KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS YHDYSKUNTIEN TOIMINTAKYKY JA TURVALLISUUS-TYÖRYHMÄN NYKYTILAN KUVAUS 15.1.2014
Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus... 2 2.1 Palveluiden järjestämistapa... 2 2.2 Palvelurakenne ja -verkot... 8 2.3 Palvelutarpeiden kehitys... 8 2.4 Keskeiset huomiot nykytilasta ja sen kehittämistarpeista... 8 Liitteet: liite 1, yhteenveto teknisen yhteistyöstä liite 2, henkilöstö yhteenveto liite 3, vesihuollon nykytila liite 4, Hangassuon jätekeskukseen tuodut jätteet 2012 liite 5, korjausvelka, yhteenveto liite 6, siivous-, kiinteistöhoito ja ruokahuoltopalvelut 1
1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Työryhmään osallistuivat seuraavat kuntien edustajat: Sami Nummi Jussi Elonen Juhani Ramberg Harri Kukkula Markus Virtanen Sari Nordlund Luvia Eurajoki Harjavalta Nakkila Kokemäki Työryhmän sihteeri, Luvia Tehtäväalueen kuvaus ja määrittely. Työryhmän tehtävänä oli selvittää yhdyskuntateknisten palveluiden, vesihuollon, jätehuollon, pelastustoimen, toimitilojen, asumisen, rakennusvalvonnan ja ympäristöasioiden nykytila. Nykytilan kuvaukset rakennettiin määrien ja suoritteiden perusteella, jotka koottiin liitemateriaaliksi. Liitemateriaalissa saattaa olla pieniä epätarkkuuksia erilaisista laskentatavoista johtuen, mutta ne antavat riittävän pohjan nykytilanteen arviointiin. Työtä aloitettaessa sovittiin, että siivous, ruokahuolto ja kiinteistönhoito käsitellään tässä tyhmässä vaikka ko. palvelut sijoittuvatkin kunnissa eri tavoin. Muuta yhteistyötä muiden selvitysryhmien kanssa ei ollut. Työryhmä kokoontui yhden kerran 13.12 ja siinä sovittiin, että työssä hyödynnetään Porin kuntajakoselvitykseen annettuja tietoja ja niitä täydennettiin Eurajoen tietojen osalta. Melko tiukka aikataulu ja työn tekeminen jo olemassa olevin henkilöresurssein ei mahdollistanut laajaa ja syvällistä analyysia. 2. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus 2.1 Palveluiden järjestämistapa Kuntayhteistyö yhdyskuntateknisissä palveluissa: Työryhmässä selvitettiin olemassa olevaa yhteistyötä selvitysalueella keskeisissä yhdyskuntateknisissä palveluissa taulukkokyselyn avulla. Liite 1. Taulukosta käy ilmi, että yhteistyö on laajaa ja jakautuu maantieteellisesti moniin eri suuntiin. Keskiössä on kuitenkin karhukuntien tekemä yhteistyö. Hallinto ja lautakunnat: 2
Yhdyskuntateknisten palveluiden hallintotapa on kaikissa selvityskunnissa pitkälti samanlainen, mutta eroina ovat erimerkiksi kaavoitus ja pelastustoimi, jotka ovat joissakin kunnissa kunnanhallituksen toimialueella. Teknisten lautakuntien koot vaihtelevat niin, että, että Nakkilassa lautakunnassa on 7 jäsentä ja muissa lautakunnat ovat 9 jäsentä. Henkilöstö: Yhdyskuntateknisten palveluiden henkilöstömäärä selvitysalueen kunnissa on yhteensä n. 257 työntekijää. Vuoteen 2016 mennessä eläköityy 22 ja vuoteen 2020 mennessä 31 työntekijää. Laskennassa on käytetty oletuksena, että henkilön täyttäessä 63 vuotta hän eläköityy. Liitetaulukon luvut sisältävät epätarkkuuksia, koska osa-aikaisten ja yhdistelmätyöntekijöiden laskentatavat vaihtelevat. Yhdyskuntatekniset investoinnit 2014: Kuntien investoinnit selvitettiin karkealla tulosaluetasoisella otsikoinnilla, jossa selvitettiin vain suurimmat yksittäiset kuntakohtaiset investoinnit sekä investointien kokonaismäärän jakautuminen. Investointien määrä on yhteensä n 18,3 M ja kunnista suurimmat vuosi-investoinnit ovat Eurajoella 9,3 M. Euromäärältään suurimmat kuntakohtaiset investoinnit vuonna 2014 ovat: Eurajoki Lapijoen päiväkoti 2.700.000 Harjavalta Hulevesiverkoston ja jätevesiviemärin saneeraus 860.000 Luvia Päiväkodin laajennus 870.000 Nakkila Yhteiskoulun ilmanvaihdon parantaminen 300.000 Kokemäki Terveyskeskuksen vuodeosaston muutos 960.000 Kuntien investoinneista suurin osa kohdistuu rakennuksiin (54%), toiseksi liikenneväyliin (24%) ja kolmanneksi eniten vesihuoltoon (19%). Investointien kohdistuminen kuvaa hyvin kuntien omaisuutta ja siihen kertynyttä korjausvelkaa. 3
HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA EURAJOKI YHTEENSÄ Kiinteä omaisuus kunnanhallituksen alaisuudessa Liikenneväylät 980000 620000 110000 260000 2435000 4405000 Puistot ja leikkipaikat 70000 10000 105000 185000 Rakennukset 905 000 1 258 600 1 329 600 789 000 5 515 000 9 797 200 Vesihuolto 1 010 000 985 000 65 000 295 000 1 180 000 3 535 000 Muu toiminta 110 000 50 000 28 000 22 000 210 000 Ajoneuvokeskus 90 000 90 000 Kaukolämpö 50 000 50 000 Yhteensä 3 165 000 2 913 600 1 504 600 1 382 000 9 307 000 HARJAVALTA 3165000 KOKEMÄKI 2913600 LUVIA 1504600 NAKKILA 1382000 EURAJOKI 9307000 YHTEENSÄ 18272200 Taulukko 1, kuntien investoinnit 2014 Vesihuolto Vesihuolto on kaikissa kunnissa Kokemäkeä lukuun ottamatta järjestetty kunnan omana, kirjanpidossa eriytettynä toimintana. Kokemäellä vesihuollosta vastaa Kokemäen kaupungin omistama Kokemäen Vesihuolto Oy. Vesijohtoa selvityskunnissa on yhteensä 1216 kilometriä ja jätevesi- sekä hulevesiviemäreitä yhteensä 481 km. Kaikissa kunnissa on omia vedenottamoita, mutta myös rakennettuja varavesiyhteyksiä kuntien välillä on runsaasti. Harjavallan, Luvian ja Nakkilan jätevedet johdetaan siirtoviemärein Porin Luotsinmäelle puhdistettavaksi ja Eurajoen jätevedet johdetaan Raumalle. Kokemäellä on selvitysalueen ainoa käytössä oleva jätevedenpuhdistamo. Alueen vesihuoltolaitoksista taloudellisesti kannattavia ovat vain Harjavallan ja Kokemäen laitokset. Muissa kunnissa laitokset tuottavat tappiota ja niiden toimintaa joudutaan subventoimaan verovaroin. Liite 3, vesihuollon nykytila. Jätehuolto 4
Muut kunnat paitsi Luvia kuuluvat tällä hetkellä Porin kaupungin hallinnoimaan seudulliseen jätelautakuntaan, joka hoitaa jätehuollon viranomaistehtäviä. Toiminnan laajentumisesta kattamaan myös jätehuollonjärjestämistehtäviin käydään tällä hetkellä neuvotteluja. Jätehuollon lainsäädäntöön on tulossa ja on tullut merkittäviä muutoksia esimerkiksi tuottajavastuun ja jätteiden loppusijoituksen osalta. Nämä aiheuttavat tarvetta organisoida jätehuoltoa kiireellisesti uudella tavalla. Selvitysalueen kunnista Harjavallalla, Kokemäellä, Luvialla ja Nakkilalla on voimassa oleva sopimus jätteiden vastaanottamisesta Hangassuon jäteasemalle. Eurajoella on vastaava sopimus Rauman kanssa. Liite 4, Hangassuolle toimitetut jätemäärät. Pelastustoimi Kaikki kunnat kuuluvat Satakunnan pelastuslaitoksen toimialueeseen ja alueen vapaapalokunnat ovat vireitä. Merkittävimmät riskikohteet ovat Olkiluodon ydinvoimalaitosalue ja Harjavallan suurteollisuuspuisto. Sisäasianministeriössä on valmisteilla esitys pelastuslaitosten yhdistämisestä, jossa pelastuslaitoksien lukumäärä Suomessa puolittuisi nykyisestä 22:sta. Uusi aluejako noudattaisi tulevaa poliisilaitosjakoa eikä sillä ole suoranaista vaikutusta tähän selvitykseen Kiinteistöomaisuus: Kuntien kiinteistöomaisuus selvitettiin yksinkertaisella taulukolla johon otettiin mukaan kiinteistöjen lukumäärä ja laajuustieto. Kuntien omistuksessa on yhteensä 203 rakennusta, joiden yhteenlaskettu laajuus on n. 148.000 neliötä. Konserniyhtiöiden kiinteistöomaisuutta ei ole laskennassa mukana vaan se pitää tarvittaessa selvittää myöhemmässä vaiheessa. Kunta Lukumäärä Hum2 Harjavalta 45 39678 Kokemäki 55 40048 Luvia 32 10936 Nakkila 26 22241 Eurajoki 45 35000 Yhteensä 203 147903 Taulukko 2, kiinteistöjen lukumäärät ja laajuudet Karhukuntien alueella on laadittu kiinteistöjen korjausvelkaselvitys vuonna 2012 ja siinä selvityskuntien korjausvelan määräksi on arvioitu 10 M. Eurajoelta vastaavaa selvitystä korjausvelasta ei ole laadittu, mutta on syytä olettaa, että se on merkittävästi pienempi kuin alueella keskimäärin. Korjausvelkaselvityksen lukuja voidaan tässä vaiheessa pitää vain suuntaa-antavina, koska laskennan jälkeen esimerkiksi Harjavallassa on purettu eniten korjausvelkaa aiheuttanut rakennus. Liite 5, korjausvelka, yhteenveto. Kunnissa on käytössä erityyppisiä sisäisen vuokran perimistapoja, mutta yleensä ottaen ne eivät kata kiinteistöistä aiheutuvia ylläpito-, pääoma- ja 5
korjauskustannuksia. Sisäisen vuokrajärjestelmän kehittäminen auttaisi korjausvelan ja ns. tuottamattoman kiinteistömassan määrän hallinnassa. Siivous-, kiinteistöhoito, ja ruokahuoltopalvelut: Tukipalveluiden hallintotapa vaihtelee selvityskuntien kesken, mutta yleisin tapa on, että ne on yhdistetty teknisen lautakunnan alaisuuteen omina yksiköinään. Osassa kuntia palveluiden kustannukset ovat työläitä koota, koska ne jakautuvat eri hallintokuntien kesken. Siivouspalveluissa on siivottavia neliöitä yhteensä 110 677 m2 ja siivottavia kohteita 82 kappaletta (kohteiden määrä puuttui Harjavallalta). Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti omana tuotantona. Eurajoella ostopalvelujen osuus on 15 %. Kiinteistönhoidossa on ylläpidettäviä neliöitä 157 563 m2 ja palvelut tuotantotapa vaihtelee oman tuotannon ja ostopalveluiden välillä. Kiinteistönhoidon tyypillinen ostopalvelu on pihojen talviauraus. Ruokahuollossa tuotetaan vuodessa yli 960 286 ateriaa ja toimipisteitä on yhteensä 41 kpl. Palvelut tuotetaan omana tuotantona ja osassa kunnissa on käytössä Porin kaupungin hallinnoima ateriaohjelmisto. Porin hankintatoimi on kilpailuttanut elintarvikehankinnat muissa kunnissa paitsi Eurajoella, jossa kilpailutuksen on tehnyt Eurajoen tekninen toimi. Liite 6, Siivous-, kiinteistönhoito ja ruokahuoltopalvelut Liikenneväylät: Selvitysalueen kunnissa on yhteensä n. 206 km kaavateitä, 50,5 km kevyen liikenteenväyliä sekä yli. 600 km avustettavia/hoidettavia yksityisteitä. Kaavateiden rakentaminen ja kunnossapito järjestetään pääsääntöisesti ostopalveluna. Kaikissa kunnissa on pääosin sama käytäntö, jossa kunta ei hoida yksityisteitä vaan teille myönnetään kunnossapitoavustusta. Eurajoella ja Nakkilassa myönnetään lisäksi hakemusten perusteella yksityisteiden peruskorjausavustuksia. Yksityisteiden osalta kilometrimäärät eivät ole aivan tarkkoja, koska siihen on otettu mukaan myös kuntien hoitoon jääneitä lakkautettuja vanhoja yleisiä teitä. Kunta Kaavatiet km Kevyen liikenteenväylät yksityistie km Harjavalta 66,5 33 77 Kokemäki 48 11,5 222 Luvia 23 1 89 Nakkila 35,9 5 112,4 Eurajoki 33 128 Yhteensä 206,4 50,5 628,4 Taulukko 3, tiestö Kaavoitus: 6
Harjavallassa ja Kokemäellä kaavoitukseen liittyvät tehtävät tehdään pääsääntöisesti itse, mutta käyttävät tarvittaessa ulkopuolisia konsultteja. Eurajoella, Luvialla ja Nakkilassa kaavoitus hoidetaan ostopalveluna. Rakennusvalvonta Kaikissa selvitysalueen kunnissa on oma rakennustarkastaja ja yhteistyö on kuntien kesken aktiivista. Eurajoella, Kokemäellä, Luvialla ja Nakkilassa rakennusvalvontaan on yhden työntekijän koko työpanos. Harjavallassa rakennustarkastaja hoitaa myös ympäristönsuojelun tehtäviä. Huomattavaa on, että kunnissa osa rakennusvalvonnan työpanoksesta käytetään myös muiden tehtävien hoitoon kuten kaavoituksen, mittauksen ja muihin teknisiin tukipalveluihin. Rakennusvalvonnan suurimmat haasteet selvitysalueella ovat erityisosaaminen, ikääntyvä henkilöstö ja merkittävien lupahankkeiden läpivienti (Olkiluodon ydinvoimalaitosalue ja Harjavallan suurteollisuuspuisto). Ympäristönsuojelu: Ympäristönsuojelun tehtävissä ei missään selvitysalueen kunnissa ole täysipäiväistä viranhaltijan työpanosta. Eurajoki ja Luvia ostavat ympäristösuojelun hoidon Porin kaupungilta. Asuminen ja asuntopolitiikka: Selvitysalueen kuntien väestökehitys on ollut pitkään tasaista ja osassa se on hieman nouseva ja osassa hieman laskeva. Tunnusomaista alueelle on, että kausivaihtelut kuten opiskelijoiden muuttoliike on havaittavissa. Eurajoen kunnan omistamien taloyhtiöiden vuokrataloissa on tällä hetkellä yhteensä 172 asuntoa, joista 62 on vanhusten vuokra-asuntoja. Uusin vuokratalo valmistui vuonna 1997. Vuonna 2012 kunnan vuokra-asuntojen käyttöaste on ollut 96 %. Eurajoki ei rakennuta uusia vuokrataloja suunnitelmakaudella. Kunta pyrkii kiirehtimään pankkien ja muiden tahojen rakennushankkeiden toteuttamista. mm. ostamalla hankkeista asuntoja. Vuosina 2005 2013 kunta on ostanut kymmenestä rivitalohankkeesta yhden asunnon kustakin sekä kolme kerrostaloasuntoa. Kunnalla on rakentamisvalmiina vapaita omakotitalotontteja 37 kappaletta. Vapaita rivitalotontteja on kolme. Kirkonkylän ja Lapijoen alueella on lisäksi asuntotarkoitukseen kaavoitettua aluetta, joka ei ole kunnallistekniikan piirissä. Eurajoen alueella on tällä hetkellä Olkiluodon rakennustyömaan työvoiman asumiseen tarkoitettuja majoituskyliä Kirkonkylässä kolme Lapijoella yksi sekä Olkiluodossa TVO:n majoituskylä. Vuoden 2010 lainvoimaiseksi tulleella kaavalla varaudutaan jatkamaan ja laajentamaan majoitustoimintaa Kirkonkylän alueella. Harjavallan selkeänä vahvuutena on merkittävä työpaikkaomavaraisuus (134 %), mistä kertoo se, että yli 1700 henkilöä käy Harjavallassa töissä Harjavallan ulkopuolelta. Tätä silmällä pitäen suunnitelmissa on laadukkaiden vuokra-asuntojen rakentaminen. 7
Kokemäen markkinoinnissa annetaan tilaa luonnonläheisyydelle, arjen sujuvuudelle ja elämänlaadulle. Markkinoinnissa hyödynnetään hankkeita, tapahtumia, messuja, nettinäkyvyyden parantamista ja kampanjoita (esim. lapsiraha). Luvia panostaa asuntopoliittisissa toimenpiteissä nykyisen kulttuurimaiseman säilyttämiseen ja sen huomioimiseen asuntotuotantoon liittyvissä päätöksissä. Luvia profiloituu merenrantakunnaksi, jolla on tarjottavanaan rantapaikkoja lomanviettoon ja asumiseen. Nakkilan kunnan asuntopoliittisena strategiana on tarjota asukkaille määrällisesti riittävästi ja laadullisesti hyvätasoista asumista ottaen huomioon eri asumisvaihtoehdot ja asukkaiden tarpeet. Tätä varten kunta kaavoittaa asuntotontteja jo olemassa olevien, avoimilla peltoalueilla sijaitsevien rakennuspaikkojen lisäksi, metsäisille ja peitteisille alueille. Kunnan tavoitteena on tarjota metsäisiä ja luonnonläheisiä asuintontteja myös koko seutukunnan tarpeisiin ottaen huomioon kunnan keskeisen sijainnin Porin keskustaajamassa ja seutukunnassa. 2.2 Palvelurakenne ja -verkot Selvitysalueen kaikki kunnat järjestävät yhdyskuntatekniset palvelunsa tällä hetkellä pääsääntöisesti itse ja hankkivat ostopalveluna niitä palveluita joiden tuottamiseen tarvitaan erityistä osaamista tai kalustoa. Ostopalveluiden määrä ja laatu vaihtelevat kuntien kesken koon ja käytettävissä olevien resurssien perusteella Yhdyskuntapalveluiden tuottaminen on ollut toimintatavoiltaan perinteisesti lähellä yksityistä sektoria ja palveluiden hankkiminen tarvittavilta osin yksityiseltä sektorilta on ollut luontevaa. Ostopalveluiden käyttö pienissä kunnissa on osin suuremmassa roolissa kuin selvitysalueen isommissa kunnissa. Selvityksestä on havaittavissa, että yhdyskuntateknisten palveluiden tuottaminen hyvin pitkälle verkottunutta ja yhteistyötä tehdään laajasti. Parhaana esimerkkinä tästä voidaan pitää vesihuollon ja jätehuollon yhteistyötä. Pienten kuntien yhdyskuntateknisten palveluiden viranhaltijat hoitavat itsenäisesti laajojakin tehtäväkokonaisuuksia ja järjestelmä on siksi haavoittuvainen lomien ja esimerkiksi pitkittyneiden sairaslomien aikana. 2.3 Palvelutarpeiden kehitys Henkilökunnan eläköityminen toimialalla on lähivuosina voimakasta ja uusien työntekijöiden rekrytointi tulee olemaan haastavaa. Muiden toimialojen kuten perusturvan palveluiden lisääntyminen kasvattaa yhdyskuntateknisten palveluiden tarvetta, koska tällä toimialueella tuotetaan muihin toimintoihin tukipalveluita. Näiden palveluiden tuottamistapa (ulkoinen/sisäinen) määrittelee myös teknisen palvelun tuotantotavan. 2.4 Keskeiset huomiot nykytilasta ja sen kehittämistarpeista 8
Yhdyskuntateknisten palveluiden tehtävät eivät ole ns. mediaseksikkäitä vaan tulevat esiin sykäyksittäin eri ongelmien muodossa tehtäviä hoidettaessa. Kuntien omaisuus koostuu pääosin rakennetusta infrastruktuurista. Omaisuuden kunto on kuitenkin heikentynyt ja muodostanut merkittävän määrän korjausvelkaa. Korjausvelan määrää pitäisi vähentää järjestelmällisesti ja kuntien omistamaa kiinteistömassaa arvioida kriittisesti. Eli pitääkö kuntien omistaa muita kiinteistöjä kuin ne, jotka ovat ydintoimintojen käytössä. Joissakin kunnissa ylimääräistä kiinteistömassaa on myyty ja heikkokuntoisia rakennuksia on purettu. Palveluiden tuottamistavan tulevaisuudessa määrittelee kuntarakenneuudistus ja sen mukanaan tuomat ratkaisut. Nykytilanteessa palveluiden tuottamistapa arvioidaan tapauskohtaisesti. 9