmiskuvaajana Hölttö kiinnittyy humanistisen valokuvan perinteeseen, jota hallitsi kiinnostus ihmistä ja tämän lähiympäristöä kohtaan. 1960-luvun puolivälin jälkeen Höltön tuotantoon ilmestyi lisäksi selkeä yhteiskunnallinen painotus. Hän teki useita kuvausmatkoja eri puolille Suomea osoittaakseen aiemman, romantisoidun Suomi-kuvan yksipuoliseksi. Hän näytti toisenlaisen todellisuuden, joka välittyy myös hänen ja Mikko Savolaisen yhdessä julkaisemista valokuvakirjoista Suomea tämäkin (1970), Raportti Suomen mustalaisista (1972) ja Vanhuksia (1982). Valokuvan harrastajana Hölttö osallistui kansainvälisiin näyttelyihin ja menestyi kilpailuissa. 1970-luvun alussa hän perusti oman studion ja työskenteli sen jälkeen kolme vuosikymmentä mainosvalokuvaajana. Höltön valokuvat herättävät voimakkaita muistoja joskus haikeita, mutta enimmäkseen hauskoja lähimenneisyyden tuhansista unohdukseen painuneista yksityiskohdista. Asfaltin ja heinäpellon tuoksu, junien kolke ja sataman sumuiset aamut ovat totta ja läsnä, tässä ja nyt. 3
ISMO HÖLTÖN NÄYTTELYSTÄ NOUSEVIA TEEMOJA JA KYSYMYKSIÄ, JOITA VOI SOVELTAA MYÖS ATENEUMIN KOKOELMANÄYTTELYN LAPSIAIHEISIIN MAALAUKSIIN Valitse (tai opettaja valitsee) yksi kuva, jota tarkastelette joko tästä aineistosta tai näyttelyssä. Miettikää sen kautta joitain seuraavista kysymyksistä: TEHTÄVIÄ 1. Mihin kiinnität kuvassa huomiosi ensimmäiseksi? Miksiköhän? 2. Mitä kuvassa on meneillään? 3. Mitä voisi olla tapahtunut ennen kuvaa, entä mitä voisi tapahtua kuvan ottamisen tilanteen jälkeen? 4. Jos antaisit kuvalle nimen, mikä se olisi? 5. Jos kuvassa on ihminen tai ihmisiä, mitä hän (tai he) ajattelisi juuri nyt? 6. Mikä on kuvien lasten ja nuorten rooli ja miten se välittyy? 7. Suomen lähihistoria: miten elinympäristöjen, muodin ja elintapojen muutos välittyy kuvista? 8. Mitä on poseeraaminen? 9. Mikä on kaunista (ja vastakohtana: mikä on rumaa)? 10. Mitä tavallinen elämä tai arki on, miten se välittyy kuvista? 11. Voiko maailmaa parantaa valokuvaamalla? Miten? 12. Miten mustavalkoisuus vaikuttaa valokuvaan? Onko mustavalkokuva sävykkäämpi kuin värikuva (vaalean ja tumman, valon ja varjon vastakohtaisuus) vai onko se mielestäsi ehkä arkinen ja harmaa? Voiko mustavalkokuva olla iloinen, hauska ja värikäs? 13. Mikä on tyypillistä Ismo Höltön kuville? 14. Onko sinun omassa elämässäsi jotain samaa kuin kuvassa? 15. Voitko päätellä, missä ja milloin kuva on otettu? 16. Kuvakulmat: miten asiat ja ihmiset on sommiteltu kuvaan? Näkyvätkö he suoraan edestä, alhaalta- vai ylhäältä päin? 17. Miten kuvan koko vaikuttaa sen tunnelmaan ja sisältöön? 18. Millainen rajaus kuvassa on? 19. Miten valoja ja varjoja on käytetty miten ne vaikuttavat tunnelmaan? 20. Kuvan henkilö: Mitä voit päätellä hänen kasvoistaan, ilmeestään, eleestään, asennostaan tai vaatteistaan? 21. Kertooko kuva jotain myös kuvaajasta (tai taiteilijasta, jos tarkastelet maalausta)? 4
TEHTÄVÄ TEHTÄVÄ 1. KUVA LUONTEVASTA IHMISESTÄ. Kenelle: Alkaen perusopetuksen 3. luokka. Koulussa. Pareittain, purku kaikki yhdessä. Tavoite: Pohtia henkilökuvan ottamista, omaa ja kuvaajan roolia sekä kuvaustilanteen aitoutta. Tarvitaan: Kännykkäkamerat tai kamerat. Kuvien yhdessä tarkastelua varten tietokone ja videotykki. Mitä tehdään: Tarkastelkaa Ismo Höltön kuvia tässä aineistossa. Mitä ajattelette kuvien ihmisistä? Esittävätkö he joitain muuta kuin mitä ovat vai ovatko he luontevia? Kiinnittäkää erityistä huomiota kasvoihin ja ilmeisiin. Mitä ilmeet kertovat? Miten kuvaaja vaikuttaa kuvattaviin? Ottakaa toinen toisistanne kuvia niin, että poseeraatte mahdollisimman vähän. Miettikää, miltä näyttää luonteva ihminen: sellainen, joka ei yritä näyttää kuvassa muulta kuin on. Onko ilmeetön ilme mahdollinen? Entä miten valokuvaaja saa kuvan kohteena olevan henkilön luottamuksen? Voitte harjoitella kuvan ottamista siten, että otatte ensin voimakkaan ilmeen (vaikka perustunteita ilmaiseva: viha, ihastuneisuus, onnellisuus, yllättyneisyys tai pelko) ja sitten sen vastakohdan. Purkakaa tehtävä keskustelemalla ja kuvia vertailemalla. 5
ISMO HÖLTTÖ: RAUTATIEASEMA, HELSINKI, 1967. ISMO HÖLTTÖ: LESTADIOLAISTEN SUVISEURAT, OULU, 1966. TEHTÄVÄ 2. KAVERIKUVA. TEHTÄVÄ Kenelle: Kaiken ikäisille, koulussa. Pareittain tai pienryhmissä. Purku kaikki yhdessä. Tavoite: Pohtia yhteisyyden ilmaisemista ja tunteen välittymistä valokuvassa. Tarvitaan: Kamerat. Mitä tehdään: Jakaudutaan kolmen oppilaan ryhmiin. Tarkastelkaa Ismo Höltön valokuvia, joissa esiintyy kaksi tai useampia ihmisiä. Millainen yhteys kuvattavien välillä voisi olla ja mistä tuo tunnelma syntyy? Millainen rajaus kuvassa on? Ottakaa sitten kaverikuvia niin, että yksi on valokuvaaja ja kaksi muuta esiintyy samassa kuvassa, aina kuvaajaa kohti katsoen. Sopikaa etukäteen, millainen suhde kuvattavilla on toisiinsa ja antakaa tuon tunnelman näkyä kuvissa. Ottakaa muutama eritunnelmainen kuva ja vaihtakaa osia niin, että kaikki saavat olla valokuvaajia vuorotellen. Purkakaa yhdessä keskustellen koko ryhmän kanssa. 6
ISMO HÖLTTÖ: SADAN MARKAN HUVILAT, KAMPPI, HELSINKI, 1964. TEHTÄVÄ TEHTÄVÄ 3. ILOINEN LEIKKI TÄNÄ PÄIVÄNÄ. Kenelle: Alkaen perusopetuksen 3. luokka. Koulussa. Yksin tai paritehtävänä. Tavoite: Oppia tarkastelemaan kuvaa ja sen yksityiskohtia, perustelemaan nähtyä sekä pohtia omassa kuvassa leikkimisen muutoksia. Tarvikkeet: Kuvantekovälineet: piirustus- tai maalausvälineet tai kamerat. Mitä tehdään: Tarkastele kuvaa. Mitä kuvassa tapahtuu? Missä kuvan lapset ovat ja mitä he tekevät? Miltä ajalta kuva voisi olla? Tee oma kuva (piirrä, maalaa tai ota valokuva) nykyajasta niin, että olet itse mukana kuvassa. Mitä hauskaa kaksi sinun ikäistäsi puuhaisi yhdessä tänä päivänä ja missä he olisivat? Laita lopuksi oma kuvasi Höltön valokuvan viereen. Millainen kuvapari tästä syntyi? Purkakaa keskustellen niin, että tarkastelette kaikkien tekemiä kuvia. 7
TEHTÄVÄ TEHTÄVÄ 4. KATSOMMEKO SAMAA KUVAA? Kenelle: Kaiken ikäisille. Ateneumissa, Ismo Hölttö -näyttelyssä. Pienryhmissä tai pareittain (tehtävän voi soveltaa myös museon kokoelmanäyttelyyn). Tavoite: Tutustua Ismo Höltön valokuviin, oppia katsomaan tarkemmin, kehittää kriittisen ajattelun ja vuorovaikutuksen taitoja. Innostaa kaikkia omiin mielipiteisiin ja oivallukseen, että voimme katsoa yhtä ja samaa kuvaa kukin omalla tavallamme. Mitä tehdään: Valitkaa ryhmän kanssa jokaisesta näyttelysalista yksi kuva, josta keskustelette. Voitte käyttää valinnan perusteena seuraavia: Kuva, jossa on jotain tuttua, esimerkiksi tapahtuma, paikka, henkilön ikä tai tunnetila. Kuva, jossa on jotain arvoituksellista. Kuva, josta löydätte kauneutta. Miten se ilmenee? Millaista kauneutta? Kuva, joka ärsyttää. Kuva, joka miellyttää eniten. Kuva, joka näyttää Suomea, jollaista ei enää ole. Mistä sen osaat sanoa? Miettikää, mikä valitsemassanne kuvassa aiheuttaa jotain edellisistä ajatuksista tai tunteista. Keskustelkaa vapaasti: älkää etsikö oikeaa tulkintaa vaan innostakaa toinen toisianne erilaisiinkin ajatuksiin. Voitte huomata, miten rikasta on, kun eri ihmiset näkevät kuvat eri tavoin. 8
ISMO HÖLTTÖ: SILTASAARENKATU 6 10, HELSINKI, 1967. TEHTÄVÄ TEHTÄVÄ 5. KUVAN RAJAUS. Kenelle: Alkaen perusopetuksen 5. luokka. Pohdintatehtävä, yksin tai pareittain. Museossa tai koulussa. Tavoite: Kiinnittää huomio rajaukseen ja sen vaikutukseen, kasvattaa analyyttistä kuvan tarkastelun taitoa. Mitä tehdään: Valitse joko yllä oleva kuva (tai jos olet näyttelyssä, yksi sinua kiinnostava Ismo Höltön valokuva) ja mieti, mikä vaikutus rajaamisella on tähän kuvaan. Miksiköhän kuvaaja on rajannut kuvan juuri niin? Millainen vaikutus kuvan sommittelulla on kuvan tunnelmaan. Mitä luulet hänen jättäneen kuvan ulkopuolelle? Esittele päätelmäsi parillesi tai luokallesi. 9
ISMO HÖLTTÖ: LIEKSA, POHJOIS-KARJALA, 1966 ISMO HÖLTTÖ: KUUSAMO, 1966 TEHTÄVÄ TEHTÄVÄ 6. SAMAN- JA ERILAISTA. Kenelle: Kaiken ikäiset. Koulussa. Tavoite: Oppia tarkastelemaan kuvia analyyttisesti. Mitä tehdään: Kummassakin kuvassa on aikuisia ja lapsia. Luettele kuvien yhtäläisyydet ja erot. Kiinnitä huomiota ympäristöön, ilmeisiin, tilanteeseen, kuvan rajaukseen, vaatteisiin ja muihin yksityiskohtiin. Mitä kuvat kertovat näiden ihmisten elämästä tai kuvan ottamisen tilanteesta? 10
ATENEUMIN KOKOELMANÄYTTELY. TAUSTATIETOA JA TEHTÄVIÄ. Ateneumin taidekokoelmien teoksia on keväällä 2015 esillä kolmessa pohjakerroksen näyttelysalissa, sillä museon 3. kerros on kattoremontin vuoksi suljettu. Uutta kokoelmanäyttelyä valmistellaan parhaillaan, ja se avautuu yleisölle viimeistään vuoden 2016 alussa museon 2. kerroksessa. Nyt esillä olevassa valikoimassa on kokoelmien rakastetuimpien taiteilijoiden kuten Helene Schjerfbeckin, Albert Edelfeltin ja Akseli Gallen- Kallelan teoksia. Valitsimme tähän aineistoon kaksi lapsiaiheista maalausta, joista on helppo tehdä siltoja myös Ismo Höltön lapsiaiheisiin valokuviin. ALBERT EDELFELT (1854 1905): LEIKKIVIÄ POIKIA RANNALLA, 1884. KUVA: KANSALLISGALLERIA / HANNU AALTONEN 11
AKSELI GALLEN-KALLELA (1865 1931): POIKA JA VARIS, 1884 KUVA: KANSALLISGALLERIA / JUKKA ROMU / HANNU AALTONEN ISMO HÖLTTÖ: MYLLYPURO, HELSINKI, 1967 TEHTÄVÄ TEHTÄVÄ 7. LASTEN ELÄMÄÄ ENNEN JA NYT. Kenelle: Kaiken ikäisille. Sadutus- ja kuvantekotehtävä. Ryhmä- ja yksilötehtävänä koulussa tai ensin näyttelyssä ja jatko koulussa. Tavoite: Lapsen roolin muutoksen pohtiminen, vuorovaikutteisen tarinankerronnan taitojen parantaminen, toisten näkökulmien kuunteleminen ja hyväksyminen. Tarvikkeet: Paperia ja kynä tai tietokone tarinan kirjoittamista varten, jatkotehtävään välineet kuvantekoa varten. Mitä tehdään: Tarkastelkaa näitä kuvia ja jos olette Ateneumissa, myös Ismo Höltön lapsiaiheisia valokuvia. Mitä nämä kuvat kertovat lasten töistä ja vapaa-ajasta? Valitkaa sitten yksi kuva ja rauhoittukaa aluksi sen ääreen niin, että kaikki katsovat kuvaa hetken hiljaisuudessa. Tehkää sitten saduttamalla tarina kuvan lapsesta. Yksi toimii kirjurina, ja muusta ryhmästä ensin joku aloittaa keksimällä lauseen Olipa kerran.... Yksi kerrallaan ryhmäläisistä kaikki lisäävät tarinaan oman lauseensa, ja kirjuri kirjoittaa nämä kaikki ylös. Katsokaa kuvaa koko ajan. Kun tarina on valmis, kirjuri lukee tarinan ääneen ja jokainen voi vielä halutessaan korjata omia lauseitaan. Jatkotehtävänä, koulussa: Yhteinen tarina luetaan vielä kerran uudestaan ääneen, ja jokainen tekee sen innoittamana oman, uuden kuvan. Lopuksi tarkastellaan yhdessä kaikkia näitä uusia kuvia. 12
ISMO HÖLTTÖ:CROQUIS-PIIRROS TEHTÄVÄ 8. ELÄVÄN MALLIN PIIRUSTUS. Kenelle: Alkaen perusopetuksen 3. luokka. Piirustustehtävä. Koulussa. Tavoite: Kehittää havainnointikykyä ja käden ja silmän yhteyttä, tutkia mittasuhteita. Tarvikkeet: Paperia, hiiltä tai lyijykynät. TEHTÄVÄ Kaikki ihmistä piirtävät ja maalaavat taiteilijat ovat harjoitelleet piirtämällä elävää mallia. Tämä harrastus on ollut läheinen myös valokuvaaja Ismo Höltölle. Piirtäkää nopeita luonnoksia elävästä mallista. Jokainen voi vuorollaan olla malli. Kiinnittäkää huomiota mallin asentoon ja hahmoon. Työvälinettä ja paperin kokoa voi vaihdella työskentelyn aikana. Joissain asennoissa voi myös kokeilla piirtämistä väärällä kädellä (oikeakätiset vasemmalla kädellä ja päinvastoin), eli voit piirtää katsomatta paperiin tai piirtää asennon yhdellä viivalla nostamatta kynää paperista. Tavoitteena on harjoittaa kättä ei tehdä valokuvantarkkaa lopputulosta. Olkaa puhumatta työskentelyn aikana. Keskustelkaa lopuksi siitä, miltä työskentely tuntui, missä onnistuitte. 13
AUKIOLOAJAT, HINNAT JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA. Kun tulette museoon, ryhmän vetäjä käy ilmoittamassa ryhmän lipunmyyntiin. Viekää reput ja päällysvaatteet lukollisiin kaappeihin tai vartioituun naulakkoon. Jos teillä on omia eväitä, voitte nauttia ne museon sisäpihan penkeillä. Voitte kiertää museossa ryhmänne kanssa omin päin, mutta suosittelemme ryhmille aina Ateneumin asiantuntijaoppaan varaamista. Opastettu museokierros kestää noin 55 minuuttia ja maksaa arkisin 70 euroa (ryhmäkoko max 20 oppilasta, alakoulut ja päiväkodit max 15 oppilasta). Opasvaraus ma pe klo 9 15, puh. 0294 500 500 tai varaukset@kansallisgalleria.fi Alle 18-vuotiaille sekä heidän mukanaan tuleville opettajille sisäänpääsy museoon on ilmainen. Tutustuttehan myös koululaisryhmien ohjeisiin täältä: www.ateneum.fi/fi/ohjeet-museokäyntiä-varten Oliko tästä materiaalista sinulle hyötyä? Otamme mielellämme vastaan palautetta: www.ateneum.fi/palaute Toimitus: Ateneumin yleisötyö / Satu Itkonen. Kuvat: Ismo Hölttö, Matti Niemi sekä Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen ja Jukka Romu Käännös suomi ruotsi: Barbara Cederqvist. Graafinen suunnittelu: Suvi Wirman. Ateneumin taidemuseo / Kansallisgalleria 2015. ATENEUMIN TAIDEMUSEO / KANSALLISGALLERIA Kaivokatu 2, 00100 Helsinki puhelin 0294 500 401, ainfo@ateneum.fi www.ateneum.fi Avoinna ti ja pe 10 18, ke ja to 10 20, la ja su 10 17. 14