HELILÄN KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA 2004-2005
1 Johdanto Opetusministeriön ja opetushallituksen tahoilta kouluille on annettu tavoitteeksi kehittää tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää osaamista sekä laatia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat (TVT). Valtakunnallisten linjausten tarkoituksena on turvata tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kaikille, asuinpaikasta ja koulusta riippumatta. Sen tavoitteena on on riittävien tietoyhteiskuntavalmiuksien tuominen koko kansan ulottuville. Näitä valmiuksia ovat mm.tekniset käyttötaidot, viestintätaidot, tiedon hankinta- ja käyttötaidot sekä kuluttajataidot. Opetusministeriön tietostrategiassa 2000-2004 esitetään, että kaikilla oppilaitoksilla tulee olla opetuskäytön strategia, jonka tavoitteeksi on asetettu seuvaavaa: Yli puolella kaikista opetustoimen henkilöistä on hyvät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen ja lisäksi huomattavalla osalla opettajista on vähintään perusvalmiudet. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisen avainkysymyksiksi on osoittautunut erityisesti opettajien osaamisen lisäksi teknisten ja pedagogisten tukipalvelujen kehittäminen. TVT:n opetuskäytön kehittäminen edellyttää koulun tietotekniikan hankintojen ja käytön sekä opetushenkilöstön koulutuksen suunnitelmallistamista ja opetuksen minimuotoistamista. Tavoitteena on kehittää ja edelleen hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä mahdollisimman monipuolisesti. TVT:n taitojen opettaminen on opetussuunnitelmassa mainittuja elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja, joiden avulla edistetään oppilaiden tasa-arvoisuutta ja jatkoopintokelpoisuutta. 2. Nykytilanteen kuvaus 2.1 Laitteistot ja ohjelmistot Helilän koulussa on käytettävissä kaksi ATK-luokkaa. Tietokoneet on kytketty Kotkan kaupungin tietoverkkoon, joten mm. Internet yhteydet ovat nopeat. Helilän koululla on myös oma palvelin, joten oppilaille voidaan antaa oma sähköpostiosoite koulun omalta palvelimelta. Toisessa luokassa (luokka 15), joka on etupäässä tarkoitettu ATK-opetukseen, on oppilaskäytössä 20 kpl vuonna 1999 hankittuja NT koneita ja yksi opettajan käyttöön 1. tarkoitettu kone. Toiseen ATK-luokkaan (luokka 14) saatiin uudet koneet jouluna 2003 (käyttöönotto tammikuussa 2004). Oppilaskäytössä koneita on 19 kappaletta ja yksi opettajan kone. Tämä ATK-luokka on myös tietotekniikan opetuskäytössä, mutta ennenkaikkea se on tarkoitettu koulun muiden oppiaineiden tietotekniseen hyödyntämiseen. Luokan koneet on varustettu mm. kielten ohjelmilla. Kummassakin ATK- luokassa on lasertulostin, joka on kytketty verkkoon, joetn jokaiselta oppilaskoneelta pystyy tulostamaan tiedostoja. Luokassa 14 on myös käyetttävissä väritulostin. Luokkaan 15 on kiinteästi asennettu koulun ainoa dataprojektori. Se palvelee tietotekeniikan opiskelua erinomaisella tavalla. Sen avulla on opettajan helppoa opastaa yhtäaikaisesti kaikille oppilaille eri ohjelmien käytössä. Dataprojektori on kuitenkin helposti irroitettavissa ja siirrettävissä
2 myös muihin opetustiloihin. Käyttöä on hyödynnetty ainakin sekä fysiikan että biologian opetuksessa. Tietotekniikkaluokkien opetuskoneiden ohjelmistot koostuvat etupäässsä Windows Office paketin ohjelmistoista (Word, Excel, Access, PowerPoint). Kummassakin luokassa on internetselain ohjelmana on Internet Explorer. Luokassa 15 on myös opetustarkoitukseen asennuttu Frontpagen ja PhotoDraw:n lisäksi joitakin ATK-opetuksessa tarvittavia ilmaisohjelmia. Luokassa 14 on AlfaSoftin kieliohjelmat ja venäjän kieleen tarkoitettu opetusohjelma. Luokassa 14 olleet vanhat koneet sijoitettiin eri luokkiin (1. Maahanmuuttaja, 2. ESY 2 kpl, 3. eri oppiaineet, 4. äidinkieli, 5. historia ja äidinkieli, 9. äidinkieli, 10. kielet, 11. historia, 13. matematiikka, 18. kielet, BG1ja BG2 biologia ja maantieto, FK1 ja FK2 fysiikka ja kemia, opintoohjaajan odotushuoneessa oleva oppilaskäyttöön tarkoitettu kone). Näistä tietokoneista on osa jo kytketty Kotkan kaupungin tietoverkkoon ja muutama tullaan kytkemään tietoverkkoon lähiaikoina jos mahdollista. Oppilaskäytössä on kaksi digitaalista kameraa. Kameroiden käyttö on ainakin tähän asti rajoittunut ATK-opetukseen, mutta on kameroita käytetty myös muussa tarkoituksessa. Opettajien käytössä ns. hallinnon koneina on kolme tietokonetta. Näitä koneita opettajat voivat käyttää mm. oppilaiden arviointiin (ProCapita), sähköpostin (Tiimiposi) kayttöön, Internet selailuun jne. Koneet on varustettu Windows Office ohjelmin (Word, Excel jne.), kuvankäsittelyohjelmin jne. Tulostimina on mahdollista käyttää laserkirjoitinta ja väritulostinta. Helilän koulussa on oma palvelin (Linux käyttöjärjestelmä). Koulun omat WWW-sivut ovat omalla palvelimella ja opettajille sekä myös oppilaille on annettu oma sähköpostiosoite. Koulussa on käytössä yksi videokamera. Sitä käytetään etupäässä valinnaisaineen Videokuvaus opetuskäytössä. Kielten opettajat ovat myös käyttäneet kameraa omassa opetustyössään. TV ja video on muutamissa luokissa. Koulussamme on myös erinomaiset äänentoistolaitteet salitilaisuuksia varten. 2.2 Opettajien tekninen osaaminen ja opetuskäyttö Kansallisella tasolla opetushenkilöstön koulutus eli OPE.FI hankesuunnitelmassa on määritelty tavoitteet opetushenkilöstön osaamiselle niin, että vuonna 2004 valtakunnallisesti kaikki opettajat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, puolet opettajista hallitsee tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot ja 10% opettajista hallitsee tieto- ja viestintätekniikan erityisosaamisen alueita. (Lisätietoja OPE.FI ohjelmasta Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004. Hankesuunnitelmat. Opetusministeriö 1999.) OPE-FI tasot on esitetty taulukossa 1.
3 Taulukko1. OPE- FI tasot Tietokoneen käyttö ja hallinta Verkko-oppimateriaalien ja verkko-oppimisympäristöjen käyttö Verkko-oppimateriaalien laatimi-nen Muu tieto- ja viestintätekniikan käyt-tö III Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön syväl-liset taidot Taito opastaakollegoja ja tuki-henkilönä toimi-minen tietotekni-sissä kysymyksissä Oppilaitoksen atkvastuuhenkilönä toimiminen Tietotekniikan jonkin erityisalueen hallinta ja siihen liittyvien ohjelmistojen syväl-linen osaaminen(esim. ohjelmointi,tietokannat, julkai-suohjelmat, verkkooppimisympäristöt, musiikki, kuvankäsit-tely tms.) Oman opetusalantieto- ja viestintäteknii-kan opetuskäytönsyvällinen asiantun-temus ja vahva peda-goginen käyttötaito Kyky toimia opetus-käytön ohjaajana eli pedagogisena tukena kollegoille Oppimisen ohjaus verkossa/verkkokurssilla opettajana toimiminen, Verkkooppimisympäristöjen/ ryhmätyöohjelmistojen syvällinen tuntemus, sujuva ja säännöllinen käyttö Kyky toimia opetuskäytön ohjaajana eli pedagogisena tukena kollegoille Verkko-oppimateriaalin ja digitaali-sen oppimateriaalin tuottaminen Websuunnittelun ja wwwohjelmoinnin hallinta Kuvankäsittely-ohjelmien ja kuvan-käsittelyn syvällinen hallinta, taito ohjata muita kuvankäsittelyssä Kyky toimia opetuskäytön ohjaajana eli pedagogisena tukena kollegoille Videoneuvottelu-laitteiden käyttö ja kahdenvä-liseen videoneuvot-teluun osallistumi-nen II Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön hyvät taidot Taito seuratavälineiden ja oh-jelmistojen kehit-tymistä Tietokoneen ylei-simpien käyttö-mahdollisuuksien sujuva hallinta Taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikka-ohjelmien käyttö ja niiden hyödyntäminen omassa ope-tuksessa Sähköpostin moni-puolinen käyttö Tieto- ja viestintätek-niikan joidenkin sovel-lutusten käyttö ope-tuksessa Oman sisältöalueen opetusohjelmien jacdromien käyttöopetuksessa Internetin käyttö osanaomaa opetusta; tiedostojen lataaminen internetistä, Verkko-oppimateriaalien käyttö opetuksessa Perustiedot verkkooppimisympäristön käytöstä opetuksessa, käyttö opetuksessa Digitaalisen oppimateriaalin tuotta-misen periaatteiden tuntemus www-sivujen tekemisen perusteet (html-kielen perusteet) Www-sivujen päivittäminen Kuvankäsittelyn perusteet, skannat-tujen kuvien yksinkertainen editointi, digitaalikameran peruskäyttö ja kuvi-en siirto koneelle Dataprojektorin käyttö opetuksessa I Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perustaidot Tietokoneen ylei-simpien käyttö-mahdollisuuksien ja käyttöliittymää koskevien käsit-teiden tuntemus Oppilasarviointi-ohjelman käyttö-taito Tekstinkäsittely-ohjelman käyttö ja (paperimuotoisen) oppimateriaalin laa-timinen tekstinkäsit-telyohjelmalla Sähköpostin perusominaisuuksien hallinta Oman opetusalantieto- ja viestintäteknii-kan opetuskäytönmahdollisuuksi en tun-temus Oman sisältöalueen joidenkin digitaalisten oppimateriaalien tun-temus Internetselaimen käytöntuntemus ja tiedonhaku in-ternetistä, äänitiedostojenkuuntelu, videopätkien kat-sominen Skannerin käyttö kuvien tai tekstin siirtämiseen tietokoneelle Audio- ja videolaiteiden peruskäyttö sekä käyttö opetuksessa.
4 Helilän koulun opettajien osaamiskartoitus suorittiin kyselytutkimuksena kevättalvella 2003. Kyselyyn vastasi 22 opettajaa koulun 30:sta opettajasta eli vastausprosentti oli melko hyvä. Kyselytututkimuksen tulokset esitetään kohdissa A, B ja C. A. Laitteistojen ja palveluiden käyttö 1. Kuinka usein käytät tietotekniikkaa omiin tarpeisiisi? 2. Kuinka usein käytät tietotekniikkaa opetuksessa? 3. Kuinka usein käytät tietokoneilla olevia opetusohjelmia opetuksessa? 4. Kuinka usein käytät AV-laitteistoa (TV, video, soitin, piirtoheitin) opetuksessa? 5. Kuinka usein käytät koulullamme olevaa dataprojektoria opetuksessa? 6. Kuinka usein käytät sähköpostia tiedottamisessa? Laitteistojen / palveluiden käyttö 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 2 3 4 5 6 päivittäin viikottain kerran 2 vk kuukausittain harvemmin en ollenkaan Kuva 1. Laitteistojen / palveluiden käyttö Tieto- tiestintätekniikan käytössä ylivoimaisena käyttövälineinä näyttää edelleen olevan perinteiset TV, video ja piirtoheitin. Tämä selittynee tietenkin myös sillä ettei kyselyhetkellä opetusluokissa ollut muita laitteita käytössä. Koulussamme on yksi ainoa dataprojektori ja kyselytutkimuksen aikana ainostaan muutamat luokat oli varustettu 486- prosessorein varustetuin tietokonein. Tietokoneiden opetuskäyttö on hyvin vähäistä. Opettajat kyllä käyttävät ns. hallinnon tietokoneita melko ahkerasti omiin henkilökohtaisiin tarpeisiinsa sekä opetuskäyttöön. Sähköpostin käyttö on yleistä. Opettajien käyttöön tarkoitetuilla tietokoneilla valmistellaan kokeita ja erilaisia muita harjoituksia. Tiedonhankinta näyttää myös olevan myös keskeisellä sijalla. Sähköpostia käytetään omiin tarkoituksiin, muttei juurikaan tiedottamiseen esim. huoltajille tai kollegoille. Tietokoneluokkia näyttävät käyttävän opetuksessa vain kielten opettajat. Tämä selittynee myös sillä, ettei tietokoneluokkien ohjelmavalikoima ole riittävä, tai tietokoneluokat ovat niin varattuja, ettei niihin pääse silloin, kun se opetusohjelmaan parhaiten sopisi.
5 B. Käyttötaito 8. Hallitsen käyttöjärjestelmän 9. Osaan käyttää www-selainta (esim. Netscape, Explorer) 10. Osaan käyttää sähköpostia 11. Osaan käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa (Word) 12. Osaan käyttää taulukkolaskentaohjelmaa (Excel) 13. Osaan käyttää tietokantaohjelmaa (Access) 14. Osaan käyttää esitysgrafiikkaohjelmaa (PowerPoint) 15. Osaan käyttää kuvankäsittelyohjelmaa (PaintShopPro, PhotoShop, PhotoDraw) 16. Osaan tehdä www-sivuja 100 % 80 % Tietokoneen käyttötaito 60 % 40 % Kyllä En 20 % 0 % 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Kuva 2. Tietokoneen käyttötaito Tietokoneen käyttötaito - OPE FI tasot 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Opefi I Opefi II Opefi III 0 % 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Kuva 3. Tietokoneen käyttötaito- OPE FI tasot Kuvissa 2 ja 3 esitettyjen yhteenvetotietojen perusteella näyttää olevan niin, että koulumme opettajien tieto- ja viestintätekniikan taso täyttää ainakin OPE FI- tason edellyttämät vaatimukset. Yli puolet opettajista ilmoittaa, etteivät he hallitse taulukkolaskenta-, kuvankäsittely- ja esitysgrafikkaohjelmia. WWW-sivujen tuottaminen on myös ongelmallista useimmille opettajille. Pieni muotoisen kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Helilän koulun opettajista kaikki opettajat saavuttajat OPE.FI I tason. Opetushallituksen tavoitteena on, että ainakin 50 %
6 opettajakunnatsta yltää OPE.Fi II tasolle tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Heliän koulun osalta näyttäisi siltä, että että tämä tavoitetaso ei täyty. Helilän opettajakunnasta kuitenkin löytyy opettajia, joilla on OPE.FI III tason edellyttämät taidot ( tavoite 10% opettajakunnasta). C. Koulutustarve Koulutustarve Digitaalisten laitteiden käyttö Tekstinkäsittely Ohjelmointi WWW-julkaisu Kuvankäsittely Tietokanta Taulukkolaskenta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 4. Koulutustarve Osalla opettajista näyttää olevan koulutustarvetta aivan tieto- ja viestintätekniikan perustaidoissa, mutta suurin koulutustarve näyttää kuitenkin olevan kuvankäsittelyyn- ja www- sivujen tuottamiseen liittyvissä tiedoissa ja taidoissa. Uusia tieto- ja viestintätekniikan laitteita ei koulussamme juurikaan ole käytettävissä eikä niistä juurikaan ole tietoa. Mutta mikäli niitä saataisiin, ilmenisi varmaankiin myöskin koulutustarvetta. 2.3 Oppilaiden tietotekniikan kurssien valinnat Helilän koulussa tietotekniikkaan liittyvien valinnaisaineiden opetussuunnitelmat ovat seuraavanlaiset: TIETOTEKNIIKKA Tietotekniikka A 8. lk 2 kurssia ja 9. lk 2 kurssia (yhteensä 4 kurssia) Sisältö: tietotekniikan perusteet, näppäimistö, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, tiedonhallinta, kuvankäsittely, internet -palvelut: sähköposti, tiedonsiirto, tiedonhaku, www -sivujen laatiminen. Kurssit valinnut saa henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen koulun omalta Linux -palvelimelta.
7 Tietotekniikka B 8. lk 2 kurssia ja 9. lk 2 kurssia (yhteensä 4 kurssia) Kuten tietotekniikka A, mutta lisäksi ohjelmoinnin alkeita Java -kielellä. Edellyttää hyvää menestymistä matematiikassa. KONEKIRJOITUS Tekstinkäsittely 8. lk 2 kurssia Kurssin alussa oppilaat oppivat kymmensormijärjestelmän, joka nopeuttaa tuntityöskentelyä. Käytössämme on Word tekstinkäsittelyohjelma. Ohjelmalla oppilaat oppivat käyttämään tietokoneen resurssit mahdollisimman laajasti hyväkseen. Kursseilla käydään läpi myös asiakirjaharjoituksia, jotka muodostuvat keskeisistä liikekirjeistä, työsuhdeasiakirjoista ja kokousasiakirjoista. Oikeinkirjoitus, kuvien muokkaus ja palstoitus mm. ovat osana harjoitustehtäviä. Tekstinkäsittelylliset erityispiirteet ohjaavat tehokkaaseen, jokapäiväiseen työskentelyyn ja tukevat myös atk-opiskelua! Atk-kirjoitus 9. lk 2 kurssia Jatkokurssit tekstinkäsittelyn kursseille. Kurssille voi osallistua myös, vakka 8. luokan tekstinkäsittelyä ei olisi käynytkään läpi. Kurssilla tuotetaan monipuolisia kirjallisia esityksiä, asiakirjaharjoituksia, jossa käytetään kuvia, taulukoita, palstoituksia, internetiä yms. hyväksi. Oppituntien puitteissa tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa esitelmien ja projektitöiden muodossa. Taulukko 2. Tietotekniikkaan liittyvät valinnat lukuvuonna 2003-2004 Valinnaisaine 8. lk:n oppilaita % -osuus 9. k:n oppilaita %-osuus Tietotekniikka A 64 54% 51 41 % Tietotekniikka B 18 15 % 17 14 % Tekstinkäsittely 22 18 % Atk-kirjoitus 13 10 % Helilän koulun 8. luokkalaisista oppilaista on noin kaksi kolmasosaa valinnut tietotekniikan valinnaisaineekseen. Osa näistä oppilaista on myös valinnut tekstinkäsittelyn valinnaisaineekseen. Ykdeksäsluokkalaisistakin tietotekniikan on valinnut valinnaisaineekseen noin 60 % Helilän koulun yhdeksäsluokkalaisista. 2.4 Tekninen ja pedagoginen tuki Helilän koulun ATK-luokkien tietokoneet ja ne opetusluokissa olevat koneet, jotka on kytketty Kotkan kaupungin tietoverkkoon, kuuluvat kunnan ATK-tuen piiriin. ATK-keskuksen tekninen tuki on toiminut hyvin suuresta kuormituksesta huolimatta. Koulun sisällä sekä tekniseen että pedagogiseen tukeen on varattu 2 h / vko. Työtä hoitaa yksi tietotekniikan opettaja. Pedagogiseen tukeen aikaa ei juurikaan ole riittänyt. Pedagogisen osaamisen kehittäminen on ollut lähinnä opettajan oman aktiivisuuden ja kiinnostuksen varassa. Jonkin verran opettajat ovat saaneet tukea omilta kollegoiltaan. Koulumme palvelimen ylläpidosta vastaa koulumme ATK-vastaava. Koulumme kaikilla opettajilla on oma sähköpostiosoite omalla palvelimella. Tietotekniikan valinneille oppilaille on myös annettu oma sähköpostiosoite koulun palvelimelta. Sähköpostia on käytetty lähinnä harjoitteluun. Sähköpostiosoitteiden päivittämisestä vastaa koulun ATK-henkilö.
8 Koulun WWW-sivujen ylläpidosta on vastannut koulun rehtori sekä ATK vastaava. WWWsivujen siältöjen tuottamiseen ovat osallistuneet ansiokkaasti koulumme eri oppiaineiden opettajat oppilaineen. 3. Tieto- ja viestintätekniikan tavoitteet Perustavoitteena on, että koulumme oppilaat peruskoulun aikana ja erityisesti sen jälkeen kykenevät luontevasti käyttämään tietotekniikkaa omien opintojensa tukena. Tietotekniikan perustyökalujen kuten tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, esitysgrafiikan ohjelmien hallinta ja tiedonhankinnan sujuva käyttö internetistä katsotaan kuuluvan jokaisen oppilaan perusvalmiuksiin. Oppilaita opastetaan ja kannustetaan tietotekniikan monipuoliseen hyödyntämiseen opiskelussaan. Tavoitteena on koulumme opettajien osalta, että kaikkien koulun opettajien TVT-taidot ovat OPE:FI I tasolla, joka toinen opettaja on OPE.FI II tasolla ja muutamilla on OPE.FI III tasoinen osaaminen. Osa opettajista tulisi olla mukana ja hallita verkko-oppimateriaalin kehitystyössä. Tavoitteena on, että lähivuosina kaikilla opettajilla on sellaiset tietotekniset valmiudet, että he voivat omassa työssään tehokkaasti hyödyntää tietotekniikkaa ja sille luotuja sovelluksia. Sähköpostin ja koulun www-sivuston tulisi toimia koulun tiedotus- ja veistintäkanavana. Siksi koulun koko henkilöstöllä tulee olla edellytykset näiden palveluiden esteettömään käyttöön. Kodin ja koulun välisessä tiedottamisessa ja muussa yhteydenpidossa koulun www-sivut ja sähköposti muodostavat luontevan ja toimivan kanavan. Tekniikan ja ohjelmistojen osalta tärkein tavoite on pysyä alati uudistuvan kehityksen mukana. Koulukohtaisen strategian toteutumisen edellytyksenä on, että tietotekniikan valmiustaso (laitteet, ohjelmat ja oppimisympäristöt) säilyvät ajanmukaisella tasolla. Helilän koulun tietokoneet tietokoneluokissa ovat tällä hetkellä hyvät, mutta sovellusohjelmien uusintaan ja hankintaan tulee suunnata lisäresursseja, jotta tietokoneet palvelisivat kaikkia oppiaineita mahdollisimman hyvin ja työasemien käyttöaste olisi mahdollsimman korkea. Opetusluokkien tietotekniset valmiudet tulee kohentaa. Useassa luokassa on tällä hetkellä Pentium II tasoinen tietokone ja verkkoyhteydet. Tavoitteena on että lähivuosina myös luokkahuoneiden tietokoneet uusittaisiin ja luokat varustettaisiin mm. tulostimin. Luokat tulisi myös varustaa dataprojektorein (ainakin siirrettävin), jotta tietokoneita voitaisiin tehokkaasti hyödyntää opetuksessa. 4. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämistavoitteiden toteutus Oppilaille tarjotaan opetusta, jolla pyritään varmistamaan, että kaikilla on tietotekniikan käytön perusvalmiudet jatko-opintoihin siirtyessään. Tämä voidaan toteuttaa nykyiselläkin valinnaisainetarjonnalla edellyttäen, että kurssin valitsematta jättävät oppilaat ovat jo hankkineet tai hankkivat kyseiset taidot muuta kautta. Opettajien halukkuutta ja mahdollisuuksia käyttää työssään (sekä kotona että työpaikalla) tietotekniikkaa tulee kaikin puolin tukea. Opettajat tarvitsevat sekä laitteiden että opetusohjelmien hallintaan liittyvää koulutusta. Opettajille tulee järjestää hyvin suunnattua, heidän omia tarpeitaan
9 vastaavaa koulutusta. Tällä hetkellä näyttäisi olevan niin, että koulutusta tarvittaisiinword tekstinkäsittelyn, PowerPoint esitysgrafiikkaohjelmien ja Internet tiedonhakupalveluiden käytössä.. Dataprojektorin ja skannerin käytössä tarvitaan myös opastusta. Tietotekniikan opettajat tarvitsevat jatkuvaa vuosittaista täydennyskoulutusta alalla tapahtuvan nopean kehityksen vuoksi. Opettajien omaehtoista kouluttautumista tulee tukea ja kannustaa heitä verkko-opetuksen käyttöön sekä itsekin tuottamaan ja julkaisemaan opetusmateriaalia verkkoon. Laite- ja ohjelmistopäivitykset tulee suorittaa riittävän usein, jotta opetus voidaan toteuttaa ajanmukaisilla välineillä ja ohjelmilla. Kunnan tehtävänä on taata resurssit sille, että laitteistot ja kaytettävät ohjelmistot pysyvät ajantasalla. Dataprojektoreita tulee hankkia kouluun riittävästi niin että ne olisivat helposti kaikkien käytettävissä ja saatavilla. Kouluun tulisi hankkia digitaalinen videokamera ja uusi oppilaskäyttöön tarkoitettu tasokas digitaalinen kamera. Tekninen ja pedagoginen tuki tulisi olla saatavissa mahdollsimman nopeasti. Kotkan kaupungin ATK-keskus vastaa tietoverkkoon kytketyistä laitteista. Kaupungin tulee varata resursseja tekniseen tukee rittävästi, jotta tarvittava tekninen tuki olisi nopeasti kätettävissä. Koulun ATK-henkilöstö on antanut sekä teknistä että pedagogista tukea yksittäisissä tarvetilanteissa resurssien puitteissa. Tekniseen ja pedagogiseen tukeen koulussa tulee varata riittävästi resursseja. Koulun sisäistä koulutusta tulee kehittää, jotta voitaisiin hyödyntää jo koulussamme olevaa erityisosaamista. 5. Arviointi Koulun TVT strategia laaditaan tietylle ajanjaksolle, joten sen toteutumista tulee arvioida koko startegiakauden aikana. Strategiaa tulee täsmentää koko ajan teknisen ympäristön ja olemassa olevien resurssien asettamien rajoitusten puitteissa.