MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

Transkriptio

1 MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn ( ) viisi lempiteostaan. Tervetuloa monsterin ja taiteen jäljille! Monsterin lempiteokset löytyvät lattian maalitäpliä seuraamalla. Tämä aineisto antaa vinkkejä teosten käsittelyyn. Vierailulle kannattaa varata aikaa noin tunti. Lapsiryhmille vierailu on ilmainen. Ryhmän käyntiä Kiasmassa voi valokuvata ja narikasta saa lainaksi istuintyynyjä sekä kirjoitusalustoja. Kiasmassa voi myös nauttia omia eväitä. Antoisaa museovierailua! ENNEN KÄYNTIÄ Pohtikaa, millainen paikka museo on. Mitä museossa saa tehdä? Saako siellä nauraa tai hiippailla? Entä sopiiko taideteoksiin koskea? Miettikää, mitä haluaisitte museossa nähdä Pakatkaa retkelle mukaan tutkimusvälineitä, kuten kamera, vihkoja, suurennuslaseja ja lyijykyniä. Miettikää, millainen olento monsteri mahtaa olla. Miksi se ei uskalla näyttäytyä museovieraille? Entä millaisestakohan taiteesta se pitää? Tutkikaa erilaisia muotokuvia ja tehkää niitä itse

2 VINKKEJÄ OMATOIMIKIERROKSELLE Taidetta voi tutkia istuskellen, ihastellen, ihmetellen tai vaikka epäillen. Taideteoksia sopii tuijottaa, ne eivät siitä pahastu. Museon lattialle voi istahtaa ja välillä voi sulkea silmätkin. Omatoimikierroksella on tärkeintä käsitellä teoksia ryhmän omista lähtökohdista käsin. Löydättekö jotakin ilostuttavaa, entä vihastuttavaa? Millaisia tunteita teokset herättävät teissä? Kirjatkaa ajatuksia ylös ja palatkaa niihin myöhemmin. APUKYSYMYKSIÄ TAITEEN TARKASTELUUN Miltä se näyttää? Miten se on tehty? Esittääkö se jotakin? Mitä? Mitä se voisi ajatella? Mistä se kertoo? Mitä se voisi sanoa? Millainen tunnelma siinä on? Miltä sitä tuntuu katsoa? Mikä siinä on hienoa? Onko siinä jotakin outoa tai hämmentävää? Haluaisitko muuttaa siitä jotakin?

3 MONSTERIN LEMPITEOKSET Berit Talpsepp-Jaanisoo Villun muotokuva, 2015 Talpsepp-Jaanisoon teos yhdistää kuvanveistoa ja valokuvaa. Taiteilijan puolisoa kuvaavan muotokuvan runko on tehty tietokoneohjatulla jyrsimellä. Päällimmäinen kerros koostuu yksityiskohtaisista valokuvista. Millainen ilme muotokuvan henkilöllä on? Mitä hän voisi ajatella? Mitäköhän hän näkee jalustaltaan? Miksi muotokuva on haluttu tehdä niin suureksi? Miksi monsteri on valinnut tämän teoksen? Kuva: Kansallisgalleria/Pirje Mykkänen

4 Heta Kuchka Present, 2012 (Läsnä/Lahja) Kuchkan videoteoksessa muistisairaat potilaat kuulevat nuoruudestaan tuttua musiikkia. Jokainen heistä ilmentää musiikin herättämiä tunteita omalla tavallaan. Miltä musiikki tuntuu? Millainen haluaisit olla, kun olet oikein vanha? Mikä laulu tai ääni voisi tehdä sinut silloin iloiseksi? Millaisiksi ihmiset muuttuvat ikääntyessään? Millaisista merkeistä ihmisen iän voi tunnistaa? Nauravatko lapset ja vanhukset samoille asioille? Kuva: Kansallisgalleria/Pirje Mykkänen

5 Jan Kaila Vastasyntyneet, 1998 Kaila on kuvannut vastasyntyneitä vauvoja. Kuvissa vauvat näyttävät aluksi hyvin samanlaisilta. Etsikää kuvista eroavaisuuksia! Erotatteko vauvojen kasvoista erilaisia ilmeitä? Onko ihmisen luonne näkyvissä jo aivan pienenä? Voidaanko se tallentaa kuviin? Muistatteko, miltä tuntui olla aivan pieni vauva? Millaisia kuvia teistä silloin otettiin? Kuinka kauan siitä on, kun olitte vauvoja? Kuva: Kansallisgalleria/Petri Virtanen

6 Sami Sänpäkkilä 21st Century Portrait, 2008 (Nykyihmisen muotokuva, 2000-luku) Sänpäkkilän videomuotokuvassa ihmistä katsotaan erittäin läheltä. Ennen teoksen tutkimista, yrittäkää katsoa toisianne mahdollisimman läheltä ilman, että kosketatte kuitenkaan toisianne. Miltä ihminen näyttää ihan läheltä? Voiko katsekin kutittaa? Millaisia valokuvia voisi ottaa kasvojen yksityiskohdista? Kuinka läheltä toista ihmistä yleensä katsotaan? Näkeekö läheltä paremmin?

7 Mari Slaattelid Protective, 2000 (Suojaava) Kuvissa on mallina taiteilijan 8-vuotias tytär, jonka kasvoille on levitetty valkeaa kasvonaamiota. Millaisia naamioita te olette käyttäneet? Miksi? Missä kasvomaalauksia käytetään? Voiko kuvista päätellä, millainen tyttö on tai mistä hän pitää? Miltä tuntuu olla oman vanhemman kuvattavana? Kuva: Kansallisgalleria/Petri Virtanen

8 LOPUKSI Kierros päättyy neljännen kerroksen hissien lähistölle. Löysittekö monsterin lempiteokset? Miksiköhän se pitää juuri niistä teoksista? Pohtikaa, mitä kaikkea näitte ja oliko jokin erityisen kiinnostavaa. Olisiko jonkin teoksen luokse vielä syytä palata? Seinän peilien ääressä voi ottaa vielä ryhmämuotokuvan tai kokeilla, miltä näyttää, kun kaikkien kädet vilkuttavat villisti peileille. Entä voiko jaloilla vilkuttaa? KÄYNNIN JÄLKEEN Museovierailu on hyvä purkaa keskustelemalla. Mitä kaikkea kohtasitte museossa? Millainen paikka Kiasma oli? Selvisikö monsterista jotakin? Jatkakaa myös omakuvien käsittelyä taiteen keinoin. Kokeilkaa tehdä esimerkiksi: -muotokuvia toistenne varjoista -kasvottomia omakuvia -omakuvia siitä, millaisia olitte tai siitä, millaisiksi tulette -muotokuvia kasveista, eläimistä, ajatuksista tai tunteista -Kiasma-monsterin muotokuva -muotokuvia eläimistä tai esineistä