Työyhteisötaidot osa työhyvinvointia Työn merkitys ihmiselle iloa ja imua
Iloa työhön? Suomen budjetti 2012 52,2 miljardia Ennenaikaisen eläköitymisen hinta 24 miljardia
Miksi katse työniloon? työn mielekkyys vähentynyt, kiire ja aikapaineet kasvaneet psyykkinen jaksaminen koetuksella erityisesti mielenterveysongelmat iso syy työkyvyttömyyteen, työkyvyttömäksi jäädään keskimäärin 52 -vuotiaana työn arvostuksen alamäki erityisesti nuorilla? työpaikkakiusaaminen yleistä 3
Käsitys työstä murroksessa "työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä", kaksi kolmasosaa yli 56-vuotiaista allekirjoittaa väitteen 70 % alle 36-vuotiaista on täysin eri mieltä EVA:n arvo ja asennetutkimus 2010
Millä menestymme huomenna? niukkenevat aineelliset fyysiset, taloudelliset tai teknologiset resurssit eivät enää takaa tulevaisuuden menestymistä, vaan kivijalka löytyy henkilöstöstä ja sen osaamisesta Sosiaalinen pääoma Psykologinen pääoma = yhteisön kunto + = työntekijän henkinen kunto Rakennepääoma = organisaation toimivuus ja osaaminen, työ 5
Sosiaalinen pääoma työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski. Oksanen 2009 6
Psykologinen pääoma oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys vaikutti siihenkin, miten työyhteisön tukea pystyttiin hyödyntämään työssä on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008.
Esko Sirola, 75 v Timanttiristi rinnassa on hyvä jatkaa töitä kohti 80 ikävuotta - Päivittäinen hyvä palaute on salaisuus pitkän yrittäjyyden ja jaksamisen taustalla. Tulee tunne, että minua tarvitaan. Ylä-Satakunta 24.8.2010 Kuva Katariina Saarela
Myönteiset tunteet myönteiset tunteet laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä ilman, että voisimme itse vaikuttaa tarkkaavaisuutemme kiinnittymiseen. Niiden syntyä auttavat seuraavat tekijät: tiedolliset kuten kyky tarttua hetkeen psykologiset kuten hallinnan tunteen säilyttäminen sosiaaliset kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea ja päivittäinen huomion kiinnittäminen hyviin arjen asioihin Fredrickson, B., Cohn M. A., Coffey, K. A., Pek, J. & Finkel S. M. 2008. 9 9
Työn voimavarat ja vaatimukset Työn määrällinen kuormittavuus Epävarmuus jatkumisesta Rooliristiriidat Vaikeus ja vastuullisuus Arvostus Esimiehen tuki Palaute Työyhteisö Varmuus työstä Asiakas Työn ja muun elämän ristiriita Huono henki Tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa Työn fyysinen kuormittavuus Työn palkitsevuus ja kehittävyys Vaikuttamisen mahdollisuus Innovatiivisuus Huumori
Mikä lisää ja vie yrittäjän voimia? työn itsenäisyys, työn haasteet ja mahdollisuus toteuttaa itseään työssä johtamiseen ja hallinnointiin menevä aika suuri työtaakka tunne siitä, että on koko ajan sidottu työhön taloudellinen vastuu Yrittäjät tyytyväisempiä työhönsä kuin palkkatyössä olevat: mielenkiintoinen työ selittää 58 prosenttia yrittäjien ja palkkatyöläisten välisistä eroista työtyytyväisyydessä ja työn itsenäisyys 35 prosenttia. Sen sijaan palkka, työn varmuus ja ylenemismahdollisuudet työssä selittävät vain vähän työtyytyväisyyn eroja. (Benz & Frey 2008.)
Työhyvinvoinnin tekijät ORGANISAATIO tavoitteellisuus joustava rakenne jatkuva kehittyminen toimiva työympäristö JOHTAMINEN osallistava ja kannustava johtaminen YKSILÖ psykologinen pääoma terveys ja fyysinen kunto RYHMÄ TYÖYHTEISÖ avoin vuorovaikutus - työyhteisötaidot ryhmän toimivuuspelisäännöt TYÖ vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen Manka 1999, 2011
Nykyisessä työpaikassa jatkamaan kannustavat tekijät Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona, alustavia tuloksia
Organisaation keinoja hyvinvointiin yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää työn hallinnan tunne osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri 14
Riskipyramidi Valtiokonttorin varhaisen välittämisen mallia mukaillen Työyhteisökriisit työkyvyttömyys, tuottavuuden aleneminen Työyhteisöongelmat, sairauspoissaolot, työpanoksen heikkeneminen Organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ Korjaavat toimenpiteet, kuntoutus Varhainen puheeksiottaminen, huolenpitokeskustelut, sovittelu, työhön paluun tukeminen Työyhteisön toimivuudesta ja työntekijöiden voimavaroista huolehtiminen Organisaatio Työyhteisö Yksilö
Työhyvinvointi strategisena menestystekijänä = henkilöstön hyvinvoinnin huomioonottamista liiketoiminnan ja henkilöstöpolitiikan osana. Sillä on selkeät tavoitteet, resurssit ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti.
Toimintaa kuvaavat määrälliset tunnusluvut läsnäolo sairauspoissaolot, eläköitymistiedot, työtapaturmat Tulkinta Vaikuttavuutta kuvaavat laadulliset tunnusluvut työhyvinvoinnin indeksit sos. ja psyk. pääoma työnimu Työhyvinvointisuunnitelma -tavoitteet -toimenpiteet -vastuut -seurantatavat -tunnuslukujen määrittely Toimenpiteiden toteutus ja seuranta Strategiset tavoitteet Henkilöstön hyvinvointi ja tuloksellinen toiminta Mikä on tilanne? Mitä pitää tehdä? 1 vuosi Toimenpiteet Miten onnistuttu? Henkilöstökertomus, vertailu strategisiin tavoitteisiin
Johtajan innostus luo hyvinvointia koko työyhteisöön Johtajien työn imu ja pystyvyysusko ovat korkealla tasolla. Tutkimus osoitti, että persoonallisuuden ominaisuuksilla on merkitystä työn imun kokemisessa. Carita Ahtilinna selvitti lisensiaattityössään työn vaatimusten ja voimavarojen yhteyttä työn imuun suomalaisilla johtajilla. Tiimissä jaettu asenne työtä kohtaan voi siirtyä yksilökohtaiseksi kokemukseksi, siten työn imun tarttuvuuden tukeminen on tärkeää. http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke?h=106221&n=tiedote
Johtaminen on siis kahden kauppa Oikeudenmukaisuus Vuorovaikutteinen esimies-alaissuhde (LMX) Luottamus esimieheen Valtauttaminen mielekkyys osaaminen päätöksenteon mahdollisuus vaikuttamisen mahdollisuus Työyhteisötaidot tunnollisuus reiluus epäitsekkyys kohteliaisuus Wat &Shaffer 2005
Työhyvinvointia edistävä johtajuus reilu ja oikeudenmukainen työn organisointi, jokaisen arvostaminen ja perustehtävän hoitamisen mahdollistaminen vastavuoroisuus: palaute -niin myönteistä kuin rakentavaakin työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, heidän psyykkisen ja fyysisen kuormittuneisuutensa seuraaminen ja tarvittaessa siihen tarttuminen (työturvallisuuslaki) valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen. optimismin johtaminen
Temput eivät tueksi tulleet tavalliseen päivään riittävät tavallisen ihmisen taidot: kuuntelee, kun puhutaan vastaa, kun kysytään kertoo, jos tietää auttaa, jos pystyy Irja Askola Ajatuksia työstä
Työyhteisön keinoja - vastavuoroisuus positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus älylliset lähestymistavat hyvien asioiden miettiminen, nautiskeleminen, keskustelu porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa?
Luottamus Rakenteet Mahdollisuus tietojen vaihtoon? Osaaminen Onko kykyä, tietoa ja osaamista hoitaa oma osuutensa? Avoimuus Annetaanko oleellista tietoa? Salaillaanko? Sanansa pitäminen Ollaanko luotettavia sen suhteen, mitä on sovittu? Aikomukset Ovatko tarkoitusperät myönteisiä? Oma vai yhteinen etu? Harisalo 2006; Nahapiet & Goshal 1998
Miten omalla työpaikallasi? keskustelujen käyminen myönteisessä tai kielteisessä hengessä onko keskustelu innostunutta? otetaanko esille sekä kielteisiä että myönteisiä asioita? juodaanko kahvia yhdessä vai omassa huoneessa? onko kuppikuntia? ovatko ovet auki? pidetäänkö yhteisiä juhlia? kuuluuko käytäviltä naurua? pysyykö kielenkäyttö työpaikalle soveltuvalla tasolla? tervehtivätkö kaikki? sallitaanko huumori?
Omia keinoja itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen asenteiden merkitys terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja positiivisuus 25
Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii stressi Virittyminen Innostus + Ihania haasteita työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus - Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007 työssä viihtyminen Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta?
Jätettäköön aikaa palautumiselle. Kuva Satu Stenroos
Meissä ei ole akkua päivittäinen palautuminen palautumisen tavoitteena on elvyttää elimistö stressitilasta lepotilaan, jolloin stressin aikana kulutetut voimat palaavat energiavarastojen ja hormonitasapainon palautuminen edellyttävät riittävän pitkää lepoa öisin, vapaa-ajalla ja viikonloppuina; erityisesti uni on tärkeä on tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista.
Rauhoittumisjärjestelmä elimistöllä on myös aktiivinen palautumisjärjestelmä, joka toimii stressireaktiolle käänteisesti se aktivoituu kosketuksessa (mm. hieronta) ja tilanteissa, jotka koetaan rauhallisina, miellyttävinä ja rentouttavina tällöin erittyy oksitosiinia, mikä laskee sykettä, verenpainetta ja veren stressihormonipitoisuutta
Työnilonjulistus 2011 Miettikäämme yhdessä työnilon reseptiä työpaikallemme. Vahvistakaamme työn tekemisen voimia kiinnittämällä huomiota siihen, mikä on hyvin. Johtakaamme työntekijöitä taitavasti. Hyvä henki, työpaikan sosiaalinen pääoma, kasvaa vastavuoroisuudesta Ottakaamme ongelmat heti puheeksi asianosaisen kanssa, ei selän takana. Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Katsokaamme myös peiliin, mitä itse voimme tehdä. Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Ottakaamme työnilon mittariksi onnistumiset, ei sairauspäivät. Pitäkäämme työnantajina työniloa strategisena menestystekijänä. Tampere 12.1.2011 www.uta.fi/synergos 30
Lisätietoa www.docendum.fi www.uta.fi/jkk/synergos Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2011. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstötunnusluvut johtamisen tuekna.tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr.